Puoliso,tässä tapauksessa mies lepertelee ja osoittaa hellyyttä ja huolenpitoa kasveille ja eläimille mutta puhuu töykeästi minulle ja lapsille. Ja vetäytyy hyvin usein omiin oloihinsa.Mikä voisi olla syy? Ja ei ole uusi tilanne. Asia ei kiinnosta miestä että alkaisi keskuatelemaan aiheesta
Ymmärrättekö tai onko kokemustq
Anonyymi-ap
13357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Luultavasti sinä yliajat hänet lapsenkasvatus tilanteissa. Mahdollisesti vähättelet häntä ja olet töykeä voi olla myös että olet aiheutat hänelle monella tavalla stressiä etkä pidä koti turvallisena/rauhallisena.
Nämä voi olla osa syistä miksi hän toimii miten toimii.
Ei. Ei pidä paikkaansa. Koska miehelläni on täysi oikrus sekä .mielestäni bastuu,oikeus ja velvollisuus lapsia kohtaan. Jos hän on valinnut töykeyden lapsiamme kohtaan niin ei,se ei jihdu käytöksestäni vaan hänen omasta valinnastaan.
Tyttäremme ovat hyvin rauhallisia.
Ja vaikka puolisoni on töykeä,en koe tarvetta samaan sillä en halua valita sitä tietä. Lopulta kyse on aina omista valinnoistamme. En halua olla töykeä puolisolleni enkä lapsillemme.
Tässä on nyt vaan köymässä niin että miehen aika menee harrastuksissa ja omissa menoissaa.n min6n hoitaessa kotia ja lapsiamme. Tyttäremme eivät kunnolla edes tunne isäänsä.koska hän on valinnut perheensä sijaan suurimmaksi osaksi kaikkea muuta. Sen ajan kuin on kotona joko nukkuu tai vastaa vasti on kiukkuinen sekä töykeä.
No voi että.
Ehkä hän kokee tulleensa ulkoistetuksi perhedynamiikasta? Kokeeko hän, että sinä ja lapset vaaditte häneltä jatkuvasti jotakin? Kasvit ja eläimet eivät esitä vaatimuksia ja ehtoja, joten hänen ei tarvitse olla puolustautumassa tai vastaamassa jatkuviin vaateisiin.
Ehkä hänenen hermostonsa on ylivireessä. Onko hän kirjolla?
Miehet varmaankin osaisivat vastata tähän miesnäkökulmasta.
On aina vaatinut paljon omaa tilaa jonka olen hänelle suonut. Menee ajouttain jopa viikkoja että köy vain nukkumassa kotona.
Yleensä sen vähän ajan minkä on kotona joko nukkuu tai on puhelimellaan/tabletillaan ja hermostuu normaali asioista esim jos joku lapsista kysyy jotain. Niinpä lapsemmekin ovat oppinert välttelemään häntä. Hän ulkoista itsensä mikä ahdistaa minua. Vanhin lapsista totesikin että tuntuu kuin meillä ei olisi isää. Sydämmeni särkyy. En osaa vastata lapsille mitään muuta kuin halata.
Uskon että teissä on jotakin mikä aiheuttaa tätä käytöstä.
Hänen veljillään on Asperger, voisiko kyse olla samasta? Olen pyrkinyt ymmärtämään ja miettinyt pääni puhki omaa käytöstäni etten provosoi. Annan paljon omaa aikaa ja tilaa mutta tuntuu ettei mikään riitä. On tullut tunne että me olemme hänelle liikaa. Ettei hän haluaisi meitä ollenkaan. Olemmr aina häitiöksi vaikka kuinka tern yksin ja olen yksin ja purin pärjäämään itse niin silti jis pyydän joskus jotain niin hermostuu.
Ei kai usko lasten olevan hänen eikä edes välitä susta onko aiheellista kuinka hyvin tunnet itsesi
Tietää lasten olevan hänen ja tuntee varmasti minut hyvin siis sen puolen minusta että olen rehellinen ja uskollinen. Lapset ovat myös isänsä kopioita eli saaneet paremmat geenit ulkonäöllisesti. Hän on tumma pitkä ja komea..Minä lyhyt leveä sekä harmaa tavis mutta sen sanon että työteliäs ja positiivinen.onneksi mieleni on silti.pääosin iloinen ja nauravainen. Sisimmässäni koen jistain ayvältä kumpuavaa kiitollisuutta ja tyytyväisyyttä aina jopa hankalassakin elämäntilanteessa. Petiksi ei myöskään saa antaa koskaan.
Oisko joku zoofiilinen kausi menossa. Esim stressi töissä voi laukaista zoofilian🤔
Ei..Tämä ei ole sellainen ohimenevä olotila vaan käytös alkoi ensimmäisen lapsen synnyttyä. Tyttäremme ovat jo 12-15v. Puolison käytös ollut aina samanlaista sen jälkeen
Mikä on aloittajaäijä oikeasti tämä juttu skeemailla kuvitteellisista mukuloista perheenäitejä esittäen? Lapsuus jäänyt vaiheeseen? Tai se perheenmuodostus
Hän on varmaan provosetä nääs sellainen botanisexuaali. T naiselta hohhoijaa teil