Tuli käyttöön samoihin aikoihin kun televisio tuli Suomeen. Luultavasti englanninkielen morning eli huomenta sanasta.
Moi sanan käyttö
Anonyymi-ap
32142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Joidenkin tutkijoiden selitys, että moi tulisi satojen vuosien takaisesta saksankielestä on järjetön. Eihä sanaa ole käytetty kuin muutaman kymmenen vuotta.
Niin ja eihä- sanaa on käytetty vasta muutama tunti.
Morning lausuttuna kuulostaa kuin sanoisi moi.
No eikä kyllä kuulosta. Sinä et ilmeisesti tiedä englannin ääntämisestä yhtään mitään. Eihän noi kuulosta ollenkaan samalta.
Sitä käytettiin Helsingin slangissa jo 1900-luvun alussa. Silloin ”näköradiosta” ei ollut vielä hajuakaan.
isoisäni isä oli 1800- luvun puolella muutaman vuoden merimiehenä ja poissa Suomesta välillä toistakin vuotta kerrallaan. Kun hän kotiutui, hänen tiedetään tervehtineen maakrapuja sanomalla "moi".
Söörnäisten satamasta Kurvin kulmaan kuului vain moi moi moi moi.
Ei isoisäni isä ehkä nuhjaillut Hesan satamissa, hän ei millonikaan käynyt Helsingissä.
Mutta lukee siellä mainekirjassa esim. Valparaiso jne.
Saksan laina on uskottavampi selitys - miksi siis valehtelet englannin osallisuudesta?
Aloittaja toi vain esiin mielipiteensä. Jokainen voi nykyisin olla mitä mieltä vaan.
Mielipiteistä ei voi keskustella, jos ne eivät ole tosiasioita.
Pohjois-Saksassa epävirallisempi tervehdys on yhä "Moin".
Englantilainen: ”Good morning!”
Hans: ”Moin moin, my dear friend. I wish you a wonderful moining!”
Roskaväki käyttää moita.
Me ihmiset käytämme huomenta, päivää tai iltaa sanontoja.
Tutummille sanotaan terve tai hei.
Ikääntyneiden kieli on tosiaan hieman erilaista, ja tuttavallisia muotoja vältellään.
Roskaa on taskusi täynnä.
Vähän äkkiseltään oudolta kuulostaa kun kaupan kassa sanoo asiakkaalle hänen jo ollessaan poistumassa tilanteesta "hyvää päivää". Minusta tuo sanottiin ennen kun tavattiin ja erottaessa sanottiin esim. "hyvää päivänjatkoa".
Hektisyys ja kiire vie ja lyhentää sanojakin pois käyttökielestä.
Ennen kauppias sanoi:
– Tehkää hyvin. Kiitos. Saako vielä olla jotakin muuta?
Asiakas:
– Ei saa!
Ehkä kerrot omasta käytöksestäsi, itse vastaan yhä että "ei kiitos".
-Saako olla vähän päälle?
-Ei saa!
– Saako edes olla hyvää päivänjatkoa?
– Ei saa!
Aika kaukaa haetaan yhteyttä.
Suomessa on ollut iät ja ajat ruotsin kieli käytössä.
Ruotsiksi god morgon ja siitä nykymuunos mon on pirun paljon lähempänä kuin englantilaiset ja ruotsalaiset sanat.
Sitten tuohon hesan slangiin niin koko slangi on väännös ruotsalaisista sanoista.
God morgon-toivotuksesta tuli jo iät ja ajat sitten ”kumoron!” Eihän se ole lähelläkään ”moita”. Sen taas toivat ulkomailta mukanaan merimiehet, jotka eivät olleet Helsingissä käyneetkään.
Jo 80 luvulla ruotsissa sanottin mon aamuisin.
Seuraavaksi varmaan aletaan aprikoida mistä heippa sana tuli suomeen.
Faktaahan on myös että ruotsin kielessä on pirusti samankaltaisia saboja kuin saksan kielessä.
Aikoinaan yksi kaveri sanoi että jos osaa ruotsia ja englantia niin pärjää jo pitkälle kirjoitetun saksan kanssa.
Tuli mieleen ettei tuo moi ole mikään uusi sana.
Taiska lauloi -77 Moi moi vain.
Moi tervehdys tulee ala-saksin sanasta moin mikä tarkoittaa ihan samaa, eli moi. Sana moin oli käytössä jo Hansakauppiailla ja on säilynyt tähän päivään asti varsinkin merimiehillä. Mooin tarkoittaa alunperin kaunista ja aamua, morgen.
Aiotko jotenkin myös todistaa väitteesi hansakauppiaiden sanoista?
Hansan aikaan suomalaisten merenkulku oli vielä perin vaatimatonta ja silloinen Suomen alue syrjässä koko touhusta. Suomessa oli hansan aikaan pienimuotoista talonpoikaispurjehdusta, ei juuri muuta ja kaupankäyntioikeuttakaan ei monilla paikkakunnilla ollut.
Mutta eihän tuo mahdottomuuskaan ole, kunhan vaan luotettavat ja tarkistettavissa olevat lähdetiedot kerrot.
Viipuri oli pitkään käytännössä saksalaisten kauppiaiden valtaama. Myös Turku oli tärkeä kauppapaikka Hansalle.
Tarkoitan että kansainvälisessä merimiesslangissa käytettin sanaa moi tervehdyksenä jo Hansan aioista lähtien. Pohjanmeren rannikolla jo tätä ennenkin. Suomalaiset merimiehet oppivat sanan sitten kun suomalaisia (suomenkielisiä) alkoi olla olemassa.
Ulkopuolisena totean, että kyllähän aikoinaan käytiin paljonkin Räävelissä ja oltiin tekemässä sikäläisten kauppiaiden kanssa. Täällä etelärannikolla oli virolaista asutusta ja munkkejakin.
Purjelaiva-aikana merimiehet oleskelivat pitkiäkin aikoja eri satamissa. Sukulaismies jäi asumaan asumaan moneksi vuodeksi ja tultuaan takaisin Suomen itsenäistymisen jälkeen puhui sujuvasti montaa kieltä.
Hansaliitto oli voimissaan 1200- 1400 ja tuon jälkeen heikkeni nopeasti. Suomessa ensimmäiset tapulikaupunkioikeudet eli luvan käydä ulkomaankauppaa saivat Turku ja Viipuri vasta noin 1614 joten eivät ne oikein hansakauppaan mukaan ehtineet. Esim. Lyypekin hansamuseo ei taida noteerata ollenkaan Suomen kaupunkeja, Tukholman ja Räävelin kylläkin. Kun ei tähän sekoiteta seprakauppaa Suomenlahden yli, kyllä se vähiin on väkisinkin (vaatimaton laivakalusto) jäänyt joku 1200- 1500 lukujen suomalainen merenkulku, se on ollut ns. talonpoikaispurjehdusta josta voi hyvin lukea vaikka mm. L. Wahlroosin kirjasta LUVIAN MERENKULKU.
Sitä en väitä etteikö satunnaisia käyntejä olisi ollut puolin ja toisin, purjehduskaudetkin olivat lyhyitä meren jäätymisen takia.
Niin ja olipahan merillä isoisäni isäkin kiertäen jopa Cap Hornin mutta sehän tapahtui vasta 1800- 1900- lukujen vaihteessa.
Moi on myös thain kieltä ja tarkoittaa (erittäin) karvaista pimppiä.
Kyllä, nousevalla toonilla.
Paikalliset ihmettelevät miksi suomalaiset puhuvat häpykarvoista kun tervehtivät toisiaan.