Suomalaisia messuja näin ateistisen filosofin korvin

Anonyymi-ap kirjoitti:

Bengt Johansson Missa Sacra kuorolle, tenorisoololle ja orkesterille kuuluu mittasuhteiltaan suurimpiin messuihin mitä suomessa on milloinkaan sävelletty ja erityisesti messun Credo osaa voi pitää onnistuneena ja innoittuneena jakautuessaan useisiin taitteisiin, kuten suppeampi Gloria osakin, mutta Credo on tätä huomattavasti laajemmin ja täysipainoisemmin käsitelty ja huomiota herättää mm. seesteisen Et Incarnatus taitteen jälkeen soivan Crusifixus taitteen ( Pontio Pilato) "PASSUS"-sanan korostaminen ja alleviivaaminen, sekä solistin että kuoron laulamana, ja jota ratkaisua ei yleensä kuule klassisissa messutekstin sävelityksissä Bachista, Mozartista ja Beethovenista alkaen ja fuuga taite on sijoitettu luonnollisesti Glorian päättävään Aameneen ja Credon alkupuolelle heti johdannon jälkeen Credo in unum Deum, 11.06, mutta täysin sävellettyjä Et Sancto spiritus ja et Vitam fuugia teoksessa ei kuulla ja myös Sanctus, kohdasta 34.07, on erityisen vaikuttava polyfoninen kuoro-osa, joka päättyy lyhyeen Osannaan ja messun sävelkielessä kuuluvat varsin monitahoiset vaikutteet ja ainekset vuosisataisesta kirkkomusiikkiperinteestä gregoriaanisesta kirkkolaulusta, renessanssista, barokista, klassismista, romantiikasta, uusklassismista moderneihin kuorotekniikoihin saakka ammennettuna.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä