On suljettu silmukka jossa on ketjutettu satunnaisesti useita jännitelähteitä ja kuormitusvastuksia sarjaan.
Jos jännitelähteiden yhteisjännite on suurempi kuin nolla (jännitelähteitä voi olla suunnattuna eri päinkin), kulkee piirissä myös virtaa joka aiheuttaa vastusten yli jännitteen.
Laskettuna piirin osien jännitteiden summa on nolla.
Mitattaessa (tai laskettaessa) jännitettä silmukasta kahden minkä tahansa pisteen väliltä, on jännite aina sama silmukassa mittauspistelinjan etu ja takapuoliskoilla, vaikka mittaisi vain yhden vastuksen yli. 😃
Jos jännitelähteiden yhteisjännite on suurempi kuin nolla (jännitelähteitä voi olla suunnattuna eri päinkin), kulkee piirissä myös virtaa joka aiheuttaa vastusten yli jännitteen.
Laskettuna piirin osien jännitteiden summa on nolla.
Mitattaessa (tai laskettaessa) jännitettä silmukasta kahden minkä tahansa pisteen väliltä, on jännite aina sama silmukassa mittauspistelinjan etu ja takapuoliskoilla, vaikka mittaisi vain yhden vastuksen yli. 😃
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin... -olikos sulla jotain asiaakin?
Tuskinpa sinusta on keskustelemaan sähköstä.
Kokeillaanko, mutta kerro nyt ensin mitä tuolla höpinälläsi tarkoitit ja onko jotain kysyttävää.
Nämä trollit ovat karkottaneet tältäkin palstalta oikeat tietäjät. Koskaan ei pitäisi ruokkia trollia, ei ne pitkään jaksa itsekseen jupista.
Kirchoffin I laki:
Pisteeseen tulevien virtojen summa on sama kuin siitä lähtevien virtojen summa.
(piste ei pullistu)
Kirchoffin II laki:
Jännitehäviöiden summa on yhtä kuin sähkömotoristen voimien summa.
(mittaat mitä lenkkiä tahansa.)
Kirchoffin III laki:
Hetkuta mitä hetkutat, niin viimeinen tippa on housuissa.
(kalsareiden vaihtoviikon laki.)
Nuo kaksi ensimmäistä lakia ovat niin itsestään selviä nykyihmiselle, että ihmetyttää että ne on muinoin viitsitty edes kirjata.
Tuosta kolmannesta kannattaa konsultoida urologia.
Itsestään selviä joo, mutta kummasti silti monelta unohtuu sitten käytännössä mitä tarkoittaa.