Mikä avuksi? Ketuttaa kun elämässä asioita joita ei voi ratkaista ja joihin ei voi vaikuttaa. Olen ratkaisukeskeinen ihminen, mutta kun aina asioiden ratkaiseminen ei ole itsestä kiinni. Maailmassa kun on yli 8 miljardia ihmistä ja jokaisella on oma tahtonsa.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Maailma on nurinkurinen 🙃. Mun silmissä varsinkin sosiaaliset suhteet noudattavat vahvasti epäloogisuutta. Ihmiset ovat jääräpäitä ja oikuttelevia otuksia. Usein tuntuu siltä kuin hylkisin muita ihmisiä. Oon törmännyt elämässä kaverien kavereihin joista osa on ihan monstereita. Silti niillä on sosiaaliset verkostot ja mulla ei.
Toisaalta, niinhän se menee että esim. narsistit ovat vampyyreja ketkä tarvitsevat isännän kenestä imeä verta, näin kuvaannollisessa mielessä. Alistava parisuhde on siihen tehokkain keino. Tästä kumpuaa jännämiesten ihannoinnin ideologia. Kun kumppani on saatu loukkuun ja rakastuneeksi niin myyräntyö voi alkaa 🙏. Sosiaalinen verkosto koostuu uhrista ja narsistin hovista ja tää on vain yks esimerkki ihmisten välisistä sosiaalisista teerenpeleistä. -💊-.
Sanoit jo ratkaisun itse. Kun on asioita, joihin et voi vaikuttaa, niin elä niiden kanssa sellaisena kuin ne ovat tavalla joka vallitsevaan todellisuuteen parhaiten soveltuu.
Aloita tupakointi, juo viinaa, tms... ne perinteiset ratkaisut toimii aina.
Herra jumala. Olet aivan oikeassa. En ole muistanut juoda tänään kahvia!
No ei ole ihmekään että olet vihainen! Kahvia ja tummaa suklaata sen kanssa, sitten konjakkia lasillinen ja iso sikari. Eikä varmasti harmita enää mikään.
(tosin ehkä hieman se että tuo lysti kustantaisi jotain yli sata euroa)
Sensurointihan se auttaa, kestanas kumminkin.
No sama juttu mulla, kun ois pitäny työt alottaa ja opeettajien autoja oli piha täys. Ei siinä millään päässy kulkemaan. Mutta kun sen alkuharmistuksen yli pääsi. Ja otti niin sanotusti lusikan kauniiseen käteen. Niin loppujen lopuks aurinko paistaa ja työ on sujunu todella hyvin. Pikkuasioiden ei pitäs antaa häiritä kohtuuttomasti, mutta minkäs sille voi, kun se jysähtää kerralla naamalle. Sitä pitää vaan koota itsensä, vaikka siinä jo mietti irtisanomisen ja ittensä räjäyttämisen väliltä kaikki vaihtoehdot
Jokainen ihminen on pahalla tuulella sopivasti milloin on pahantuulen hetki.
Itse sinun on tuo pahatuulesi syy ratkaista eikä kysyä ulkopuolisilta neuvoa taikka ratkaisua taikka syytä. Itse sinä eikä kukaan muu ole "syyllinen" pahaan tuuleesi. Se on henkistä väkivaltaa jos pahantuulensa syytä etsii muista ihmisistä taikka peräti ...
Ei se miettimällä selvene, mut ehottomasti on syytä sanoo, et ääärrriin muuurrin.
No, mikäs nyt mättää? Ei hyvää ketutusta kannata tukahduttaa, vaan se pitää muuttaa voimavaraksi.
Lähde vaikka juoksulenkille/ kävelylenkille/ pyörälenkille, jne. Se usein auttaa selkeyttämään ajatuksia ja saat mielenrauhan.
Älä jää vellomaan sen ärrsytyksen keskelle!
On asioita, joille voi tehdä jotain ja ne kannattaa selvittää.
On myös asioita, joille ei itse voi tehdä mitään ja on vaan pakko hyväksyä tosiasiat.
Läheinen kusee elämänsä ja me muut nyt tapellaan miten asiaa pitäisi lähestyä.
Miksi se olisi sinun asiasi? Jos se on joku ihan lähisukulainen niin ehkä sitten, tosin et ole velvollinen mistään aikuisesta ihmisestä millään tavoin siltikään.
Ikävä seurata vierestä, kun läheinen kärsii.
Auttaisiko kahdenkeskinen keskustelu ja rohkaisu?
Juttelu ja kädestä pitäminen toimii aina. Voi myös silittää päätä.