Hei,
en ole hyvä juoksemaan ja juuri ja juuri jaksan juosta noin 1 km. En tiedä mistä johtuu, mutta minä kyllä urheilen paljon yms. enemmän kyllä voimailulajeja. Kuitenkaan huonosta kunnosta ei ole kysymys vaan jostain muusta. Onko toisilla ihmisillä juokseminen ja urheilu geeneissä? Toisethan ovat luonnostaan parempia urheilijoita kuin muut.
en ole hyvä juoksemaan ja juuri ja juuri jaksan juosta noin 1 km. En tiedä mistä johtuu, mutta minä kyllä urheilen paljon yms. enemmän kyllä voimailulajeja. Kuitenkaan huonosta kunnosta ei ole kysymys vaan jostain muusta. Onko toisilla ihmisillä juokseminen ja urheilu geeneissä? Toisethan ovat luonnostaan parempia urheilijoita kuin muut.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En tiedä ikääsi enkä painoasi? Mutta juoksuharjoittelu tekee mestarin myös juoksussa. Aeroobisesta kunnostasi punttisaliharjoittelu ei kerro juuri mitään. Hapenottokyvyllä on suuri merkitys kuinka jaksat juosta.
Kannattaa keskittyä voimalajeihin. Voimalajien avulla kasvaa sekä voima, että kunto.
Jos kunto on sitä, että jaksaa vaikka nostaa 100kg penkissä 15 kertaa, niin hyvä on. Juoksussa ei nosteta painoja, siinä tarvitaan verekiertoelimistöltä ja sydämmeltä kykyä toimia, ja sitähän ei valitettavasti painoja nostamalla saavuteta. Painonostossa suhteellinen kestävyys heikkenee suuren lihaksiston (usein myös rasvapitoisuuden) vuoksi. Juoksijat ovat usein hoikkia, jolloin happi kulkee niissä vähissäkin lihaksissa, näinhän ei painoja nostaessa tapahdu.
Voimalijoilla varsinkin (isokokoisilla) ei ole hyvää fyysistä kestävyyttä tai kuntoa. Heidän sydämensä ja verenkiertojärjestelmänsä ei ole harjoitunut juuri ollenkaan voimailuharjoituksissa. Asia on ilmennyt heikkoina tuloksina hapenottokykymittauksissa ja poikkeuksetta eri tutkimuksissa.
Jos olisin Isäntä palkkaisin mm. turvesuolle ojankaivajaksi urakkaan mielummin kestävyysurheilijan, joilla kunto riittää koko päivän työsuoritukseen. Voimailija ei pysy pitkään kestävyysurheilijan mukana urakkatahdissa. Sillä voimalijalla alkaa tulemaan väsy muutaman minutin jälkeen ja tunnin urakan jälkeen sydän sekä verenkiertojärjestelmä tekee "stopin" voimalijalla.
Voimaurheilijalla on yhtä hyvä kunto kuin juoksijalla, jopa parempikin. Jos sen voimaurheilun lisäksi näes tekee muutakin treeniä. Kuten vaikka polkee kuntopyörää yms. ja tekee kävely/pyöräilylenkkejä.
Voimailijoilla on normaalisti huono kestävyys ja hapenottokyky. Lisätietoja saat niistä sadoista erilaisista tutkimuksista joita on tehty mm. Jyväskylän Jumpalla (liikuntatieteellisestä) tai muista tutkimuslaitoksista. Jos olet asiasta kiinnostunut. Mielestä monien voimalijoiden tilannetta parantaisi jos he hieman kiinnittäisivät harjoittelussa kestävyyteenkin huomiota. Sillä se auttaisi palautumisessa.
Aktiivisesti kilpaileva kuntourheilija esim. maratoonari alle 3 h juoksija painii aivan täysin eri sarjassa voimalijoihin nähden sekä hapenotto että kestävyysmittauksissa. Asiasta on täysin turha väitellä. Sillä edellä mainitut asiat kuuluvat jo fysiologian perustietämyksen alkeiden piiriin. Kestävyystasoa ja hapenottokyky kehittyvät järjestelmällisellä ja ohjelmoidulla kestävyysharjoittelulla eikä summittaisella harjoitteilla. Oikean suhteen levon ja rasituksen vuorovaikutus sekä niiden laskeminen on kaikessa a & o kun ohjelmoidaan urheilijaa parantamaan harjoitteidensa kautta eri ominaisuuksia.
Voimailijoista parhain kunto ja hapenottokyky on testeissä ollut painijoilla ja nyrkkeilijöillä, jotka tekevät kestävyysharjotteita sekä heidän lajissaan huolehditaan rasvaprosentista myös tarkasti.
Houkutteleppas muutama mm. voimanostaja hiihtämään Finalandia hiihtoa niin näet kun yli kuntoilevat 60 vuotiaat miehet ja naiset jättävät nuoret voimanostajat jo ulottumattomiin ensimmäisen tunnin hiihdon jälkeen.
Ergometritesti tehdään usein kuntopyörää apuna käyttäen. Niitä testejä minäkin olen ollut tekemmässä urheilijoille. Teimme kerran mm. myös joukolle voimalijoita ergometritestin ja heidän tesituloksensa olivat keskinmäärin alle normaalin kadunmiehen luokkaa. Jokainen kyseistä testatuista henkilöistä oli SM-tasoa omassa lajissaan. Useiden mm. voimanostajien fyysinen kestävyys on niin huono, että siihen olisi syytä kiinnittää huomiota harjoituksissa palautumiskyvyn ja harjoituskestävyyden parantamiseksi.
Tannoin olimme eräällä testiasemalla testaamassa kilpapyöräilijöiden kuntoa. Testaajat päivittelivät testauksen kestoa, koska testi / urheilija kesti niin kauan. testaajat olivat juuri testanneet Suomen huippukiekkoilijoita, joiden testaamiseen ei kauan mennyt. sanoivat, että kiekkoilijalla menee heti tehot vauhtikestävyysalueelle, eikä näin ollen tuota peruskestävyysalueella tapahtuvaa toimintaa ole. samoin on kaikilla voimaurheilun harrastajilla. peruskestävyyttä ei ole suhteessa kestävyysurheilijoihin olemassakaan.
Minulla on kaveri, joka on voimaillut n. 15 vuotta säännöllisesti (lähinnä bodaustyyppisesti )salilla tavattuamme olen saanut nyt 2 vuoden aikana kiinnostumaan aerobisesta liikunnasta. Aluksi hän ei kyennyt hiihtämään käytännössä lainkaan, sillä hänen sykkeensä olivat "kävelyvauhdissa" heti tapissa = 200, samoin juoksussa. Nyt noin kahden vuoden jälkeen, kun hän on vähentänyt salilla käynnin 2 kertaan viikossa ja samalla "laihtunut" noin 5 kiloa, hän pystyy jotenkuten hiihtämään ja hitaasti hölkkäämään kohtuullisilla sykkeillä (160). Pyöräilyssä hän ei vieläkään pysty ajamaan suurempia mäkiä putoamatta heti vauhdista. Noin tunnin jälkeen pyörälenkillä hänen lihaskestävyytensä pettää totaalisesti ja häntä on usein työnnettävä kotiin pääsemiseksi. Ko. henkilö on kuitenkin hiihtänyt talvessa n. 700 km ja ajanut pyörällä n. 2500 km, mutta liian "vahvat" lihakset koituvat aina hänen ongelmakseen. Olenkin yrittänyt saada hänet jättämään voimailun 1 kertaan viikossa ja keskittymään kestävyyslajeihin, etenkin kun mies alkaa olla yli 40 vuoden ikäinen, eikä kunto todellakaan voimallen kehity mihinkään.
Se on paljon kiinni myös siitä, miten siellä salilla harjoittelee. Mulla oli semmoinen harjoitusohjelma, että aluksi pyöräilen 15-20 min ja sen jälkeen siiryn punttien pariin ja teen liikkeet lyhyellä palautuksella, jolloin syke pysyy ylhäällä koko ajan. Sarjojen pituus oli 6-15 toiston välillä. Kehon lihakset käytiin läpi 2-3 harj.kerralla. Harjoitus kesti noin 45min-1h. Nyt olen aloittanut juoksuharrastuksen ja hyvin on mulla reilun tunninkin lenkit sujuneet. Ei tietenkään minkään huippukuntojuoksijan tahtiin, mutta ei tässä nyt misään rapakunnossakaan olla. En mikään hirmubodari ole koskaan ollut, mutta tuli sielä salilla kuitenkin jokin verran käytyä.
"Voimailijoilla on normaalisti huono kestävyys ja hapenottokyky."
Jos vertaan tavalliseen suomalaiseen joka ei aktiivisesti harrasta liikuntaa niin väittäisin että ei ole.
Jos taas kilpaileviin kestävyysurheilijoihin niin sitten kyllä.
Kuitenkin pelkällä voimaharjoittelullakin kunto kasvaa ja on parempi kuin kuntoilemattomilla.