Eli minulla olisi kysymys kaikille 3 kymppisille ja sitä vanhemmille miehille jotka ette ole vielä koskaan olleet parisuhteessa. Että osaisitteko kertoa että miksi ette ole olleet vielä koskaan parisuhteessa? Onko seksuaalinen suuntautumisenne vaikeuttaneet tilannetta vai onko jotain muita syitä ja jos on niin mitä?
Miksi olette sinkkuja?
Anonyymi-ap
21251
0Äänestä
Muut lukivat myös
Luetuimmat keskustelut
- Älä unohda minuaNainen ethän unohda minua. Asiat olisivat voineet mennä toisin, olisi vain pitänyt uskaltaa lähestyä sinua kun annoit siihen mahdollisuuden. Olen pettynyt itseeni, ja se kyllä närästää. Naiselle Mieheltä
- Pitäisikö Vantaa liittää Helsinkiin.Mitä mieltä olette asiasta?
- Eläkeikä nousee 70 vuoteen. Joudunko palaamaan työelämään?Nyt se on sitten päätetty, että eläkeikä Suomessa nostetaan 70 vuoteen. https://www.is.fi/politiikka/art-2000012324133.html Pääsin 67 vuotiaana eläkkeelle viime syksynä. Tarkoittaakohan tämä, että joudun palaamaan takai…
- Moi kulta😍Eikös se ollut marraskuuta kun se meidän "flirttailu" alkoi silloin vuosia sitten? tarkoitan lähinnä niitä pitkiä katseita 🤩☺️ Kohta on siis maata mullistavien katseiden vuosipäivä 😘🤭
- Perussuomalaiset nostamassa eläkeiän 70 vuoteenRiikka Purran johtama valtiovarainministeriö haluaa nostaa eläkeiän 70 vuoteen ja taloutta sopeutettaisiin ensi vaalikaudella 8–11 miljardilla eurolla. Perussuomalaisten johtama ministeriö ilmeisesti arvelee, että seits…
- Nyt on nytTurha miettiä menneitä tapahtumia. Niitä ei saa tekemättömäksi. Tärkeintä on mitä tekee nyt ja tulevaisuudessa. Korjausliikkeetkin voi tehdä jos niihin tuntee tarvetta. Paluu tulevaisuuteenkin voi olla mahdollinen jos v…
- Kadutko mies?Silloin kuin vielä yritin lähestyä, etkä tarttunut siihen. Asioista pitäisi voida aina keskustella.
- Kyllä mulla oli tunteita sua kohtaan,mutta voit syyttää ainoastaan itseäsi, että en tehnyt mitään asian eteen. Se on ihan turhaa sinun miettiä, että miksi.
- Onko tällainen kuvio teistä okOnko tällainen kuvio teidän mielestänne ihan normaali ja hyväksyttävä? Nainen seurustelee miehen kanssa, mutta pitää samaan aikaan läheistä yhteyttä toiseen mieheen kertomatta tälle toiselle, että on parisuhteessa. Tämä…
- Niin haluaisin sut nähdä ja jutella!🙂
- Tunnut niinKaukaiselta jo.
- Pussaisitko mihinKohtaan?
- Nyt kun kaikki on ohiToivon, että sulla menee hyvin ja pystyisin sinut kokonaan unohtamaan. Joskus on vaikeita hetkiä ja olen tosi pahoillani, miten sinua loukkasin ja loukkaan yhä. Se täytyy saada loppumaan.
- Hyvää huomentaEräälle Naiselle ❤️🩹
- Empaattiset ihmisetOnko empaattiset ihmiset, etenkin naiset antavaisempia, kun ns. tavikset? Kaverin puolesta kysyn Oisko niinku mahkui?
- Jos haluat viestin...Olen vielä tämän illan palstalla. Laita halutessasi vinkki, sinä komea keski-ikäinen mies 😗
- TTK-juontaja Veronica Verho lataa suorat sanat tatuointien arvostelijoille: "Mä toivoisin, että..."Veronica Verho juontaa Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaa yhdessä Ernest Lawsonin kanssa. Yksi puhuttaneimmista aiheista on ollut, miten suosikkijuontajan näyttävät tatuoinnit sopivat ohjelman pukuohjeistukseen ja tullaa…
- Et nosta minua ylösOk ei se mitään. Vajoan syvempiin vesiin💔
- Tuntuu kuin olisin vaimosiSe on erikoista se.
- Mistä pastori Aittakumpu sai rohkeutta avioeroonJa puolueen vaihtoon? Ja Puhoksen retkelle?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Nyt valvotaan! Katon vielä seuraavan pelin, viestittelemään en ehdi. Kaksi perustavanlaatuista syytä tulee tälleen äkkiseltään mieleen. Itse asiassa enemmänkin. Ensinnäkin, en ole normo. Esimerkki normosta jätkästä on sellanen jolla on käppi päässään väärinpäin 🤢. Feikkejä keissejä, mutta sillä pääsee pitkälle naisrintamalla (kumma kyllä 🤭).
Sinkkuudesta tulee elämäntapa koska siihen tottuu. Siitä muodostuu ikään kuin normaali tila elämäänsä. Lopulta luovuttaa ja toivonrippeet sammuvat. Mielestäni ihmiset ovat ylipäätään melko tylsiä otuksia, joten taidan olla melko vaativa sen suhteen kenet päästän mukaan elämääni ja ketä en. En luota pahemmin ihmisiin mikä indikoi mun näkövinkkelistäni siitä että mulla on maalaisjärkeä päässä. -💊-.
Ikää on 52 vuotta sinkkuus on niin helppoa puuttuu kaikki turha säätäminen joka asian kanssa lisäksi ei tarvi kuunnella kuka teki mitä vai ostiko jotakin vai vaihtoko kumppania menikö joku tilaamaan matkan jonnekin, sinkkuna puuttuu kaikki turha puuhastelu sen olen oppinut tähän ikään että koskaan ei pidä sanoa ei koskaan ketään tule elämään itse en vaan usko tuohon rakkaus höpötykseen.
Olisi ollut mahdollisuus muuttaa suunta noin kaksi vuotta sitten mutta kiitos ei ole mun juttu millään muotoa.
Itse olen 50 enkä halua mitään parisuhdetta. Haluan vain tapailla. Ei ole vaatimuksia. On vain elämästä nauttimista. Tämä on elämän parasta aikaa
Avioero lapsi? Huono malli syntynyt jo lapsuudessa mieleen, avio-onni voi olla kaikkea muuta kuin onnea? Narsistinen isä, jota ei oikein lapsuudessa ymmärtänyt, eikä arvostanut. Ehkä enemmän pelkäsi niitä uhkia, joita isä tuotti perheelle? Tuki ja turva eivät olleet läsnä, kun niitä olisi kaivannut?
Kaikki em. jätti jälkensä. Ei tuntunut saavan apuja, enemmänkin synnytti rauhattomuutta itsessä ja epävarmuutta. Kehenkä voi luottaa? Olenko riittävä? Äiti oli hyvä, mutta sorrettu ja alistettu, eikä siksi voinut aina olla tukemassa ja turvaa oli vaikea lapsena hakea ihmiseltä, jota isä kaltoin kohteli.
Kohtasin paljon levottomuutta, jouduin esittämään rooleja selvitäkseni pahimmalta? Vaikea oli luottaa edes heihin, jotka olisivat voineet olla siinä tilanteessa hyvästä? Enemmän tuli oman tien kulkijaksi. Sitä haki vain rauhaa mieleen olemalla mielummin yksin kuin seurassa, jossa ei osannut olla oma itsensä.
Huono kasvuympäristö loi kait sinkkuuden minuun. Ajattelin, etten halua pahoittaa muiden mieliä tuomalla julki omaa pahaa oloani. Liikunta oli mun morsiain, se toi hyvää mieltä, kun huomasi, että jossain edes pärjää (kilpailuvietti kasvoi aina välillä). Kilpailuhenkisyyttä tunnuttiin arvostavan?
Usko hyvään oli heikoissa kantimissa, hetken hyvä tunne tuntui riittävän, eikä sitä vaatinut enempiä, kun oli pelko myös pettyä tai tulla petetyksi. Mustavalkoinen ajattelu oli voimissaan, kavereita oli, mutt eivät olleet kavereita, joihin olisi voinut luottaa täysin?
Ja jos kohtasi heitä, jotka olisivat halunneet olla hyviä kavereita, heille ei osannut antaa heidän ansaitsemaansa arvostusta. Koki, että tulee kuitenkin jossain vaiheessa sitten petetyksi. Tällaista syntyy ihmisen mieliin, kun tuki ja turva puuttuu elämästä ja elää enempi turvattomassa ympäristössä?
Naishenkilöt eivät aikoinaan kaivanneet seuraa, joten opin olemaan "sinkkuna", ja nyt olenkin huomannut että se on oikein hyvä vaihtoehto.
Olen ollut jopa avioliitossa aikoinaan. Viimeksi Katja vainaa kuoli, enkä ole sen jälkeen hirmuna etsinyt ketään. Mutta kyse oli ilmeisesti ikuisista poikamiehistä.
>Simiti<
Olen kiltti ja kunnollnen. Koko ikä tässä on odoteltu että saisi sen naisen ja parisuhteen minkä ansaitsen, mutta mitään ei ole tapahtunut.
Tuo on kysymyksenä epälooginen. Se olisi looginen, jos parisuhde oletusarvoisesti olisi miltei vääjäämätön lopputulema, jolta välttyisi vain aktiivisilla toimenpiteillä joihin pitäisi olla jokin motivaatio, jolle sitten voisi analysoida.
Se ei ole vain koskaan tapahtunut en ole enää miettinyt enkä ihmetellyt asiaa tunnen kyllä seksuaalista vetovoimaa naisiin ja naisen keho on kauneinta mitä voi olla mutta en usko että voisin vastata kenekään tunteisiin emotionaalisesti.
En liiku tarpeeksi ihmisten ilmoilla
Joka kerta kun alkaa tapailemaan jotakin, tuntuu siltä, että suhde ottaa enemmän kuin antaa hyvää. Niin paljon menettää vapaudestaan parisuhteessa, on kaikesta tilivelvollinen, joutuu selittelemään menojaan ja tekemisiään, tekemättäjättämisiään, jottei toinen pahoista mieltään ja kuitenkin pahoittaa. Raskaaksi menee menee, niin ei viitsi paljoa edes yrittää, on paljon helpompi antaa olla.
En olis koskaan edes seurustellu jos ei olis käyny niin hyvää tuuria ettiä ensimmäinen tyttöystäväni hyväksyi minut sellaisena kuin olen
Olen minä ollut parisuhteissa. Vain yhden kerran on käynyt niin että kumppani epäröi suhteen aloittamista siitä syystä että olen biseksuaali.
Joku läheisyyskammo varmaan. Mitä lie lapsuuden traumoja. En ole käynyt psykiatrilla, vaikka varmaan pitäisi.
Siksi koska en juo viinaa enkä käy baareissa. Pitäisi menojalkaa vipattaa koko ajan ja käydä baareissa jotta naisia tapaisi. En jaksa eikä naiset halua tinderissä raittiimpaa miestä.
Koska parisuhde tai avioliitto on vain ohimenevä vaihe.
https://www.youtube.com/watch?v=wS0mG4_b2TU
Suoraan ja suomeksi sanottuna ,lyhyt mulkkuinen mies ei paljon naisia viihdytä.Tämä suurin syy ,tosin ei ainoa.
Olen hissukseen taltutellut seksuaalisuuteni henkiheiveriin. 30 vuotta tuli runkattua muttei jaksanut sitä että aina sai siinttä jotain rankkaistusta niin aattelin että vähemmällä pääsee kun aseksuaalistaa psyykkeensä loppuiäksi. Avioliitto on liian vaativa osa mulle enkä mihinkään kallusuhteeseenkaan halua niin ainoa keino pysyä järjissään runkkaamatta loppuikä on kieltää itsensä ja ottaa aseksuaalisuuden risti kantoon t impipoika 42
Ihan hyvä että satuin jättämään itseni immeksi. Ei mua ja vammaista käytöstäni kenkään jaksaisi, huomannut olen tässä
Juu, mä oon yli 30 ja yli 40 ja oho jo yli 50. En oo silleen aatellu. Ei vaan oo löytyny. Ja tää kun on sellanen kuihtuva paikka, naiset on lähteny. Töitä kyllä ois, mutta ihmiset vaan lähtee täältä. Oosin mä sen jo tähän ikään huomannu, jos homo oisin ollu, eikä kiinnosta homoks muuttua.
Tässä oman elämän lista.
- Naiset: En ole halunnut koska ei vois vähempää kiinnostaa.
-Noin oman ikäiset miehet: En ole halunnut koska ovat liian vanhoja minun mieleen.
- Nuoret miehet: Olisin halunnut mutta en ole saanut koska ovat olleet yleensä heteroita.
- Nuoret homomiehet: Olisin halunnut mutta en ole saanut koska heitä taas ei yleensä kiinnosta vanhemmat miehet.
- Nuoret homomiehet joita ”kiinnostaa” myös itseään vanhemmat miehet: Olisin halunnut mutta joka ikinen kerta on käynyt ilmi että heitä ei oikeasti kiinnostakkaan itseään vanhemmat miehet vaan ainoastaan heidän rahansa joten sen jälkeen en ole enää halunnut.
- Nuoret homomiehet joita ihan oikeasti kiinnostaa itseään vanhemmat miehet ilman mitään pahoja taka ajatuksia: En ole tavannut vielä ainuttakaan sellaista joten sitä odotellessa.