sosiaalikustannukset

työllistävät valtavan määrän ihmisiä.Syrjäsuedullakaan ei paljon muuta mahdollisuutta ole työllistyä.Samoin työllistää suuren määrän virkailijoita,ym.

Huostaanotot kirjoitti:

työllistävät valtavan määrän ihmisiä.Syrjäsuedullakaan ei paljon muuta mahdollisuutta ole työllistyä.Samoin työllistää suuren määrän virkailijoita,ym.

Jos kerran raha olisi ratkaissut vaikeudet, niin
kertokaa minulle mistä kaupasta sitä vanhemmuutta voi ostaa?

sosiaalitantta kirjoitti:

Jos kerran raha olisi ratkaissut vaikeudet, niin
kertokaa minulle mistä kaupasta sitä vanhemmuutta voi ostaa?

ettei huostaanottoja tarvita.Usein mitään tukea ei tulekaan,jotkut saaneet jotain tukea,mutta kyllä täysin yksin jää ikävä kyllä.Selitetään avohoidon tuista ynnämuista,mutta mitä ne ovat,ja kenelle niitä annetaan?

vanhempien tukemisesta, kirjoitti:

ettei huostaanottoja tarvita.Usein mitään tukea ei tulekaan,jotkut saaneet jotain tukea,mutta kyllä täysin yksin jää ikävä kyllä.Selitetään avohoidon tuista ynnämuista,mutta mitä ne ovat,ja kenelle niitä annetaan?

Lue lisää

Esimerkiksi lapsi saa olla päivähoidossa vaikka vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat kotona.
Helsingissä ja useissa muissa kaupungeissa on tukiperheitä joissa lapset ovat viikonlopun kuukaudessa tai lyhyellä lomalla. Tätä tukea voi saada kaksi vuotta.
Lapsille maksetaan kesällä leirejä.
Taloudellista tukea saadaan myös tarvittaessa.
Tarjolla on koululaisten iltapäiväkerhoja.
Useat tuet eivät ole nimilapulla huostaanoton ehkäisemiseksi vaan tarjolla vanhempien auttamiseksi. Se ottaako tarjottua apua vastaan on eri asia?

tukitoimilla kirjoitti:

Esimerkiksi lapsi saa olla päivähoidossa vaikka vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat kotona.
Helsingissä ja useissa muissa kaupungeissa on tukiperheitä joissa lapset ovat viikonlopun kuukaudessa tai lyhyellä lomalla. Tätä tukea voi saada kaksi vuotta.
Lapsille maksetaan kesällä leirejä.
Taloudellista tukea saadaan myös tarvittaessa.
Tarjolla on koululaisten iltapäiväkerhoja.
Useat tuet eivät ole nimilapulla huostaanoton ehkäisemiseksi vaan tarjolla vanhempien auttamiseksi. Se ottaako tarjottua apua vastaan on eri asia?

Lue lisää

Lapsen hoisin kotona 3 vuotiaaksi.

mainituista saanut. kirjoitti:

Lapsen hoisin kotona 3 vuotiaaksi.

mitä sitten tekisit kun lapsi sen kolme täyttää?

jättäisit kadulle vai?

vanhemmuus ei ole rahasta ja harrastuksista kiinni. vaan kyvystä toimia oikein lapsen kulloisenkin ikätason tavalla!

uiminen on halpaa, kirjastot ilmaisia. monissa niissä on vieläkin satutunteja lapsille. kävely ja puistoissa leikkiminen on ilmaista.

lapsi tarvitsee aikuista syntymästään 20 vuotta eteenpäin!

ja tästä useimmissa huostaanotoissa on kyse.

niin kauan leikitään äitiä, kun lapsi on nuken kaltainen ja kolmivuotias uhmäikäinen jätetäänkin jo yksin heitteille ja häivytään ties minne, uraputkeen, ylitöihin, kapakkaan. kuka minnekin

ja sitten kolkuttaakin jo huostaanotto ovella!

miten tässä näin kävi?

yhteiskunnalta vain rahaa harrastuksiin ja taa selvitään kotona????

äitie kirjoitti:

mitä sitten tekisit kun lapsi sen kolme täyttää?

jättäisit kadulle vai?

vanhemmuus ei ole rahasta ja harrastuksista kiinni. vaan kyvystä toimia oikein lapsen kulloisenkin ikätason tavalla!

uiminen on halpaa, kirjastot ilmaisia. monissa niissä on vieläkin satutunteja lapsille. kävely ja puistoissa leikkiminen on ilmaista.

lapsi tarvitsee aikuista syntymästään 20 vuotta eteenpäin!

ja tästä useimmissa huostaanotoissa on kyse.

niin kauan leikitään äitiä, kun lapsi on nuken kaltainen ja kolmivuotias uhmäikäinen jätetäänkin jo yksin heitteille ja häivytään ties minne, uraputkeen, ylitöihin, kapakkaan. kuka minnekin

ja sitten kolkuttaakin jo huostaanotto ovella!

miten tässä näin kävi?

yhteiskunnalta vain rahaa harrastuksiin ja taa selvitään kotona????

Lue lisää

ruikutellut.Kaksi lasta olen aikuisiksi kasvattanut jotka jo työelämässä ja heihin hyvät välit.Sinun juttusi meni kyllä harakoille.Montakos omaa lasta sinä aikuisiksi olet kasvattanut?

olisin palkannut lasten-/ kodinhoitajan, joka olisi ollut paikalla minimi 8h/ päivä. Eli työlainsäädäntö huomioonottaen olisi tarvittu vähintään kaksi työntekijää, mutta ei köyhänä ollut varaa ja kunnalla ei ollut resursseja kuin 1 - 2 tuntiin joku nk. tukityöntekijä viikossa, joka tarpeeseen nähden oli yhtä tyhjän kanssa. Kyllähän se kaunistaa tilastoja ja papereita, kun on saanut apua, mutta karu totuus oli se, ettei siitä mitään hyötyä ollut.
Ja lapsen päivähoito-oikeus koskee alle kouluikäisiä.. Porsaanreikiä ja tyhjiä aukkoja on vielä rutkasti ja sitten ihmetellään, kun kunnollisten työssäkäyvien ihmisten muksut vaeltavat pahanteossa siellä sun täällä.

tukitoimilla kirjoitti:

Esimerkiksi lapsi saa olla päivähoidossa vaikka vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat kotona.
Helsingissä ja useissa muissa kaupungeissa on tukiperheitä joissa lapset ovat viikonlopun kuukaudessa tai lyhyellä lomalla. Tätä tukea voi saada kaksi vuotta.
Lapsille maksetaan kesällä leirejä.
Taloudellista tukea saadaan myös tarvittaessa.
Tarjolla on koululaisten iltapäiväkerhoja.
Useat tuet eivät ole nimilapulla huostaanoton ehkäisemiseksi vaan tarjolla vanhempien auttamiseksi. Se ottaako tarjottua apua vastaan on eri asia?

Lue lisää

Luettelit listan ihan hyviä tukia, mutta se on eri asia, miten ne tukevat perheitä tai vanhemmuutta.

Jos vanhempi tarvitsee omaa aikaa ja lepoa, niin on varsin hyvä, että lapsille on tarjolla leirejä, hoitopaikkoja ja muuta. Nämä virkistykset ovat tietenkin usein hyödyksi myös lapselle.

Mikään luettelemista tukimuodoista ei kuitenkaan tue vanhempia ja perheitä ongelmien ratkaisemisessa sekä perheen hyvinvoinnin parantamisessa. Ei vanhemmuus ja perheenä eläminen ole pelkkää lasten perushoitoa ja valvontaa, jota voi jakaa ammattikasvattajien ja vapaaehtoisten kanssa.

Huostaanottouhkassa olevat perheet tarvitsevat perhetukea. Jos vanhemmilla on uupumusta, ongelmia työelämässä, ihmissuhdeongelmia, perheväkivaltaa, ongelmia päihteiden tai mielenterveyden kanssa, avioero, kriisi elämässä tai jotakin muuta ihan tavallista elämään kuuluvaa murhetta, he tarvitsevat apua näiden ongelmien ratkaisemiseen. He tarvitsevat itselleen kuntoutusta, lääkkeitä, terapiaa, turvallista kotia, koulutusta, vertaistukea, kodinhoitoapua, sosiaalista verkostoa ja toimivaa arkielämää. He tarvitsevat myös apua vanhemmuudessa, esimerkiksi siinä miten lapselle selitetään avioero, psyyken sairaus, köyhyys, työttömyys tai vaikka läheisen itsemurha.

Joskus ongelma on perheen keskinäisissä suhteissa. Uhmaikäinen voi olla hyvin raskas hoidettava esimerkiksi yllättäen ja ennakoimatta yksinhuoltajaksi jääneelle vanhemmalle. Tämä tilanne on raskas vanhemmankin lapsen vanhemmalle. Ongelmia voi perheessä aiheuttaa myös lapsen ylivilkkaus, sairaus, päihteiden käyttö tai vaikka se, että perheen määräysvalta on aikuisen sijasta lapsella. Perheen kohtaama kriisi voi pistää perheen asiat ihan mullin mallin ja tällöin vanhemmat/vanhempi tarvitsee ammattilaisilta neuvoja sekä ohjausta. Tämmöistä tukea annetaankin mm. perhekuntoutuksessa, jonka aikana koko perhe asuu tai viettää päivittäin aikaansa kuntoutuspaikassa muiden samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa. Esimerkiksi Vantaalla tästä toimintamuodosta on erittäin hyviä kokemuksia.

Avokuntoutuksena annetut yksipuoliset tukimuodot, joissa lasta pelkästään hoidetaan ja virkistetään kodin ulkopuolella voivat pikemminkin vaikeuttaa tilannetta. Vaikka vanhemmalla olisi enemmän aikaa itselleen, saattaa hänen käsitys itsestään vanhempana heikentyä ja yksinäisyys saattaa lisäksi pahentaa henkilökohtaisia ongelmia, joita nämä tukimuodot eivät huomioi. Pahimmassa tapauksessa lapselle tarjotaan tukimuotona hoitopaikka pahasti täydessä ja levottomassa päiväkotiryhmässä, joka tukemisen sijasta pahentaa lapsen tilannetta. Pahassa tapauksessa tukiperheenä on jokin lapseton pariskunta, joka alkaa omia tukilasta itselleen. Nämä esimerkit eivät ole harvinaisia ainakaan pääkaupunkiseudulla.

Eli avohuollon tukien pitää auttaa koko perhettä. Tällä hetkellä tuet ovat muodoltaan yksipuolisia ja riittämättömiä. Kun tukimuodot eivät auta, vaan pahassa tapauksessa pahentavat tilannetta, todetaan ettei näinkään isoista tukimuodoista ollut apua kurjille vanhemmille. Tällä tavalla saadaan perusteltua ja tehtyä huostaanottoja, joista ei ole hyötyä oikein kenellekään.

Nimetön kirjoitti:

Luettelit listan ihan hyviä tukia, mutta se on eri asia, miten ne tukevat perheitä tai vanhemmuutta.

Jos vanhempi tarvitsee omaa aikaa ja lepoa, niin on varsin hyvä, että lapsille on tarjolla leirejä, hoitopaikkoja ja muuta. Nämä virkistykset ovat tietenkin usein hyödyksi myös lapselle.

Mikään luettelemista tukimuodoista ei kuitenkaan tue vanhempia ja perheitä ongelmien ratkaisemisessa sekä perheen hyvinvoinnin parantamisessa. Ei vanhemmuus ja perheenä eläminen ole pelkkää lasten perushoitoa ja valvontaa, jota voi jakaa ammattikasvattajien ja vapaaehtoisten kanssa.

Huostaanottouhkassa olevat perheet tarvitsevat perhetukea. Jos vanhemmilla on uupumusta, ongelmia työelämässä, ihmissuhdeongelmia, perheväkivaltaa, ongelmia päihteiden tai mielenterveyden kanssa, avioero, kriisi elämässä tai jotakin muuta ihan tavallista elämään kuuluvaa murhetta, he tarvitsevat apua näiden ongelmien ratkaisemiseen. He tarvitsevat itselleen kuntoutusta, lääkkeitä, terapiaa, turvallista kotia, koulutusta, vertaistukea, kodinhoitoapua, sosiaalista verkostoa ja toimivaa arkielämää. He tarvitsevat myös apua vanhemmuudessa, esimerkiksi siinä miten lapselle selitetään avioero, psyyken sairaus, köyhyys, työttömyys tai vaikka läheisen itsemurha.

Joskus ongelma on perheen keskinäisissä suhteissa. Uhmaikäinen voi olla hyvin raskas hoidettava esimerkiksi yllättäen ja ennakoimatta yksinhuoltajaksi jääneelle vanhemmalle. Tämä tilanne on raskas vanhemmankin lapsen vanhemmalle. Ongelmia voi perheessä aiheuttaa myös lapsen ylivilkkaus, sairaus, päihteiden käyttö tai vaikka se, että perheen määräysvalta on aikuisen sijasta lapsella. Perheen kohtaama kriisi voi pistää perheen asiat ihan mullin mallin ja tällöin vanhemmat/vanhempi tarvitsee ammattilaisilta neuvoja sekä ohjausta. Tämmöistä tukea annetaankin mm. perhekuntoutuksessa, jonka aikana koko perhe asuu tai viettää päivittäin aikaansa kuntoutuspaikassa muiden samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa. Esimerkiksi Vantaalla tästä toimintamuodosta on erittäin hyviä kokemuksia.

Avokuntoutuksena annetut yksipuoliset tukimuodot, joissa lasta pelkästään hoidetaan ja virkistetään kodin ulkopuolella voivat pikemminkin vaikeuttaa tilannetta. Vaikka vanhemmalla olisi enemmän aikaa itselleen, saattaa hänen käsitys itsestään vanhempana heikentyä ja yksinäisyys saattaa lisäksi pahentaa henkilökohtaisia ongelmia, joita nämä tukimuodot eivät huomioi. Pahimmassa tapauksessa lapselle tarjotaan tukimuotona hoitopaikka pahasti täydessä ja levottomassa päiväkotiryhmässä, joka tukemisen sijasta pahentaa lapsen tilannetta. Pahassa tapauksessa tukiperheenä on jokin lapseton pariskunta, joka alkaa omia tukilasta itselleen. Nämä esimerkit eivät ole harvinaisia ainakaan pääkaupunkiseudulla.

Eli avohuollon tukien pitää auttaa koko perhettä. Tällä hetkellä tuet ovat muodoltaan yksipuolisia ja riittämättömiä. Kun tukimuodot eivät auta, vaan pahassa tapauksessa pahentavat tilannetta, todetaan ettei näinkään isoista tukimuodoista ollut apua kurjille vanhemmille. Tällä tavalla saadaan perusteltua ja tehtyä huostaanottoja, joista ei ole hyötyä oikein kenellekään.

Lue lisää

Kirjoituksesi sisälsi paljon asiaa ja hyviä näkökohtia.
Ongelma on vain siinä, että kyseisenlaista toimintaa oli paljon ennen kuin elettiin yhteisöllisyyden aikaa. Silloin suku, naapuristo ja ystävät toimivat verkostoina. Silloin tuettiin toinen toisiamme. Huoletti voi jättää lapsensa leikkipuistoon ja valvonta on taattu.Ennen pieni tila maaseudulla elätti koko perheen ja äiti saattoi hoitaa lapsensa kotona.
Nykypäivänä mitään ei saa ilmaiseksi ja sosiaaliturvaa koko ajan kiristetään. Ihmiset jäävät yhä kauemmin yksin omien ongelmiensa kanssa.
Kukaan ei voi kieltää, etteikö paljon parannettavaa ole.
Kuitenkin on paljon myös sellaisia, jotka eivät ole valmiit muuttamaan koko perheen voimalla tukiasuntoon.
Kaikki eivät halua vastaanottaa vertaisryhmiä tai vaikkapa seurakunnan järjestämää kerhotoimintaa.
Vaihtoehtoja tulisi olla tarjolla erilaisia, mutta myös hyväksyä se että joillekin perheille lapsen sijoittaminen muualle on ainut oikea ratkaisu.

tuista kirjoitti:

Kirjoituksesi sisälsi paljon asiaa ja hyviä näkökohtia.
Ongelma on vain siinä, että kyseisenlaista toimintaa oli paljon ennen kuin elettiin yhteisöllisyyden aikaa. Silloin suku, naapuristo ja ystävät toimivat verkostoina. Silloin tuettiin toinen toisiamme. Huoletti voi jättää lapsensa leikkipuistoon ja valvonta on taattu.Ennen pieni tila maaseudulla elätti koko perheen ja äiti saattoi hoitaa lapsensa kotona.
Nykypäivänä mitään ei saa ilmaiseksi ja sosiaaliturvaa koko ajan kiristetään. Ihmiset jäävät yhä kauemmin yksin omien ongelmiensa kanssa.
Kukaan ei voi kieltää, etteikö paljon parannettavaa ole.
Kuitenkin on paljon myös sellaisia, jotka eivät ole valmiit muuttamaan koko perheen voimalla tukiasuntoon.
Kaikki eivät halua vastaanottaa vertaisryhmiä tai vaikkapa seurakunnan järjestämää kerhotoimintaa.
Vaihtoehtoja tulisi olla tarjolla erilaisia, mutta myös hyväksyä se että joillekin perheille lapsen sijoittaminen muualle on ainut oikea ratkaisu.

Lue lisää

useimmiten,että sijaisvanhemmat alkavat omimaan lapsia,ja hyvin harvoin puretaan huostaanotto,ainoastaan lakimiehen ja kovan taistelun avulla.

on kuitenkin, kirjoitti:

useimmiten,että sijaisvanhemmat alkavat omimaan lapsia,ja hyvin harvoin puretaan huostaanotto,ainoastaan lakimiehen ja kovan taistelun avulla.

Ehkä tässä on juuri se, ettei meistä kumpikaan tunne toisen maailmaa kuin vain sen oman näkövinkkelinsä takaa.
Sijaisvanhemmuudesta puhutaan paljon, mutta kirjoitetaan vähän ainakin julkisesti. Salassapito estää esittämästä dokumentteja niistä syistä miksi lapset tai nuoret joudutaan sijoittamaan. Salasspito estää sijaisperheitä esiintymästä julkisesti ja avoimesti.
Eihän edes paikaillislehdessä saa olla valokuvaa, jos ei ole biovanhemman lupa.
Julkisuus ehkä auttaisi kumpiakin osapuolia kartoittamaan toisen näkökulmaa. Mene ja tiedä

tuista kirjoitti:

Kirjoituksesi sisälsi paljon asiaa ja hyviä näkökohtia.
Ongelma on vain siinä, että kyseisenlaista toimintaa oli paljon ennen kuin elettiin yhteisöllisyyden aikaa. Silloin suku, naapuristo ja ystävät toimivat verkostoina. Silloin tuettiin toinen toisiamme. Huoletti voi jättää lapsensa leikkipuistoon ja valvonta on taattu.Ennen pieni tila maaseudulla elätti koko perheen ja äiti saattoi hoitaa lapsensa kotona.
Nykypäivänä mitään ei saa ilmaiseksi ja sosiaaliturvaa koko ajan kiristetään. Ihmiset jäävät yhä kauemmin yksin omien ongelmiensa kanssa.
Kukaan ei voi kieltää, etteikö paljon parannettavaa ole.
Kuitenkin on paljon myös sellaisia, jotka eivät ole valmiit muuttamaan koko perheen voimalla tukiasuntoon.
Kaikki eivät halua vastaanottaa vertaisryhmiä tai vaikkapa seurakunnan järjestämää kerhotoimintaa.
Vaihtoehtoja tulisi olla tarjolla erilaisia, mutta myös hyväksyä se että joillekin perheille lapsen sijoittaminen muualle on ainut oikea ratkaisu.

Lue lisää

Tottakai aina on niitä, jotka eivät ole valmiita lähtemään perhekuntoutukseen ja tietenkin on niitä perheitä, joille huostaanotto on ainoa sopiva vaihtoehto.

Ongelma on kuitenkin se, että perheiden saama tuki ja vaihtoehdot ovat asuinkunnasta riippuvaisia. Ei joka paikassa ole lainkaan tarjolla toimivia perhekuntoutusmalleja. Mielestäni jokaiselle vaikeuksissa olevalle perheelle tulisi kuitenkin tarjota erilaisia vaihtoehtoja.

Alla on Vantaan perhekuntoutuksesta arviointiraporttia. Siitä lainaus: "Perhekuntoutusta on pidettävä onnistuneena toimintamuotona, sillä vain kuusi prosenttia kuntoutukseen osallistuneista joutuu myöhemmin huostaanoton kohteeksi." Työntekijöiden mukaan nekin perheet, joiden kohdalla päädyttiin huostaanottoon, suhtautuivat huostaanottoon ymmärtäväisesti ja kykenivät rakentavaan yhteistyöhön. Juuri näin pitäisi olla. Ne perheet, joiden kohdalla huostaanotto on väärä ratkaisu, saisivat oikeanlaista apua ja perheet, joille huostaanotto on hyvä ratkaisu ymmärtäisivät tilanteen kokonaisuudessaan ja ehtisivät sopeutua huostaanottoon (myös lapset).

Lasten ja nuorten hyvinvointi - Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kohteeksi valittiin lastensuojelun näkökulma, mistä syystä tavoitteen raportoinnin osalta tarkastettiin myös toimialan tavoitteet, lasten ja nuorten hyvinvointistrategian tavoitteet ja talousarvion tavoitteet sekä niiden toteutuminen ennen kaikkea lastensuojelun näkökulmasta. Perhekuntoutuskeskuksessa kuultiin sekä avohuollon että
sijaishuollon edustajien puheenvuorot ja Kuuselan johtajan kertomus perhekuntoutuskeskuksen toiminnasta.

Milloin lapsi on yksilö- tai perhekohtaisen lastensuojelun tarpeessa:

· lapsen hoitoa ja kasvatusta vakavasti laiminlyödään
· lapseen kohdistuu fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa
· lapsen kotona on perheväkivaltaa
· lapsen kotona käytetään runsaasti päihteitä
· lapsi käyttää tai kokeilee päihteitä
· lapsella on puutteita perustarpeiden tyydyttämisessä, jatkuva ravinnon, asianmukaisen
vaatetuksen, yöunen tms. puute
· lapsen vanhemmilla on vakavia mielenterveysongelmia
· lapsi on tehnyt rikoksen
· lapsi oireilee esim. jatkuvaa väsymystä, voimakkaita pelkoja, ahdistuneisuutta, levottomuutta
· lapsi jää vaille vanhempia
· jokin muu asia herättää huolen lapsesta.

Ilmoituksen tekemiseen riittää huoli lapsesta, faktojen selvittäminen on sosiaalityöntekijän asia. Ilmoitus tuo mahdollisuuden avun ja tuen saantiin ja voidaan mieltää kutsuna yhteistyöhön, jonka koordinaattorina toimii lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Lastensuojeluviranomaisille ilmoitus merkitsee selvittämisvelvollisuutta. Ilmoitus johtaa usein avohuollon tukitoimiin, ei huostaanottoon. Kun lapsen kehitys tai terveys vaarantuu, lapsella on subjektiivinen oikeus saada lastensuojelupalvelut joko avohuoltona tai tulla huostaanotetuksi.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimina ovat perhetyö, kotipalvelu, äitiys- ja lastenneuvolan perhetyö, terveydenhoitajan erityistuki, päivähoidon tuki lastensuojeluperustein, koulukuraattorin tuki, kouluterveydenhoitajan tuki,
koulupsykologin tuki, tukihenkilötoiminta, läheisneuvonpidot, terveyskeskuspsykologin tuki, terveyskeskus -lastenlääkärin konsultaatio, omalääkäripalvelut ja lasten kuntoutusryhmä.
Ostettavia palveluita ovat perhetyö ostopalveluna, kotipalvelu, sijoitukset, päihdehuolto, päihdehuolto lapsille ja nuorille, turvakoti, turvatalo, ensikoti, loma- ja virkistystoiminta, tukihenkilötoiminta, nuorten asumispalvelut ja perhekuntoutus. Alueellisia erityistoimintoja ovat Etappi, Raappis, Nooa, sosiaaliohjaajan tuki, ryhmät ja leirit. Keskitettyjen palvelujen ja muiden sidosryhmien tuki voidaan jakaa päihdehuollon palveluihin, perhe- ja nuorisoneuvoloihin, nuorisoasemaan, Kuuselan perhekuntoutuskeskukseen, lapsiin avohuollon sijoituksissa Vaahteramäessä, Tammirinteessä, Viertolassa, lyhytaikaiseen perhehoitoon, kriisikeskukseen, muihin sidosryhmiin, Peijaksen lastenpsykiatriseen yksikköön ja lasten ja nuorten sairaalaan.

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus otettiin käyttöön 1.1.2004. Perhekuntoutusta ennaltaehkäisevää avohuoltoa on ollut vuodesta 1996 lukien. Lastensuojelun asiakkaat Vantaalla jakautuvat siten, että Kuuselan perhekuntoutuskeskukseen on sijoitettu 41 prosenttia, Viertolaan 25 prosenttia ja Tammirinteelle 34 prosenttia. Kuuselan kokonaisbudjetti vuonna 2004 on 1 524 107 euroa. Tarkastuslautakunnan vierailuajankohtana Kuuselassa oli kuntoutusjaksoilla kuusi perhettä päiväkuntoutuksessa ja kaksi ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa.

Perhekuntoutus on sateenvarjokäsite, josta ei ole tarkkaa määritelmää lainsäädännössä. Perhekuntoutuksen muotoja ovat ohjaus ja neuvonta, perheterapia, perheryhmäterapia, kotiin viedyt kuntoutuksen muodot (kodinhoitaja, perhetyöntekijä), perheleirit, sopeutumisvalmennus ja laitoshoito perheille. Perhekuntoutustyöryhmän muistion mukaan perhekuntoutuksella tarkoitetaan niitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka kohdentuvat perheyhteisön
tai useamman kuin yhden jäsenen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, edistämiseen ja/tai palauttamiseen.

Tehostettua perhetyön käsitettä käytetään sen perusteella missä paikassa perhekuntoutusta annetaan. Jos työ tehdään asiakkaan kotona on kysymyksessä tehostettu perhetyö ja jos annettava perhekuntoutus tapahtuu laitoksessa on kysymyksessä perhekuntoutus. Kuuselan perhekuntoutuskeskus tarjoaa monipuolisia perhekuntoutuspalveluja lastensuojelun asiakasperheille. Perhekuntoutukseen pääsy tapahtuu alueen sosiaalityöntekijän ohjauksella. Kuntoutusjaksoa varten alueen sosiaalityöntekijän tulee tehdä tarvittava lastensuojelupäätös. Työssäkäyvien perheenjäsenten on mahdollista hakea kuntoutusjakson ajalle kuntoutusrahaa Kelasta ansionmenetyksen korvauksena. Perhekuntoutus on perheille maksutonta.

Perhekuntoutus tapahtuu perheen kanssa yhdessä laaditun tavoitteellisen kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Kaikissa yksiköissä kuntoutukseen sisältyy monenlaista toiminnallista tekemistä, retkiä ja keskustelutukea arjen tilanteisiin ja perheiden sisäiseen vuorovaikutukseen. Alueen sosiaalityöntekijä osallistuu asiakasperheen
kuntoutusprosessin palavereihin.

Perhekuntoutustoiminnan tavoitteena on tukea perheen arjessa jaksamista siten, että arki kotona yhdessä lasten kanssa sujuisi paremmin ja että perhe jatkossa pärjäisi avohuollon palvelujen avulla. Kaikki kuntoutusmuodot Kuuselan perhekuntoutuskeskuksessa ovat tavoitteellisia, sisältävät tavoitteiden arvioinnin
ja jatkosuunnitelman perhekuntoutusjakson päätyttyä. Työskentelyssä painottuu laajempi vanhemmuuden ja elämän hallinnan kysymysten käsittely erilaisin menetelmin (esim. toimintaterapian työmuodot, depressiokoulu, vanhempi-lapsitoiminnot, vanhempainryhmät, keskustelutuki, vanhemmuuden roolikartta, video-ohjaus, arjentyöt ja käden työt).

Ympärivuorokautisessa kuntoutuspalvelussa on toimintaa sekä perheille että lapsille. Perhepaikkoja on 4-5. Jaksot ovat kestoltaan 6-10 viikon mittaisia. Sijoitetuille lapsille perhekuntoutusta annetaan Vaahteramäessä, jossa on 8 paikkaa. Kriisihoitoa annetaan avohuollon tukitoimisijoituksena niin ikään Vaahteramäessä. Lapsen ja nuoren lyhytaikaista perhehoitoa varten on 20 varakotia lastensuojelun asiakkaina olevien perheiden tarpeisiin.
Päiväkuntoutuspalvelutperheille jakaantuvat ryhmämuotoiseen päiväkuntoutukseen ja yksilölliseen päiväkuntoutukseen. Kuntoutuspaikkoja on edellisessä neljä ja jälkimmäisessä kaksi.

Perhekuntoutuksen eri toimintamuodot: käytännön ohjaus ja tukeminen vanhemmille (25 prosenttia), käytännön ohjaus ja tukeminen lapsille (16 prosenttia), vuorovaikutuksen tukeminen (24 prosenttia), verkostotyöskentely (14 prosenttia) ja toiminnallisuus (21 prosenttia). Lasten ja nuorten hyvinvoinnin mittaamisessa pyritään käyttämään Stakesin hyvinvointi-indikaattoreita, joita sovelletaan ja muutetaan Vantaan tarpeisiin.

Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen arviointia

Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen toiminnan käynnistys on toteutettu asianmukaisesti.
Toteutuneita jaksoja ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa ja päiväkuntoutuksessa oli vuonna 2004 yhteensä 63, kun tavoite oli 60. Jäseniä perheissä oli kahdesta seitsemään. Työntekijöitä perhekuntoutuskeskuksessa on 30.

Perhekuntoutusta on pidettävä onnistuneena toimintamuotona, sillä vain kuusi prosenttia kuntoutukseen osallistuneista joutuu myöhemmin huostaanoton kohteeksi. Kuuselan perhekuntoutuskeskuksessa jaetaan asiakaspalautelomake jokaiselle asiakkaalle. Tätä palautetta hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Lisäksi käytössä on kaupungin oma asiakaspalautejärjestelmä, jota varten on postilaatikko ala-aulassa ja lomakkeet esillä.

Kaupunginvaltuusto on korostanut vanhempien, kodin ja perheen vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnin toteuttajina. Perhekuntoutus palvelee täten valtuuston näkemystä lasten ja nuorten hyvinvointistrategian toteuttamisessa opastamalla perheitä omien asioiden hoitamiseen ja hallintaan.

Tarkastuslautakunta korostaa sitä, että kansalaisten tulee olla riittävän tietoisia kuntalaisten omaaloitteisuudesta, jokaisen vastuusta omasta elämästään. Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa korostuu vanhempien, perheen ja kodin merkitys. Kunnan toimet on kohdistettava ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn. Myös ajattelua ja laskelmia siitä, mitä merkitsee panostus tänä päivänä siihen tilanteeseen, jonka kohtaamme viiden vuoden kuluttua.

Nimetön kirjoitti:

Tottakai aina on niitä, jotka eivät ole valmiita lähtemään perhekuntoutukseen ja tietenkin on niitä perheitä, joille huostaanotto on ainoa sopiva vaihtoehto.

Ongelma on kuitenkin se, että perheiden saama tuki ja vaihtoehdot ovat asuinkunnasta riippuvaisia. Ei joka paikassa ole lainkaan tarjolla toimivia perhekuntoutusmalleja. Mielestäni jokaiselle vaikeuksissa olevalle perheelle tulisi kuitenkin tarjota erilaisia vaihtoehtoja.

Alla on Vantaan perhekuntoutuksesta arviointiraporttia. Siitä lainaus: "Perhekuntoutusta on pidettävä onnistuneena toimintamuotona, sillä vain kuusi prosenttia kuntoutukseen osallistuneista joutuu myöhemmin huostaanoton kohteeksi." Työntekijöiden mukaan nekin perheet, joiden kohdalla päädyttiin huostaanottoon, suhtautuivat huostaanottoon ymmärtäväisesti ja kykenivät rakentavaan yhteistyöhön. Juuri näin pitäisi olla. Ne perheet, joiden kohdalla huostaanotto on väärä ratkaisu, saisivat oikeanlaista apua ja perheet, joille huostaanotto on hyvä ratkaisu ymmärtäisivät tilanteen kokonaisuudessaan ja ehtisivät sopeutua huostaanottoon (myös lapset).

Lasten ja nuorten hyvinvointi - Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kohteeksi valittiin lastensuojelun näkökulma, mistä syystä tavoitteen raportoinnin osalta tarkastettiin myös toimialan tavoitteet, lasten ja nuorten hyvinvointistrategian tavoitteet ja talousarvion tavoitteet sekä niiden toteutuminen ennen kaikkea lastensuojelun näkökulmasta. Perhekuntoutuskeskuksessa kuultiin sekä avohuollon että
sijaishuollon edustajien puheenvuorot ja Kuuselan johtajan kertomus perhekuntoutuskeskuksen toiminnasta.

Milloin lapsi on yksilö- tai perhekohtaisen lastensuojelun tarpeessa:

· lapsen hoitoa ja kasvatusta vakavasti laiminlyödään
· lapseen kohdistuu fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa
· lapsen kotona on perheväkivaltaa
· lapsen kotona käytetään runsaasti päihteitä
· lapsi käyttää tai kokeilee päihteitä
· lapsella on puutteita perustarpeiden tyydyttämisessä, jatkuva ravinnon, asianmukaisen
vaatetuksen, yöunen tms. puute
· lapsen vanhemmilla on vakavia mielenterveysongelmia
· lapsi on tehnyt rikoksen
· lapsi oireilee esim. jatkuvaa väsymystä, voimakkaita pelkoja, ahdistuneisuutta, levottomuutta
· lapsi jää vaille vanhempia
· jokin muu asia herättää huolen lapsesta.

Ilmoituksen tekemiseen riittää huoli lapsesta, faktojen selvittäminen on sosiaalityöntekijän asia. Ilmoitus tuo mahdollisuuden avun ja tuen saantiin ja voidaan mieltää kutsuna yhteistyöhön, jonka koordinaattorina toimii lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Lastensuojeluviranomaisille ilmoitus merkitsee selvittämisvelvollisuutta. Ilmoitus johtaa usein avohuollon tukitoimiin, ei huostaanottoon. Kun lapsen kehitys tai terveys vaarantuu, lapsella on subjektiivinen oikeus saada lastensuojelupalvelut joko avohuoltona tai tulla huostaanotetuksi.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimina ovat perhetyö, kotipalvelu, äitiys- ja lastenneuvolan perhetyö, terveydenhoitajan erityistuki, päivähoidon tuki lastensuojeluperustein, koulukuraattorin tuki, kouluterveydenhoitajan tuki,
koulupsykologin tuki, tukihenkilötoiminta, läheisneuvonpidot, terveyskeskuspsykologin tuki, terveyskeskus -lastenlääkärin konsultaatio, omalääkäripalvelut ja lasten kuntoutusryhmä.
Ostettavia palveluita ovat perhetyö ostopalveluna, kotipalvelu, sijoitukset, päihdehuolto, päihdehuolto lapsille ja nuorille, turvakoti, turvatalo, ensikoti, loma- ja virkistystoiminta, tukihenkilötoiminta, nuorten asumispalvelut ja perhekuntoutus. Alueellisia erityistoimintoja ovat Etappi, Raappis, Nooa, sosiaaliohjaajan tuki, ryhmät ja leirit. Keskitettyjen palvelujen ja muiden sidosryhmien tuki voidaan jakaa päihdehuollon palveluihin, perhe- ja nuorisoneuvoloihin, nuorisoasemaan, Kuuselan perhekuntoutuskeskukseen, lapsiin avohuollon sijoituksissa Vaahteramäessä, Tammirinteessä, Viertolassa, lyhytaikaiseen perhehoitoon, kriisikeskukseen, muihin sidosryhmiin, Peijaksen lastenpsykiatriseen yksikköön ja lasten ja nuorten sairaalaan.

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus otettiin käyttöön 1.1.2004. Perhekuntoutusta ennaltaehkäisevää avohuoltoa on ollut vuodesta 1996 lukien. Lastensuojelun asiakkaat Vantaalla jakautuvat siten, että Kuuselan perhekuntoutuskeskukseen on sijoitettu 41 prosenttia, Viertolaan 25 prosenttia ja Tammirinteelle 34 prosenttia. Kuuselan kokonaisbudjetti vuonna 2004 on 1 524 107 euroa. Tarkastuslautakunnan vierailuajankohtana Kuuselassa oli kuntoutusjaksoilla kuusi perhettä päiväkuntoutuksessa ja kaksi ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa.

Perhekuntoutus on sateenvarjokäsite, josta ei ole tarkkaa määritelmää lainsäädännössä. Perhekuntoutuksen muotoja ovat ohjaus ja neuvonta, perheterapia, perheryhmäterapia, kotiin viedyt kuntoutuksen muodot (kodinhoitaja, perhetyöntekijä), perheleirit, sopeutumisvalmennus ja laitoshoito perheille. Perhekuntoutustyöryhmän muistion mukaan perhekuntoutuksella tarkoitetaan niitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka kohdentuvat perheyhteisön
tai useamman kuin yhden jäsenen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, edistämiseen ja/tai palauttamiseen.

Tehostettua perhetyön käsitettä käytetään sen perusteella missä paikassa perhekuntoutusta annetaan. Jos työ tehdään asiakkaan kotona on kysymyksessä tehostettu perhetyö ja jos annettava perhekuntoutus tapahtuu laitoksessa on kysymyksessä perhekuntoutus. Kuuselan perhekuntoutuskeskus tarjoaa monipuolisia perhekuntoutuspalveluja lastensuojelun asiakasperheille. Perhekuntoutukseen pääsy tapahtuu alueen sosiaalityöntekijän ohjauksella. Kuntoutusjaksoa varten alueen sosiaalityöntekijän tulee tehdä tarvittava lastensuojelupäätös. Työssäkäyvien perheenjäsenten on mahdollista hakea kuntoutusjakson ajalle kuntoutusrahaa Kelasta ansionmenetyksen korvauksena. Perhekuntoutus on perheille maksutonta.

Perhekuntoutus tapahtuu perheen kanssa yhdessä laaditun tavoitteellisen kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Kaikissa yksiköissä kuntoutukseen sisältyy monenlaista toiminnallista tekemistä, retkiä ja keskustelutukea arjen tilanteisiin ja perheiden sisäiseen vuorovaikutukseen. Alueen sosiaalityöntekijä osallistuu asiakasperheen
kuntoutusprosessin palavereihin.

Perhekuntoutustoiminnan tavoitteena on tukea perheen arjessa jaksamista siten, että arki kotona yhdessä lasten kanssa sujuisi paremmin ja että perhe jatkossa pärjäisi avohuollon palvelujen avulla. Kaikki kuntoutusmuodot Kuuselan perhekuntoutuskeskuksessa ovat tavoitteellisia, sisältävät tavoitteiden arvioinnin
ja jatkosuunnitelman perhekuntoutusjakson päätyttyä. Työskentelyssä painottuu laajempi vanhemmuuden ja elämän hallinnan kysymysten käsittely erilaisin menetelmin (esim. toimintaterapian työmuodot, depressiokoulu, vanhempi-lapsitoiminnot, vanhempainryhmät, keskustelutuki, vanhemmuuden roolikartta, video-ohjaus, arjentyöt ja käden työt).

Ympärivuorokautisessa kuntoutuspalvelussa on toimintaa sekä perheille että lapsille. Perhepaikkoja on 4-5. Jaksot ovat kestoltaan 6-10 viikon mittaisia. Sijoitetuille lapsille perhekuntoutusta annetaan Vaahteramäessä, jossa on 8 paikkaa. Kriisihoitoa annetaan avohuollon tukitoimisijoituksena niin ikään Vaahteramäessä. Lapsen ja nuoren lyhytaikaista perhehoitoa varten on 20 varakotia lastensuojelun asiakkaina olevien perheiden tarpeisiin.
Päiväkuntoutuspalvelutperheille jakaantuvat ryhmämuotoiseen päiväkuntoutukseen ja yksilölliseen päiväkuntoutukseen. Kuntoutuspaikkoja on edellisessä neljä ja jälkimmäisessä kaksi.

Perhekuntoutuksen eri toimintamuodot: käytännön ohjaus ja tukeminen vanhemmille (25 prosenttia), käytännön ohjaus ja tukeminen lapsille (16 prosenttia), vuorovaikutuksen tukeminen (24 prosenttia), verkostotyöskentely (14 prosenttia) ja toiminnallisuus (21 prosenttia). Lasten ja nuorten hyvinvoinnin mittaamisessa pyritään käyttämään Stakesin hyvinvointi-indikaattoreita, joita sovelletaan ja muutetaan Vantaan tarpeisiin.

Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen arviointia

Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen toiminnan käynnistys on toteutettu asianmukaisesti.
Toteutuneita jaksoja ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa ja päiväkuntoutuksessa oli vuonna 2004 yhteensä 63, kun tavoite oli 60. Jäseniä perheissä oli kahdesta seitsemään. Työntekijöitä perhekuntoutuskeskuksessa on 30.

Perhekuntoutusta on pidettävä onnistuneena toimintamuotona, sillä vain kuusi prosenttia kuntoutukseen osallistuneista joutuu myöhemmin huostaanoton kohteeksi. Kuuselan perhekuntoutuskeskuksessa jaetaan asiakaspalautelomake jokaiselle asiakkaalle. Tätä palautetta hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Lisäksi käytössä on kaupungin oma asiakaspalautejärjestelmä, jota varten on postilaatikko ala-aulassa ja lomakkeet esillä.

Kaupunginvaltuusto on korostanut vanhempien, kodin ja perheen vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnin toteuttajina. Perhekuntoutus palvelee täten valtuuston näkemystä lasten ja nuorten hyvinvointistrategian toteuttamisessa opastamalla perheitä omien asioiden hoitamiseen ja hallintaan.

Tarkastuslautakunta korostaa sitä, että kansalaisten tulee olla riittävän tietoisia kuntalaisten omaaloitteisuudesta, jokaisen vastuusta omasta elämästään. Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa korostuu vanhempien, perheen ja kodin merkitys. Kunnan toimet on kohdistettava ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn. Myös ajattelua ja laskelmia siitä, mitä merkitsee panostus tänä päivänä siihen tilanteeseen, jonka kohtaamme viiden vuoden kuluttua.

Lue lisää

heille jotka tuonne ovat päässeet,ja inhimillinen lapsen parasta ajatellen.Itse asun tuolla suunnalla,mutta eipä ole soskut edes tuollaisesta mahdollisuudesta puhuneet,eikä muustakaan tuesta.Yksikseen on saanut jäädä oman onnensa nojaan.Tukeksi ei varmaankaan voine laskea 2 kertaa vuodessa tunninverran tapaamisten palaveria,muuta ei ole ollut.

sossusta rahaa.

että saisi kirjoitti:

sossusta rahaa.

Luepa aloittajan viesti uudelleen.

menisi huumeita en ole koskaan edes kokeillut enkä tule kokeilemaankaan,enkä muuten juokaa maitoa väkevämpää,kuten Matti Vanhanen.