Ajatuskokeena kuvitellaanpa seuraavaa:
Jospa olisi olemassa jokin tietty valon aallonpituus, johon silmän näkösolut eivät ollenkaan reagoisi. Ja sitten olisi olemassa maalia, joka heijastaisi vain ja ainostaan täsmälleen tätä yhtä valon aallonpituutta. Sillä voisi maalata jonkin pinnan tai kappaleen niin että sen kautta silmiin tulisi vain valoa, johon näköaistimme ei reagoisi.
Mitä näkisimme? Näkisimmekö jotain? Näkisimmekö esim. näkökentässämme kappaleen kokoisen "aukon" tms? Olisiko maailmasa reikä tällaisen esineen kohdalla? Luulisi ettei näkymättömän kappaleen läpikään voisi näkyä. Mitä sitten? Kuka tietää vastauksen?
Jospa olisi olemassa jokin tietty valon aallonpituus, johon silmän näkösolut eivät ollenkaan reagoisi. Ja sitten olisi olemassa maalia, joka heijastaisi vain ja ainostaan täsmälleen tätä yhtä valon aallonpituutta. Sillä voisi maalata jonkin pinnan tai kappaleen niin että sen kautta silmiin tulisi vain valoa, johon näköaistimme ei reagoisi.
Mitä näkisimme? Näkisimmekö jotain? Näkisimmekö esim. näkökentässämme kappaleen kokoisen "aukon" tms? Olisiko maailmasa reikä tällaisen esineen kohdalla? Luulisi ettei näkymättömän kappaleen läpikään voisi näkyä. Mitä sitten? Kuka tietää vastauksen?
Vastaukset 10
Vanhimmat
On olemasa sellaisia valon aallonpituuksia, joita ihmisen silmän solut eivät havainnoi. Esimerkkeinä vaikka infrapuna, ultavioletti ja mikroaaltosäteilyt. Näkyvä valo käsittää vain erittäin lyhyen aallonpituusaluuen.
Jos jokin maali heijastaa vain sellaista aallonpituutta, jota ihmissilmä ei erota, näyttää kappale mustalta, ellei sitten kappale myös läpäise valoa. Jos se puolestaan läpäisee joitain aallonpituuksia, niin tämä läpäisy määrää, mikä väriseltä kappale näyttää.
lueskelin sähkömagneettisesta säteilystä ja optinen säteily jota tähdetkin tuottavat, rajoittuu alueelle infrapuna ja ultravioletti.
Auringon säteilyn graafisesta intensiteetti taulukosta asian myös näki, joten mikrot ovat taajuudessaan pitempiä ja menevät alueen ulkopuolelle.
Mielenkiintoista oli säteilyn jakautuminen ionisoivaan ja ei, nimittäin röntgensäteilyn jälkeen tulee vielä gammasäteily ionisoivissa ja eikös avaruuden taustasäteily ole gammasäteilyä eli vaarallista ihmiselle?
Jos maapallolla on suoja (magneettikenttä?) niin mitenkä astronautit suojautuvat siltä?
Vielä jäi mietityttämään aallonpituuksissa mikroaaltojen ja radioaltojen pituus.Mikrot lähtevät nanometristä ja päättyvät metriin, voiko se olla niin pitkä, metri.Ja radioaallot metristä eteempäin.Jos tässä on jotakin pielessä niin voin sivut esittää mutta jos asia on näin niin uskottava on.Mitä sanoo Polarization?
Tähdistä lähtee säteilyä hyvinkin laajalla aallonpituusvälillä. Tuo jako ultravioletti, näkyvä valo, infrapuna, mikroaalto, radioaalto... on vain ihmisen tekemä jako, jolla ei ole mitään sen syvällisempää merkitystä.
Mikroaallot eivät kyllä lähde nanometreistä. Ihmisen näkökyky yltää noin 400 nanometristä noin 700 nanometrin aallonpituuksiin. Mikroaaltojen aallonpituudet ovat selvästi pidempiä, väliin jää infrapuna-alue, jolla esimerkiksi ihmiset säteilevät lämpösäteilyä. Radioaallot ovat sitten taas pidempiä; pikkuisella perehtymisellä voit jopa itse laskea, mikä on tv-lähetyksiä siirtävien radioaaltojen aallonpituus.
Mutta siis: kaikissa noissa on kyse samanlaisesta sähkömagneettisesta säteilystä ja lähinnä historiallisista syistä ihmiset ovat alkaneet kutsua eri aallonpituusalueita eri nimillä. Sitten on tietysti vielä kokonaan eri juttu, miten mikäkin aallonpituus vaikuttaa mihinkin aineeseen.
Jos kysymyksessä olisi joku näkökentän pienehkö osa-alue, niin aivot eivät hyväksy aukkoa, vaan täyttävät sen oma-alotteisesti saumattomasti viereiseen näkyvään alueeseen liittyvällä näkymällä/kuvioinnilla.
Jos lähes- tai koko näkökenttä näin tuhrittaisiin, niin ???
Ja mitenköhän nuo aukot liittyvät noihin kappaleisiin, jotka eivät heijasta näkyvän valon aallonpituuksia? Kerro vaikka, miten ne ilmenevät seuraavissa:
1) Minä laitan päälleni mustan T-paidan. Koska se on musta, niin se ei heijasta näkyvää valoa. Jos seison musta T-paita päällä sellaisen ihmisen vieressä, jolla on puna-valkoraidallinen paita, niin näyttääkö minun paitani sitten muka puna-valkoraidalliselta?
2) Laitan päähäni silmälasit, joissa on heijastuksen estävä kalvo, niinkuin nykyään tapana on. Tämä kalvo siis estää näkyvää valoa heijastumasta linssin pinnalta. Nyt jos seison omenapuun alla, niin näyttääkö muiden mielestä siltä, että minulla onkin omenat silmien edessä, vai mitä tuo aivojen oma-aloitteinen täyttäminen tarkoittaa?
Eli: pikkaisen kannattaa miettiä eikä vaan sokeasti lähteä sci-fi-juttuja yksinkertaisiin asioihin sotkemaan.
Itseltäni tuhoutui silmän tarkan näön alueelta suuria alueita näkösoluja (sauvoja ja tappeja)
Eli henkilökohtaisesti näkökentässäni on melkoisiakin aukkoja.
Aivoni eivät miellä niitä aukoiksi, vaan täytträvät ne parhaaksi katsomallaan tavalla. Esimerkiksi metsässä "näen puiden läpi" eli puiden rungot ovat sieltä täältä poikki. Aivoni eivät kuitenkaan hyväksy tähän tyhjää reikää, vaan täyttävät näkyman esim. viereiseen luontoon sulautuvilla oksilla havuilla ja lehdillä. Tavanomaisessa katselussa on kiva, että näkökenttä on täydellinen ja harmooninen ilman aukkoja.
Aivojen harhaanjohtava työskentely kuitenkin paljastui minulle lukiessa. Tällöinkin aivot täyttävät tyhjät aukot parhaansa mukaan, mutta koska aivot eivät osaa ennustaa ei näkemäänsä puuttuvaa tekstiä, niin täyttävät aukon muun tekstin mukaisilla harakanvarpailla. Tulosta voisi kuvailla lähinnä "Kiinan kieleksi".
Menin silmälääkäriin jolloin selvisi silmiäni kohdannut vaurio, joka myös selvitto edelliset
- puiden läpi näkemiset ja
- kiinankielen keskellä suomenkieltä tekstissä.
Edelliseen silmäkirurgian vahhvistamaan kokemukseen pohjaten esitin varman mielipiteeni.
Alunperäinen kysymys kuului:
Mitä näkisimme jos ? ...
Liekö Hra Polarizationin syytä hieman tarkistella jyrkkiä #sci fi# väitteitään. Seb on sellaista.
Noilla verkkokalvon vaurioilla taas ei ole mitään tekemistä alkuperäisen kysymyksen kanssa. Ja juuri sitä käsittelin edellisessä vastauksessa.
Eli se, että joku kappale ei heijasta näkyvää valoa, ei tee mitään "aukkoja" näkökenttään. Kappaleet ovat joko mustia tai sitten ne läpäisevät valoa, eli voivat olla läpinäkyviä. Ja sitten on vielä sellaiset kappaleet, jotka eivät heijasta valoa eivätkä ole läpinäkyviä, mutta säteilevät eivätkä nekään näy aukkoina. Paras esimerkki viimeisimmästä on Aurinko.
>> verkkokalvon vaurioilla taas ei ole mitään tekemistä alkuperäisen kysymyksen kanssa
No kyllä sillä voisi olla. Tilanne jossa jokin näkökentässä oleva kohta ei lähetä verkkokalvolle mitään signaalia tuntuisi vastaavan tilannetta, jossa jokin verkkokalvon kohta ei vaurion vuoksi pysty vastaanottamaan mitään signaalia.
Se että tällaisessa tapauksessa aivot rakentavat aukkopaikkaan "täytteen" on mielenkiintoista. Olisi mukava kuulla enemmän noista ehdoista joilla tällainen aukko täyttyy.
Ei se nyt ihan sama asia ole. Jos verkkokalvo on terve, niin ihminen tekee havainnon, jonka mukaan kappale lähettää säteilyä tai ei lähetä. Se, että joku kappale on musta, on myös havainto. Kyllä se, että minä huomaan jonkun pukeutuneen mustaan (siis heijastamattomaan) paitaan, on havainto siinä missä valkoisen paidan huomaaminenkin.
Jos taas verkkokalvo ei kykene vastaanottamaan signaalia, silloin henkilö ei tee havaintoa havaintoa. Aika merkittävä ero.
Aha