Mitä ateismissa tiedetään?

Aukkojen jumala ei ole argumentaatiovirhe. On vain asiat, jotka tiedetään eritavoilla.
Olennaista ateismin asiassa on ehkä se, mitä, missä ja milloin? Eli mitä ateismi merkitsee kullekin sen harjoittajalle, miksi ateismi on mieluisin maailmankatsomus ja mitä sen ajattelee merkitsevän missäkin tilanteessa? On olemassa vielä historiallinen ja yhteiskunnallinen aspekti suhteessa ateismiin. Ja näistä varsinkin ensimmäisiä pohtiessa väistämättä törmätään tietoisuuden olemukseen. Miksi toiset ovat ateisteja ja toiset eivät? Eli siihen syyhyn ja sen osatekijöihin, miksi asioita tulkitaan?

Ateistinen tulkinta ja teistinen tulkinta ovat molemmat yhtälailla selitettävissä, ainoastaan sillä erolla, että toisessa tulkinnassa on entiteeteiksi tulkittuja asioita, joita toisessa ei ole. Kuitenkin ilmeisesti siten, että jumaluuden asteissa on eroja? Ilmeisesti osaa ateisteja kiinnostaa se, että onko entiteettejä? Koska vaikuttaa siltä, että monella on eräänlainen salalukkarin rakkaus teistiseen aihepiiriin?
Toinen ehkä merkityksellinen seikka on se, että ihmisiä voi kiinnostaa se, mitä painoarvoa tietoisuuden kysymys näyttelee ateistisessa ajattelussa suhteessa ateismiin?

Se voi tuntua osasta ihmisiä erikoiselta, että omaan olemiseen käytetään mittatikkuna naapurin tekemisiä. Mutta se ilmeisesti on jokin ominaisuus, joka joillain ihmisillä on joistain syistä. Ainoa rationalistinen syy sellaiseen voi eri aloilla toimivien markkinajohtajien vertaaminen omiin toiminteisiin ja mielikuviin omasta. Muuten ollaan ehkä "mistä pilske pieni aallon päällä tilanteessa" ja sen mukaisissa toimenpiteissä?

Anonyymi00002 kirjoitti:

Aukkojen jumala ei ole argumentaatiovirhe. On vain asiat, jotka tiedetään eritavoilla.
Olennaista ateismin asiassa on ehkä se, mitä, missä ja milloin? Eli mitä ateismi merkitsee kullekin sen harjoittajalle, miksi ateismi on mieluisin maailmankatsomus ja mitä sen ajattelee merkitsevän missäkin tilanteessa? On olemassa vielä historiallinen ja yhteiskunnallinen aspekti suhteessa ateismiin. Ja näistä varsinkin ensimmäisiä pohtiessa väistämättä törmätään tietoisuuden olemukseen. Miksi toiset ovat ateisteja ja toiset eivät? Eli siihen syyhyn ja sen osatekijöihin, miksi asioita tulkitaan?

Ateistinen tulkinta ja teistinen tulkinta ovat molemmat yhtälailla selitettävissä, ainoastaan sillä erolla, että toisessa tulkinnassa on entiteeteiksi tulkittuja asioita, joita toisessa ei ole. Kuitenkin ilmeisesti siten, että jumaluuden asteissa on eroja? Ilmeisesti osaa ateisteja kiinnostaa se, että onko entiteettejä? Koska vaikuttaa siltä, että monella on eräänlainen salalukkarin rakkaus teistiseen aihepiiriin?
Toinen ehkä merkityksellinen seikka on se, että ihmisiä voi kiinnostaa se, mitä painoarvoa tietoisuuden kysymys näyttelee ateistisessa ajattelussa suhteessa ateismiin?

Se voi tuntua osasta ihmisiä erikoiselta, että omaan olemiseen käytetään mittatikkuna naapurin tekemisiä. Mutta se ilmeisesti on jokin ominaisuus, joka joillain ihmisillä on joistain syistä. Ainoa rationalistinen syy sellaiseen voi eri aloilla toimivien markkinajohtajien vertaaminen omiin toiminteisiin ja mielikuviin omasta. Muuten ollaan ehkä "mistä pilske pieni aallon päällä tilanteessa" ja sen mukaisissa toimenpiteissä?

Lue lisää

"Aukkojen jumala ei ole argumentaatiovirhe. On vain asiat, jotka tiedetään eritavoilla."

Se on argumentaatiovirhe, tarkista vaikka. Se perustuu siihen mitä ei tiedetä, joten väitteesi eri tavalla tietämiseen (vaihtoehto fakta?) ei liity tähän mitenkään.

"Olennaista ateismin asiassa on ehkä se, mitä, missä ja milloin? Eli mitä ateismi merkitsee kullekin sen harjoittajalle, miksi ateismi on mieluisin maailmankatsomus ja mitä sen ajattelee merkitsevän missäkin tilanteessa? "

Ateismi ei ole maailmankatsomus, vaan yksi osa maailmankatsomuksesta.

"Ateistinen tulkinta ja teistinen tulkinta ovat molemmat yhtälailla selitettävissä,"

Näh, teistinen tulkinta perustuu siihen mitä ei tiedetä, eli uskoon. Usko on tiedon vastakohta. Teistisellä tulkinnalla ei ole selitysvoimaa.

"Toinen ehkä merkityksellinen seikka on se, että ihmisiä voi kiinnostaa se, mitä painoarvoa tietoisuuden kysymys näyttelee ateistisessa ajattelussa suhteessa ateismiin?"

Ateistinen ajattelu suhteessa ateismiin? Tämä paljastaa että käytät joko tekoälyä tai netin puppugeneraattioria.

Anonyymi00004 kirjoitti:

"Aukkojen jumala ei ole argumentaatiovirhe. On vain asiat, jotka tiedetään eritavoilla."

Se on argumentaatiovirhe, tarkista vaikka. Se perustuu siihen mitä ei tiedetä, joten väitteesi eri tavalla tietämiseen (vaihtoehto fakta?) ei liity tähän mitenkään.

"Olennaista ateismin asiassa on ehkä se, mitä, missä ja milloin? Eli mitä ateismi merkitsee kullekin sen harjoittajalle, miksi ateismi on mieluisin maailmankatsomus ja mitä sen ajattelee merkitsevän missäkin tilanteessa? "

Ateismi ei ole maailmankatsomus, vaan yksi osa maailmankatsomuksesta.

"Ateistinen tulkinta ja teistinen tulkinta ovat molemmat yhtälailla selitettävissä,"

Näh, teistinen tulkinta perustuu siihen mitä ei tiedetä, eli uskoon. Usko on tiedon vastakohta. Teistisellä tulkinnalla ei ole selitysvoimaa.

"Toinen ehkä merkityksellinen seikka on se, että ihmisiä voi kiinnostaa se, mitä painoarvoa tietoisuuden kysymys näyttelee ateistisessa ajattelussa suhteessa ateismiin?"

Ateistinen ajattelu suhteessa ateismiin? Tämä paljastaa että käytät joko tekoälyä tai netin puppugeneraattioria.

Lue lisää

"Ateistinen ajattelu suhteessa ateismiin?"

Joskus on esitetty, että olisi syytä määritellä mitä asiat ja käsitteet merkitsevät.
Ateistinen ajattelu on ateistien ajattelua ateismin merkityksestä. Ja voisi ehkä olla hyvä, että mukana olisi myös ateismiin ajateltujen syiden jäsentelyä erilaisissa asioissa ja tilanteissa?

Myös se voi kiinnostaa osaa ihmisistä, miksi esim. lyhyellä otannalla palstan mielipiteistä, teistisyyden paikat ja seremoniat, eli eräänlainen teistisyydelle altistuminen on OK osalle ateisteja. Mutta sen ilmeisesti selittää ateismin henkisyys, eli saadaan fiilistä ihmiskunnan historian tuotoksista?

Teistit ilmeisesti eivät voi suorittaa omakohtaista ajattelua ateistisesta katsantokannasta käsin ateismin merkityksestä sen harjoittajalle tai joillekin muille tahoille?

"Ateismi ei ole maailmankatsomus, vaan yksi osa maailmankatsomuksesta."

Kyllä. Mutta esim. materialistinen ateismi ja sen dialektiikka pyrki selittämään ateismia, joka oli maailmankatsomus. Se, että jos tänä päivänä spekuloidaan jonkin post-modernin ateismin harjoittamisen tavoilla siitä, oliko materialistinen ateismi aikanaan tulkittu ateismin muodoksi, ei ehkä ole kovin hyödyllistä?

"Näh, teistinen tulkinta perustuu siihen mitä ei tiedetä, eli uskoon. Usko on tiedon vastakohta. Teistisellä tulkinnalla ei ole selitysvoimaa"

Teistinen tulkinta voi mahdollisesti perustua monenlaisiin intentioihin? Ja on ehkä hieman vaikeaa ajatella asiaa. Tarkoitin, ehkä teologiaa, koska se on usean ateistiksi esittäytyvien kirjoittelussa mukana, joko mahdollisesti jostakin teistisestä teoksesta kopioituna tai kirjoittajien omana jumaluusoppina. Ja tällöinkään ei ehkä voida olettaa, että ateistisella puolella sama tai oma argumentti samasta asiasta olisi herran sana.

Asia oli tarkoitettu tätä erikoista olettamusta vastaan, että samasta asiasta, jolla ei ole joidenkin tulkintojen mukaan selitysvoimaa, onkin sitä mutta oikeaoppisesti ateistisesti tulkittuna.

Voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi askarrellaan asioiden parissa, jotka tulkitaan mahdollisesti merkityksettömiksi. Ja jätettäisiin mahdollisesti merkitykselliseksi käsitetty ateismi käsittelemättä.

"Se perustuu siihen mitä ei tiedetä, joten väitteesi eri tavalla tietämiseen (vaihtoehto fakta?) ei liity tähän mitenkään."

En ymmärrä. Asia on voitu sanoa klassisen argumentaatio-opin vastaisesti, mutta silti on vain asiat, jotka tiedetään ja joita ei tiedetä. Ja tässäkin on se ero, että jos ei itse tiedä se ei merkitse etteikö joku tiedä. Voi olla myös ihmisten oleiluympäristöjä, joissa tietäjät eivät saa kertoa. Ja tietäjät kertovat sitä mitä ei tiedetä (esim. mahdollinen ennustaja tai jokin tulkitsija)?

Vaikea keskustelu, mutta sellaiset selventävät niitä seikkoja, joiden kanssa esim. ateismi voi olla vuorovaikutuksissa niiden argumenttien kautta, jotka asiasta on esitetty. Ja tuoda esille niitä seikkoja, jotka taas joiden toisten seikkojen valossa antavat niille toisenlaisen painotuksen.

Olisi hyvä, jos ateismista keskustelu voisi enemmänkin siirtyä ateismiin liittyvien asioiden käsittelemiseen.

Anonyymi00009 kirjoitti:

"Ateistinen ajattelu suhteessa ateismiin?"

Joskus on esitetty, että olisi syytä määritellä mitä asiat ja käsitteet merkitsevät.
Ateistinen ajattelu on ateistien ajattelua ateismin merkityksestä. Ja voisi ehkä olla hyvä, että mukana olisi myös ateismiin ajateltujen syiden jäsentelyä erilaisissa asioissa ja tilanteissa?

Myös se voi kiinnostaa osaa ihmisistä, miksi esim. lyhyellä otannalla palstan mielipiteistä, teistisyyden paikat ja seremoniat, eli eräänlainen teistisyydelle altistuminen on OK osalle ateisteja. Mutta sen ilmeisesti selittää ateismin henkisyys, eli saadaan fiilistä ihmiskunnan historian tuotoksista?

Teistit ilmeisesti eivät voi suorittaa omakohtaista ajattelua ateistisesta katsantokannasta käsin ateismin merkityksestä sen harjoittajalle tai joillekin muille tahoille?

"Ateismi ei ole maailmankatsomus, vaan yksi osa maailmankatsomuksesta."

Kyllä. Mutta esim. materialistinen ateismi ja sen dialektiikka pyrki selittämään ateismia, joka oli maailmankatsomus. Se, että jos tänä päivänä spekuloidaan jonkin post-modernin ateismin harjoittamisen tavoilla siitä, oliko materialistinen ateismi aikanaan tulkittu ateismin muodoksi, ei ehkä ole kovin hyödyllistä?

"Näh, teistinen tulkinta perustuu siihen mitä ei tiedetä, eli uskoon. Usko on tiedon vastakohta. Teistisellä tulkinnalla ei ole selitysvoimaa"

Teistinen tulkinta voi mahdollisesti perustua monenlaisiin intentioihin? Ja on ehkä hieman vaikeaa ajatella asiaa. Tarkoitin, ehkä teologiaa, koska se on usean ateistiksi esittäytyvien kirjoittelussa mukana, joko mahdollisesti jostakin teistisestä teoksesta kopioituna tai kirjoittajien omana jumaluusoppina. Ja tällöinkään ei ehkä voida olettaa, että ateistisella puolella sama tai oma argumentti samasta asiasta olisi herran sana.

Asia oli tarkoitettu tätä erikoista olettamusta vastaan, että samasta asiasta, jolla ei ole joidenkin tulkintojen mukaan selitysvoimaa, onkin sitä mutta oikeaoppisesti ateistisesti tulkittuna.

Voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi askarrellaan asioiden parissa, jotka tulkitaan mahdollisesti merkityksettömiksi. Ja jätettäisiin mahdollisesti merkitykselliseksi käsitetty ateismi käsittelemättä.

"Se perustuu siihen mitä ei tiedetä, joten väitteesi eri tavalla tietämiseen (vaihtoehto fakta?) ei liity tähän mitenkään."

En ymmärrä. Asia on voitu sanoa klassisen argumentaatio-opin vastaisesti, mutta silti on vain asiat, jotka tiedetään ja joita ei tiedetä. Ja tässäkin on se ero, että jos ei itse tiedä se ei merkitse etteikö joku tiedä. Voi olla myös ihmisten oleiluympäristöjä, joissa tietäjät eivät saa kertoa. Ja tietäjät kertovat sitä mitä ei tiedetä (esim. mahdollinen ennustaja tai jokin tulkitsija)?

Vaikea keskustelu, mutta sellaiset selventävät niitä seikkoja, joiden kanssa esim. ateismi voi olla vuorovaikutuksissa niiden argumenttien kautta, jotka asiasta on esitetty. Ja tuoda esille niitä seikkoja, jotka taas joiden toisten seikkojen valossa antavat niille toisenlaisen painotuksen.

Olisi hyvä, jos ateismista keskustelu voisi enemmänkin siirtyä ateismiin liittyvien asioiden käsittelemiseen.

Lue lisää

"En ymmärrä."

Teistit eivät tiedä asioita eri tavalla, koska usko ei ole tietoa. Tieto on demonstroitavissa.

"Olisi hyvä, jos ateismista keskustelu voisi enemmänkin siirtyä ateismiin liittyvien asioiden käsittelemiseen."

Miksi sitten otat teismin esiin aloituksessasi?

Asiat voidaan sivuuttaa.

Mutta ei se tarkoita sitä, että niitä aina ehkä kannattaa sivuuttaa?
Jos ei tiedä, että jossakin on jotakin, vaikkapa vaarallista ja on saanut siitä kuitenkin huhun, niin asia voidaan ottaa harkinnan alaiseksi. Asioilla on erilaisia merkityksiä ja niillä erilaisia painoarvoja, joita voi itse harkita tai pohtia niistä olevan tiedon valossa.

Tämä on yksi mielenkiintoinen seikka juuri sen suhteen miten ja miksi ateismissa, eli ateistit mahdollisesti kollektiivina tai individuaalisti tulkitsevat asioita, jotka he ajattelevat ateismissa olevan? Onko oppia, vai siirtyvät maalitolpat?

Ehkä vastaukset eivät miellyttäneet?

Siksi pitää kysyä uudestaan paremmalla onnella? Jos sitten onnistaisi paremmin...

Anonyymi00006 kirjoitti:

Ehkä vastaukset eivät miellyttäneet?

Siksi pitää kysyä uudestaan paremmalla onnella? Jos sitten onnistaisi paremmin...

Olen huvikseni välillä kopioinut aloittajan tajunnanvirtaa ja kysymyksiä tekoälylle ja sekin joutuu jatkuvasti ehdottamaan korjauksia siihen.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Ehkä vastaukset eivät miellyttäneet?

Siksi pitää kysyä uudestaan paremmalla onnella? Jos sitten onnistaisi paremmin...

Hyvä onni on hyvä asia. Jos siitä ei seuraa mitään huonoa.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Olen huvikseni välillä kopioinut aloittajan tajunnanvirtaa ja kysymyksiä tekoälylle ja sekin joutuu jatkuvasti ehdottamaan korjauksia siihen.

Onko ollut mukava harrastus?

Ateismi on ihmisten ajattelun tuotos. Jos ateismissa ei uskota, että jokin yliluonnollinen entiteetti on siirtänyt ajattelua ihmiseen joidenkin mekanismien kautta.
Silloin se on myös asia, josta ihmiset voivat vaihtaa mielipiteitä ja keskustella. Joku toinen voi tuntea ateismin omaksi jutukseen ja toinen ehkä olla kiinnostunut asiasta ja siihen liittyvistä seikoista.
Ateismissa ehkä eniten kiinnostaa se, miksi siitä ei saisi keskustella? Ja miksi siitä saatavilla olevaa tietoa ei saisi esittää. On myös havaintoja eräänlaisesta kollektivismista, jossa olisi ikään kuin eräänlaisia sisäänrakennettuja sääntöjä mm. siitä kuka saisi keskustella, mitä seikkoja voi tuoda esille jne. Tämä kaikki ihmetyttää varmaankin ihmisiä siitä, miksi näin on?

Anonyymi00016 kirjoitti:

Ateismi on ihmisten ajattelun tuotos. Jos ateismissa ei uskota, että jokin yliluonnollinen entiteetti on siirtänyt ajattelua ihmiseen joidenkin mekanismien kautta.
Silloin se on myös asia, josta ihmiset voivat vaihtaa mielipiteitä ja keskustella. Joku toinen voi tuntea ateismin omaksi jutukseen ja toinen ehkä olla kiinnostunut asiasta ja siihen liittyvistä seikoista.
Ateismissa ehkä eniten kiinnostaa se, miksi siitä ei saisi keskustella? Ja miksi siitä saatavilla olevaa tietoa ei saisi esittää. On myös havaintoja eräänlaisesta kollektivismista, jossa olisi ikään kuin eräänlaisia sisäänrakennettuja sääntöjä mm. siitä kuka saisi keskustella, mitä seikkoja voi tuoda esille jne. Tämä kaikki ihmetyttää varmaankin ihmisiä siitä, miksi näin on?

Lue lisää

"Ateismissa ehkä eniten kiinnostaa se, miksi siitä ei saisi keskustella? Ja miksi siitä saatavilla olevaa tietoa ei saisi esittää."

Tietenkin ateismista saa keskustella. Mutta keskustelujen pitäisi jotenkin liittyä ateismiin. Ei ateisteilla ole mitään halua tai mielenkiintoa keskustella ateismi-palstalla asioista, jotka eivät siihen liity tai mitenkään johdu ateismista tai perustu ateismiin.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Onko ollut mukava harrastus?

No joo, trollaukseen vastaaminen vakavalla vastatrollauksella on hauskaa satunnaisesti.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Ehkä vastaukset eivät miellyttäneet?

Siksi pitää kysyä uudestaan paremmalla onnella? Jos sitten onnistaisi paremmin...

Jos mietimme idän filosofioita suhteessa länsimaisempiin filosofioihin, niin ehkä voidaan havaita eroavaisuuksia siinä, miksi kysymyksien ajatellaan olevan?

On esim. ajatus siitä kysymykset ovat universaaleja ja olemassa siksi, että niillä on jokin merkitys esiin tullessaan. Tai siksi, että kysymyksellä voisi olla sellainen pedagoginen merkitys, jolla voidaan ajatella olevan hyötyä jonkin asian osakokonaisuuden omaksumisen kannalta.

Eräs tapa jaotella kysymyksien merkityksiä liittyy tietoisuuteen.
Kysymyksiä voidaan esittää siksi, että tietoisuus jostain seikasta koskien ko. asiaa voi herätä.
Kysymykset voivat johdattaa ajattelijaa siihen, mikä asiassa on olennaista tai epäolennaista.
Ihmisen pitää tehdä itse ratkaisu siitä kumpaan suuntaan ollaan menossa.
Ja mikä painoarvo asialla on.
Näihin ratkaisuihin voi käyttää mm. tietoa, intuitiota tms.
Jne.

Miksi sinun mielestäsi on tärkeää esittää kysymyksiä ateismista?

Miten asia on tulkittu? Mitkä menetelmät ovat olleet käytössä? Eli onko ollut erityistä etsimistä tms.?

Anonyymi00013 kirjoitti:

Miten asia on tulkittu? Mitkä menetelmät ovat olleet käytössä? Eli onko ollut erityistä etsimistä tms.?

Ainakaan uskovaiset eivät ole koskaan pystyneet esittämään yhtään todistetta jumalien olemassaolosta.

He kyllä väittävät, että niitä on paljonkin. Mutta kun niitä kysyy, yhtään ei sitten löydykään.

Ihmisten pitää ajatella itse. Suomalaisessa yhteiskunnassa on kehittämistä sen suhteen, mikä vastuu yksilöllä voisi ehkä olla ja miten arvioida tekostensa seuraamuksia? Ja samaa on varmaan kaikkialla.
En seurannut WTC tornien asiaa, tosin siitä on tullut eräitä salaliittoteorioita vastaan. Olettaisin, että ehkä kyse voi olla osaksi edellämainituista asioista.
Miten WTC tornien onnettomuus liittyy ateismiin? Tekeekö se ateismin harjoittajista moraalisesti parempia, kun mahdollisesti ateistit eivät olleet tekemisissä asian kanssa?
Ikävä onnettomuus. Toivottavasti ihmiset oppisivat tulemaan toimeen keskenään ja itsensä kanssa.