Uni, taide, tunteet, tekoäly, tietokoneet

Olipa kelpo selvitys aivojen perustoiminnasta. Kerraasaan hyvä pohja.

Tuo ensimmäinen kappale ei oikein avautunut. Millä tavalla hierarkisia? Onko mielestäsi tämän "puun" juuressa perustunteet ja lehdissä sitten juuri viimeksi opitut tunteet?

Nämä "Juuretkaan" eivät varsinaisesti kai ohjaa ihmisen käytöstä, vaan monesti "järki" menee niiden ohitse. Mistä se varsinainen "output" sitten tulee? Tarvitaan kai jonkinlainen "tahto". Kai sekin tunteista lopulta tulee.

En ole koskaan kuullut tai ajatellut, että luovuus olisi "kohinaa". Niin kuin radiossa olisi kaksi kanavaa päällä. Tämä muuten tuntuisi hyvin aivojen monimutkaisuudelta säästävältä ratkaisulta.

Kalevi kirjoitti:

Olipa kelpo selvitys aivojen perustoiminnasta. Kerraasaan hyvä pohja.

Tuo ensimmäinen kappale ei oikein avautunut. Millä tavalla hierarkisia? Onko mielestäsi tämän "puun" juuressa perustunteet ja lehdissä sitten juuri viimeksi opitut tunteet?

Nämä "Juuretkaan" eivät varsinaisesti kai ohjaa ihmisen käytöstä, vaan monesti "järki" menee niiden ohitse. Mistä se varsinainen "output" sitten tulee? Tarvitaan kai jonkinlainen "tahto". Kai sekin tunteista lopulta tulee.

En ole koskaan kuullut tai ajatellut, että luovuus olisi "kohinaa". Niin kuin radiossa olisi kaksi kanavaa päällä. Tämä muuten tuntuisi hyvin aivojen monimutkaisuudelta säästävältä ratkaisulta.

Lue lisää

"Ihminen käsittelee kaikkea ensin tunteella, koska tämä käsittely on nopeaa. Tässä on kysymys henkiinjäämisestä, nopeista päätöksistä. Tällaisessa nopeassa assosiatiivisessa tunteenomaisessa tilanteen arvioinnissa amygdala, mantelitumake, on avainasemassa. Sen päätökset sitten tarkastetaan älyn avulla aivojen kuorikerroksessa, jos tunnereaktion voimakkuus sen sallii. Muuten vain toimitaan, esim. pakokauhun, raivon, tai hurmion vallassa."

Tämän tiesin toki jo ennestään, mutta erittäin hyödyllinen tieto elämää varten. :)

Kalevi kirjoitti:

Olipa kelpo selvitys aivojen perustoiminnasta. Kerraasaan hyvä pohja.

Tuo ensimmäinen kappale ei oikein avautunut. Millä tavalla hierarkisia? Onko mielestäsi tämän "puun" juuressa perustunteet ja lehdissä sitten juuri viimeksi opitut tunteet?

Nämä "Juuretkaan" eivät varsinaisesti kai ohjaa ihmisen käytöstä, vaan monesti "järki" menee niiden ohitse. Mistä se varsinainen "output" sitten tulee? Tarvitaan kai jonkinlainen "tahto". Kai sekin tunteista lopulta tulee.

En ole koskaan kuullut tai ajatellut, että luovuus olisi "kohinaa". Niin kuin radiossa olisi kaksi kanavaa päällä. Tämä muuten tuntuisi hyvin aivojen monimutkaisuudelta säästävältä ratkaisulta.

Lue lisää

>"Tuo ensimmäinen kappale ei oikein avautunut. Millä tavalla hierarkisia? Onko mielestäsi tämän "puun" juuressa perustunteet ja lehdissä sitten juuri viimeksi opitut tunteet? 2

Aikuisen tunteet ovat hyvin monimutkaisia, kietoutuneena toisiinsa ja erilaisiin muistikuviin. Ne ovat enimmäkseen opittuja, perustuen aikaisemmin opittuun. Vastasyntyneen perustunteet assosioituvat erilaisten muistikuvien kanssa. Mielihyvä voi tulla pitkänkin mutkan kautta. Tästä oppimisesta seuraa, että ihmiset saavat mielihyvää tai inhoavat hyvin erilaisia asioita. On ihan tavallista, että tällaiset tunteet menevät ristiin. Mistä toinen joutuu hurmion valtaan, siitä toinen voi voida pahoin. Jos molempien tausta, aikaisemmat kokemukset koskien tunteiden kohdetta voitaisiin tarkasti eritellä, voitaisiin tunteiden erilaisuuskin selittää. Joskus se on mahdollista.

>"Nämä "Juuretkaan" eivät varsinaisesti kai ohjaa ihmisen käytöstä, vaan monesti "järki" menee niiden ohitse. Mistä se varsinainen "output" sitten tulee? Tarvitaan kai jonkinlainen "tahto".

On ihan tavallista, että tunteet ja järki kilpailevat, ihminen on kahden vaiheilla, eikä osaa tehdä ratkaisua, joka sitten jää hyvin sattumanvaraiseksi, kohina vaikuttaa ratkaisuun. "Motivaatiota" pitäisin tunteena. Se on kai sitä, että johonkin tavoitteeseen on assosioitunut vahva mielihyvä. Sitten siihen liittyy jonkinlainen henkisen energian syntyminen. Tätä en oikein osaa havainnollistaa itselleni. Mekanismissa on lisäksi positiivinen takaisinkytkentä. Motivaation, asenteen, stimuloimat teot vahvistavat itse motivaatiota ja asennetta. Asenteet voivat olla keskenään ristiriitaisia. Usein ei käsitellä kaikkia asenteitta tietoisella tasolla ihan pohjalle asti. Pitäisi.

>"luovuus olisi "kohinaa".

Ei luovuus ole kohinaa, mutta luovuus käyttää kohinaa hyväkseen. Pelkkä kohina ei riitä. Luovuus on ponnistelua, yritystä kaivaa järkeviä asioita kohinan seasta. Aivoriihitekniikka on sitä, että ryhmä päästää ensin kohinan valloilleen: Hulluja ideoita heitellään ja kirjataan, mitään ehdotuksia ei saa kritisoida, vaan niitä käytetään sieminenä uusille ehdotuksille: lisätään oma kohina. Lopuksi rauhoitutaan ja hulluista ehdotuksista yritetään löytää ideanpoikasia. Usein onnistuu.

Allaoleva on versio on Wikipedian poistettavien listalla, koska käytän siinä UUTTA tutkimusta, joka ei ole sallittua. Minulla ei ole mahdollisuuksia tehdä TIETEELLISESTI julkistettuja kirjoituksia.
Lukiessani teidän kirjoituksia, päätin antaa IDENTI sanan tulla julkiseksi tätäkin kautta. IDENTI on keksintöni tässä yhteydessä. Voitte avata sivun: http://fi.wikipedia.org/wiki/Identiteetti
josta historia, pääsee näkemään vertaamalla mikä on minun kirjoittamani osuus.
Suggestoosi - kirjoitukseni on UUTUUDEN takia myös poistettavien listalla - löytyy:http://fi.wikipedia.org/wiki/Suggestoosi

Mitäpä mieltä olette -löytyisikö teistä "tieteellistämisessä" avustajia?
Kirjoitan myös nimimerkillä - Aitomies

Identiteetti
Wikipedia.
Versio, joka luotiin 24. lokakuuta 2005 kello 09:53:40.
← Vanhempi versio | Nykyinen versio | Uudempi versio →
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Identiteetti on inhimillisesti katsottuna yksilön kokemus omasta itsestään, minuudesta suhteessa muihin. Se koostuu kaikista niistä asioista, jotka erottavat tai yhdistävät hänet toisisista / toisiin. Ihmisen identiteetillä on kaksi ulottuvuutta: henkilökohtainen ja sosiaalinen. Identiteetti muuttuu elämän vaiheiden mukaan; sairastamisen ja stressin aiheuttamat muutokset ovat ohimeneviä, mutta perus-identiteettikin muuttuu ihmisen vanhetessa ja valmistautuessa poistumaan tästä - (prosessista) ajasta. Identiteetti on olemukseltaan subjektin ja objektin - vuorovaikutuksen tunnistus, jolloin subjekti muuttuu välittömästi oman itsensä objektiksi. Voimme kuvitella kaksi pistettä, 1 ja 2 .Ykkönen saa lähetettyä kakkoselle niin kehittyneen viestin, että kakkonen tunnistaa sen tulleen ykköseltä. Kakkonen lähettää viestin ykköselle, joka tunnistaa sen tulleen kakkoselta. Näin on saatu pienin mahdollinen yksikkötieto vuorovaikutuksesta. Sen nimi on Identi. Kaikki ymmärrettävissä ja aistittavissa oleva tieto - liike, tapahtumat, kokemukset ja muistaminen ovat muodostuneet tästä pienimpien Identien joukosta, jotka ovat kaikki vuorovaikutuksessa keskenään.

Identiteettiteoria: Identiteettiteorioita on muodostettu tarkasteltavista lähtökohdista riippuen monenlaisia. Kaikki ne perustuvat kuitenkin pienimmän yksikön, Identin joukoista muodostuvista - itsensä tunnistavista vuorovaikutus paketeista.

Yksilön identiteetin identijoukot voivat olla sukupuoli, ikä, ammatti, etnisen ryhmän jäsenyys tai mikä tahansa, minkä hän kokee itselleen tärkeäksi.

Identiteetin hallinta tarkoittaa tietoturvallisuudessa käyttäjätietokannan ja todennuksen hallintaa. Tällöin esimerkiksi sähköisessä kaupankäynnissä puhutaan identiteettivarkauksista, jos joku pääsee järjestelmään esiintyen toisena.