Todellisuudessa on aina jotain enemmän kuin mitä voidaan havaita. Siksi empiirinen tieto ja tutkimus ei riitä, vaan tarvitaan myös rationaalinen tieto ja ajattelu.
Vastaukset 57
- Anonyymi00001
Nyt tuli kyllä iso reikä päähän: Todellisuus on aina täydellinen, sitä kuvaavat kaavat sen sijaan eivät ole koskaan täydellisiä. Suurin osa kaavoista kun ei ota kohinaa huomioon. Tietotekniikassa tämä tarkoittaa, että nolla onkin välillä ykkönen vaikka mitä tekisit.
Niin just. Todellisuus on sellainen kuin on. Teoriat vasta lähestyvät sitä, ja aina välillä parempi teoria korvaa vanhan tieteessä.
- Anonyymi00002
Niillä tiedonhankkimistavoilla on myös nimi :
rationalismi ja empirismiNe ovat kumpikin puutteellisia. Tarvitaan molemmat tavat yhtä aikaa ja peräkkäin ja kumpi on oikea tai parempi on turhaa.
- Anonyymi00003
Kun yritämme perustella jonkin väitteen olevan totta, päädymme lähes aina johonkin näistä kolmesta loogisesta sudenkuopasta (jotka tunnetaan nimellä Agrippan trilemma):
Ääretön regressio: Väitteemme vaatii todisteen. Se todiste vaatii uuden todisteen. Tämä puolestaan vaatii taas uuden perustelun. Ketju jatkuu loputtomiin, eikä pohja tule koskaan vastaan. Jos perusteita on äärettömästi, emme koskaan pääse alkupisteeseen, joka todistaisi mitään varmaksi.
Mielivaltainen hypoteesi: Katkaistaksemme äärettömän ketjun, meidän on jossain kohtaa vain päätettävä, että "tämä asia on varma perustotuus, jota ei tarvitse todistaa". Mutta tämä on vain oletus. Jos perusoletusta ei voi todistaa, koko sen päälle rakennettu talo lepää tyhjän päällä. Miksi joku muu ei voisi valita lähtökohdakseen aivan erilaista "totuutta"?
Kehäpäätelmä: Kolmas vaihtoehto on pyörittää perusteluja kehässä. Väitetään asiaa A todeksi vetoamalla asiaan B, ja asiaa B todeksi vetoamalla asiaan A. Tämä on klassista "raamattu on totta, koska raamatussa lukee niin" -logiikkaa. Se kuulostaa sujuvalta, mutta ei todista ulkopuoliselle mitään.
Kun asiaa pysähtyy miettimään, huomaa, että arkipäivän väittelyt – oli kyse politiikasta, tieteestä tai moraalista – jämähtävät aina johonkin näistä kolmesta.Miten itse ratkaisette tämän tiedon solmun? Onko meillä mitään keinoa saavuttaa varmaa tietoa, vai pitääkö meidän vain hyväksyä, että kaikki "tieto" on loppujen lopuksi vain hyviä arvauksia ja sopimuksia?- Anonyymi00005
Sekoitat väitteen perustelemisen käytännön ja absoluuttisen perustan
vaatimisen.
Arkiväittelyssä Agrippan trilemma ei merkitse sitä, että jokainen
keskustelu päätyisi väistämättä umpikujaan. Se syntyy vasta, jos
vaadimme jokaiselle perustelulle vielä uuden, ehdottoman perustelun.
Käytännössä arvioimme väitteitä sen mukaan, millaisia perusteita niiden
puolesta ja niitä vastaan on.
Se, ettei perustelulle ole absoluuttista filosofista viimeistä perustelua,
ei tee perustelusta mielivaltaista. Muuten joutuisimme omituiseen
johtopäätökseen: koska emme voi perustella kaikkea ilman
ensimmäistä perustelua, emme voi perustella mitään. - Anonyymi00009
Anonyymi00005 kirjoitti:
Sekoitat väitteen perustelemisen käytännön ja absoluuttisen perustan
vaatimisen.
Arkiväittelyssä Agrippan trilemma ei merkitse sitä, että jokainen
keskustelu päätyisi väistämättä umpikujaan. Se syntyy vasta, jos
vaadimme jokaiselle perustelulle vielä uuden, ehdottoman perustelun.
Käytännössä arvioimme väitteitä sen mukaan, millaisia perusteita niiden
puolesta ja niitä vastaan on.
Se, ettei perustelulle ole absoluuttista filosofista viimeistä perustelua,
ei tee perustelusta mielivaltaista. Muuten joutuisimme omituiseen
johtopäätökseen: koska emme voi perustella kaikkea ilman
ensimmäistä perustelua, emme voi perustella mitään.Wittgenstein kiteytti ajatuksen jotenkin näin. "Joskus epäilynkin pitää loppua."
Testataan ja kokeillaan, eikä pidetä mitään teoriaa lopullisena. Kaikissa teorioissa on jokin meta fyysinen ja muukin pohja, sitä voi vaihdella.
Vastaus on tieteen ja filosofian kehitys.
- Anonyymi00004
Kun empiiristieteelliseen ja rationaaliseen ajatteluun lisätään vielä uskonnollisuus, silloin ei enää ole kyse tieteestä eikä myöskään filosofiasta.
Päinvastoin. Ilmoitus tiedon mukaan ottoa pitää kokeilla, saadaanko niin paremmat teoriat.
- Anonyymi00012
santtunen2 kirjoitti:
Päinvastoin. Ilmoitus tiedon mukaan ottoa pitää kokeilla, saadaanko niin paremmat teoriat.
Miksi ei yhtä hyvin Kalevala tai Voodoo?
- Anonyymi00006
Santtunen.
"Todellisuudessa..."
Rationaalinen ajattelu on välttämätöntä tieteessä, mutta miten se
suhteutuu empiiriseen tietoon.
Järki kertoo meille, mitä havainnoista voidaan päätellä; havainto
puolestaan kertoo, ovatko päätelmämme tekemisissä todellisuuden
kanssa.
Tässä tapauksessa ylläolevan pitäisi kertoa sinulle, pitääkö jumala
olettaa tieteseen.- Anonyymi00013
santtunen2 kirjoitti:
Jumalaa voi kokeilla. Nyt naturalismi ja ateismi kieltävät sen etukäteen.
Miten sinä kokeilet Jumalaa tieteeseen?
Anonyymi00013 kirjoitti:
Miten sinä kokeilet Jumalaa tieteeseen?
Olli kokeilee mormonijumalaa maksamalla kymmenykset tuloistaan mormonikirkolle ja käyttämällä jatkuvasti taikamerkein varustettuja alusasuja (mormonien garmentit) siltä varalta, että niin toimimalla pääsee kuoltuaan mormonien "korotukseen", jossa miehillä on haaremit.
Siksi Olli yrittää väkisin tunkea Jumalaa tieteeseenkin väittämällä, että tiede toimii vain lisäämällä siihen mormonien luulihaklönttijumalan.- Anonyymi00018
santtunen2 kirjoitti:
Jumalaa voi kokeilla. Nyt naturalismi ja ateismi kieltävät sen etukäteen.
<< Jumalaa voi kokeilla. Nyt naturalismi ja ateismi kieltävät sen etukäteen. >>
No ei maar kielläkään. Oikein hyvin voit kokeilla, löytyykö avaimet paremmin jumalan avulla kuin ilman. Siinähän se kokeilu on.
Tuota on jopa tehty. Aina vaan tulos on se, ettei mitään jumalallista vaikutusta löydetä. Siksi veikkaan, ettei ateisteilta jää avaimia kadoksiin yhtään sen enempää kuin kristityiltä vaikka he eivät rukoile avainten löytymistä.
Ateismi on tulos siitä, ettei tuollaista jumalaa tai saunatonttua vaan ole mistään löydetty vaikka väitteet on sellaisia, että otuksen vaikutus pitäisi näkyä.
- Anonyymi00007
Jos oltaisiin pelkästään ihmisen aistien varassa ei oltaisi edistytty tieteessä antiikin filosofiaa pidemmälle. Mutta tekniset apuaistit kuten mikroskooppi ja teleskooppi laajentaa tietomäärää tuhatkertaiseksi.
Onko kaikki joskus havaittavissa apuaistien avulla. Vai onko niiden raja tullut jo vastaan.
Mitä pienempiä kohteita on havaittu sitä enemmän elämää. Nano maailma on elollinen kun taas makro maailma on eloton.- Anonyymi00008
Jokainen alkeishiukkanenkin omaa neljä eri toimintoa: liikkuminen, syöminen, puolustautuminen, nukkuminen. Sri Prabhupada kertoo uskonnollisissa teoksissaan.
Kykeneekö tiede jonain päivänä havaitsemaan nuo neljä toimintaa. Vai onko ne jo nyt tiedossa? Sri Prabhupada käyttää vain eri nimiä hiukkasten ominaisuuksille?
Se että Intia on edellä nykytiedettä perustuu kykyyn matkustaa ajassa tulevaisuuteen jossa on tieteen uusimmat saavutukset sekä kykyyn matkustaa universumin eri osiin. Ilmeisesti henkisesti tai sielullisesti enkelien avulla.
Hän kehottaa kirjoissaan ystävällisesti ja avoimesti käyttämään kirjojensa tietoja tieteen kehittämiseen nyt. Joten tiedot ovat peräisin universumista eikä tulevaisuudesta? - Anonyymi00010
Anonyymi00008 kirjoitti:
Jokainen alkeishiukkanenkin omaa neljä eri toimintoa: liikkuminen, syöminen, puolustautuminen, nukkuminen. Sri Prabhupada kertoo uskonnollisissa teoksissaan.
Kykeneekö tiede jonain päivänä havaitsemaan nuo neljä toimintaa. Vai onko ne jo nyt tiedossa? Sri Prabhupada käyttää vain eri nimiä hiukkasten ominaisuuksille?
Se että Intia on edellä nykytiedettä perustuu kykyyn matkustaa ajassa tulevaisuuteen jossa on tieteen uusimmat saavutukset sekä kykyyn matkustaa universumin eri osiin. Ilmeisesti henkisesti tai sielullisesti enkelien avulla.
Hän kehottaa kirjoissaan ystävällisesti ja avoimesti käyttämään kirjojensa tietoja tieteen kehittämiseen nyt. Joten tiedot ovat peräisin universumista eikä tulevaisuudesta?Höpö höpö.
- Anonyymi00011
Oikealla tavalla ja oikean henkilön toimesta esitetty rationaalinen tieto on arvokasta vaikka se osoittautuisi vääräksi päätelmäksi. Galileon kokeet perustui Aristoteleen teosten ideoihin, mutta hän empiirisesti testasi Aristoteleen väitteet. Eikä tyytynyt pelkkiin väitteisiin uskomiseen. Itseäni kiinnostaa eräs Aristoteleen väite, joka koskee puun juuria. Tavallinen puu lahoaa kosteudesta mutta puun juuret ovat kosteassa maaperässä koskaan lahoamatta. Tämä pitäisi empiirisesti testata. Kun puusta leikataan irralleen juuria ja alistetaan ne kosteudelle niin lahoaako ja maatuuko nuo irralliset juuret.
Eli johtuuko juurten pysyminen kunnossa siitä että ne kuuluu elävään itseään uusivaan puuhun. Vai onko niillä hyvä kestokyky myös irrallaan puusta.Luonnontieteiden menetelmät eivät riitä psykologiassa, sosiologiassa, historiassa, filosofiassa, teologiassa. Fysikaalismi, tiedeusko, empirismi, naturalismi, positiivismi ja postmodernismi johtavat lopulta kaikki harhaan.
Tarvitaan paradigman muutos tieteessä ja filosofiassa ja teologiassa.- Anonyymi00014
Tietenkin juuret lahoavat. Muuten metsäpohja olisi täynnä tuhansien vuosien aikana kasvaneiden puiden juuria. Juuri on rakenteeltaan tiukempaa kuin puun runko, ja siksi se lahoaa hitaammin, mutta tietenkin se lahoaa.
- Anonyymi00015
santtunen2 kirjoitti:
Luonnontieteiden menetelmät eivät riitä psykologiassa, sosiologiassa, historiassa, filosofiassa, teologiassa. Fysikaalismi, tiedeusko, empirismi, naturalismi, positiivismi ja postmodernismi johtavat lopulta kaikki harhaan.
Tarvitaan paradigman muutos tieteessä ja filosofiassa ja teologiassa.Uskonnot johtavat harhaan; ei tiede.
santtunen2 kirjoitti:
Luonnontieteiden menetelmät eivät riitä psykologiassa, sosiologiassa, historiassa, filosofiassa, teologiassa. Fysikaalismi, tiedeusko, empirismi, naturalismi, positiivismi ja postmodernismi johtavat lopulta kaikki harhaan.
Tarvitaan paradigman muutos tieteessä ja filosofiassa ja teologiassa.Ollin luulihaklönttijumala ei ole vastaus mihinkään filosofiassa eikä tieteessä.
Anonyymi00015 kirjoitti:
Uskonnot johtavat harhaan; ei tiede.
Totuus voi olla vain maailmankatsomuksessa, tiede ei riitä.
Ei ole rationaalista uskoa Olli "Santtusen" luulihaklönttijumalaan, joka antoi joseph smithille käskyn moninaiskenteluun sopivasti sen jälkeen, kun smith oli jäänyt housut nilkoissa kiinni vaimonsa nähden perheen kasvattityttären Fanny Algerin kuksimisesta.
Millainen Jumala on, ja onko häntä, on ikuinen filosofinen ja teologinen kysymys.
Konkreettinen, ihmisen näköinen olento, pariskunta, joka istuu maailmankaikkeuden Valtaistuimella, Kuningas ja Kuningatar ja heidän Poikansa. Ja Pyhä Henki.
Kaikkivaltias, hyvä ja kaikkitietävä. Sillä tavoin, etteivät nämä ole ristiriidassa. Luonut lukemattomia maailmoja. Maapallo on koetuspaikka ihmisten, Jumalan henkilasten kehitykselle. Jeesus johtaa tätä kaikessa viime kädessä salattuna Jumalana. Kristuksen Kirkko, mormonit, ja näkymätön kristittyjen yhteys on hänen Kirkkonsa.
Tämä on minun käsitykseni.- Anonyymi00016
Maailmassa on kahdeksan (8) miljardia käsitystä. Millä logiikalla ja todennäköisyyden mahdollisuudella juuri sinun käsityksesi olisi se oikea?
- Anonyymi00017
Anonyymi00016 kirjoitti:
Maailmassa on kahdeksan (8) miljardia käsitystä. Millä logiikalla ja todennäköisyyden mahdollisuudella juuri sinun käsityksesi olisi se oikea?
Anonyymi00016 kirjoitti:
Maailmassa on kahdeksan (8) miljardia käsitystä. Millä logiikalla ja todennäköisyyden mahdollisuudella juuri sinun käsityksesi olisi se oikea?
Ei minun käsitykseni tarvi olla juuri se oikea, mutta esitän sen osaksi keskustelua kuten kuuluukin. Sinun pitää sanoa mitä siinä on väärin omasta tai gurusi mielestä, eikä tuollaisia hedelmättömiä tokaisuja, jotka eivät vie keskustelua eteenpäin.
- Anonyymi00019
santtunen2 kirjoitti:
Ei minun käsitykseni tarvi olla juuri se oikea, mutta esitän sen osaksi keskustelua kuten kuuluukin. Sinun pitää sanoa mitä siinä on väärin omasta tai gurusi mielestä, eikä tuollaisia hedelmättömiä tokaisuja, jotka eivät vie keskustelua eteenpäin.
"Sinun pitää sanoa mitä siinä on väärin omasta tai gurusi mielestä,..."
Kellähän se todistustaakka olikaan.
Tuo pariskunta-Jumala on oudointa, mitä minä olen kritittynä itseään pitävältä kuullut. Onko tuo tosiaan mormonien opin mukaista. - Anonyymi00021
"Millainen Jumala on, ja onko häntä, on ikuinen filosofinen ja teologinen kysymys."
Jumalan olemus on täysin SOPIMUKSEN mukainen ja Sovittavissa oleva asia. Hän voi olla millainen tahansa. Nimi MINÄ OLEN SE JOKA MINÄ OLEN kertoo tästä. Raamatun kivettynyt käsitys Jumalan olemuksesta on SOVUN edistämiseksi tehty fantasia piirros joka ei paljasta tosi Jumalasta mitään oleellista totuutta. Sana sinänsä on toki sekin Jumala. Jos Jumala on VALO niin käsityksemme valosta hämärtyy. Emme enää tiedä millainen valo Jumala voisi olla. Jumala onkin sanoin kuvaamaton. Yksikään sana ei kuvata häntä muuttumatta sanana hämäräksi. Anonyymi00021 kirjoitti:
"Millainen Jumala on, ja onko häntä, on ikuinen filosofinen ja teologinen kysymys."
Jumalan olemus on täysin SOPIMUKSEN mukainen ja Sovittavissa oleva asia. Hän voi olla millainen tahansa. Nimi MINÄ OLEN SE JOKA MINÄ OLEN kertoo tästä. Raamatun kivettynyt käsitys Jumalan olemuksesta on SOVUN edistämiseksi tehty fantasia piirros joka ei paljasta tosi Jumalasta mitään oleellista totuutta. Sana sinänsä on toki sekin Jumala. Jos Jumala on VALO niin käsityksemme valosta hämärtyy. Emme enää tiedä millainen valo Jumala voisi olla. Jumala onkin sanoin kuvaamaton. Yksikään sana ei kuvata häntä muuttumatta sanana hämäräksi.Jumala on sellainen kuin on. Jos on olemassa, kuten minä ja tekstit oletamme.
Naturalismin kannattajat yrittävät kieltää meiltä tieteessä tämän vapauden omista metafyysisistä syistään. Luulevat ettei heillä ole mitään metafyysisiä oletuksia, mutta aina on.
Nyt kun kaikki näyttää selittyvät ihan hyvin ilman Jumalaa, riemuitsevat voitostaan. Mutta se on harha ja luulo. Kaikki ei suinkaan selity paremmin ilman Jumalaa. Ihminen, universumi, uskonnot, ihmeet, paranormaalit ilmiöt, maapallon synty ja kehitys, elämän synty ja kehitys, ihmisen synty ja kehitys, Ufot jne. Jopa aineellisen materian lisäksi voi olla henkimaailman materiaa.
Jos Jumala, henkimaailma, luominen ja korkeimmat henkiset ja hengelliset arvot jätetään pois, saadaan vain torso maailmankuva aikaan. Ei se vastaa todellisuutta.
Tietysti Jumalan kanssa tulee se ongelma, ettemme voi käsittää Häntä kokonaan. Mutta se riittää ihan hyvin, mitä voimme käsittää. Kaikkivaltias, hyvä ja kaikkitietävä. Ja sillä tavoin, etteivät nämä ole ristiriidassa. Ja olento, ja universumin päällikkö, johtaja.santtunen2 kirjoitti:
Jumala on sellainen kuin on. Jos on olemassa, kuten minä ja tekstit oletamme.
Naturalismin kannattajat yrittävät kieltää meiltä tieteessä tämän vapauden omista metafyysisistä syistään. Luulevat ettei heillä ole mitään metafyysisiä oletuksia, mutta aina on.
Nyt kun kaikki näyttää selittyvät ihan hyvin ilman Jumalaa, riemuitsevat voitostaan. Mutta se on harha ja luulo. Kaikki ei suinkaan selity paremmin ilman Jumalaa. Ihminen, universumi, uskonnot, ihmeet, paranormaalit ilmiöt, maapallon synty ja kehitys, elämän synty ja kehitys, ihmisen synty ja kehitys, Ufot jne. Jopa aineellisen materian lisäksi voi olla henkimaailman materiaa.
Jos Jumala, henkimaailma, luominen ja korkeimmat henkiset ja hengelliset arvot jätetään pois, saadaan vain torso maailmankuva aikaan. Ei se vastaa todellisuutta.
Tietysti Jumalan kanssa tulee se ongelma, ettemme voi käsittää Häntä kokonaan. Mutta se riittää ihan hyvin, mitä voimme käsittää. Kaikkivaltias, hyvä ja kaikkitietävä. Ja sillä tavoin, etteivät nämä ole ristiriidassa. Ja olento, ja universumin päällikkö, johtaja.Niin, mormoni-Ollin käsitys on, että Jumala on samanlainen kuin ihminen, luulihaklöntti, joka asustelee Kolob-tähden tienoilla.
Ihminen ulkonäköineen on kuitenkin evoluution tulos. Miksi Jumala ottaisi yhden evoluution kehittämän eläinlajin muodon?
Ja Ollin Jumalalla ei ole verta vaan jotain ihmeen pakkasnestettä, jotta Hän ei jäädy avaruuden kylmyydessä liihotellessaan.- Anonyymi00023
santtunen2 kirjoitti:
Jumala on sellainen kuin on. Jos on olemassa, kuten minä ja tekstit oletamme.
Naturalismin kannattajat yrittävät kieltää meiltä tieteessä tämän vapauden omista metafyysisistä syistään. Luulevat ettei heillä ole mitään metafyysisiä oletuksia, mutta aina on.
Nyt kun kaikki näyttää selittyvät ihan hyvin ilman Jumalaa, riemuitsevat voitostaan. Mutta se on harha ja luulo. Kaikki ei suinkaan selity paremmin ilman Jumalaa. Ihminen, universumi, uskonnot, ihmeet, paranormaalit ilmiöt, maapallon synty ja kehitys, elämän synty ja kehitys, ihmisen synty ja kehitys, Ufot jne. Jopa aineellisen materian lisäksi voi olla henkimaailman materiaa.
Jos Jumala, henkimaailma, luominen ja korkeimmat henkiset ja hengelliset arvot jätetään pois, saadaan vain torso maailmankuva aikaan. Ei se vastaa todellisuutta.
Tietysti Jumalan kanssa tulee se ongelma, ettemme voi käsittää Häntä kokonaan. Mutta se riittää ihan hyvin, mitä voimme käsittää. Kaikkivaltias, hyvä ja kaikkitietävä. Ja sillä tavoin, etteivät nämä ole ristiriidassa. Ja olento, ja universumin päällikkö, johtaja.Santtunen.
"Jumala on sellainen kuin on. Jos on olemassa, kuten minä ja tekstit oletamme."
Tuossa on jotain filosofisesti huvittavaa. Ensin tehdään ontologinen
oletus, ja heti perään todetaan, että oletuksen kohde on sellainen kuin
on.
Santtusen lause on itse asiassa hyvä esimerkki siitä, miten väite voi olla
loogisesti moitteeton mutta informatiivisesti lähes tyhjä. Jos jokin on
olemassa, se tietysti on sellainen kuin se on. Todellinen filosofinen työ
alkaa vasta kysymyksestä, onko se olemassa ja mitä perusteita sen
olemassaololle on.
Mutta mikä on Santtusen logiikan ongelma?
Hän ei varsinaisesti todista Jumalaa; hän ensin avaa Jumalalle oven ja
käyttäytyy sitten kuin Jumala olisi jo astunut sisään. Anonyymi00023 kirjoitti:
Santtunen.
"Jumala on sellainen kuin on. Jos on olemassa, kuten minä ja tekstit oletamme."
Tuossa on jotain filosofisesti huvittavaa. Ensin tehdään ontologinen
oletus, ja heti perään todetaan, että oletuksen kohde on sellainen kuin
on.
Santtusen lause on itse asiassa hyvä esimerkki siitä, miten väite voi olla
loogisesti moitteeton mutta informatiivisesti lähes tyhjä. Jos jokin on
olemassa, se tietysti on sellainen kuin se on. Todellinen filosofinen työ
alkaa vasta kysymyksestä, onko se olemassa ja mitä perusteita sen
olemassaololle on.
Mutta mikä on Santtusen logiikan ongelma?
Hän ei varsinaisesti todista Jumalaa; hän ensin avaa Jumalalle oven ja
käyttäytyy sitten kuin Jumala olisi jo astunut sisään.Minulla on Jumala oletuksena, hypoteesin. Se pitäisi olla sallittua, mutta onkin kiellettyä ateistisen ennakkokäsityksen vuoksi. Työhypoteesi on muuttunut tulokseksi, vaikka sellaista tulosta ei kaikkien Jumala käsitysten kohdalla ole, muuta kuin juuri ateismissa itsessään.
Tästä on ikuinen vänkäys. Minä lopetan sen ja yritän rakentaa paremmat teoriat Jumalan kanssa kuin ilman. Niin yksinkertaista se on.- Anonyymi00029
santtunen2 kirjoitti:
Minulla on Jumala oletuksena, hypoteesin. Se pitäisi olla sallittua, mutta onkin kiellettyä ateistisen ennakkokäsityksen vuoksi. Työhypoteesi on muuttunut tulokseksi, vaikka sellaista tulosta ei kaikkien Jumala käsitysten kohdalla ole, muuta kuin juuri ateismissa itsessään.
Tästä on ikuinen vänkäys. Minä lopetan sen ja yritän rakentaa paremmat teoriat Jumalan kanssa kuin ilman. Niin yksinkertaista se on.Santtunen, nyt asia tulee itse asiassa selkeämmin esille. Jumalan
ottaminen työhypoteesiksi ei sinänsä ole ongelma. Tieteessä ja
filosofiassa voidaan tarkastella monenlaisia hypoteeseja.
Mutta hypoteesiin kuuluu myös mahdollisuus, että se osoittautuu
tarpeettomaksi tai huonommaksi kuin kilpaileva selitys.
Jos päätät jo etukäteen, että Jumalan kanssa rakennettavista teorioista
tulee parempia kysymys muuttuu muotoon: millä perusteella ratkaistaan,
ovatko ne todella parempia kuin teoriat ilman Jumalaa?
Tässä on varsinainen ongelma. Jumalan olettaminen ei ole kiellettyä,
mutta myöskään naturalismi ei muutu ateistiseksi ennakkokäsitykseksi
vain siksi, että Jumalaa ei tarvita jonkin ilmiön selittämiseen.
Ehkä tärkein kysymys onkin: mikä tulos saisi sinut luopumaan Jumala-
hypoteesista?
Jos mikään mahdollinen tulos ei saisi, kyse ei enää ole varsinaisesti
työhypoteesista vaan lähtökohtaisesta metafyysisestä oletuksesta. Anonyymi00029 kirjoitti:
Santtunen, nyt asia tulee itse asiassa selkeämmin esille. Jumalan
ottaminen työhypoteesiksi ei sinänsä ole ongelma. Tieteessä ja
filosofiassa voidaan tarkastella monenlaisia hypoteeseja.
Mutta hypoteesiin kuuluu myös mahdollisuus, että se osoittautuu
tarpeettomaksi tai huonommaksi kuin kilpaileva selitys.
Jos päätät jo etukäteen, että Jumalan kanssa rakennettavista teorioista
tulee parempia kysymys muuttuu muotoon: millä perusteella ratkaistaan,
ovatko ne todella parempia kuin teoriat ilman Jumalaa?
Tässä on varsinainen ongelma. Jumalan olettaminen ei ole kiellettyä,
mutta myöskään naturalismi ei muutu ateistiseksi ennakkokäsitykseksi
vain siksi, että Jumalaa ei tarvita jonkin ilmiön selittämiseen.
Ehkä tärkein kysymys onkin: mikä tulos saisi sinut luopumaan Jumala-
hypoteesista?
Jos mikään mahdollinen tulos ei saisi, kyse ei enää ole varsinaisesti
työhypoteesista vaan lähtökohtaisesta metafyysisestä oletuksesta.Tottakai on tuloksia, jotka saisivat luopumaan Jumala hypoteesista. Minulle vaan on käynyt toisin päin, uskoni Jumalan olemassaolosta on vahvistunut henkilökohtaiseksi tiedoksi.
Silloin ajattelee niin, ei sille mitään voi. Eikä sille, että maailma on luotu sellaiseksi, että kumpikaan puoli ei vielä todistu. Sitä ennen voi kaikessa rauhassa rakennella teorioita sekä Jumalan kanssa, että ilman. Täytyy vaan kestää, että tiedeyhteisö pitää rakentelua epätieteellisenä. Eivät kuitenkaan kaikki tiedemiehet. Kyllä näinkin päin pitäisi saada tehdä.- Anonyymi00030
santtunen2 kirjoitti:
Tottakai on tuloksia, jotka saisivat luopumaan Jumala hypoteesista. Minulle vaan on käynyt toisin päin, uskoni Jumalan olemassaolosta on vahvistunut henkilökohtaiseksi tiedoksi.
Silloin ajattelee niin, ei sille mitään voi. Eikä sille, että maailma on luotu sellaiseksi, että kumpikaan puoli ei vielä todistu. Sitä ennen voi kaikessa rauhassa rakennella teorioita sekä Jumalan kanssa, että ilman. Täytyy vaan kestää, että tiedeyhteisö pitää rakentelua epätieteellisenä. Eivät kuitenkaan kaikki tiedemiehet. Kyllä näinkin päin pitäisi saada tehdä.Santtunen.
"Tottakai on tuloksia, jotka saisivat luopumaan Jumala hypoteesista.
Hyvä, minkälainen tieto saa sinut luopumaan Jumala hypoteesistä?
"Minulle vaan on käynyt toisin päin, uskoni Jumalan olemassaolosta on
vahvistunut henkilökohtaiseksi tiedoksi."
Mutta tässä vaihdat tieteellisen hypoteesin tietoteoreettiseen asemaan.
Voihan olla että uskosi on vahva, mutta siitä ei seuraa että kyse olisi
tieteellinen tieto, jos näin on noiin silloin jumala ei enää toimi
tutkimuksessa samalla tavoin kuin avoin työhypoteesi.
Voit tietysti rakentaa teorioita jumalan olettaen, mutta sillon jumala on
metafyysinen olettamus. Muuten "hypoteesi" ja "henkilökohtainen
tieto" ovat kaksi eri merkitystä, joita käytät samasta asiasta.
Eihän "jumalan" olemassaolo ole pääongelma, vaan se, että
jumalan käsite on niin hämärä ettei sen avulla voida määrittää sellaista
kohdetta, josta voitaisiin tehdä yksiselitteinen hypoteesi.
Ja edelleen, mitä epämääräisempi jumala käsite on, sitä vähemmän
siitä voidaan yleensä tietää.
Filosofina tiedät mitä että epämääräinen käsite näyttää selittävän kaiken
juuri siksi, ettei se sulje mitään pois. Sellaisenaan sillä on hyvin vähän
käyttöä tieteellisenä hypoteesina. Anonyymi00030 kirjoitti:
Santtunen.
"Tottakai on tuloksia, jotka saisivat luopumaan Jumala hypoteesista.
Hyvä, minkälainen tieto saa sinut luopumaan Jumala hypoteesistä?
"Minulle vaan on käynyt toisin päin, uskoni Jumalan olemassaolosta on
vahvistunut henkilökohtaiseksi tiedoksi."
Mutta tässä vaihdat tieteellisen hypoteesin tietoteoreettiseen asemaan.
Voihan olla että uskosi on vahva, mutta siitä ei seuraa että kyse olisi
tieteellinen tieto, jos näin on noiin silloin jumala ei enää toimi
tutkimuksessa samalla tavoin kuin avoin työhypoteesi.
Voit tietysti rakentaa teorioita jumalan olettaen, mutta sillon jumala on
metafyysinen olettamus. Muuten "hypoteesi" ja "henkilökohtainen
tieto" ovat kaksi eri merkitystä, joita käytät samasta asiasta.
Eihän "jumalan" olemassaolo ole pääongelma, vaan se, että
jumalan käsite on niin hämärä ettei sen avulla voida määrittää sellaista
kohdetta, josta voitaisiin tehdä yksiselitteinen hypoteesi.
Ja edelleen, mitä epämääräisempi jumala käsite on, sitä vähemmän
siitä voidaan yleensä tietää.
Filosofina tiedät mitä että epämääräinen käsite näyttää selittävän kaiken
juuri siksi, ettei se sulje mitään pois. Sellaisenaan sillä on hyvin vähän
käyttöä tieteellisenä hypoteesina.Ei se ole tieteellinen tieto. Se on vain henkilökohtainen tieto, joka minulla on, enkä vaadi muiden myöntävän sitä tiedoksi. Se on filosofiani asiasta.
Kyse tieteessä on siitä, saako tieteessä tehdä tutkimusta ja teorioita Jumala olettaen vai ei.
Minusta pitää saada. Se on yksi sallittu koulukunta tieteessä. Naturalismin mielestä ja ateistien mielestä sitä koulukuntaa ei voi sallia tieteessä. Minusta voi sallia.
- Anonyymi00022
Empiirisen lisäksi tarvitaan vielä Vampyyrinenkin.
- Anonyymi00024
Pistettiin tähän kaava ei suoli 1 klo erota totuutta totta mä keksin mitä tulo . Käy se väliste en kypsy kylki repesi rip Saksa. (Arm)
- Anonyymi00025
Se siitä nilkan kokoisissa lossi.
- Anonyymi00026
Sulo??
- Anonyymi00027
Myst symbolisesti.. Ihan samao sanoa.
- Anonyymi00028
Kirjoita kysymys uudestaan veikkaus niin selvitän. Mä voin heittää sut.
Mikä tieto saisi minut luopumaan käsityksestäni, että Jumala on olemassa?
Jos se käsitys osoitettaisiin vääräksi tieteessä ja filosofiassa.
Minun käsitykseni voi todistua. Silloin kun Jeesus tulee takaisin. Silloin se ei enää ole uskoa vaan tietoa, jos niin joskus tapahtuu.- Anonyymi00031
Santtunen antaa nyt periaatteessa falsifiointiehdon: jos Jumalan
olemassaolo osoitettaisiin vääräksi tieteessä ja filosofiassa, hän
luopuisi käsityksestään.
Hyvä, mutta ongelma siirtyy seuraavaan kysymykseen, mitä tarkoittaa
"osoitettaisiin vääräksi?" Kun jumala määritellään riittävän väljästi, niin
mikä havainto tai filosofinen argumentti riittää osoittamaan Jumalan
olemassaolon vääräksi.
Sitten Jeesus-esimerkki, jos Jeesus ilmestyisi 2000 vuoden
poissaolon jälkeen ja tapahtuma oli riittävän yksiselitteinen, se voisi
vahvistaa Jumalan roolia. Mutta se ei auta mitä nykyhetken
tutkimuksessa pitäisi havaita, jos Jumala on olemassa, ja mitä pitäisi
havaita, jos hän ei ole.
Toisin sanoen, Santtunen kertoo, milloin hän luopuisi Jumala-
käsityksestään, mutta ei vielä kerro, millä nykyisellä menetelmällä
Jumala-hypoteesia voidaan erottaa sen kilpailijoista.
Me kuitenkin taas törmäämme Jumalakäsitteen loogisiin vaikeuksiin.
Ei kyse ole siitä saako Jumalaan uskoa, vaan siihen mikä Jumala-
hypoteesi tarkalleen on. Anonyymi00031 kirjoitti:
Santtunen antaa nyt periaatteessa falsifiointiehdon: jos Jumalan
olemassaolo osoitettaisiin vääräksi tieteessä ja filosofiassa, hän
luopuisi käsityksestään.
Hyvä, mutta ongelma siirtyy seuraavaan kysymykseen, mitä tarkoittaa
"osoitettaisiin vääräksi?" Kun jumala määritellään riittävän väljästi, niin
mikä havainto tai filosofinen argumentti riittää osoittamaan Jumalan
olemassaolon vääräksi.
Sitten Jeesus-esimerkki, jos Jeesus ilmestyisi 2000 vuoden
poissaolon jälkeen ja tapahtuma oli riittävän yksiselitteinen, se voisi
vahvistaa Jumalan roolia. Mutta se ei auta mitä nykyhetken
tutkimuksessa pitäisi havaita, jos Jumala on olemassa, ja mitä pitäisi
havaita, jos hän ei ole.
Toisin sanoen, Santtunen kertoo, milloin hän luopuisi Jumala-
käsityksestään, mutta ei vielä kerro, millä nykyisellä menetelmällä
Jumala-hypoteesia voidaan erottaa sen kilpailijoista.
Me kuitenkin taas törmäämme Jumalakäsitteen loogisiin vaikeuksiin.
Ei kyse ole siitä saako Jumalaan uskoa, vaan siihen mikä Jumala-
hypoteesi tarkalleen on.Kumpaakaan ei pysty todistamaan vielä. Siihen on tyytyminen. Mitä siitä seuraa tieteessä, siitä se kiista on, sako Jumalan sitten olettaa vai eikö saa?
Jumala on kaikkeuden päällikkö, johtaja, henkilö, olento. Kaikkivaltias, hyvä ja kaikkitietävä, sillä tavoin, etteivät nämä ole ristiriidassa. Maailmojen, mm. Maan luoja. Maa on kehityspaikka Jumalan lasten kehitykselle. Evoluutiota on myös. Jokainen puolustelee vain sellaista Jumalaa mihin uskoo, minä tällaista.- Anonyymi00033
santtunen2 kirjoitti:
Kumpaakaan ei pysty todistamaan vielä. Siihen on tyytyminen. Mitä siitä seuraa tieteessä, siitä se kiista on, sako Jumalan sitten olettaa vai eikö saa?
Jumala on kaikkeuden päällikkö, johtaja, henkilö, olento. Kaikkivaltias, hyvä ja kaikkitietävä, sillä tavoin, etteivät nämä ole ristiriidassa. Maailmojen, mm. Maan luoja. Maa on kehityspaikka Jumalan lasten kehitykselle. Evoluutiota on myös. Jokainen puolustelee vain sellaista Jumalaa mihin uskoo, minä tällaista.Ongelma on, että et tässä anna mitään tietoa Jumalasta, vaan määrittelet oman
jumalakäsitteesi.
Kirjoitat "Jumala on..." ja luettelet ominaisuuksia: kaikkivaltias, kaikkitietävä,
hyvä, persoona, luoja. Mutta mistä nämä tiedetään? Et perustele niitä, vaan
otat ne määritelmän osaksi.
Se on vähän sama kuin kirjoittaisin: "Lohikäärme on kaikkitietävä, hyvä ja osaa
pelata shakkia." Olen silloin määritellyt lohikäärmeen, en kertonut yhtään faktaa
lohikäärmeistä.
Käsitteillä voi tietysti tehdä filosofiaa, eikä siinä ole mitään ongelmaa. Mutta
tieteelliseksi työhypoteesiksi niistä ei vielä ole. Työhypoteesilta vaaditaan jotain
aivan muuta: sen pitää tuottaa odotuksia, rajata mahdollisuuksia tai muuten
antaa meille keinoja erottaa se vaihtoehdoista.
Olet itse sanonut, ettet tiedä Jumalasta mitään olennaista. Silloin sinulla on
tässä kädessäsi jumalakäsite, ei vielä jumalahypoteesi.
Ja tässä tullaan taas siihen alkuperäiseen ongelmaan: mitä ihmettä "Jumalan
olettaminen" oikeastaan tarkoittaa, jos oletus ei tee maailmasta tieteellisesti
erilaiseksi?
Tässä taitaa taas olla meidän vanha tuttumme: käsitteen muuttuminen
huomaamatta tiedoksi. Anonyymi00033 kirjoitti:
Ongelma on, että et tässä anna mitään tietoa Jumalasta, vaan määrittelet oman
jumalakäsitteesi.
Kirjoitat "Jumala on..." ja luettelet ominaisuuksia: kaikkivaltias, kaikkitietävä,
hyvä, persoona, luoja. Mutta mistä nämä tiedetään? Et perustele niitä, vaan
otat ne määritelmän osaksi.
Se on vähän sama kuin kirjoittaisin: "Lohikäärme on kaikkitietävä, hyvä ja osaa
pelata shakkia." Olen silloin määritellyt lohikäärmeen, en kertonut yhtään faktaa
lohikäärmeistä.
Käsitteillä voi tietysti tehdä filosofiaa, eikä siinä ole mitään ongelmaa. Mutta
tieteelliseksi työhypoteesiksi niistä ei vielä ole. Työhypoteesilta vaaditaan jotain
aivan muuta: sen pitää tuottaa odotuksia, rajata mahdollisuuksia tai muuten
antaa meille keinoja erottaa se vaihtoehdoista.
Olet itse sanonut, ettet tiedä Jumalasta mitään olennaista. Silloin sinulla on
tässä kädessäsi jumalakäsite, ei vielä jumalahypoteesi.
Ja tässä tullaan taas siihen alkuperäiseen ongelmaan: mitä ihmettä "Jumalan
olettaminen" oikeastaan tarkoittaa, jos oletus ei tee maailmasta tieteellisesti
erilaiseksi?
Tässä taitaa taas olla meidän vanha tuttumme: käsitteen muuttuminen
huomaamatta tiedoksi.Kai minä saan määritellä, minkälaista Jumalaa tarkoitan, ja minkälaisen siis oletan olevan olemassa. Älä sekoita asioita. Mennään vaan eteenpäin kun käsitteet on määritelty. Ei palata takaisin.
- Anonyymi00034
santtunen2 kirjoitti:
Kai minä saan määritellä, minkälaista Jumalaa tarkoitan, ja minkälaisen siis oletan olevan olemassa. Älä sekoita asioita. Mennään vaan eteenpäin kun käsitteet on määritelty. Ei palata takaisin.
Santtunen,
"Kai minä saan määritellä, minkälaista Jumalaa tarkoitan..."
Niin. Filosofiakin on osittain sen tutkimista, mitä oikeastaan tapahtuu,
kun annamme käsitteelle määritelmän.
Hyvä. Kun käsitteet on määritelty, mitä niistä nyt seuraa? Anonyymi00034 kirjoitti:
Santtunen,
"Kai minä saan määritellä, minkälaista Jumalaa tarkoitan..."
Niin. Filosofiakin on osittain sen tutkimista, mitä oikeastaan tapahtuu,
kun annamme käsitteelle määritelmän.
Hyvä. Kun käsitteet on määritelty, mitä niistä nyt seuraa?Kun oletan tällaisen Jumalan, katson mitä siitä filosofiassa seuraa tieteisiin, maailmankuvaan ja maailmankatsomukseen. Ja saadaanko näin aikaan yhtä hyvät filosofiat kuin ilman Jumalaa, vai huonommat.
Silloin keskustellaan asiasta, eikä vaan tyrmätä kättelyssä teistejä epätieteellisinä, kuten ateismin ja naturalismin pohjalta tieteessä ja filosofiassa nyt tapahtuu koko ajan.- Anonyymi00035UUSI
santtunen2 kirjoitti:
Kun oletan tällaisen Jumalan, katson mitä siitä filosofiassa seuraa tieteisiin, maailmankuvaan ja maailmankatsomukseen. Ja saadaanko näin aikaan yhtä hyvät filosofiat kuin ilman Jumalaa, vai huonommat.
Silloin keskustellaan asiasta, eikä vaan tyrmätä kättelyssä teistejä epätieteellisinä, kuten ateismin ja naturalismin pohjalta tieteessä ja filosofiassa nyt tapahtuu koko ajan.Santtunen,
tässä on ehkä yksi pieni looginen mutka. Kun sanot ”oletan tällaisen
Jumalan ja katson, mitä siitä seuraa”, se kuulostaa siltä kuin Jumalan
määrittely olisi jo tehty ja sen jälkeen alkaisi varsinainen filosofinen
tutkimus.
Mutta juuri siinä ensimmäisessä vaiheessa voi olla filosofinen ongelma.
Kaikkia käsitteitä ei voi kohdella miten tahansa. Niillä on ominaisuuksia,
joiden perusteella niistä seuraa myös logiikkaa. Ei riitä sanoa ”tätä mieltä
olen Jumalasta”, jos samalla halutaan käyttää Jumala-käsitettä
filosofisena selityksenä. Jumalakäsitteen logiikka on vakavampi asia
kuin pelkästään se, mitä joku henkilö sattuu Jumalasta ajattelemaan.
Jos käsite on huonosti määritelty, se ei silloin sisällä täsmällistä tietoa
vaan jotakin epäselvää mututietoa. Silloin sitä ei voida vielä käyttää
siihen tehtävään, johon sitä tarkoitettiin, vaan ollaan filosofisesti tyhjän
päällä.
Ajattele minun lohikäärmettä. Voin määritellä Jumalan, joka on
kaikkivoipa, kaikkitietävä, ajan ja avaruuden ulkopuolella ja kaiken
olemassaolon perusta. Sitten voin aivan moitteettomasti tutkia, mitä
tästä oliosta seuraa. Mutta jos huomaan jokaisen vaikean kysymyksen
kohdalla, että ”Jumala nyt vain on sellainen”, olen ehkä käyttänyt
määritelmää selityksen sijasta. Lohikäärmejumala käsite on vain huono käsitteenä, silloin sen voi hylätä.
Tässä on filosofian kiinnostava kohta: ennen kuin kysytään, mitä käsitteestä seuraa, pitäisi joskus kysyä, onko käsite sellainen, että siitä
ylipäätään voi seurata jotakin selittävää.
Ehkä teistille ja ateistille yhteinen lähtökohta voisi siis olla hieman
vaatimattomampi: ei vielä kysytä, kumpi maailmankuva on parempi,
vaan katsotaan ensin, millainen Jumala-käsite pystyy kantamaan
selityksen painoa ilman että sitä muutetaan aina tarpeen mukaan.
Silloin keskustelu ei ole teismi vastaan ateismi, vaan paljon hauskempi
kysymys: olemmeko edes määritelleet sen olion, josta väittelemme? Anonyymi00035 kirjoitti:
Santtunen,
tässä on ehkä yksi pieni looginen mutka. Kun sanot ”oletan tällaisen
Jumalan ja katson, mitä siitä seuraa”, se kuulostaa siltä kuin Jumalan
määrittely olisi jo tehty ja sen jälkeen alkaisi varsinainen filosofinen
tutkimus.
Mutta juuri siinä ensimmäisessä vaiheessa voi olla filosofinen ongelma.
Kaikkia käsitteitä ei voi kohdella miten tahansa. Niillä on ominaisuuksia,
joiden perusteella niistä seuraa myös logiikkaa. Ei riitä sanoa ”tätä mieltä
olen Jumalasta”, jos samalla halutaan käyttää Jumala-käsitettä
filosofisena selityksenä. Jumalakäsitteen logiikka on vakavampi asia
kuin pelkästään se, mitä joku henkilö sattuu Jumalasta ajattelemaan.
Jos käsite on huonosti määritelty, se ei silloin sisällä täsmällistä tietoa
vaan jotakin epäselvää mututietoa. Silloin sitä ei voida vielä käyttää
siihen tehtävään, johon sitä tarkoitettiin, vaan ollaan filosofisesti tyhjän
päällä.
Ajattele minun lohikäärmettä. Voin määritellä Jumalan, joka on
kaikkivoipa, kaikkitietävä, ajan ja avaruuden ulkopuolella ja kaiken
olemassaolon perusta. Sitten voin aivan moitteettomasti tutkia, mitä
tästä oliosta seuraa. Mutta jos huomaan jokaisen vaikean kysymyksen
kohdalla, että ”Jumala nyt vain on sellainen”, olen ehkä käyttänyt
määritelmää selityksen sijasta. Lohikäärmejumala käsite on vain huono käsitteenä, silloin sen voi hylätä.
Tässä on filosofian kiinnostava kohta: ennen kuin kysytään, mitä käsitteestä seuraa, pitäisi joskus kysyä, onko käsite sellainen, että siitä
ylipäätään voi seurata jotakin selittävää.
Ehkä teistille ja ateistille yhteinen lähtökohta voisi siis olla hieman
vaatimattomampi: ei vielä kysytä, kumpi maailmankuva on parempi,
vaan katsotaan ensin, millainen Jumala-käsite pystyy kantamaan
selityksen painoa ilman että sitä muutetaan aina tarpeen mukaan.
Silloin keskustelu ei ole teismi vastaan ateismi, vaan paljon hauskempi
kysymys: olemmeko edes määritelleet sen olion, josta väittelemme?Määrittelen Jumalan, ja oletan hänen olevan olemassa ja teen sitten hypoteeseja, joita testataan normaalisti tieteessä ja filosofiassa.
En voi tehdä muulla tavalla, kun kerran uskon niin.
Välillä pitää kysyä, entä jos Jumalaa ei olisi, miltä sitten näyttäisi. Juuri tästähän on kysymys, Jumalan kanssa vai ilman.
Etukäteen tiedetään, että kumpikaan ei todistu. Voidaan silti kuvitella mailman kanssa ja ilman. Makuasia sitten kumman valitsee.
- Anonyymi00032
"Tehkäämme ihminen kuvaksemme ja kaltaiseksemme".....
Miten ihmisestä voi tulla niin suuri. Ellei Jumalan kaikki ominaisuudet ole periytettävissä. Jumalan pääominaisuus on kyky manipuloida aikaa. Hän kykenee myös suurentamaan ja pienentämään itsensä. Yms. Silti hämmästelemme universumin kokoa.
Valittuja on 144000 jotka pääsivät ikuisuuteen elämään miljardeja vuosia ja saavuttamaan jumaluuden. Mutta Ihmiskuntaa muuta Gnostilaisten mukaan heikennettiin merkittävästi monin tavoin, niin että ihmisestä tuli alhaisin elävistä olennoista. Kuitenkin Aadam sai luvan muodostaa 400000 ihmislajia, mutta nämä eivät kaiketi pääse ikuisuuteen eikä heitä tehdä Jumalan kaltaiseksi.
Lyhyesti: Jumalan ominaisuudet on periytetty 144000 valitulle, jotka elävät ikuisuudessa. Ehkä myös tiede voisi kohota omin avuin Jumalan kaltaisuuteen mikäli sitä ei aktiivisesti estetä. Siitä voidaan päätellä että jumalominaisuudet ovat yksinkertaisia, vaikka äärettömän voimakkaita.
Yksi tärkeä tekijä on elinikä ja toinen on ettei Jumalalla ole estoja tai lakeja jotka estävät tehokkaasti kehittymistä jumaluuteen. Jne. Piti keskustella rationaalisesta ja empiirisestä tiedosta, kuinka rationaalinen tieto on tietoa myös, ja kuinka niitä käytetään vuorotellen ja yhtä aikaa, mutta keskustelu meni vain yhteen esimerkkiin, Jumalaan.
Jumalan ilmoitustieto otetaan mukaan sillä tavoin, että oletetaan se oikeaksi, tehdään siitä hypoteesi ja testataan sitten hypoteesi. Tässä on se ongelma, että usein ilmoitus tulkitaan väärin.
Ei sillä immellä polvessaan tietenkään ollut mitään sotkan munia, se oli vain mytologinen kuvaus luomispäivistä, aikakausista.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vasemmistoliitto esittää rikkaille veronkiristyksiä, mutta kansalle ei kelpaa
Miksi? Haluaako taviskansa lisää leikkauksia peruspalveluihin? Pääsettekö liian helposti vielä terveyskeskukseen tai ham731330- 1221158
- 861075
- 981056
- 60960
Meistä puhutaan
Meistä varmaan puhutaan ja huhutaan. Luulen niin. Ei kiva juttu. Ja ystävät on minusta huolissaan. Yritän tehdä kaikkeni58881- 136841
Uunimakkara koululaisten suosikki
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000012228523.html on tärkeää että oppilaat syövät hyvin, muuten ei jaksa p288755- 18608
- 69606