Jätetään nyt ne teologiset ja filosofiset väistöliikkeet ja katsotaan, miten teoria ”monista paikallisista alkupamauksista vailla avaruuden laajenemista” kestää todellisen fysiikan ja havaintojen edessä.
Se ei kestä laisinkaan. Teorioilta putoaa pohja heti, kun tarkastellaan seuraavia kiistattomia empiirisiä faktoja:
Hubblen laki ja punasiirtymän säännöllisyys
Kaikki tähtitieteellinen data osoittaa, että mitä kauempana galaksi on, sitä suurempi sen punasiirtymä eli loittonemisnopeus on täsmällisessä suhteessa etäisyyteen. Satunnaiset, erilliset paikalliset räjähdykset avaruuden sisällä eivät voisi koskaan luoda tällaista tasaista, koko havaittavaa maailmankaikkeutta koskevaa kosmista järjestystä.
Kosminen taustasäteily (CMB)
Koko taivaankantta ympäröi äärimmäisen tasainen, joka suunnalta mitattava mikroaaltosäteily, joka on jäänne varhaisesta, kuumasta ja tiheästä tilasta. Paikalliset pikkupamaukset eri aikoina eivät jättäisi taakseen tällaista kosmista, identtisen lämpöistä taustasäteilyä, joka todistaa koko havaittavan maailmankaikkeuden jakaneen saman alkupisteen.
Alkuaineiden alkukantainen jakauma (Nukleosynteesi)
Noin 75 % maailmankaikkeuden aineesta on vetyä ja 24 % heliumia, ja tämä sama tarkka suhde toistuu kaikkialla, missä ainetta pystytään mittaamaan. Erilliset, eri puolilla tapahtuneet paikalliset räjähdykset tuottaisivat keskenään täysin kirjavan ja satunnaisen alkuainejakauman, eivät universaalia vakiosuhdetta.
Gravitaatio ja fysiikan peruslait (Newton & Einstein)
Sekä Newtonin klassinen mekaniikka että Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria osoittavat, että staattinen tai paikallisten räjähdysten täyttämä avaruus on mahdoton. Ilman avaruuden metristä laajenemista kaiken materian keskinäinen painovoima vetäisi koko systeemiä välittömästi yhteen mustaksi aukoksi.
Kosminen verkko ja suuren mittakaavan rakenne
Miljardien valovuosien mittakaavassa galaksit eivät leiju satunnaisesti, vaan muodostavat yhtenäisen "verkon", jonka varhaiset akustiset ääniaallot (tiheysvaihtelut) tunnetaan tarkasti. Tämä todistaa, että koko havaittava avaruus on kerran ollut sama yhtenäinen, saman paineen alainen kohde, eikä mikään irrallisten räjähdysten tilkkutäkki.
Jos tätä teoriaa haluaa pitää uskottavana, on pystyttävä selittämään nämä asiat ilman, että hylkää koko modernia fysiikkaa, tähtitiedettä ja havaintodataa.
Tässä oli vasta ensimmäiset viisi pientä pähkinää. Pistän seuraavat viisi tulemaan heti kun nämä on selätetty, ja senkin jälkeen varastosta löytyy vielä vähintään seitsemän pulmaa. Miten näitä lähdetään purkamaan?
Se ei kestä laisinkaan. Teorioilta putoaa pohja heti, kun tarkastellaan seuraavia kiistattomia empiirisiä faktoja:
Hubblen laki ja punasiirtymän säännöllisyys
Kaikki tähtitieteellinen data osoittaa, että mitä kauempana galaksi on, sitä suurempi sen punasiirtymä eli loittonemisnopeus on täsmällisessä suhteessa etäisyyteen. Satunnaiset, erilliset paikalliset räjähdykset avaruuden sisällä eivät voisi koskaan luoda tällaista tasaista, koko havaittavaa maailmankaikkeutta koskevaa kosmista järjestystä.
Kosminen taustasäteily (CMB)
Koko taivaankantta ympäröi äärimmäisen tasainen, joka suunnalta mitattava mikroaaltosäteily, joka on jäänne varhaisesta, kuumasta ja tiheästä tilasta. Paikalliset pikkupamaukset eri aikoina eivät jättäisi taakseen tällaista kosmista, identtisen lämpöistä taustasäteilyä, joka todistaa koko havaittavan maailmankaikkeuden jakaneen saman alkupisteen.
Alkuaineiden alkukantainen jakauma (Nukleosynteesi)
Noin 75 % maailmankaikkeuden aineesta on vetyä ja 24 % heliumia, ja tämä sama tarkka suhde toistuu kaikkialla, missä ainetta pystytään mittaamaan. Erilliset, eri puolilla tapahtuneet paikalliset räjähdykset tuottaisivat keskenään täysin kirjavan ja satunnaisen alkuainejakauman, eivät universaalia vakiosuhdetta.
Gravitaatio ja fysiikan peruslait (Newton & Einstein)
Sekä Newtonin klassinen mekaniikka että Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria osoittavat, että staattinen tai paikallisten räjähdysten täyttämä avaruus on mahdoton. Ilman avaruuden metristä laajenemista kaiken materian keskinäinen painovoima vetäisi koko systeemiä välittömästi yhteen mustaksi aukoksi.
Kosminen verkko ja suuren mittakaavan rakenne
Miljardien valovuosien mittakaavassa galaksit eivät leiju satunnaisesti, vaan muodostavat yhtenäisen "verkon", jonka varhaiset akustiset ääniaallot (tiheysvaihtelut) tunnetaan tarkasti. Tämä todistaa, että koko havaittava avaruus on kerran ollut sama yhtenäinen, saman paineen alainen kohde, eikä mikään irrallisten räjähdysten tilkkutäkki.
Jos tätä teoriaa haluaa pitää uskottavana, on pystyttävä selittämään nämä asiat ilman, että hylkää koko modernia fysiikkaa, tähtitiedettä ja havaintodataa.
Tässä oli vasta ensimmäiset viisi pientä pähkinää. Pistän seuraavat viisi tulemaan heti kun nämä on selätetty, ja senkin jälkeen varastosta löytyy vielä vähintään seitsemän pulmaa. Miten näitä lähdetään purkamaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei se nyt ole niin tärkeää, että löydetään totuus tässä asiassa vaan että saadaan keskustelu toisiemme kanssa.
:-) 😃
Keskustelu on toki mukavaa, mutta jos faktoilla ja todellisuudella ei ole väliä, kyse ei ole enää keskustelusta vaan pelkästä mielipiteiden vaihtamisesta vailla totuuspohjaa.
Sama jankkaamista se on ollut tämän aiheen ympärillä yli 10 vuotta.
Ei kehitystä.
Uskon, olen palstalla pyörinyt nyt ehkä kolmisen viikkoa ja on kyllä tullut todettua tuo järjetön jankutus lähes tyystin ilman faktoja.
Voisi kysyä myös, mikä siinä paikallisessa posahtaa. Nykyisessä maailmankaikkeudessa ei ole mitään kohteita, joiden "räjähtäminen" voisi saada aikaan suuren galaksin massaa. Myöskään mitään merkkejä sen tason "paikallisista räjähdyksistä" ei näkyvän maailmankaikkeuden alueelta ole löytynyt.
Alkuräjähdys ei voi toistua jo olemassa olevassa avaruudessa. Inflaatiovaihe vaatii De Sitter avaruuden.
Niin, paikallisten pamauksien kannattajat unohtavat täysin sen, että energiantarve kokonaisen galaksin luomiseen tyhjästä tai pelkällä paikallisella räjähdyksellä rikkoo suoraan massan ja energian säilymislakia, eikä mitään vastaavaa mekanismia ole olemassa. Tämäkin on yksi vahvoista näytöistä, johon nämä vaihtoehtoteoriat kaatuvat.