Eli jos ihminen, avaruuspuvussa ja riittävällä happimäärällä varustettuna hyppää esim. avaruusasemalta maata kohti, niin onko siitä mahdollista selvitä hengissä vai kiihtyykö vauhti niin kovaksi että kitkalämpö polttaa puvun rikki?
Nykyinen hyppyennätyshän on 31 kilometristä josta alastulo kesti reilut 13-14 minuuttia.
Nykyinen hyppyennätyshän on 31 kilometristä josta alastulo kesti reilut 13-14 minuuttia.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ei varmaan ole mitään mahdollisuutta selvitä hengissä nykyisillä puvuilla, kun nuo sateliitit ovat noin 100km korkeudella, miten lie se aseman korkeus mutta taitaa ihminenkin ehtiä kiihtyä sellaiseen vauhtiin ettei siinä laskuvarjo auta se kun ei vaikuta ennen kun tulee riittävästi happea vastaan, ja riittääkö happi sieltä asti.
"ennen kun tulee riittävästi happea vastaan, ja riittääkö happi sieltä asti."
No eihän se tietenkään happea vaadi, mikä tahansa kaasu (tai neste....) kyllä kelpaa.
Joka tapauksessa olet oikeassa (jos tuo happi unohdetaan).
100 km:n korkeudessa (josta useimpien tulkintojen mukaan alkaa avaruus) on painovoiman kiihtyvyys vielä noin 9,5 m/s^2 (maanpinnalla 9,8 m/s^2). Ilmakehän tiheys on surkean pieni, erään kaavan mukaan 7,6E-5 kg/m^3 (maanpinnalla noin 1,3 kg/m^3, 30 km:n korkeudessakin vielä 0,9 kg/m^3). Eipä tuollaisessa väliaineen tiheydessä paljon varjoista ole hyötyä. Nopeus kiihtyy aika helkutin isoksi, ja ilman tiheyden lisääntyessä kitkalämmöt varmasti polttavat hyppääjän kauniiksi tähdenlennoksi.
Periaatteessa tuon lämmöksi ja liikkeeksi muuttuvan energian voisi laskea integroimalla. Oliskohan tuo 80 kilon painoiselle hyppääjälle 77 MJ.
..tietenkin laukaistaan vasta jossain 30 kilometrissä. Tai siis pieni vakauttava varjo (Tieteen kuvalehdestä lunttasin). Iso varjo sitten vasta muutamassa kilometrissä.
Joo en tietenkään tarkoittanut että varjo laukaistaan avaruudessa. Se on luonnollisesti sitä matkan loppuvaihetta varten ettei satu leukaan ;)
Tarpeellisten varusteiden kera hyppääjä painaa varmaankin pitkälti toistasataa kiloa.
Olisihan se hienoa jos joku osaisi laskea syntyvän nopeuden ja vaikka kitkalämmön 150kg hyppääjälle.
Ja lähtöpaikka olisi 350km korkeudessa (ISS).
Tietysti se saattaa vähän pahentaa tuota ilmakehään saapumista että asema kulkee melkein 8km/s maahan verrattuna, mutta jos oletetaan että se on paikallaan maahan nähden.
350km. korkealta pudotessa ilman ilmakehää 2,645km/s ja 50 km ennen ilmakehää sen nopeus on 2,449km/s, silloin ilmakehä jarruttaa sitä niin paljon siinä nopeudessa ettei se enää kiihy
..tulee kitkalämpöä tuollaisella vauhdilla kun ilmakehä alkaa vaikuttaa?
Kysymys ei ole alashyppäämisestä tolpan nenästä 350 km korkeudelta, vaan noin 8000 m/s nopeudella maata kiertävästä satelliitista. (Vertauksena voisi kysyä: Sattuuko jos junasta hyppää pari metriä alas penkereelle ? --- Tiskimpa juurikaan----- mutta kun muistetaan, että juna kiitää samaan aikaan 100 km/h kiskoillaan, niin kyse onkin jo muusta kuin parin metrin hypystä.)
Alas sukkuloitaessa käännetään kiertorataa hiukan, että se laskeutuu tiheämpään ilmakehään vähitellen tappaen tuon 8000 sekuntimetrin vauhtinsa kuumuudeksi niin siivissään kuin ilmakehässä.
Sitä menoa ei mikään laskuvarjo eikä äijä kestäisi.
.. kysymyksen kokonaan, esim. tuon "vauhti"-otsikon alta viimeisen lauseen.
Mielenkiintoisia vertauksia jotka sopisivat kyllä vaikkapa peruskoulun oppimateriaaliksi.
Enpä tosiaan tullut lukeneeksi kuin alkuperäisen kysymyksen jossa puhuttiin avaruusaluksesta hyppäämisestä. Sorry.
Siis hyppäävällä jäpällä reilu jarruraketti kainalossa, millä suihkimalla saa sen ISS:ltä hyppäämisen alkunopeuden, 8 km/s, nollaksi, jolloin pääsee vapaan putoamisen kiihtyvyyteen. Seuraavaksi vaikka alle metrisäteinen lämpökilpi, joka syö itseensä ilmakehänopeuden lämmön, mikä siinä parissa Machissa muodostuu ja nopeuttakin reilusti ja sitten alempana ilmakehässä pikkuvarjoilla ja ihan alhaalla sitten isommalla ja mikä ettei onnistuisi.
Toihan kuulostaa hurjalta teorialta tuskin onnistuisi.No jaa kävihän usakin kuussa.
..tässä kysymyksessä on että alkunopeus on tasan 0.
Eli yksinkertaistettuna: hyppy 350km korkean tolpan nokasta. Mihin vauhti kiihtyy, miten paljon kitkalämpöä odotettavissa ja kuinka kauan siihen menee?