Descartes etsi varmaa tietoa ja päätyi typeryyteen "cogito ergo sum". Ajattelija muka olisi olemassa jotenkin itsestään tyhjyydessä roikkuvana subjektina. Vielä nykyisinkin jotkut toopet luulevat tässä olevan jokin "syvällinen viisaus". Ei ole.
Havaintoa ei voi olla ilman subjektia, joka sen kokee, mutta havaintoa ei voi olla myöskään ilman objektia, eli sitä mitä havaitaan. Jos havainnon yrittäisi muodostaa ilman objektia, ei olisi ymmärätnyt oikein, mitä *havaitsemisella* tarkoitetaan. Havaitsijaa ei voi dualistisesti erottaa maailmasta irralleen. Se on perustavaa laatua oleva ajatusvirhe, jota kartesiolaisuus ylläpiti vääristyneesti. Siitä on johtunut myös ajatusvirhe ns. mind-body ongelmaa koskien: miten tietoisuus voisi vaikuttaa aineelliseen maailmaan?
Koska tietoisuus ei ole, eikä voi olla mikään maailmasta eikä materiasta irrallinen todellisuus, mitään mind-body ongelmaa ei ole olemassakaan. Se on pelkkä vääristyneestä ajattelusta johtuva näennäisongelma. MOT
Havaintoa ei voi olla ilman subjektia, joka sen kokee, mutta havaintoa ei voi olla myöskään ilman objektia, eli sitä mitä havaitaan. Jos havainnon yrittäisi muodostaa ilman objektia, ei olisi ymmärätnyt oikein, mitä *havaitsemisella* tarkoitetaan. Havaitsijaa ei voi dualistisesti erottaa maailmasta irralleen. Se on perustavaa laatua oleva ajatusvirhe, jota kartesiolaisuus ylläpiti vääristyneesti. Siitä on johtunut myös ajatusvirhe ns. mind-body ongelmaa koskien: miten tietoisuus voisi vaikuttaa aineelliseen maailmaan?
Koska tietoisuus ei ole, eikä voi olla mikään maailmasta eikä materiasta irrallinen todellisuus, mitään mind-body ongelmaa ei ole olemassakaan. Se on pelkkä vääristyneestä ajattelusta johtuva näennäisongelma. MOT
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tässä on vahva ja ajattelua vammauttava perusteeton oletuksesi.
"Koska tietoisuus ei ole, eikä voi olla mikään maailmasta eikä materiasta irrallinen todellisuus, mitään mind-body ongelmaa ei ole olemassakaan."
Ei siinä ole mitään oletusta. Se seuraa suoraan subjekti-objekti suhteesta asiassa. Se on ns. looginen totuus.
Mielenkiintoista on pohti myös sitä, miksi Descartes päätyi noin typerään ajatteluun, vaikka nykyisin filosofit näkevät kartetiolaisuuden vakavan virheajattelun.
Descartes eli aikana, jolloin luonnontiede alkoi selittää maailmaa "koneena" deterministisesti. Descartes halusi pelastaa ihmisen sielun ja vapaan tahdon tältä mekanistiselta systeemiltä. Erottamalla "mielen" (res cogitans) ja "kehon" (res extensa) hän pystyi sanomaan, että tiede voi tutkia kehoa koneena, mutta kirkko ja filosofia saavat pitää "sielun" omassa ajattelussaan duolistisesti hengissä.
Every matter must Be established by The testimony of two or Three witnesses. 2. Kor. 13:1
Vasta kun on havaitsija joka aistii ympäristöä muuttuu aallot hiukkasiksi?
Miksi metsä on sellainen pelottava paikka että sinne eksyy. Samoin aavat meret. Ehkä niiden materia ei ole established vaan on osittain aaltomuodossa koska ei ole tarpeeksi havainto voimaa.