Viime aikoina olen ollut havaitsevinani palstalla uuden tavan, että mikäli haluaa ilmaista etäytymistä keskustelukumppanista, kirjoittaja vaihtaa teitittelyyn.
Koko teitittely syntyi alkujaan Bysantin hovissa, kun Rooman imperiumi hajosi Länsi- ja Itä-Roomaksi. Itäpuolta ryhdyttiin kutsuttiin myös Bysantiksi. Vanhassa Roomassa ei ollut ollut muuta puhuttelutapaa kuin sinuttelu.
Bysantin keisari esiintyi hovinsa kanssa, ja hovia ja myöhemmin pelkkää keisariakin puhuteltiin sanalla te. Pienemmät virkamiehet matkivat tapaa ja heitäkin teititeltiin. Tapa levisi, kunnes kaikkia aikuisia teititeltiin, lopulta puolisotkin toisiaan ja lapset vanhempiaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Teitittely
Vielä 60-luvulla, jolloin aloitin opinnot yliopistossa, poikkeuksetta vieraita opiskelijoita teititeltiin, mutta eivät enää puolisot toisiaan, eivatkä lapset vanhempiaan, kuin vielä sangen yleisesti edellisen sukupolven aikana.
Eikä opiskelupiireissä enää tehty muodollisia 'sinunkauppoja' vaan siirryttiin sinutteluun, jos tutustuttiin. Nämä jäävät useimpien syntymäajan takia tuntemattomiksi asioiksi.
Perinteisesti netissä on heti alkujaan pääasiassa sinuteltu, mutta nyt keskustelukumppaniin kyllästymisen - ja ilmaistakseen halun olla olematta keskustelussa toisen kanssa - on jo alkeissaan ilmaantumassa uusi tapa, teitittely, jolla ei suinkaan pyritä kohteliaisuuteen, vaan osoittamaan kalseutta.
Itse asiassa tapa on jo vanha, muttei netistä tuttu. Kun poikani perheineen saapui 30 vuotta sitten takaisin Suomeen Ranskan Dunkerquestä, jossa oli harjoittelemassa logistiikkafirmassa, kertoi hauskana juttuna, että kun työntekijät olivat suuttuneet toisiinsa, alkoivat teititellä, mutta kun olivat leppyneet, alkoi taas sinuttelu.
Koko teitittely syntyi alkujaan Bysantin hovissa, kun Rooman imperiumi hajosi Länsi- ja Itä-Roomaksi. Itäpuolta ryhdyttiin kutsuttiin myös Bysantiksi. Vanhassa Roomassa ei ollut ollut muuta puhuttelutapaa kuin sinuttelu.
Bysantin keisari esiintyi hovinsa kanssa, ja hovia ja myöhemmin pelkkää keisariakin puhuteltiin sanalla te. Pienemmät virkamiehet matkivat tapaa ja heitäkin teititeltiin. Tapa levisi, kunnes kaikkia aikuisia teititeltiin, lopulta puolisotkin toisiaan ja lapset vanhempiaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Teitittely
Vielä 60-luvulla, jolloin aloitin opinnot yliopistossa, poikkeuksetta vieraita opiskelijoita teititeltiin, mutta eivät enää puolisot toisiaan, eivatkä lapset vanhempiaan, kuin vielä sangen yleisesti edellisen sukupolven aikana.
Eikä opiskelupiireissä enää tehty muodollisia 'sinunkauppoja' vaan siirryttiin sinutteluun, jos tutustuttiin. Nämä jäävät useimpien syntymäajan takia tuntemattomiksi asioiksi.
Perinteisesti netissä on heti alkujaan pääasiassa sinuteltu, mutta nyt keskustelukumppaniin kyllästymisen - ja ilmaistakseen halun olla olematta keskustelussa toisen kanssa - on jo alkeissaan ilmaantumassa uusi tapa, teitittely, jolla ei suinkaan pyritä kohteliaisuuteen, vaan osoittamaan kalseutta.
Itse asiassa tapa on jo vanha, muttei netistä tuttu. Kun poikani perheineen saapui 30 vuotta sitten takaisin Suomeen Ranskan Dunkerquestä, jossa oli harjoittelemassa logistiikkafirmassa, kertoi hauskana juttuna, että kun työntekijät olivat suuttuneet toisiinsa, alkoivat teititellä, mutta kun olivat leppyneet, alkoi taas sinuttelu.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Sinulla on mies aika monta nimimerkkiä
Eihän tuosta teitittelyajasta Suomessakaan ole kuin puoli vuosisataa ja rapiat.
Sitä aiemmin lapset saattoivat teititellä vanhempiaan.
Vilma
Olette oikeassa arvon herra.
Mistäpä tuota digimaailman osalta tietää, jos ei niin tarkkaan seuraa.
Voi olla, että somessa syntyy eri näkökantojen väliin rintamalinjoja ja klikkiytymiä, missä haetaan kiihkeästi toistensa peukutuksia;
ollen se enempi pinnalla ja pikatyytyväisyyden tuojana ja varsinainen asia sitten kakkosena. Ollaan saman puolen joukkoja kuten me ja he. Vai olisko me ja te.
Te, kalseutta osoittamassa? Sitä ennen pitää kai olla jokin "kulttuurisopimus", mistä tunnistaisi, että nyt 'te' olisikin jokin etäisyydenottomerkki.
En itse ole moista huomannut. Mutta repsahdin hihittelemään tuolle arvon herra kirjoitukselle.
Itse pyrin aina olemaan mahdollisimman paljon kirjakielen puolella. Sitä en nyt huomaa, tuleeko teititeltyä. Voisinhan toki kirjoittaa mää, sää ja jopa merisää.
>Simiti<
Vilpittömät kiitokseni teille oi arvon herra 2.
Italiassa teititellään tuntemattomia jne.
Tuttuja ja sukulaisia voi sinutella.
Vilma
On kieliä, joissa heitittely voitti teitittelyn, mm. saksa ja tanska. Suomessa hänettely oli eräässä vaiheessa paljon käytetty. Piikaa ja renkia häneteltiin etunimen käytön lisänä, esimerkiksi: "Vilma vie nyt eläimille ruokaa."
Oppilaan kuului hänetellä opettajaa ja puhutella sanalla 'opettaja', mutta ope sinutteli oppilasta. Opea ei saanut teititellä. Käytäntö oli kirjava ja se opetettiin entisen sekavan perinteen yksityiskohtaisella opetuksella.
Eikä ope saanut huuta etunimellä käytävillä.
Rennosti, missä on liikkatunti; ulkona vai salissa?
Vilma
Italiassa teitittely on heitittelyä "luonnostaan".
- Sheena
17:40
Olet muuten oikeassa.
Vilma
Tarkennus:
Silloin aikoinaan Rooman jakautumisen aikaan oli siis kaksi keisaria, mutta he kuitenkin tavallaan hallitsivat yhdessä, vaikkakin kumpikin omalla alueellaan, joten keisarien lausumana: "Me käskemme teitä..." johtivat siihen, että kansa vastasi sanalla te.
Selitys on minulle outo ja uusi. Aikaisemmin olen lukenut jo vuosiymmeniä, että meitittelyn ja teitittelyn historia palautuisi Bysantin hoviin, jonka keisari alkujaan puhui tarkoittaen koko hoviaan ja myöhemmin jo pelkästään itseään.
En tiedä, onko jompikumpi selitys oikea.
Teitillelen vieläkin mieheni 85-vuotiasta äitiä. Hän ei tosin pidä siitä.
Siis teitittelen.
Olen myös työelämässä paria henkilöä teititellyt.
Toinen ehdotti sinunkauppoja (huom. sana kauppa) ja tehtiin ne.
Seuraavalla kerralla taas te....
Ei oo ihmiselo helppoa.
Vaikkei niitä ruokittavia elukoita ole.
Vilma
Tarkistin:
"AI-yhteenveto
Antiikin Roomassa ei käytetty teitittelyä siinä muodossa kuin me sen nykyään tunnemme. Klassisessa latinassa kaikkia henkilöitä – niin orjia, ystäviä, sotapäälliköitä kuin keisareitakin – puhuteltiin yksikön toisessa persoonassa eli sinuttelemalla (tu).Kunnioituksen ja sosiaalisen etäisyyden osoittamiseen käytettiin monikon toisen persoonan (vos) sijasta muita kielellisiä ja kulttuurisia keinoja.Miten kunnioitusta osoitettiin?Arvonimet ja lisänimet: Henkilöä puhuteltiin hänen virka-asemansa tai ansioidensa mukaan (esim. Imperator keisarille tai Consul konsulille).Kohteliaisuussanat: Puheeseen lisättiin sanoja kuten dominus (herra/isäntä) tai patronus (suojelija).Riippuvuussuhteet: Rooman klienttijärjestelmässä alempiarvoinen osoitti kunnioitustaan ylemmälleen nöyrällä käytöksellä ja kielellä, mutta silloinkin puhuttelumuotona pysyi yksikkö ("sinä").
Milloin teitittely alkoi?Monikon käyttäminen yhdelle henkilölle puhuttaessa (eli varsinainen teitittely) syntyi myöhäisantiikissa ja varhaisella keskiajalla.Tämä johtui siitä, että Rooman valtakunta jaettiin itäiseen ja läntiseen osaan, ja valtakunnalla saattoi olla kaksi (tai useampia) hallitsijaa samanaikaisesti. Kun keisaria puhuteltiin monikossa (vos), viitattiin symbolisesti koko hallitsijakollektivioon ja valtion kokonaisvaltaiseen valtaan. Tästä tapa laajeni myöhemmin koskemaan kaikkia korkea-arvoisia henkilöitä ja siirtyi latinan kielestä muihin eurooppalaisiin kieliin."
00009: "Teitittelen vieläkin mieheni 85-vuotiasta äitiä. Hän ei tosin pidä siitä."
Eipä ole kummakaan, jos ei pidä, koska se ei ole enää tapana. Mikä siihen teitittelyyn on syynä?
Miksi teitittelet, vaikka anoppi (= miehen äiti) ei pidä siitä?
- Sheena
Kunnioitan häntä niin paljon. Haluan olla mahdollisimman kohtelias. Kotona opetettu.
No painu nyt vittuun sönkkäämästä, jos keskustelen Kyniksen kanssa. Ei ole sitä pelkoa, että kunnioittaisin sinua. Tai pitäisin sinusta. Ei ole mitään syytä.
Ehkäpä ehkäillen siirryn hänittelemään Persuja ! Repiikääs tuosta jotakin järkevää molloteltavaa.
Ainakin olet umpijuntti kakara.
Hehetellään mieluummin.
Vilma
Saanko ehdottaa erilaista näkökantaa :)
https://www.youtube.com/watch?v=mYbxDDq042w&list=RDmYbxDDq042w&start_radio=1
Saat ehdottaa, ihan vapaasti.
En laske palstateitittelyä teitittelyksi. Se on pikemminkin "vitsi" tai piikittelyä, kiusaamistakin.
Oikea teitittely on osa jokaista kulttuuria. Se millainen osa pitää vain opiskella.
- Sheena
Teitittelyä voi opiskella 50-luvun kotimaisista elokuvista.
Sievistelevää puhetta tämän päivän korville.
Vilma
Mää en kyl kato niitä enää ensinkään, ku niissoli jo alkujaan kehno äänitys AGA-menetelmälla, ku puuroo. Varmaan sikahalpa, ku vertaa niit saman ajan ruotsalaisiin. Niit alvaria moitittiin jo sillo. Nymmää en saa niista mitään tolkkua, ku kuulo on heikentyny ku Polvijärven mummolla.
Mää katon vaan ulkomaisii vilmii, ja niitäki harvoin, mut niist saa tolkkuu, ku niisson suomenkielinen teksti.
Nii, se Polvijärven mummo meni lääkäriin ja valitti, et kuulo on niin huonontunu, et ei kuule ees omaa paukkuaan. Lääkäri kirjoitti reseptin.
Nii se mummo si kysy, et paraneeks se kuulo varmasti. Lääkäri vastas: "Ei kuulo parane, mutta paukku kovenee."