gravitaatio

Ei siinä mikään maailman tietokone kapasiteetti riitä.
Toki tietokoneilla voidaan laskea aika tarkkoja likiarvoja siitä missä ko. kappaleet tulevat olemaan. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että kolmen kappaleen ongelmalle ei ole matemaattista ratkaisua.
Ts. ei ole olemassa funktiota, joka antaisi mielivaltaisella ajanhetkellä kappaleiden tarkat paikat sekä niiden tarkat nopeudet ja kiihtyvyydet.

minä kirjoitti:

Ei siinä mikään maailman tietokone kapasiteetti riitä.
Toki tietokoneilla voidaan laskea aika tarkkoja likiarvoja siitä missä ko. kappaleet tulevat olemaan. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että kolmen kappaleen ongelmalle ei ole matemaattista ratkaisua.
Ts. ei ole olemassa funktiota, joka antaisi mielivaltaisella ajanhetkellä kappaleiden tarkat paikat sekä niiden tarkat nopeudet ja kiihtyvyydet.

Jos ei voi laskea kaavalla, niin ainahan
voi laskea likiarvon simuloimalla kolmen
tai useamman kappaleen gravitaatiota. Kunhan
tunnetaan kuinka gravitaatio vaikuttaa
periaatteessa kuhunkin yksittäiseen
kapaleeseen.

Eihäm lentokonesimulaatiossakaan ole
olemassa kaavaa, jolla voidaan ratkaista
mikä hävittäjistä putoaa ja mikä jää
taivaalle. Tapahtuma voidaan kuitenkin
simuloida ja mallintaa tietokoneella.
Ja saada ongelmaan jokin ratkaisu
(monista mahdollisista).

simuloimasta kirjoitti:

Jos ei voi laskea kaavalla, niin ainahan
voi laskea likiarvon simuloimalla kolmen
tai useamman kappaleen gravitaatiota. Kunhan
tunnetaan kuinka gravitaatio vaikuttaa
periaatteessa kuhunkin yksittäiseen
kapaleeseen.

Eihäm lentokonesimulaatiossakaan ole
olemassa kaavaa, jolla voidaan ratkaista
mikä hävittäjistä putoaa ja mikä jää
taivaalle. Tapahtuma voidaan kuitenkin
simuloida ja mallintaa tietokoneella.
Ja saada ongelmaan jokin ratkaisu
(monista mahdollisista).

kirjoitinkin.

Mikään ei estä laskemasta likiarvoja ja siten simuloida melkeinpä mitä vain luonnonilmiötä. Se on tyypillistä insinööritoimintaa ja käytännön mallinnusta. Näinhän on laskettu esim. aurinkokunnan planeettojen liikkeet kymmeniä ellei satoja tuhansia vuosia eteenpäin. Mutta ne ovat vain arvioita siitä miten planeetat liikkuvat ja pienikin virhearvio lähtöarvoissa voi muutaa ja muuttaakin ratoja merkittävästi(perhosefekti). Tästä kaoottisuudesta olkoon todisteena ne muutamat todella omituiset liikeradat joita on havaittu. Esimerkiksi Hevosenkengän muotoista rataa lähellä maan rataa kulkeva meteori.

Mutta kun halutaan tieteellisen eksakti ja tarkka vastaus, niin silloin simulointi ei riitäkään vaan pitää saada aikaan oikeaksi todistettu laskukaava.