vihdoinkin. Eli aloin suojelemaan itseäni uupumukselta.
Avauduin esmes esihenkilölleni jaksamiseni rajallisuudesta ja hän ymmärsi heti että rajani oli tullut vastaan jo aikoja sitten.
Minähän tosiaankin teen mielelläni töitä, jopa paljon, itseäni säästelemättä.
Keväällä olin aika loppuun kaluttua tavaraa ja onnekseni olin koulutuksessa jossa aiheena oli työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Se herätti minut huomaamaan kuinka lopen uupunut olin. Tein lähes yksin puolet osastomme töistä päivittäin ja se kyllä verotti aikasta paljon. Ja toisekseen tein työmatkoineen 12 tuntisia päiviä bussiyhteyksien puitteissa.
Tänään lyhennettiin työpäivääni ja esihenkilö lupasi jakaa työkuormaani muille osaston henkilöille enemmän. Yhdessä tuumattiin, että tekisin jatkossa vähemmän töitä ja mahdollisesti vuoroviikoin kevyemmässä työpisteessä.
Jos en olisi herännyt viime keväänä huomaamaan väsymykseni määrää, olisi sama tappotahti jatkunut tänä syksynä.
Onhan siitä sanottukin että tyhmä se töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
Minä vain pidän työnteosta, mutta rajani ne on minullakin.
Se on sitten kuitenkin ihan itsestään kiinni, tajuaako olevansa kuilun partaalla. Minä tajusin asianlaidan vasta kun se työhyvinvointikouluttaja kertoi omasta loppuunpalamisestaan. Silmäni avautuivat.
Kannustankin keskusteluun aiheesta, täällä on moni muukin kova tekemään töitä. En nyt nimeä heitä, mutta itse tietävät keitä ovat.
Se on itse osattava ennustaa, sillä ei taatusti kukaan muu ole loppupeleissä vastuussa siitä. Minulle kyllä eräs esihenkilö keharissa totesi, että voisin tehdä vähemmän töitä.
Toisessa työpaikassa palkkis ilmoitti etten saa tehdä yli 12 tuntisia työpäiviä, sillä järjestelmä sekoaa siitä...
Eli juu, olen kova tekemään töitä mutta kaukana työnarkkiksesta. Lähinnä kai olen työmasokisti. :)
Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja nostin asian freimille. On jokaisen omalla vastuullaan huolehtia itsestään ja jaksamisestaan. Tämä on minulle henkilökohtaisen kasvun paikka.
Ja saavutin siinä vkrstanpylvään. Tulinkin juhlistamaan sitä tänne.
Pitäkää huoli itsestänne, sen vain halusin sanoa.
No nyt mä sen tein..
64
355
Vastaukset 64
- Anonyymi00001
Samaa vikaa mulla, mutta ensinnäkin olen iloinen sun puolesta, että oot ottanut tässä asiassa härkää sarvista. 🙂
Juu, oli pakko. Kesät on meillä helppoa aikaa, mutta homma räjähtää käsiin heti kun Eurooppa palaa lomilta syyskuussa ja sitä jatkuukin sitten koko syksyn ja talven.
Olisin saanut itseni kuseen jos en olisi nyt avautunut. En olisi jaksanut.
Kaikki tietävät että teen kovasti töitä, myös esihenkilöni. Ja hän suhtautui avautumiseeni hienosti.
Otettiin HR mukaan ja rukattiin työaikojani inhimillisemmäksi. Nyt saan nukkua melkei kuuteen asti aamuisin aikaisemman neljän sijasta. Työpäiväni lyhenee noin puolella tunnilla ja työtaakkaani jaetaan. Lisäksi pääsen välillä keveämpiin töihin.
Kannatti avautua. Suosittelen.- Anonyymi00008
Pikku-pirpana kirjoitti:
Juu, oli pakko. Kesät on meillä helppoa aikaa, mutta homma räjähtää käsiin heti kun Eurooppa palaa lomilta syyskuussa ja sitä jatkuukin sitten koko syksyn ja talven.
Olisin saanut itseni kuseen jos en olisi nyt avautunut. En olisi jaksanut.
Kaikki tietävät että teen kovasti töitä, myös esihenkilöni. Ja hän suhtautui avautumiseeni hienosti.
Otettiin HR mukaan ja rukattiin työaikojani inhimillisemmäksi. Nyt saan nukkua melkei kuuteen asti aamuisin aikaisemman neljän sijasta. Työpäiväni lyhenee noin puolella tunnilla ja työtaakkaani jaetaan. Lisäksi pääsen välillä keveämpiin töihin.
Kannatti avautua. Suosittelen.No mulla lähinnä se koskee vapaa-ajan hommia. Työhommiin ei ihmeitä pysty sottailee, tosin ehkä useammin lomia vois pidellä.
Mutta totuushan on, että jos ei ihan itse ota asiaa esiin, ei sitä muut tee, jos ei sitten töissä tms. satu jotain, mikä nostaa asian sitten esiin.
Ja kyllä sittenkin, kun asia on esillä, on pysyttävä lujana. Anonyymi00008 kirjoitti:
No mulla lähinnä se koskee vapaa-ajan hommia. Työhommiin ei ihmeitä pysty sottailee, tosin ehkä useammin lomia vois pidellä.
Mutta totuushan on, että jos ei ihan itse ota asiaa esiin, ei sitä muut tee, jos ei sitten töissä tms. satu jotain, mikä nostaa asian sitten esiin.
Ja kyllä sittenkin, kun asia on esillä, on pysyttävä lujana.No tässä nyt ennemminkin niin, että työnjohto toppuuttelee minua jo. Minun tarvitsee olla lujana vain itseni takia. Minä itse vaadin itseltäni enemmän kuin muut vaativat minulta. Olen ylisuoriutuja.
Luulen että opin tästä jotakin. Otan töissä liikaa vastuuta ja ihan liikaa töitä kontolleni ihan oma-alotteisesti.- Anonyymi00011
Pikku-pirpana kirjoitti:
No tässä nyt ennemminkin niin, että työnjohto toppuuttelee minua jo. Minun tarvitsee olla lujana vain itseni takia. Minä itse vaadin itseltäni enemmän kuin muut vaativat minulta. Olen ylisuoriutuja.
Luulen että opin tästä jotakin. Otan töissä liikaa vastuuta ja ihan liikaa töitä kontolleni ihan oma-alotteisesti.Köh... mä joskus ohimennen myös jotain sen suuntaista sanonut, mutta tosiaankin hyvä jos heräilit...🙂
Itsellä se menee niin, että kun olen uupunut, niin lupailen vaan lisää hommia entisten päälle. Ja siten kaikki eskaloituu... tekijän hätäisin vastaus heikkoina hetki on se: "kyllä mä hoidan", kun kieltätyminen "muka" vaatisi selvittelyä...🙄 Anonyymi00011 kirjoitti:
Köh... mä joskus ohimennen myös jotain sen suuntaista sanonut, mutta tosiaankin hyvä jos heräilit...🙂
Itsellä se menee niin, että kun olen uupunut, niin lupailen vaan lisää hommia entisten päälle. Ja siten kaikki eskaloituu... tekijän hätäisin vastaus heikkoina hetki on se: "kyllä mä hoidan", kun kieltätyminen "muka" vaatisi selvittelyä...🙄No nyt tunnistin sinut.. sä tarvitsisit opaskirjan siitä, miten sanotaan ei.
Ja päälle pari kertauskurssia aiheesta. :)- Anonyymi00013
Pikku-pirpana kirjoitti:
No nyt tunnistin sinut.. sä tarvitsisit opaskirjan siitä, miten sanotaan ei.
Ja päälle pari kertauskurssia aiheesta. :)Heh...
Mutta toi rajojen pitäminen itselle ja muille on tärkeää. Se tuntuu yhdentekevältä, mutta on tärkeää.
Joo. En oo paras esimerkki, mutta tiedän, että se on tärkeää. Ja kyllä mä pysähtelen välillä ja funtsin, että miten ei homma leviis käsiin. 🙂
Nyt oon kuules ollut vapaat miltei tekemättä mitään. 😱
Pyykkiä ja siivoiluja, sekä pikkiriikkisen klapuja lukuunottamatta. Niin ja kävin tyttöö moikkamassa ja sen riiviökoiraa. 😄 Anonyymi00013 kirjoitti:
Heh...
Mutta toi rajojen pitäminen itselle ja muille on tärkeää. Se tuntuu yhdentekevältä, mutta on tärkeää.
Joo. En oo paras esimerkki, mutta tiedän, että se on tärkeää. Ja kyllä mä pysähtelen välillä ja funtsin, että miten ei homma leviis käsiin. 🙂
Nyt oon kuules ollut vapaat miltei tekemättä mitään. 😱
Pyykkiä ja siivoiluja, sekä pikkiriikkisen klapuja lukuunottamatta. Niin ja kävin tyttöö moikkamassa ja sen riiviökoiraa. 😄Tytsyn ei olisi pitänyt alkuunsakaan ottaa sitä koirulia.. vai että riiviö oikein?
- Anonyymi00015
Pikku-pirpana kirjoitti:
Tytsyn ei olisi pitänyt alkuunsakaan ottaa sitä koirulia.. vai että riiviö oikein?
No mä luulen, että oppii koiran mukana juttuja. Ehkä ihan hyvä noin.... huonompiakin konsteja on oppia juttuja elämästä...
No terrieri ja kovaluonteinen narttu... siinäpähän reuhaavat keskenään. 😁
Helpompaahan tytsyllä ois ilman koirulia, mutta ehkä kuitenkin.... 🤔
No nyt sillä on se ja haastetta piisaa. Ja ukki kyllä tykkää siitä riiviöstä...😁
Hienoa! Voit olla ylpeä itsestäsi, että nostit kissan pöydälle. Onneksi olkoon. Burnis on sen verran ikävä kokemus ja kun siitä ei välttämättä enää kuntoudu takaisin, niin..
- Anonyymi00002
Hyvä oppia tiedostamaan oman jaksamisen rajat.
Jos ei, uupumus saa vallan ja sitten ei ole työn tekijää.
Kuinkahan usein toimenkuvat on väärin mitotettuja.
Mitenkäs työpaikat, missä saneerataan ja kuitenkin työt jaetaan.
Vilma
Pidä pintasi ja huolehdi itsestäsi nytkin.
Niin lähellä ollut itsellä. Tuo uurastaminen on tuttua.Tuo on ehtaa kultaa, että oppii tunnistamaan omat rajansa.
Minä en sitä ole osannut, mutta käyn opin tietä sen kanssa.
Tämä viikko oli hyvin merkityksellinen asian suhteen.
Minä kun harvoin valitan mistään.
- Anonyymi00003
Henkisellä tasolla kun on päällä krooninen stressi niin ei siinä tilassa näe mistä on kyse ja sieltä on vaikeaa ponnistaa ylös. Lopputyöni ajoi mut siihen pisteeseen, aivot kävivät ylikierroksilla ja olivat kuin tulessa 🔥 ja olin tosiaan viittä vaille hankkimaan kirjaimellisesti narua kaulan ympärille.
En hakenut ulkopuolista apua vaan jotenkin vain väkisin skarppasin itseni ylös suosta. Mulla on vahva psyyke ja mulle on ihan irl myös sanottu niin. Shittiä tää elontie on silti edelleenkin. Ratkaisuna pelimaailma? Lääkkeet? Huu-meet 🤣? -💊-.Minä en puolestani stressaa oikein mistään. Stressi on ihan eri asia kuin uupumus.
Stressi aiheuttaa moninaisia ihan fyysisiä vaivoja ja uupumus taas .. no .. hajottaa mielen.
Olisin saanut burniksen ennemmin tai myöhemmin jos en olisi puuttunut tilanteeseen.
Nyt olo on helpottunut.
- Anonyymi00004
Tämä on mahtista, kun tunnistaa oman rajallisuuden. Tunnen minäkin muutaman työn sankarin. Ihan normi hautakivi heillä on ja työssään on joku muu ”korvaamaton”.
Tokihan kun minä jäin eläkkeelle, niin koko maailma ryhtyi luisumaan alaspäin ja sekasorto ryhtyi olemaan normaalia.
>Simiti<Eräs ihana entinen työkaverini aina muistutti että työnnä sormesi vesilasiin ja jos jää kolo veteen, olet korvaamaton.
Ei itsensä tappamisella työnteolla kukaan ole sitä kirkkainta kruunua saanut.
Hyvä että otin itseäni niskasta kiinni.- Anonyymi00010
Pikku-pirpana kirjoitti:
Eräs ihana entinen työkaverini aina muistutti että työnnä sormesi vesilasiin ja jos jää kolo veteen, olet korvaamaton.
Ei itsensä tappamisella työnteolla kukaan ole sitä kirkkainta kruunua saanut.
Hyvä että otin itseäni niskasta kiinni.Mietippä sitä mahdotonta tilannetta, että oikeasti jäisi kolo. Siinä saattaisi yksi, jos toinenkin hiljentyä.
Samaa luokkaa, kuin Jeesuksen harrastama vesijuoksu. Onnistuu ilman uikkareitakin.
>Simiti< Anonyymi00010 kirjoitti:
Mietippä sitä mahdotonta tilannetta, että oikeasti jäisi kolo. Siinä saattaisi yksi, jos toinenkin hiljentyä.
Samaa luokkaa, kuin Jeesuksen harrastama vesijuoksu. Onnistuu ilman uikkareitakin.
>Simiti<Reps.. :)
Kyllähän se ihan jeesustelevaan kastkin menisi. Olla korvaamaton.
- Anonyymi00005
Mun mies teki samoin. Puoli vuotta myöhemmin tuli potku ahteriin.
- Anonyymi00006
Lapsellista saada potkut. Miksi ei vain jatkanut töitä? Terkuin Putleri Urpo.
Noh.. olen saanut tältä työnantajalta potkut jo kolmesti ja edelleen työsuhteeni jatkuu.
Jos kenkää tulee.. tästä syystä, niin joutaa mennäkin. Minulla ei koskaan ole ollut vaikeuksia löytää töitä itselleni.- Anonyymi00012
Pikku-pirpana kirjoitti:
Noh.. olen saanut tältä työnantajalta potkut jo kolmesti ja edelleen työsuhteeni jatkuu.
Jos kenkää tulee.. tästä syystä, niin joutaa mennäkin. Minulla ei koskaan ole ollut vaikeuksia löytää töitä itselleni.Minulle aikoinaan vakuutusyhtiölekuri laittoi kirjeen, että hän myöntyi tahtoni mukaiseen osa-eläkkeeseen.
Jokusen vuoden kuluttua kysyin varovasti sähköpostilla, josko olisi aika koklata täyttä työkyvyttömyyseläkettä?
Seuraavana päivänä postiluukusta tipahti työeläkelaitoksen kirje ja työeläkekortti. Taisipa siinä vielä lukea, ettei päätöksestä voi valittaa.
Toki aikoinaan oli erittäin laajat ja pitkät testit, mutta ihan helpolla ei ihmispoloa voida pakottaa eläkkeelle. Ei ainakaan maailmanlaajuisesti merkittävästä kobolttitehtaasta.
>Simiti< Anonyymi00012 kirjoitti:
Minulle aikoinaan vakuutusyhtiölekuri laittoi kirjeen, että hän myöntyi tahtoni mukaiseen osa-eläkkeeseen.
Jokusen vuoden kuluttua kysyin varovasti sähköpostilla, josko olisi aika koklata täyttä työkyvyttömyyseläkettä?
Seuraavana päivänä postiluukusta tipahti työeläkelaitoksen kirje ja työeläkekortti. Taisipa siinä vielä lukea, ettei päätöksestä voi valittaa.
Toki aikoinaan oli erittäin laajat ja pitkät testit, mutta ihan helpolla ei ihmispoloa voida pakottaa eläkkeelle. Ei ainakaan maailmanlaajuisesti merkittävästä kobolttitehtaasta.
>Simiti<Minä kun olen ymmärtänyt asianlaidan siten, että eläkkeelle pääseminen on työn ja tuskan takana.. :)
- Anonyymi00017
Pikku-pirpana kirjoitti:
Minä kun olen ymmärtänyt asianlaidan siten, että eläkkeelle pääseminen on työn ja tuskan takana.. :)
Se on niin tietty vammoista kiinni, ellei ole kyse vanhuuseläkkeestä. Olen tainnut joskus todeta, ettei tämä ole mikään kadehtittava tila.
Silti hyvin moni haluaa leikata eläkettäni, mikä on puolet pienempi, kuin palkka oli ja valtio ei maksa eläkettäni. Sivistyneissä maissa ei yksityisen eläkeyhtiön maksamia eläkkeitä lasketa julkisiin menoihin. Kokoomuksen ja perseiden kommunistisuolessa lasketaan.
Oikeistokokoomusperse on velkakuningas kaikilla mittareilla ja tajuaa valtiontaloudesta yhtä paljon, kuin sika astrofysiikasta.
>Simiti<
Toivottavasti nyt nukuttaakin paremmin
Niin.. mutta saanko sit nähdä sinusta unia? Voisin käyttää nuo ylimääräiset unituntiseni sinusta uneksien. :)
Pikku-pirpana kirjoitti:
Niin.. mutta saanko sit nähdä sinusta unia? Voisin käyttää nuo ylimääräiset unituntiseni sinusta uneksien. :)
Toki saat nähdä.
Tosin silloin kun olemme samassa sängyssä yhtaikaa, niin ei tarvi liian hyvin nukuttaapujotteIija kirjoitti:
Toki saat nähdä.
Tosin silloin kun olemme samassa sängyssä yhtaikaa, niin ei tarvi liian hyvin nukuttaaÖöh! Valvon kanssasi mielelläni.. :)
Koskas tulet valvottamaan minua?
Miten kaara? Saikko kuntoon?Pikku-pirpana kirjoitti:
Ööh! Valvon kanssasi mielelläni.. :)
Koskas tulet valvottamaan minua?
Miten kaara? Saikko kuntoon?Tulen silloin kun sinulle sopii, ja vähän minullekin
Kaara kunnossa, tänään katsastettupujotteIija kirjoitti:
Tulen silloin kun sinulle sopii, ja vähän minullekin
Kaara kunnossa, tänään katsastettuLaita privaa niin sovitaan treffit. ❤️
Pikku-pirpana kirjoitti:
Laita privaa niin sovitaan treffit. ❤️
Laitan kahdeksan kieppeissä, nyt pienelle iltalenkille, heippa
- Anonyymi00007
Heh, siitä se väsymys vasta ALKAA, kun kuorma pienenee. 😄
No, nukkumalla siitä selviää. Mutta ei muutamassa yössä.
🦄No minähän olen aina väsynyt. Fatiikki on yksi oireistani.
Mutta kovasti helpottaa kun saa aamulla nukkua pidempään.
- Anonyymi00009
Olen iloinen, että otit asian puheeksi esihenkilösi kanssa. 😊
🦄 - Anonyymi00014
Hyvin toimittu ❤️ Itsestään täytyy pitää huolta, mutta valitettavan usein me ihmiset vain paahdetaan uupumukseen saakka. Vaatii voimaa tehdä muutoksia ja sen sinä teit 👏
Aletheias - Anonyymi00016
Hyvähyvähyvä 🥳🥳🥳
Meillä ei saa tehdä kuin 10 tunnin päiviä (selvisi juuri... peljästyin oikein ja tarkistin työpäivieni pituuden pitkältä ajalta.. aika hauska kun pisimmät oli tyyliin 9 h 56 min 🤣
- SheenaPitkähän tuo kymmenen tuntiakin on kun lasketaan vielä työmatkat siihen päälle.. ellei tee etää.
- Anonyymi00018
Hyvä sinä.
Minun esihenkilöni ja työnantajani on tiennyt koko suhteemme ajan, että minulla on aina liikaa töitä :)
Ongelmani on enemmänkin se, ettei haluttaisi käyttää edes sitä työnantajan vaatimaa päivittäistä minimiaikaa näihin palkkatöihin.
Elämässä on niin paljon mielenkiintoisempaakin tekemistä :))
-keinovaginamies-No minua tosiaankin kiinnostaa enemmän elämä työajan ulkopuolella myöskin, mutta teen silti töitä mielelläni.
- Anonyymi00021
Pikku-pirpana kirjoitti:
No minua tosiaankin kiinnostaa enemmän elämä työajan ulkopuolella myöskin, mutta teen silti töitä mielelläni.
Muistan minäkin ajan jolloin olin innostunut työntekijä.
Nykyään täytyy olla vaan tehokas, jotta saa kolmessa tunnissa tehtyä päivän hommat :))
Mutta niinhän ne sanoo, että kokemus korvaa juoksemisen, kun osaa sijoittua pelikentällä oikein.
-keinovaginamies-
- Anonyymi00019
"toisekseen tein työmatkoineen 12 tuntisia päiviä bussiyhteyksien puitteissa".
Tämä lienee se tärkein kohta. Lepoaika pienenee merkittävästi, ja ennen lepoa ei ole kunnollista aikaa tehdä oman terveytensä eteen niin paljon mitä tulisi tehdä.
Eikös täällä kaikki ole jo ne parhaimmat pirteimmät päivänsä nähneitä?
Työstäkään ei palaudu niin hyvin jos vanhempana tulee unta vain 5-7 tuntia yössä.
AVJuu.. palautuminen hidastuu iän myötä ja mulla kun on tuo mäsäkin. Sekin kun yhtenä oireena ollut fatiikki, niin ei siinä juurikaan jaksa.
- Anonyymi00020
,oy' riitr,åo åerte. roy6' 7yuj,5t,åo ,o5f pm
- Anonyymi00022
Teit hienon aloituksen. Asiasta, josta ei juuri puhuta.
Ja erittäin hienoa on se, että olet saanut elämäsi nyt jiiriin!
Itse olen käynyt läpi kaksi burnea. Ekan siten, että piti kokeä, kuinka paljon vuodessa jaksan/ehdin ajaa?
280 000 km oli ehkä liikaa. Kaadoin rekan kolme kertaa!
Toisella kerralla kävi niin, että omaishoitoni vei aikaa hyvin paljon, ja samaan syssyyn piti hoitaa eestiläisten ja venäläisten paperityöt, että pääsevät rajan yli. Ja kotimaan hommat lisäksi. Toimistotyössä.
Koska taloudellisesti oli mahdollista viettää vuosi sapattia, tein sen.
Ja sanoin itseni irti työsuhteesta.
Nyt yrittäjänä osaan sanoa EI, jos koen tehtävän ylivoimaiseksi!
Sielussani lepää rauha.
Mies 65En tiedä oliko mulla viime keväänä burnis, mutta sen vertaa kovilla olin, etten toistamiseen samaa halunnut.
Nyt tuntuu työpäivän jälkeen, että jopa jaksaa tehdäkin jotakin. Eikä ole niin lamaannuttavan väsynyt.
Ehkä tämä oli viisas päätös. Vähentää taakkaani.
Hyvä siskoseni!!! 🥳
Kauan se kestikin, muistaakseni yritin jo joku vuosi sitten sinulle tuosta narista, mutta kuin kaksi marjaa, olet yhtä jääräpää kuin minäkin ja se siitä sitten, pitää itse kokeilla ja löytää. Nyt oli sen löydön aika ❤️Kiitos rakas veliseni. Kantapään kauttahan se on opittava. Uskoisin että tämä onnistuu. Tosin nyt on työpäivässä tunti vähemmän aikaa suoriutua päivän töistä.
Pitänee jättää vain kaikki ei-niin-oleellinen muiden hoiteisiin.Pikku-pirpana kirjoitti:
Kiitos rakas veliseni. Kantapään kauttahan se on opittava. Uskoisin että tämä onnistuu. Tosin nyt on työpäivässä tunti vähemmän aikaa suoriutua päivän töistä.
Pitänee jättää vain kaikki ei-niin-oleellinen muiden hoiteisiin.Onnistuu se, jos ei täysin, niin aika hyvin ainakin. Koska olet jääräpää. Jos päätät tehdä itsellesi hyviä muutoksia töissä, ehkä yhdessä työnjohdon/HR:n/jne. kanssa, niin sinähän pidät niistä kiinni vaikka henki menisi. Mutta kokonaisuutena se on sinun työmoraalillasi varustetulle henkilölle lopputyöelämän mittainen projekti.
terveisin Se joka uskoi vasta 4. burniksen jälkeen ja vieläkin välillä meinaa lipsuarandombypasser kirjoitti:
Onnistuu se, jos ei täysin, niin aika hyvin ainakin. Koska olet jääräpää. Jos päätät tehdä itsellesi hyviä muutoksia töissä, ehkä yhdessä työnjohdon/HR:n/jne. kanssa, niin sinähän pidät niistä kiinni vaikka henki menisi. Mutta kokonaisuutena se on sinun työmoraalillasi varustetulle henkilölle lopputyöelämän mittainen projekti.
terveisin Se joka uskoi vasta 4. burniksen jälkeen ja vieläkin välillä meinaa lipsuaJoo, työnjohtaja tossa liputtaa ahkerasti mun uuden suunnan puolesta. Oli viime talvena minusta huolissaan ja omien sanojensa mukaan oli vähällä mennä mun puolesta esimiehen juttusille.. me ollaan ystäviä ja sanoikin suoraan mulle, että mä otan ihan liikaa töitä ja vastuuta. Tiedänhän mä toki tuon itsekin.
Juu, sen tiedän, että tämä on loppuelämän prokkis ja minun pitää itse asettaa rajat myös itselleni. Ja pysyä niissä. Sehän tässä se vaikein homma on.
Kiitos kuitenkin kaikesta sinullekin. Ei oppi ojaan kaada. :)Pikku-pirpana kirjoitti:
Joo, työnjohtaja tossa liputtaa ahkerasti mun uuden suunnan puolesta. Oli viime talvena minusta huolissaan ja omien sanojensa mukaan oli vähällä mennä mun puolesta esimiehen juttusille.. me ollaan ystäviä ja sanoikin suoraan mulle, että mä otan ihan liikaa töitä ja vastuuta. Tiedänhän mä toki tuon itsekin.
Juu, sen tiedän, että tämä on loppuelämän prokkis ja minun pitää itse asettaa rajat myös itselleni. Ja pysyä niissä. Sehän tässä se vaikein homma on.
Kiitos kuitenkin kaikesta sinullekin. Ei oppi ojaan kaada. :)Tapoja on monia, miten turhan kovan työmoraalin omaava ihminen saa downshiftattua niin, että tuntee edelleen olevansa riittävän hyvä ja tuottava työssään.
Mun viimeisimmässä tapauksessa se oli tavallaan yllättävän helppoa, aloin vaan jättämään tekemättä asioita, jotka kuka tahansa kollegani voisi hoitaa, mutta jotka hoidin itse, kun se muu porukka on isoilta osin sellaista jahkailijaa, jotka miettivät enemmän työtehtävän aloituskynnyksen korkeutta kuin mitään muuta, muistamatta sitä, että omat työjalathan kantavat laahatenkin kymmenen sellaisen kynnyksen yli vartissa. Pakko sanoa, niin taitavaa porukkaa kuin kollegani omissa tehtävissään ovatkin, niin en muista koko työurani ajalta pahempia töiden pakoilijoita. Tehdään vain se mikä on pakko, koska muuten asiakkaat valittavat joko minulle tai ylipäällikölle ja jos valittavat minulle, niin toimistolla nousee nopeasti sellainen paskamyrsky, että herra ylipäällikkökin on hiljaa.
Ehdotus. Koita pitkin työpäivää muistaa hetkittäin katsella omaa työskentelyäsi itsesi ulkopuolelta ja ulkopuolisen silmin miettiä, että onko tuo ja tuo nyt välttämättä Pirpanan tehtävä täsä organisaatiossa vai voisiko sen organisoida toisin? Ja onko se tehtävä ylipäänsä Pirpanalle hyväksi vai ei?
Tai ehkei tuo toimi sinulle, mutta minulle tuo malli toimi ja toimii edelleen, välillä vaan pitää päästää irti ja unohtaa. Mutta sinä kyllä löydät omat keinosi oikaista oman veneesi kurssin ❤️randombypasser kirjoitti:
Tapoja on monia, miten turhan kovan työmoraalin omaava ihminen saa downshiftattua niin, että tuntee edelleen olevansa riittävän hyvä ja tuottava työssään.
Mun viimeisimmässä tapauksessa se oli tavallaan yllättävän helppoa, aloin vaan jättämään tekemättä asioita, jotka kuka tahansa kollegani voisi hoitaa, mutta jotka hoidin itse, kun se muu porukka on isoilta osin sellaista jahkailijaa, jotka miettivät enemmän työtehtävän aloituskynnyksen korkeutta kuin mitään muuta, muistamatta sitä, että omat työjalathan kantavat laahatenkin kymmenen sellaisen kynnyksen yli vartissa. Pakko sanoa, niin taitavaa porukkaa kuin kollegani omissa tehtävissään ovatkin, niin en muista koko työurani ajalta pahempia töiden pakoilijoita. Tehdään vain se mikä on pakko, koska muuten asiakkaat valittavat joko minulle tai ylipäällikölle ja jos valittavat minulle, niin toimistolla nousee nopeasti sellainen paskamyrsky, että herra ylipäällikkökin on hiljaa.
Ehdotus. Koita pitkin työpäivää muistaa hetkittäin katsella omaa työskentelyäsi itsesi ulkopuolelta ja ulkopuolisen silmin miettiä, että onko tuo ja tuo nyt välttämättä Pirpanan tehtävä täsä organisaatiossa vai voisiko sen organisoida toisin? Ja onko se tehtävä ylipäänsä Pirpanalle hyväksi vai ei?
Tai ehkei tuo toimi sinulle, mutta minulle tuo malli toimi ja toimii edelleen, välillä vaan pitää päästää irti ja unohtaa. Mutta sinä kyllä löydät omat keinosi oikaista oman veneesi kurssin ❤️Minun täytyy oppia päästämään irti, se on se tärkein juttu. Jättää epäoleelliset asiat muiden hoidettavaksi ja keskittyä olennaisuuksiin.
Se on hankalaa tietty, kun tykkää siitä, että homma soljuu esteettömästi eteenpäin ja jotta siihen pääsee, on tehtävä kivenkovasti duunia.
Mut juu, eiköhän tämä tästä lutviinnu oikein päin. Minulla on kuitenkin todella kiltti esimies joka haluaa myös parastani. Kaikki kuitenkin riippuu minusta itsestäni. Mutta kiitos noista vinkeistä, pistän ajatushautomooni muhimaan.Pikku-pirpana kirjoitti:
Minun täytyy oppia päästämään irti, se on se tärkein juttu. Jättää epäoleelliset asiat muiden hoidettavaksi ja keskittyä olennaisuuksiin.
Se on hankalaa tietty, kun tykkää siitä, että homma soljuu esteettömästi eteenpäin ja jotta siihen pääsee, on tehtävä kivenkovasti duunia.
Mut juu, eiköhän tämä tästä lutviinnu oikein päin. Minulla on kuitenkin todella kiltti esimies joka haluaa myös parastani. Kaikki kuitenkin riippuu minusta itsestäni. Mutta kiitos noista vinkeistä, pistän ajatushautomooni muhimaan.Sulla on siskoseni selvästi nuotit kohdillaan, olet heti selvillä siitä tärkeimmästä, niin sitä kohden 🤗
No juuri tuo, että homma soljuu esteettömästi JA se tehdään AINA kunnolla, vaikka joskus voisi vähän lintsatakin. Tuossa ne syyt miksi pyrin aiemmin tekemään kaiken mahd pitkälle itse, kun en voinut luottaa muihin. Enkä voi vieläkään, mutta enää sillä on hyvin harvoin merkitystä 😂randombypasser kirjoitti:
Sulla on siskoseni selvästi nuotit kohdillaan, olet heti selvillä siitä tärkeimmästä, niin sitä kohden 🤗
No juuri tuo, että homma soljuu esteettömästi JA se tehdään AINA kunnolla, vaikka joskus voisi vähän lintsatakin. Tuossa ne syyt miksi pyrin aiemmin tekemään kaiken mahd pitkälle itse, kun en voinut luottaa muihin. Enkä voi vieläkään, mutta enää sillä on hyvin harvoin merkitystä 😂Mä suoritan työtäni yksin vaikka onkin tiimi mukana. Apua olen saanut aina pyytämällä ja jos ei muuta, niin esimies käärii hihansa ja alkaa töihin.
Arvostan tätä tiimiä jossa olen, mutta en tykkää siitä hyväksikäytöstä mitä työmoraalini aiheuttaa. Joissakin.
Muiden töitä en enää hoida, sen tein selväksi esihenkilölleni. Ja jätän myös " yhteiset " työt muiden kontolle, sillä teen jo omissa töissäni enemmän kuin muut yhteensä useimpina päivinä.
Nyt on ollut ihastuttavan hiljaista, vielä. Kyllä se siitä räjähtää taas käsiin, ennemmin tai myöhemmin.
Sä tiedät, että arvostan näkemyksiäsi paljon, sillä tiedät mistä puhut. Tässä työmoraaliasiassa ollaankin taas kuin kaksi marjaa. Yhtä tyhmiä molemmat. Vai hulluja.. no, samapa tuon.Pikku-pirpana kirjoitti:
Mä suoritan työtäni yksin vaikka onkin tiimi mukana. Apua olen saanut aina pyytämällä ja jos ei muuta, niin esimies käärii hihansa ja alkaa töihin.
Arvostan tätä tiimiä jossa olen, mutta en tykkää siitä hyväksikäytöstä mitä työmoraalini aiheuttaa. Joissakin.
Muiden töitä en enää hoida, sen tein selväksi esihenkilölleni. Ja jätän myös " yhteiset " työt muiden kontolle, sillä teen jo omissa töissäni enemmän kuin muut yhteensä useimpina päivinä.
Nyt on ollut ihastuttavan hiljaista, vielä. Kyllä se siitä räjähtää taas käsiin, ennemmin tai myöhemmin.
Sä tiedät, että arvostan näkemyksiäsi paljon, sillä tiedät mistä puhut. Tässä työmoraaliasiassa ollaankin taas kuin kaksi marjaa. Yhtä tyhmiä molemmat. Vai hulluja.. no, samapa tuon.Mäkin kyllä arvostan tiimiä ja etnekin sitä huikeaa osaamista, mutta mitä tulee oma-aloitteellisuuteen ja "kenen vaan" tehtävien hoitamiseen sekä erikseen annettujen tehtävien hoitamiseen, niin mennään alle arvosteluasteikon. Ja koska en ole ainoa, joka on tilanteen nähnyt ja on samaa mieltä, niin tiedän ettei syy ole vain omassa idiottimaisessa työmoraalissani. Mutta jos ylipäällikkö ei osaa johtaa, niin en voi asialle mitään, joten minimoin ne tilanteet, joissa itsellä voisi alkaa keittää.
Juu, kyllä teillä varmasti jotain kuohuntaa muutoksesta tulee, kun jotkut muut joutuvat tekemään enemmän kuin aiemmin. No aina voivat etsiä muitakin töitä 😂
Ei kova työmoraali ole tyhmyyttä, vaan hieno ominaiuus, kunhan sillä ei tuhoa itseään ja ehkä jossain mielessä kollegoiden työmoraaliakin. Mut juu, kaksi marjaa, aina vaan 😁
- Anonyymi00023
Hyvä. Toivottavasti tuosta on apua jaksamisen kanssa. Ettet sitten kuitenkin ala kiihdyttelemään lyhyemmän työajan ja vähempien työtehtävien kanssa ja kohta huomaat taas tekeväsi liikaa jaksamiseesi nähden. Etenkin jollet ehdi palautumaan kunnolla tähän astisen kaaoksen jälkeen. Tarvitset säännöllisen seurannan muutoksesi tukemiseen. Työterveys?
Enkä halua lytätä uutta intoasi. Ole silti varautunut takapakkiinkin.
Olen itsekin hullu tekemään töitä, ja jos joku tulisi toppuuttelemaan pitäisin häntä vain häiriötekijänä. Sellaisena, joka on hyvän työsuorituksen tiellä, hankaloittaa työn tekemistä. Antaa ehkä ristiriitaisia tavoitteita.
Joskus aikoinaan varmaan pari kertaa työn tekeminen on mennyt mahdottomaksi. Siinä on ollut ympäristö vahvasti mukana tuuppimassa rajan yli, itse työt on ollut ok. Kyllä ne varoitusmerkit jo tunnistaa. Ajattelussa, toiminnassa ja kropassa.
Kun työstään tykkää kovasti, voi olla vaikeaa vetää terveitä rajoja. Vaikka miten tietäisi...
Nöf 🐷No .. en mä varsinaisesti tykkää työstäni.. pidän työn tekemisestä, oli se mitä nyt sitten sattuu olemaankin.
Tosin pidän nykyisestä työstäni enemmän kuin edellisestä työstäni tällä työnantajalla.
Aika näyttää kuinka käy. Mutta olen varovaisen optimistinen.
- Anonyymi00024
Hyvin toimittu.
Itsestä pitää huolehtia ja ajaa viime kädessä omia etuja jos kukaan muu ei kiinnitä asiaan huomiota. Joskus tämä asia on jopa hiljaisesti tiedossa ja hyväksytty työyhteisössä.
-ThinksyJuu, kommentointi ollut aika tylyä niiltä, jotka ovat tottuneet siivelläni menemään. Muuten työkaverit ottivat työaikamuutokseni todella positiivisesti.
Tehköön muut välillä. Noin ajattelen.
Hyvä sinä. :) Terveys ja jaksaminen ovat tärkeintä ja jokaisella on omat voimavaransa, jotka ovat yksilölliset. Burnout voi tulla lähes kelle vaan, parempi saada aikataulut kondikseen ennen kuin ollaan siinä pisteessä.
Juurikin noin. Ei kukaan tule pitämään sinua kädestä ja huolehtimaan jaksamisestasi, jos et itse pidä huolta itsestäsi.
No tämä nyt kestää pari kuukautta ja sit kahtellaan uudelleen noita työaikoja. Eiköhän ne normalisoidu siitä.
- Anonyymi00025
Hyvä hyvä 🥳
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi vanhusraiskaajaa ei ole palautettu?
Ukkola kysyy Rantaselta, vaikka perussuomalaiset ovat olleet hallituksessa kolme ja puolivuotta. Rantasen vastaus on "3721682- 1141256
- 1291211
- 1481111
Katri Helena rikkoi hiljaisuuden dramaattisella uutisella: "Elossa ja ilossa ollaan"
Katri Helena on sinivalkoinen ääni. Hänen klassikkohittinsä ovat tärkeä osa suomalaista kansanperintöä. Katri veti jääh25954- 111852
- 57611
Nanna hakkasi Martinan aivot tuusan nuuskaksi!!!
Ihme jos Martina pystyy muodostaa järkeviä lauseita tämän nyrkkisateen jälkeen. Ottelupalkkio tuli, tajunta meni.168607Vaikea löytää samantyylistä miestä
Nyt on pakko avautua. Onko ketään muuta jonka on yksinkertaisesti todella vaikeaa löytää samanhenkistä kumppania kuin i113544- 18510