Luonnontieteellinen ainoa oikea tieto kertoo, että maailman tapahtumia ohjaa vain 1) sattuma ja 2) välttämättömyys. Tertium non datur eli kolmatta ei ole. Siis ei myöskään 3) tahdon vapautta.
Tahdon vapaus on vain humanistisesti suuntautuvien illuusio. Illuusio on olemassa, mutta illuusio ei ole tosi.
Se merkitsee sitä, että maailma etenee kuin kone, mutta koska tapahtumien kulkuun vaikuttaa myös sattuma, ei ole vanhojen tapahtumien perusteella edes teoreettisesti pääteltävissä, mitä tulee tapahtumaan.
Näistä asioista vallitsee johtavien luonnontieteilijöiden ehdoton yksimielisyys eli KONSENSUS, myös nimenomaan siitä, että tahdonvapautta ei ole olemassa, mutta illuusio sen olemassaolosta on olemassa.
Juridiikka on osa illuusiota. Sen peruskäsite on syyllisyys - syyttömyys. Tätä tuomioistuimet käsittelevät, itse asiassa edes tajuamatta, mitä ovat tekemässä. Syyllisyys perustuu ajatukseen, että tahdon vapaudesta johtuen olisi voinut valita myös toisin, mutta koska valitsi väärin, on syyllinen.
Luonnontieteilija ajattelee toisin. Koska olemassa olematon tahdon vapaus ei loogisesti johda syyllisyyteen, syyllisyyskäsite on mielikuvitusta, jonka evoluutio on tuottanut ihmiselle. Sekin on epätosi kuvitelma.
Oikeudenhoitoa ei voi lopettaa. Se on aivan välttämätön, mutta oikeudenhoidon ainoa päämäärä voi olla vain suojautuminen rikoksilta. Joko rangaistaan kasvatustarkoituksessa, tai eristetään erittäin vaarallinen rikollinen.
Valtaosa ihmisistä uskoo tahdon vapauteen. Se johtaa konventionaaliseen eli tavalliseen sekä eklektiseen eli loogisesti yhteen sovittamattomaan maailmakuvaan. Siitä on liki niin monta eri versiota, kuin ihmisiäkin.
Luonnontieteellinen kuva on nykyisessä lopullisessa muodossaan - kun siitä on vähitellen karsittu tarkoin KAIKKI filosofia - täysin yksi ja ainoa koko maailmassa, riippumaton tutkijan henkilökohtaisista ominaisuuksista, olkoon mistä tahansa kulttuurista, nainen tai mies, nuori tai vanha.
Mutta suurin osa niistä, joita ns. suuri yleisö luulee tieteen tuloksiksi, on vain hypoteeseja, joista aniharvat saavuttavat konsensuksen tason, eli ovat oikeasti luonnontieteen tuloksia eli TEORIOITA.
Tahdon vapaus on vain humanistisesti suuntautuvien illuusio. Illuusio on olemassa, mutta illuusio ei ole tosi.
Se merkitsee sitä, että maailma etenee kuin kone, mutta koska tapahtumien kulkuun vaikuttaa myös sattuma, ei ole vanhojen tapahtumien perusteella edes teoreettisesti pääteltävissä, mitä tulee tapahtumaan.
Näistä asioista vallitsee johtavien luonnontieteilijöiden ehdoton yksimielisyys eli KONSENSUS, myös nimenomaan siitä, että tahdonvapautta ei ole olemassa, mutta illuusio sen olemassaolosta on olemassa.
Juridiikka on osa illuusiota. Sen peruskäsite on syyllisyys - syyttömyys. Tätä tuomioistuimet käsittelevät, itse asiassa edes tajuamatta, mitä ovat tekemässä. Syyllisyys perustuu ajatukseen, että tahdon vapaudesta johtuen olisi voinut valita myös toisin, mutta koska valitsi väärin, on syyllinen.
Luonnontieteilija ajattelee toisin. Koska olemassa olematon tahdon vapaus ei loogisesti johda syyllisyyteen, syyllisyyskäsite on mielikuvitusta, jonka evoluutio on tuottanut ihmiselle. Sekin on epätosi kuvitelma.
Oikeudenhoitoa ei voi lopettaa. Se on aivan välttämätön, mutta oikeudenhoidon ainoa päämäärä voi olla vain suojautuminen rikoksilta. Joko rangaistaan kasvatustarkoituksessa, tai eristetään erittäin vaarallinen rikollinen.
Valtaosa ihmisistä uskoo tahdon vapauteen. Se johtaa konventionaaliseen eli tavalliseen sekä eklektiseen eli loogisesti yhteen sovittamattomaan maailmakuvaan. Siitä on liki niin monta eri versiota, kuin ihmisiäkin.
Luonnontieteellinen kuva on nykyisessä lopullisessa muodossaan - kun siitä on vähitellen karsittu tarkoin KAIKKI filosofia - täysin yksi ja ainoa koko maailmassa, riippumaton tutkijan henkilökohtaisista ominaisuuksista, olkoon mistä tahansa kulttuurista, nainen tai mies, nuori tai vanha.
Mutta suurin osa niistä, joita ns. suuri yleisö luulee tieteen tuloksiksi, on vain hypoteeseja, joista aniharvat saavuttavat konsensuksen tason, eli ovat oikeasti luonnontieteen tuloksia eli TEORIOITA.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Satunnaisuus on asia, josta edes tiede ei toistaiseksi ole saanut kunnon otetta. Se hallitaan kyllä matemaattisesti jakaumina, todennäköisyysavaruuksina yms. mutta mikään ei selitä yksittäisiä tapahtumia. Uraaniatomi hajoaa joskus tai koska tahansa mutta kukaan ei osaa selittää milloin ja miksi.
Tai sitten juuri tuo on kaiken todellinen luonne ja se mitä me tieteenä tiedämme ja mittaamme on vain heijastus todellisuudesta sellaisena kuin sen koemme.
Kyllä Heisenbergin epätarkkuusperiaate on edelleen kvanttimekaniikan peruslaki, jonka mukaan hiukkasen paikkaa ja liikemäärää (nopeutta) ei voi määrittää täsmällisesti samaan aikaan. Ilmiö johtuu itse mittaustapahtumasta, ei laitteiden epätarkkuudesta.
Se johtaa siihen, että saamamme tieto noudattaa todennäköisyyksiä.
En ole riittävän perehtynyt asiaan voidakseni arvioida, missä määrin Aalto-yliopistossa suoritetut kokeet romuttivat Heisenbergin periaatteen kokonaan. Tutkijat onnistuivat kiertämään kvanttimekaniikan kulmakivenä pidetyn epätarkkuusperiaatteen - välineinä kylmät kvanttirummut.
Kyse oli siitä, että saatiin nanokokoiset kappaleet lomittumaan, vaikka ennestään lomittuminen nähtiin atomikokoisena. Jos H:n periaate romuttuu kokonaan, se vain palauttaisi 1800-luvulle asti uskotun tilanteen, että tulevaisuuskin on periaatteessa laskettavissa entisistä havainnoista.
Joka tapuksessa se vain osoitti, että nanokokoiset kohteet saadaan lomittumaan, mutta ei sentään makrokokoisia.
Se ehkä kertoisi, että sattumaa ei ole, mutta ei missään tapauksessa, että tahdon vapaus on olemassa.
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/tutkijat-onnistuivat-kiertamaan-kvanttimekaniikan-kulmakivena-pidetyn-epatarkkuusperiaatteen
Höpönölöpönpöpöä koko teksti. En jaksanut lukea sitä.
Maailmaa ohjaa pieni porukka, joka määrää mihin suuntaan maailmaa viedään milloinkin, tämän pienen porukan ohjeita kokoontuu kuulemaan valtioiden johdosta valittu suurempi porukka, joka taas vie ohjeet eteenpäin omille kansoilleen.
Näin se toimii.
Siinä olet toki oikeassa että omaa valintaa ei ole olemassa, kun kaikki on valittu jo valmiiksi, sinun osasi elämässä on jo kirjoitettu valmiiksi etukäteen.
Kun olet antanut ohjeita toiselle, niin miten montako kertaa olet saanut täysin sitä mitä olet tilannut?
Sitä saa, mitä tilaa.
Vai saako sittenkään?
Ainakin kun länsimaat tilasivat maahanmuuttoa, niin saivat sitä mitä tilasivat. Vai saivatko sittenkin jotain ihan muuta...
Yrittäjät tilasivat halpatyövoimaa.
Kansa sai maahanmuuttajia.
Persut kävi syyttämään siitä nsisia
Rytskit keksi salakuljettaa ihmisiä lisää
Puhut ristiriitaisia.
Mikäli vapaata tahtoa ei ole, niin silloin ei ole mahdollista tehdä päätöksiä. Tällöin kukaan ei voi päättää lopettaa tai päättää olla lopettamatta oikeuslaitosta.
Teorioiden tai oikeastaan mallien muodostamisessa on myös muutamia haasteita.
Yleensä mallit perustuvat tehtyihin mittauksiin. Valitettavasti mittauksen perimmäinen objektiivisuus kohteiden ominaisuuksia määriteltäessä on looginen mahdottomuus. Tämä siksi, että valittaessa mitattavat suureet mallinnat kohteen jo tietyllä tasolla.
Mallin valintaa ja objektiivisuutta rajoittaa taas kyvykkyytemme pukea mittaustulokset matemaattiseen muotoon. Mittausten esikäsittely, statistiikan valinta ja matemaattisen mallin valinta olisivat lopulta jatkuvassa avaruudessa tehtäviä subjektiivisia valintoja (mitä ei vapaan tahdon puuttuessa voisi tehdä).
Mallin toimivuutta voidaan puolestaan testata esimerkiksi sen mittauksiin perustuvan ennustuskyvyn perusteella. Mikäli malli toimii riittävän hyvin tarkoitukseensa nähden, sitä voidaan pitää käyttökelpoisena. Ei siis totena, vaan käyttökelpoisena.
Periaatteessa siis mallien pitäisi tarkentua ja "totuuden" tulla esille toistettaessa malli-mittaus-validointi henkistä spiraalia riittävän systemaattisesti. Kuitenkin aikaisemmin tehdyt valinnat (tai vapaan tahdon puutteen tekemät valinnat) sekä kohteen luonne saattavat estää tämän "totuuden" löytymisen.
Osa tuon jakamattoman ja yhteisen luonnontieteellisen maailmankuvan omaavista fyysikoista repii tuosta edellisestä näkemyksestä peliverkkarinsa ja alkaa pää punoittaen ja sylki roiskuen selittää idiootti-filosofeista ja luonnonlaeista.
Mikä tietenkin osoittaa sen, että ei ole olemassa yhteistä, henkilöstä riippumatonta luonnontieteellistä maailmankuvaa.
Että mitähän sitä tänään söisi?
Tiedämme paljon vähemmän, kuin haluaisimme tietää, mutta sen tiedämme varmasti. Vähäinenkin lisäfilosofointi, esimerkiksi tieteen filosofiasta puhuminen, on silkkaa stiignafuuliaa.
Filosofin ajattelutapa on niin vapaa, että voi nielaista sellaisenkin ristiriitaisen käsitteen kuin vapaa tahto, aivan yhtä ristiriitaisen kuin nelikulmainen ympyrä tai kaikkivaltias.
Miten filosofinen ajattelutapa voi olla vapaa, kun kaikki on ennaltamäärätty?
Näyttää nyt siltä, että korkein totuus on vain laittaa kädet korville ja lällättää lalalata.
Se, että ymmärtää jotain alansa synkemmistä perusteista tai tiedon rajoista ei ole mitään joutavaa tai tyhjää tärkeilyä.
Sillä ethän sinä todellisuutta pääse karkuun, vaikka laittaisit ämpärin päähäsi, hakkaisit ämpäriä vasaralla ja huutaisit "Eieieiei!.
Vapaa tahto tahto on taas melko mielenkiintoinen asia.
Aikaisemmin vapaata tahtoa, sekä myös pahuuden olemassa olemista, selitettiin Jumalan antamalla hengen vapaudella.
Tämä on siinä mielessä huono selitys, että Jumalalla voidaan käytännössä selittää mikä tai mitä tahansa seittämättä asiaa lainkaan. Minkä Blaise Pascal sanoikin Descartesille tämän siirrellessä Jumalaa shakkinappulana omassa filosofiassaan.
Nykyään aika moni näkee ihmisen biologis-fysikaalisten rajojen sisällä toimivana satunnaisena automaattina. Ja tällöin vapaata tahtoa ei tietenkään ole olemassa.
Ansaitsin epäilemättä suuren neron aseman, jos osaisin tehdä kokeen vapaan tahdon olemassaololle.
Pitsaa, syön tänään pitsaa.
Jos tietokonetta verrataan ihmisen rakenteeseen ja tietokoneen ohjelmaa ympäristotekijoihin, ja ohjelma sisältää puppugeneraattorin, niin emmeköhän normaalikielellä saattaisi sanoa niiden tuotosta melko vapaaksi.
Vertaus hiukan ontuu, koska ehjä tietokone ja ehjä ohjelma toimivat aina deterministisesti, mutta saamme hiukan filosofiointia muistuttavamman tuloksen, kun lisäämme kompleksiin jonkinlaisen satunnaisgeneraattorin.
Tosin satunnaisgeneraattoritkin ovat viime kädessä deterministisiä, mutta jo niin mutkikkaita, että ne käytännössä ovat satunnaisia.
Mutta varsinainen 'vapaus' on siinä, että jokainen ihminen en erilainen, jopa identtiset kaksoset jo hiukan geeniensä puolesta, mutta vielä enemmän kokemusten. Emmeköhän nimittäisi ihmisten reaktiotapaa ja yhden ihmisen reaktiota 'vapaaksi', vaikka todellisuudessa onkin kausaaliketju?
Sitä paitsi luonnontieteellinen konsensus pitää myös AITOA sattumaa totena. Mutta yhtä varma konsensus on siitä, että filosofointi tuottaa sutta ja sekundaa. Lunnontieteellä ei ole enää mitään yhteistä filosofian kanssa, vaikka onkin yhteinen historia.
Olisikohan universumi pysynyt kovinkaan kauan toimivana ja kasassa, jos sattuma olisi mahdollista? Tietomme ja kykymme on hyvin vajavaista.
Olen skeptinen todellisen vapaan tahdon suhteen, vaikka toki tuntuu siltä että teen vapaasti valintani. Mutta se on vain tunne joka lopulta kumpuaa syy-seuraus kausaliteetista ja sen synnyttämästä logiikasta.
Et ole kaukana totuudesta!
Entä jos kyse ei ole lainkaan vapaantahdon ongelmasta vaan ajan olemassaolosta, tai siitä ettei sitä oikeasti ole.
Jos vietämme 0.00...% olemassaolosta täällä, ja 99,999....% ajasta kuolleena niin vapaan tahdon päätökset on todennäköisesti tehty jo ennen syntymää.
Tiedemiehet sitten koittavat ajan avulla todistaa, että vapaa tahtoa ei ole, ja päätös oli jo tehty. Mutta jos aikaa ei oikeasti ole, niin miten ajan avulla voi todistaa yhtään mitään? Vastaus ei kelpaa jos ei pystytä selittämään yksiselitteistä mitä aika on. Sitten voidaan verrata ajan ja vapaantahdon riippuvuutta toisiinsa.
Ehkäpä kaikki on vain tilamuutoksia, eikä varsinaista aikaa sinällään ole edes olemassa.
Tai että olemassaolo on äärimmäisen lyhyt tila ei-minkään ympäröimänä sisältäen kaiken historiatiedon ja energian.
Tai jotain.
..hmm teoria vastaan käytäntö... teoria on aina utopia, kuvitelma.
00011: "..hmm teoria vastaan käytäntö... teoria on aina utopia, kuvitelma."
Mainitsemasi on suuren yleisön ja humanisisen kielenkäytön mukaista. Eksakteissa luonnontieteissä käytämme sanoja toisin: HYPOTEESI on ehdotelma luonnontieteelliseksi tulokseksi. Hyvin harva hypoteesi tulee hyväksytyksi.
TEORIA on luonnontieteen lopullinen tulos, mikä tarkoittaa, että tutkimus on sekä empiirisesti että matemaatisesti oikein tehty, jollon syntyy johtavien alan tutkijoiden KONSENSUS. Teoria on siis varminta tietoa, mitä meilla voi olla.
niin.. poliitikkojen pitäisi maksaa lennois.. minnekin Inriaankin lenää, omasta kukkaeosaan kärwiawnä, joka on suuri syy Suomen velkaanrumisen jos lennellään minne sarruu milloinkin
Tiedeyhteisössä on ja aina on ollut ongelmana se, että omat saavutukset ovatkin lopulta vain kaikkeuden "koneen" aikaansaannosta. Meillä kun on ihmisinä tapana kuvitella itsemme erinomaisiksi. Aina ei toki ole näin ollut, mutta egot jarruttavat edistyksellistä kehitystä. Totuus tulisi mennä bisneksen ja kunnian edelle.
Jos luonnontieteellinen väite poikkeaa totuudesta, se ei KOSKAAN tule pitäväksi TEORIAKSI. Siitä alan johtavat tiedemiehet pitävät huolen.
Taitaa olla niin, että on mahdollista tehdä osittainen testi vapaalle tahdolle.
Eli testi olisi jotain seuraavaa: "Onko kohteen käytös ennustettavissa samassa määrin, kuin elottomien saman skaalaisten fysikaalisten kohteiden?".
Jos vastaus on kyllä, niin vapaata tahtoa ei ole.
Mikäli vastaus on ei, niin vapaan tahdon olemassaoloa ei voi hylätä.
Mikä ei vielä, tietenkään, tarkoita sitä että vapaa tahto olisi olemassa.
Liian pehmoista puhetta eksaktin tieteen hypoteesin testaamiseksi. Millä perustelet implisiittisen väitteen, että 'elollinen' olisi eri ilmioitä noudattava kuin 'fysikaalinen'? Ei tällaista eroa tunneta.
Mitä tarkoittaa 'osittainen testi'?
Mitä tarkoittavat samanskaalaiset kohteet? Eikö kohteen monimutkaisuus vaikuta mitään?
Se on vielä liian pehoimen, mutta sanoinkin, että jotain seuraavaa. En siis ole koskaan väittänyt sitä tarkaksi muotoiluksi. Mutta ajatus on ilmiselvästi oikean suuntainen.
Jos samojen vaikutuksien alaisena olevat kohteet käyttäytyvät aina samalla tavalla tilastollisesti, niin silloin ei ole mitään vapaata tahtoa.
Jos samojen vaikutuksien alaisena olevat kohteet käyttäytyvät merkittävän eri tavalla, niin silloin tällä testillä ei voi sulkea pois vapaan tahdon vaikutusta.
Mikä ei edelleenkään tarkoita sitä, että vapaa tahto olisi olemassa.
Tämän jälkeen pitää miettiä uusia testejä, sillä esimerkiksi kaniini, yksinkertainen ohjelmoitu automaatti ja minä läpäisevät tämän ensimmäisen testin aivan kepeästi.
Siis kaniinilla, automaatilla ja minulla saattaisi olla vapaa tahto.
Keskikokoiset kivet eivät läpäise testiä otoksen ollessa riittävän suuri ja havaintoajan riittävä.
Tästä saa epäilemättä ihan riittävän eksaktia kun vähän jumppaa, mutta entäpä sen jälkeen?
Ei hajuakaan, sillä ajattelin vapaan tahdon falsifioimista hypeteesina ensimmäisen kerran vasta tänään.
Toisin kuin intrumentaalis-empirististä lähestymistäni "eksaktiin" tieteeseen.
Unohdat että kosminen farssi on kolmas attraktori tapahtumille.
Luonnontieteet eivät tunne käsitettä 'kosminen farssi', mutta tuntee sanan attraktori. Mitkä ovat kaksi muuta attraktoria ja mille tapahtumille?
Mielestäni tieteessä törmätään samaan mitä tuotantoproseisseissa.
Tutkijat ovat joko liian laiskoja tai eivät ole saaneet riittävää rahoitusta epätodennäköisyyksille.
Tuolloin prosesseja tai tiedettä ohjataan puutteellisen tiedon perusteella, ja lopputulokset ovat aina kyseenalaistettavissa.
Muuttujia ei ole tutkittu riittävän syvällisesti.
AV
Tiede (engl. arts) ei ole sama kuin luonnontide (science). Kirjoituksesi koskee vain arts-'tieteitä', mutta ei luonnontieteitä. Arts-alalla kelpaa vaikka referaatti gurun krjasta tai silkka pähkäily, science-alalla vain rautainen tutkimus.
Jep, ja ilmeisesti edustat tieteitä joissa voidaan vielä kyseenalaistaa?
Selittäisitkö maallikolle miksi näin olisi?
AV
Ei kannata vatkata enää, jos hypoteesi on jo tullut johtavien alan tutkijoiden hyväksymäksi ja on saavutettu konsensus sekä teorian taso.
Teoria on lopullinen tieteen tulos, ellei jostakin syystä ruveta sitä epäilemaan. Siinäkin tapauksessa vielä korjataan tutkimusta, mutta en ole kuullut, että ainakaan yli sataan vuoteen olisi tarvinnut luopua teoriasta.
Muu onkin sitten silkkaa hypoteettista prujua, joka miellyttää ehkä filosofeja, mutta ei luonnontieteilijöitä. exKynis.mi
Eli, palkatut tutkijat eivät edusta teollisuuden kuvaa "jatkuva parantaminen".
Voivat jopa menettää tutkimusrahoituksensa, jos aloittaisivat tutkimuksen joka kyseenalaistaisi nykykuvaa todellisesta?
Jos näin olisi, on tiede tehnyt jotain todella outoa ja epämääräistä.
Harmi, etteivät eurot kohdistu oikeaan tutkimustyöhön. Sillä vain täytettäisiin jo määriteltyjä palkkauskuluja.
AV
Tää tuli nyt vahingollisesti Tri'iksen liittymällä, ku meillon yhteinen tietokone. Mut kuiteskin panin siihen loppuun mun niiku nikin.
Kykenemmekö edes tutkimaan asioita niillä keinoilla ja välineillä mitä meillä on? Toki niillä on mentävä mitä on. Ehkä olemme lopulta hieman tietoisempia kuin vaikka ameebat?
Luonnontieteellinen tutkimus tuottaa hyvin vähän prosessin läpi käyneitä tutkimustuloksia, paljon vähemmän kuin haluaisimme tietää, mutta ne ovat maailmasta varminta tietoa, mitä meillä on. exKynis.mi
Miten monta miljoonaa onkaan tuhlattu ajatukselle " tekeekö miehellä mieli seksuaalista aktia, jos sillä stondaa".
Tiedeyhteisö on vähän outoa sakkia:)
AV
Eräässä itäisessä maakunnassa - jonka nimeä en turvallisuussyistä rohkene paljastaa - on tapana sanoa: "Voep se olla niinnii, vuan voep se olla toesinnii."
Mutta jos oot oikeassa, että 'tiedeyhteisö on vähän outoa sakkia', niin vielä paljon oudompi on sun kommentti.
Jos Suomen hallinto olisi tukenut palkkatyötäsi vuosia, ja kommenttisi edustaisi tuota tasoa. Veikkaan ettevät rahat olisi kohdistuneet tieteessä oikein:)
AV
Argumentun ad hominem.
Argumentum ad hominem (latinaa, suom. argumentointi henkilöä vastaan) on epäasiallinen argumentaatiovirhe, jossa keskustelun aihe siirretään itse asiasta väitteen esittäjän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, motiiveihin tai taustaan. Tarkoituksena on viedä vastapuolen uskottavuus mustamaalaamalla tai vähättelemällä häntä sen sijaan, että esitettäisiin vastaväitteitä itse asiaan.
Wikipedia
Tuskin tuo jokaisen saatavalla oleva palvelu voi omaa tieteellistä edustusta miksikään muuttaa? Kerro, mitä olisit saanut aikaiseksi moraalisesti, tieteellisesti tai taloudellisesti oman urasi aikana.
Itse voisin luetella projekteja joissa on rekrytoitu ihmisiä, on tehty taloudellista hyvinvointia Suomeen miljoonien eurojen tuottamina.
Kerro, mitä edustamaisi yhteisö on saanut hyvää aikaan vaikka välillä 2000-2026?
Odotatko työsi tuloksen edelleen hyvänä jatkuvan, vai onko elämäsi "projekti" ollut mitätön jo alusta saakka?!
AV
Sapienti sat.
Clara futura est.
AV