Onko olemassa standardia?

Helpottaisi kaikkia, jos pyöräilijä voi varautua vaikka kolmen sentin kynnykseen, niin pyöräteiden rakentaminen olisi halvempaa.

Minkälaiset mitat autolle on määritelty, että kuinka suuren esteen yli sen pitää päästä? Mistä määritys löytyy?

Mikä on oikea tilannenopeus?

Ei takuulla ole. Nykypäivän sähköauto tavallisella lapin tiellä ->hinuri paikalle

No ei autollekaan ole tällaiata standardia

Silloin maasturi ravbmeen yli ja patterilaatikon pohjaan tulee naarmuja

Miten tiessä oleva terävä kulma rikkoo renkaita ja vanteita? Iskeekö pahasti käsille?

Miten renkaan koko ja ilmanpaine vaikuttaa asiaan? Iskeekö skuutin pienissä pyörissä terävä kulma suoraan runkoon ja tippuuko kuljettaja kyydistä?

Pitääkö sopivassa tilannenopeudessa ottaa huomioon kaikki odotettavissa olevat ja odottamattomat asiat, kun renkaan ominaisuudet huomioidaan? Jos ei näe tiessä mitään erityistä, pitääkö terävä kulma huomioida tilannenopeudessa?

Miksi tiessä on terävä kulma josta ei varoiteta, ja miten odottamaton terävä kulma vaikuttaa sopivaan tilannenopeuteen? Pitäisikö odottaa, että kaikissa teissä voi olla odottamaton terävä kulma tai että sellainen sinne ilmestyy? Miten reaktionopeus vaikuttaa sopivaan tilannenopeuteen?

Jos pitää tosi kovaa tangosta kiinni, voiko sopiva tilannenopeus olla tosi korkea?

Ei vain sandaalit ja skandaalit.
OP

On olemassa standardi, joka suoritetaan käyttötestinä.

Pyörän tyypistä riippumatta pyörän pitää kantaa 125 kilon kuorma. Tällä täydellä kuormalla rungon pitää selvitä katkeamatta Helsingin Kruunuvuorensillalla edestakainen matka, ajankohdan on oltava talvisesongin aikaan marras-helmikuussa ja vasta auringonlaskun jälkeen. Ajettaessa nopeuden on oltava sillalla sallittu maksiminopeus, kun testin aikana väylä on pyöräilijälle vapaa.

Samasta testistä myös renkaiden ja vanteiden pitää selvitä ehjinä rungon (ja etuhaarukan) lisäksi.

Jos pyörä selviää edellisestä osuudesta rikkoutumatta, puolet testistä on hyväksytty. Lopuksi tarkastellaan vielä voimat, jotka kohdistuvat pyöräilijään. Sillalla ohjaustangon kautta pyöräilijän käsiin saa kohdistua 2500 newtonin voima per käsi sekä joko takapuoleen tai jalkoihin yhteensä 4500 newtonin voima. Testi on suoritettava sillalla käyttämällä edelleen sallittua maksiminopeutta, kun kaista on vapaa.

Standardi vielä lopuksi vaatii, että pyöräilijän on pysyttävä pystyssä testin aikana, vaikka runko katkeaisikin.

Sen jälkeen pyörä on standardin mukaan hyväksytty käytettäväksi myös Helsingissä.

Kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen, nelipyörien, kevyiden sähköajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä kevyiden automaattisten tavarankuljettimien rakenne ja varusteet

https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/maarayskokoelmat/traficom-tieliikenne/2023/50058?language=fin

"Määräyksen tiedosto" kohdasta löytyy kyseinen dokumentti.

"Maksiminopeudella monttuun ajaminen on mekaaninen katastrofi, jota mikään normaali polkupyörä ei ole suunniteltu kestämään toistuvasti ilman vaurioita. Ja vain harvan taidotkaan riittävät asiassa, jos monttu tulee yllättäen ilman varoitusta..... Testisillalla näitä noin 4 senttiä syviä testimonttuja on kaksi kappaletta."

Helsingin kaupunki ei tunnista tai tunnusta olevansa Kruunuvuorensillan kanssa mikään testipaikka tai standardille sopiva paikka.

Vaikka isku pyörään ja käsille onkin kuopissa todella kova, valtavaan kuoppaan ei pidä ajaa tarkoituksella valtavaa nopeutta.

https://yle.fi/a/74-20222859

Nyt kaupunki korjaa virheensä. Tekopykäläpoika on siitä todella pahoillaan, koska laki ei käske korjata.