Valo virtaa silmieni kautta noin 160 cm korkeudelta näköaivokuorelle. Valon liike on suhteellisesti niin nopeaa, etten kykene, suunnatessani aktiivisen henkisen panokseni ulkomaailmaan, siitä yhtäkään kaaren osaa tai hiukkastakaan pysäyttämään: kun katson ikkunasta ulos aurinko paistaa - yhä vaan - taivas on sininen ja pihlajapuun lehdet vihreät. Silmälasit ovat päässäni, kuten tavallista ja käännyn työtuolissani 180 astetta huoneen vastapuolelle. Samalla salamannopealla hetkellä linssin sisäpinnan reunasta saapuu muunnos hetki sitten näkemästä maisemasta: taivas on vihreä ja puussa siniset lehdet. Mitä tapahtuu todella?
Vihreä taivas, puussa siniset lehdet
Jarmo
1147
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
siten, että kirjoitat kohti historiaa. Ei vaikeaa, vaatii vaan vähän harjoittelua. Ensinnäkin hengitä syvään ja keskity, toiseksi valmistaudu prosessikirjoittamiseen ja kolmanneksi anna luukun laulaa: vihreä oli, sininen oli, siinä oli sielua ja havaintoa - yhtenäisyyttä, empiriaa itse itseensä asettaa tehtävän, mitä pitikään sanoa...tutkikaa hermosolujen toimintamekanismia ja tulkaa sitten puhumaan mulle filosofiaa.