Kumman naisen mies valitsee

Minä haluaisin kokata mielelläni miehelle sillä se on tapani osoittaa rakkautta ja huolenpitoa. Ruoan kanssa tarjoilisin kukkaismehua.

Niin. Tehdään porukalla on mun mottoni. Annan sen anteeksi, jos mies ei osaa laittaa ruokaa, kuhan osallistuu muuten.

Tekee vaikka salaatin ja kattaa pöydän, auttaa siivoamaan sotkut. Niin meillä meni ennen vanhaan, kun oli vielä mies.

Voihan se olla kynnys tulla siihen keittiöön, jos toinen laittaa ammatikseen ruokaa, mutta asenne ratkaisee tässäkin, haluaako osallistua vai ei.

Kokattais yhdessä<3

Vaikka on vanha sanonta, että tie miehen sydämeen vie mahan kautta, en yhdy siihen. Minusta lyhin tie miehen sydämeen on sisaren herttaisuuden ja suloisempaakin suloisemman vitun kautta. 🌹👀

Mies voi käydä kaupassa jotta tuntee itsensä metsästäjäksi. Suuri valkoinen soijavalas🤣

En tunne ainoatakaan miestä, joka arvostaisi sitä, että hänelle kokataan. Varmaan sellainen syödäkseen elävä arvostaa mahn kautta lähestyvää. Itse en tosiaan tunne sellaisia.

Kokemukseni mukaan mies ei ainakaan valitse sitä kokkailijaa.

Mä haluan pysyä solakkana, että ei mitään herkkujaan tuputtavaa leipuria mulle.
Ja askeettiset rehu/kana/kana-pöperöt saan itsekin aikaiseksi.

Mies voi toki käyttää hyväkseen jonkun naisen tekemiä palveluksia, mutta sitä naista mies arvostaa, joka arvostaa itseään.

Toki arvostan Nuppustani myös siksi, että hän tekee erittäin hyvää kansanomaista ruokaa, joka maistuu meidän ikäpolvellemme.

Mutta vielä enemmän arvostan siksi, että hän on niin hertainen. Molemmat asiat sanon hänelle useamman kerran päivässä, ja olen sanonut jo 58 vuoden ajan.

Se, että sanoo arvostavansa jotakin, ei tarkoita sitä, ettei muuta sitten arvostaisikaan. 🌹👀

Mitä niissä on valitsemista mul on suunnittelma jo viidestäkympistä eteenpäin valmiina mitä mä teen toteutuvan mukaan turha miettiä niiltä osin sen enempiä ei ole naisten suhteen mitään menetettävää tai saavutettavaa en usko että yksikään mua pystyy hyväksymään sellaisena kuin olen ja naiset henkisessä kehityksessä mulle jälkeen jo reilu kolkut vuotta si et turha stressata show lavoilta voi kahtua kuinka keski-ikäiset käyttäytyy kuin pikkutytöt

Tuttu mies heitti vaimonsa pellolle ja uusi nainen muutti tilalle.
Ehti kuukauden uusi onni kukoistaa. Sitten mies tuli töistä kotiin, eikä pöydässä ollut apetta. Miehen kysyessä, missä ruoka. Nainen kehotti tekemään itse.
Siihen loppui se yhteiselämä ja entinen vaimo kelpasi taas.
Sinänsä ihan hyvä kauppa, kun mies kuoli, sai perinnöksi noin 500 hehtaaria mettää ja talon. Miehen loppuosuutta pankki ei perinyt, sen verran olivat jo uudesta talosta maksaneet.

Mä arvostan kumppanissa kaikenlaista huomaavaisuutta ja lämpimiä eleitä. Ne viestii mulle välittämisestä. On se sitten minun kulinaristinen suu ja muriseva vatsa tai jotain muuta yhdessä eteenpäin kuljettamista.


Olen huomannut, että mulle jää ihmiset positiivisemmin mieleen, kun he tekee huomioivia asioita toisilleen ja kyllä minullekin. Noussut iän myötä ihan merkittävimmäksi asiaksi millä näyttää välittämistä. Voin muistaa vuosikymmeniä jonkun ihmisen joka kohteli hyvin, vaikka se olisi ollut ihan ohimenevä kohtaaminen.

Joten kyllä eniten mun sydämeen vetoaa muut huomioiva, sydämellinen mies tai nainen.

Meillä on niin, että se tekee ruuan, jolla on siinä hetkessä enemmän aikaa ja energiaa.

Aikataulut ovat kovin erilaiset, joten saman pöydän ääressä ollaan harvoin.

Mutta: kulloinkin aktiivista kokkaajaa ei valita genitaalien perusteella vaan aivan muista syistä. 😂

🦄

Minä en kokkaa kenellekään enää koskaan ja vain jos kokkaan niin omassa kodissani!

No ei minun mieheni ainakaan kaipaile, että mitenkään erityisesti juuri hänelle ruokaa laittaisin. Tietysti syömme molemmat samasta, kun ruokaa on laitettu, mutta ei hän ole yhtään samanlainen kuin nuo muutamat täällä ovat - jatkuvasti mankumassa, että naisen pitäisi kokata sitä taikka tätä. Mieheni syö sitä mitä laitan, olipa se vaikka kasvissosekeittoa. Täällähän alkaisi heti ulina, ettei mies kasvissosekeittoa syö. Kyllä syö ja vieläpä pitää siitä.

Leipomista en harrasta, eikä meillä kukaan leipomuksia kaipaile. Jäisivät syömättä.

Mieshän valitsee naisen, joka sytyttää ja on aktiivinen makuuhuoneen puolella.
Keittiö ei ole ollenkaan oleellinen.

Sitä paitsi hyvät panomiehet eivät ole isomahaisia syöjiä, vaan sporttisia ja solakoita niin kuin minä :))

-keinovaginamies-

Minä en kokkaa yhdellekään miehelle enkä leivo koskaan! Koska pelkässä ystävyyssuhteessa voidaan vain joskus laittaa ruokaa yhdessä uuden, suunnilleeen ikäiseni ystävämiehen kanssa!

Aijjaa, en minäkään tee miehelleni ruokaa.
Meillä kummallakin on omat ruokavaliot, siis teen omat ruokani ja mies ostaa/tekee omat ruokansa.
Ihme pelisääntöjä, eiköhän jokainen pariskunta itse määrittele minkälainen työnjakauma heille sopii.

Mutta kun kyseessä on pelkkä ystävyyssuhde niin silloin ei edes asuta yhdessä!

Ehdottomasti valitaan nainen, joka pitää huolta itsestään ja keskittyy myös omaan tekemiseen. Pitää kodin siistinä ja paikat järjestyksessä (myös miehen).

Eihän kukaan halua mitään kyökkipiikaa kumppanikseen, vaan naisen, jolla on oma tahto, mielenkiintoisia ajatuksia ja tilannetajua toimia itsenäisesti, kun siihen on tarvetta.

😁

Teit juuri miehestä ääliön:
” Se todellakin pitää paikkansa, että tie miehen sydämeen käy mahan kautta”

Tuo on lahjontaa.
Lapsia ja miehiä lahjotaan ”saat sitten sitä ja tätä”.

Mies saattaa sitten laiskuuttaan …käyttää naisen palveluita hyväkseen.

En kuvais tuota rakkaudeksi.
Aika perinteinen. Onko aloittaja mies? VAATII PALVELUITA? Perinteistä asetelmaa?

Tilaa ruokasi jostain valmiina tai tilaa kokki.

Joku isoksi kasvanut poika ruinaa pullaa?

Mahtaako se kotipalvelija tehdä aloittajan
vaativalle luonteelle hyvää?

Minulla on vähän ongelma. Mies on gurmeetyyppi, syö hyvää ruokaa. Minä taas askeettinen terveellisen ruoan ystävä. Monet ajattelevat että terveellinen, vähä- ja oikea-rasvainen tai vähämakeutettu ruoka ei ole hyvää, mutta minulle on kun syön vain näkääni, silloin kaikki ruoka on hyvää ainakin minulle.
Olen ratkaissut. Syön omia mössöjäni ja hän syököön omiaan. Minä voin hänen luonaan tehdä poikkeuksen, ei yksi mässäys elimistössäni hallaa tee kun olen kaikkiruokainen maun puolesta. Vastapainoksi tarjoan ruoan seisovasta pöydästä, molemmat saa mätätä sisuksiinsa mitä lystää.

Kyse on siitä millaisen miehen nainen valitsee. Nainen ei valitse miestä, jota täytyy hyysätä.

Itse en ole milloinkaan miehelle laittanut ruokaa/leiponut, on paljon muuta tekemistä. Mies on siitä huolimatta ja hyvä mies onkin.