Auttakaa R-vikaista

SomeOneFromSomewhere

Olen 19-vuotias poika, jolla on R-vika. En pidä viastani ollenkaa ja häpeän sitä todella paljon.
Eräänä iltana tein päätöksen että hankkiudun R-viastani eroon. Aloin tekeen harjoituksia silloin tällöin ja pyrin unohtamaan kurkkuärrän kokonaan. Koulussa en kehdannut enkä kehtaa muuallakaan ärrää käyttään vaan keksin vastineita sanoille. Tässä vajaan vuoden olen alkanut hieman unohteleen kurkkuärrän ja löysin sen tavan miten oikea R sanotaan. Osaan ääntää ärrän oikeanlaisesti, mutta sanoissa ja lauseissa sitten se töksähtelee oudosti. En vain jotenki osaa sanoa ärrää sanoissa juuri ollenkaa, mutta hieman osaan vain ääntää sitä. Oisko jollakin tietoa miten edetä tästä?

277

57648

Vastaukset

  • mulla sama ongelma ollu lapsesta asti, tai itseasiassa ei se mikään ongelma ole jos ei sitä ihmiset pitäisi sinä. no kuitenkin opettelin sanomaan suomalaisittain oikein ärrän joskus siinä ylä asteen aikoihin. ei se nyt ihan täydellinen ole eikä varmasti tulekkaan, mutta sain ainakin itseni juuri välttelemästä ärrän käyttöä. Harmittaa vaan kun kerran oppi häpeämään puhumistä yms. ei se ole vieläkään varsinkaan koulussa kovin mieluisaa.

    Ei muutako tsempppiä. !

    • Mullakin on r vika ollu koko ikäni ja olen 13. Häpeän puhua jos sanassa pitää sanoa r.Kaverit eivät hauku vaikka en osaa sanoa ärrää oikein,mutta ärrän oppiminen olisi mukavaa.Oliko neuvoja miten jatkaisin ???


    • oon 17 ja mulki on ärrä vika vaivannu koko iän. 7-veenä ku älys et se ei oo normaalii aloin hävetä sitä. mut kuitenki joskus 11-veenä ei se enää nii pahalt tuntunu. syynä tais olla joko se et siskoil on ärrä vika. ketää kavereist ei enää huomauta tai jos sanoo jotai nii se menee vitsin puolelle. jos joku olkopuoline mainitsee nii vähä vaivaannun siit mut en kyl oo koittanu välttää ärrän sanomist. sillo joskus halusin oppii sanoo ärrän mut ei se enää mua haittaa yhtää. vaikka se toisist kuulostaa tyhmält nii en oo kauheesti jaksanu ajatella sitä ja kaveritki on sanonu et ei sitä sit enää jossai vaihees ees huomaa tai enää kiinnitä siihe huomiot


  • Hei! En ehkä ole siinä mielessä paras henkilö vastaamaan, että itse en (vielä) osaa sinua auttaa. Olen kuitenkin opinnoissani perehtynyt puhe- ja äännehäiriöihin ja täysin vakuuttunut siitä, että ne ovat suurimmalla osalla korjattavissa. Ja sinun kohdallasi tulevaisuus näyttää r-äänteen osalta erittäin valoisalta -osaathan sen jo joissakin tilanteissa ääntää. Kyseessä ei siis ole esim. rakenteellinen vika, vaan opittu tapa, josta sinun pitää nyt poisoppia. Otapa reippaasti yhteyttä puheterapeuttiin (esim. netissä tai keltaisten sivujen avulla). Hän osaa varmasti auttaa. Ja sitä paitsi voi olla, että nykyinen ärräsi sanoissa ja lauseissa on aivan oikea, mutta kuulostaa vain omaan korvaasi hassulta, kun olet tottunut kurkkuärrääsi.... Tsemppiä!

  • Haluaisin rohkaista suo sillä tavalla, että yrittäisit rohkeasti vain "unohtaa" R-vikasi. Okei, itselläni ei sitä ole, mutta parhaalla ystävälläni on. Hän on todella sosiaalinen ja ystäviä riittää. Itse en edes nykyään kiinnitä huomiota hänen R-vikaansa, tai omasta mielestäni se ei edes mikään vika ole, vaan osa hänen persoonallisuuttaan.
    Ystäväni pojalla on kielen jänne lyhyt, ja pojallekkin saattaa tulla R-vika, mutta se on kuulemma nykypäivänä leikattavissa. Myös ystäväni kielenjänne on lyhyt, mutta hän ei edes harkitse omalla kohdallaan leikkausta. Tämä vaan ihan tiedoksi, että R-vika voi johtua siitäkin, ja on tosiaan korjattavissa, jos vika tästä johtuu.
    Tosin tuskin sinulla on tätä jänteestä johtuvaa vikaa, jos kuitenkin R:än osaat välillä kunnollakin lausua. Tsemppiä sulle, ja älä häpeä itseäsi turhaan!

    • Jumalauta ammu ittes. En usko että yksikään ärrävikainen on tullut tänne halukkaana kuulemaan "yhyy unohase et voi sille mitää se on sun seurana koko elämäs" Mä 16 ja oon menossa opiskelamaan kaupalliselle-alalle ja sielä puheen sujuvuus on elinehto, jos se ei suju se on sama kuin impotenssista kärsivä mies prostituoitu. Elämän esimerki: olin viemässä deRbi nimistä mopoani huoltoon, soitan liikkeeseen:

      Minä:"mulla ois täs Derbi merkkinen mopo tulossa sinne voitteko hoitaa sen vielä tänään"

      Myyjä:"anteeksi mikä oli merkki"
      Minä: "Derbi"
      Myyjä:" Anteeksi, sanotko vielä kerran"
      Minä: "jumalauta enduro"

      puhelun jälkeen vitutus oli huipussaan ja tajusin että minun on pakko opetella vika pois. Kyllä puheestani saa selvää eikä kukaan karta minua MUTTA se ei ole minusta syy miksi minun pitäisi antaa asian olla. Jos kaverillasi on r-vika niin luuletko että hän sen ongelmista alkaisi sinulle avautumaan varsinkin tuollaisista tilanteista, eli et tiedä paskaakaan. Olen käynyt puheterapeutilla ja olen edistynyt 50% osaan ärrän mutta vain aina yhdessä sanassa ja silloinkin ärräni on "ylikorostunut" koska joudun keskittymään siihen ja se ei tule minulle vielä ainakaan selkäytimestä kuten tuo edelmaint kurkkuärrä.

      P.S. Suosittelen jokaista oikeasti hankkimaan parhaimman eteen tulevan foniatrin ja opettelemaan sen sillä mitä myöhemmäksi sen lykkää sitä vaikeammaksi se luultavasti loppupeleissä tulee.


    • ketään jokaei ajua kuinka vaikeaa meidän r-vikaisten elämä on.
      En tahdo yli dramatisoida, mutta onhan se jo vähän liikaa että joku teini-ikäinen ei edes r-vikainen tulee ja yrittää neuvoa!!

      Minä kuule haaveilen näyttelijän urasta ja ääninäyttelystä, luuletko että meillä on yhtä hyvät mahdollisuudet päästää johonkin ammatiin kuin teillä!

      Ei ole, ja sen on karvas totuus, että unohda itse omat vikas.


    • Hei!

      Olen 17-vuotias tyttö ja minulla on ollut koko ikäni r-vika. Se on haitannut elämääni sinänsä, että r-vian myötä itsevarmuus on kadonnut ja koulussa pidettävät esitelmät ovat yhtä tuskaa. Nyt kuitenkin kun ikää on tullut lisää, kysyin yksi päivä hyvältä ystävältäni jonka olen tuntenut noin vuoden, että onko hän huomannut että minulla on r-vika. Yllätyin hänen vastauksestaan, sillä hän ei sitä ollut huomannut. Nykyään osaan sanoa ärrän toisinaan, mutta jos sitä ääntämistä alkaa kauheasti miettimään, niin ei tule mitään. Olen myös menossa tutkituttamaan voisiko kielijänteeni leikata.

      Tässä vaiheessa elämää olisi viimeinen mahdollisuus tosissaan koittaa päästä r-viasta, ainakin minun mielestäni. Joten toivon leikkauksen sekä puheterapian tepsivän ongelmaani.

      Tsemppiä myös muille r-viasta "kärsiville"!


    • r-vikainen kirjoitti:

      Hei!

      Olen 17-vuotias tyttö ja minulla on ollut koko ikäni r-vika. Se on haitannut elämääni sinänsä, että r-vian myötä itsevarmuus on kadonnut ja koulussa pidettävät esitelmät ovat yhtä tuskaa. Nyt kuitenkin kun ikää on tullut lisää, kysyin yksi päivä hyvältä ystävältäni jonka olen tuntenut noin vuoden, että onko hän huomannut että minulla on r-vika. Yllätyin hänen vastauksestaan, sillä hän ei sitä ollut huomannut. Nykyään osaan sanoa ärrän toisinaan, mutta jos sitä ääntämistä alkaa kauheasti miettimään, niin ei tule mitään. Olen myös menossa tutkituttamaan voisiko kielijänteeni leikata.

      Tässä vaiheessa elämää olisi viimeinen mahdollisuus tosissaan koittaa päästä r-viasta, ainakin minun mielestäni. Joten toivon leikkauksen sekä puheterapian tepsivän ongelmaani.

      Tsemppiä myös muille r-viasta "kärsiville"!

      sama oli minulla koulussa noiden esitelmien kanssa kun piti luokan eteen mennä lukemaan...
      nyt se on kadonnut kun löytänyt intohimon musiikkiin(tarkemmin räppiin) ja joutuu kiertämään esiintymässä mutta ei yhtään enää "pelota" mennä muiden etee ja esiintyä...se tuntuu kuin olisi ihan eri maailmassa


    • Viikate_mies kirjoitti:

      Jumalauta ammu ittes. En usko että yksikään ärrävikainen on tullut tänne halukkaana kuulemaan "yhyy unohase et voi sille mitää se on sun seurana koko elämäs" Mä 16 ja oon menossa opiskelamaan kaupalliselle-alalle ja sielä puheen sujuvuus on elinehto, jos se ei suju se on sama kuin impotenssista kärsivä mies prostituoitu. Elämän esimerki: olin viemässä deRbi nimistä mopoani huoltoon, soitan liikkeeseen:

      Minä:"mulla ois täs Derbi merkkinen mopo tulossa sinne voitteko hoitaa sen vielä tänään"

      Myyjä:"anteeksi mikä oli merkki"
      Minä: "Derbi"
      Myyjä:" Anteeksi, sanotko vielä kerran"
      Minä: "jumalauta enduro"

      puhelun jälkeen vitutus oli huipussaan ja tajusin että minun on pakko opetella vika pois. Kyllä puheestani saa selvää eikä kukaan karta minua MUTTA se ei ole minusta syy miksi minun pitäisi antaa asian olla. Jos kaverillasi on r-vika niin luuletko että hän sen ongelmista alkaisi sinulle avautumaan varsinkin tuollaisista tilanteista, eli et tiedä paskaakaan. Olen käynyt puheterapeutilla ja olen edistynyt 50% osaan ärrän mutta vain aina yhdessä sanassa ja silloinkin ärräni on "ylikorostunut" koska joudun keskittymään siihen ja se ei tule minulle vielä ainakaan selkäytimestä kuten tuo edelmaint kurkkuärrä.

      P.S. Suosittelen jokaista oikeasti hankkimaan parhaimman eteen tulevan foniatrin ja opettelemaan sen sillä mitä myöhemmäksi sen lykkää sitä vaikeammaksi se luultavasti loppupeleissä tulee.

      Kaupallisella alalla R-vika ei ole mikään elinehto. Jokainen tekee omasta puhumisesta itselleen liian suuren ongelman. Jos et itse kiinnitä huomiota vikaasi, eivät kiinnitä muutkaan.

      Itse olen 20, ärrävikainen nainen ja työskentelen palvelualalla. Jotkut väittävät, että minulla ei ole R-vikaa, sanon sen vain pehmeämmin, eli en niin terävästi kuin esimerkiksi sanassa: PeRRRkele voisi kuvitella.
      En ole tehnyt itselleni ärräviasta vaivaa, minulla on muuten asiat elämässä niin hyvin, että en jaksa murehtia mokoman asian takia.

      Kaikenlisäksi olen huomannut, että jotkut hymyilevät minulle sanoessani R-sanan, mutta ei mitenkään ivallisesti.
      Persoonallinen, soma, hellyyttävä, koominen, naurettava...mielestäni nuo kaikki nimitykset ärrävikaiselle ovat kehuja. Mikäs sen parempi asia kuin saada ihmiset hymyilemään/nauramaan?
      Liian kriittinen asenne itkettää itseäkin.


    • Jaguar kirjoitti:

      ketään jokaei ajua kuinka vaikeaa meidän r-vikaisten elämä on.
      En tahdo yli dramatisoida, mutta onhan se jo vähän liikaa että joku teini-ikäinen ei edes r-vikainen tulee ja yrittää neuvoa!!

      Minä kuule haaveilen näyttelijän urasta ja ääninäyttelystä, luuletko että meillä on yhtä hyvät mahdollisuudet päästää johonkin ammatiin kuin teillä!

      Ei ole, ja sen on karvas totuus, että unohda itse omat vikas.

      mut hemmetti,mut mul on r-vika ni sekin on mahdotonta, ja vaikka meijän koulus ei siihen enää puututa se oikeesti ärsyttää
      ja mun nimessäki on r ni se ärsyttää


    • olen 15-vuotias tyttö, ja minulla on ongelma R-vikani kanssa. häpeän sitä enemmän kuin mitään muuta ja olisin maailman onnelisin jos saisin sen pois. pienenä puheterapeutti sanoi minulle että kieleni jänne on lyhyt, ja että r-vika voi siis johtua siitä. Haluaisin mennä leikkauttamaan kieleni, että oppisin ärrän. Ne jotka voivat auttaa kertokaa ihmeessä mahdollisuuksista, minua on pilkattua ärrä viastani ja se raastaa itsetuntoa. Vanhemmilleni en kehtaa mainita että haluaisin ärrä vian pois, ja että voiko sen jotenkin leikkauttaa. Olen lopen uupunut kiertelemään ja kaartelemaan sanoja, ja toivoisin että voisin edes joskus tulevaisuudessa sanoa ärrän normaalisti. joudun aina kiertelemään sanoja, ja koulussa ääneen lukeminen on kamalaa. joten halukkaat auttakaa.


    • karkkiw kirjoitti:

      mut hemmetti,mut mul on r-vika ni sekin on mahdotonta, ja vaikka meijän koulus ei siihen enää puututa se oikeesti ärsyttää
      ja mun nimessäki on r ni se ärsyttää

      NO jumalauta, jos haluat oikeasti näyttelijäksi, niin opettele sanomaan se ärrä, vai on ärrävika sulle alibi sille, että voit pitää kiinni haaveesta, jota et aiokaan toeteuttaa...säälittävää!!!

      Ite opin sanomaan ärrän aikuisiällä hämmästyttävän lyhyessä ajassa, vaikka olin koko nuoruuteni elänyt luopuneena toivosta (tosin en hirveästi siitä kärsnyt koskaan)...ilman puheterapeuttia...
      ala vain hokea dddrrn, ddrrrr, drrrrrr pyrkien pidentämään d:n jälkeistä surinaa joka päivä kaikkina luppohetkinäsi ja kun tämä sujuu, yritä alkaa lievittämään d:tä, jotta saisit sen tiputettua pois. Sitten voitkin yrittää alkaa lausumaan sanoja kömpelöillä ärrilläsi. Yhtäkkiä havitset, että oho, osaan sanoa sen. Ja havaitset, että jos ärrävikasi on lievä, kukaan ei edes huomaa eroa :)... ei ollut big deal. Mutta totta, jos haluat olla näyttelijä, niin sitten se kannattaa opetella. mutta ei sua teakin pääsykokeistakaan ärrävian takia hyllytetä! Kehoitetaan vain puheterapeutille.


    • tuohtunut kirjoitti:

      NO jumalauta, jos haluat oikeasti näyttelijäksi, niin opettele sanomaan se ärrä, vai on ärrävika sulle alibi sille, että voit pitää kiinni haaveesta, jota et aiokaan toeteuttaa...säälittävää!!!

      Ite opin sanomaan ärrän aikuisiällä hämmästyttävän lyhyessä ajassa, vaikka olin koko nuoruuteni elänyt luopuneena toivosta (tosin en hirveästi siitä kärsnyt koskaan)...ilman puheterapeuttia...
      ala vain hokea dddrrn, ddrrrr, drrrrrr pyrkien pidentämään d:n jälkeistä surinaa joka päivä kaikkina luppohetkinäsi ja kun tämä sujuu, yritä alkaa lievittämään d:tä, jotta saisit sen tiputettua pois. Sitten voitkin yrittää alkaa lausumaan sanoja kömpelöillä ärrilläsi. Yhtäkkiä havitset, että oho, osaan sanoa sen. Ja havaitset, että jos ärrävikasi on lievä, kukaan ei edes huomaa eroa :)... ei ollut big deal. Mutta totta, jos haluat olla näyttelijä, niin sitten se kannattaa opetella. mutta ei sua teakin pääsykokeistakaan ärrävian takia hyllytetä! Kehoitetaan vain puheterapeutille.

      Mun systeri opetteli sanomaan R:ää hokemalla DIN DIN DIN DIN DIN...DIN :) ja se kävi ihan puheterapeutin luona! kyllä se sen sitten loppujen lopuks oppikin :D tota pitää vaa hokee tosi paljon ja aika nopeesti :)


    • Jaguar kirjoitti:

      ketään jokaei ajua kuinka vaikeaa meidän r-vikaisten elämä on.
      En tahdo yli dramatisoida, mutta onhan se jo vähän liikaa että joku teini-ikäinen ei edes r-vikainen tulee ja yrittää neuvoa!!

      Minä kuule haaveilen näyttelijän urasta ja ääninäyttelystä, luuletko että meillä on yhtä hyvät mahdollisuudet päästää johonkin ammatiin kuin teillä!

      Ei ole, ja sen on karvas totuus, että unohda itse omat vikas.

      voi jumalauta!! meil on samat mahollisuudet päästä MIHIN TAHANSA TYÖHÖN kuin muillaki! mulki on ärrä vika ja oon 13 mut ei se oo ees paha : kaverit ei huomaa sitä(: eikä kukaa muo oikee oo haukkunukkaa siitä! nytku menin yläasteelle kukaa ei sanonu mitää paitsi yks tahvoaivo! mut se on poika ja se on ainoo voi olla et se ei oo ees huomannu sitä aluks! ku se alko vast 3 kk pääst siit "haukkuu" mut nii mun iskä on 50v melkee ja sil on oma firma ja kaikkee ja sil on ärrä vika ET JUMALAUTA MEIL VOI OLLA MIKÄ TYÖ TAHANSA!!!! MIETI VAIKKA TARJA HALOSTA SILKI ON ÄRRÄ VIKA JA VITTUTUTUUTUTUTUUTUTUUTU SE ON SUOMEN PRESIDENTTI!et lakkaa häpeemäst sitä nii mäki tein mul on miljooonasataa kaveriii eikä kukaa hauku muo siit paitsi yks pikkuipanapätkäsimpanssi mut se on AINOO!

      et älä välitä et oo ainoo (:


    • tuohtunut kirjoitti:

      NO jumalauta, jos haluat oikeasti näyttelijäksi, niin opettele sanomaan se ärrä, vai on ärrävika sulle alibi sille, että voit pitää kiinni haaveesta, jota et aiokaan toeteuttaa...säälittävää!!!

      Ite opin sanomaan ärrän aikuisiällä hämmästyttävän lyhyessä ajassa, vaikka olin koko nuoruuteni elänyt luopuneena toivosta (tosin en hirveästi siitä kärsnyt koskaan)...ilman puheterapeuttia...
      ala vain hokea dddrrn, ddrrrr, drrrrrr pyrkien pidentämään d:n jälkeistä surinaa joka päivä kaikkina luppohetkinäsi ja kun tämä sujuu, yritä alkaa lievittämään d:tä, jotta saisit sen tiputettua pois. Sitten voitkin yrittää alkaa lausumaan sanoja kömpelöillä ärrilläsi. Yhtäkkiä havitset, että oho, osaan sanoa sen. Ja havaitset, että jos ärrävikasi on lievä, kukaan ei edes huomaa eroa :)... ei ollut big deal. Mutta totta, jos haluat olla näyttelijä, niin sitten se kannattaa opetella. mutta ei sua teakin pääsykokeistakaan ärrävian takia hyllytetä! Kehoitetaan vain puheterapeutille.

      vaikeaa saada edes d:tä tärisemään :DD tulee väkisin kurkku ärrä heti perään -.-


  • R-vikaa voi parantaa myös puheterapeutilla. Kielen laittaminen yhteen myös piti auttaa asiaan.

  • Avomiehelläni on r-vika. Hän itse häpeää asiaa ja korvaa kaikki r-kirjaimen sisältävät sanat jollakin toisella sanalla tai jättää kokonaan sanomatta. Olemme olleet yhdessä kuusi vuotta ja hän häpeää asiaa minunkin kanssani ollessaan, vaikka tietää minun rakastavan häntä sellaisena kuin hän on. Minua eivät "viat" haittaa.

    Olen yrittänyt opettaa hänelle R-kirjaimen sanomista oikein, sillä puheterapeutille hän ei lähde. Hän itse haluaa, että yritän opettaa, mutta ujostelee ja häpeilee kuitenkin. Siksi hän toisaalta yrittää vältellä opettelua sanomalla, ettei nyt jaksa tai jotakin muuta vastaavaa. Edistystä on tapahtunut huimasti ja kurkkuärrä on jo oikeastaan kadonnut. Tuo töksähtely on ongelmana täälläkin. Olen varma, että jos hän suostuisi harjoittelemaan enemmän, oppisi hän sanomaan ärrän niin, että hänen ei tarvitsisi häpeillä. Mikään asintuntijahan minä en ole, mutta voisin kuvitella, että tuota töksähtelyä saisi pois vain harjoittelemalla. Pitää vaan puhua ja puhua niin eiköhän se joskus onnistu.

  • heh, kiva tietää että samanlaisia ihmisiä löytyy (tietenkin)! Itse olen 16-vuotias tyttö ja hävennyt R-vikaani koko ikäni. Oon tehny ihan saman päätöksen kun sä 'SOFS' ja oon samassa vaiheessa kun sä (tosin viestis on kirjotettu aika paljon aikasemmin ku mun tää mun...)
    Eniten hämmästyin kun joku muukin on kehittänyt itselleen kurkkuärrän jota mä oon käyttäny koko ikäni :'D
    No tsemppiä sulle jos et vielä oo tavoitteeseen päässy ja mä ainakin jatkan ärräharjotuksiani niin kauan että osaan ärräni :'(

    • Miksi pitääkään olla niin vaikea kirjain kuin R!! Olen 14-vuotias, enkä osaa ärrää laisinkaan.
      Luin yhen kirjan jossa haukuttiin tosi rankasti r-vikaisia. Masenus iski ja sitten yritin, yritin. Enkä oppinut.
      Luokallamme on yhteensä kolme r-vikasta. Muita se ei taida haitata (siis niitä kahta muuta), ja me taidetaan kaikki olla totuttu kurkkuärriimme. Mutta mä tahtoisin ihn tosi oppia!
      Pitäisiköhän käydä ryhmäterapiassa...?
      Tehee, odotan teidän vinkkejä ärrän oppimiseen!!


    • Me, can't say ER kirjoitti:

      Miksi pitääkään olla niin vaikea kirjain kuin R!! Olen 14-vuotias, enkä osaa ärrää laisinkaan.
      Luin yhen kirjan jossa haukuttiin tosi rankasti r-vikaisia. Masenus iski ja sitten yritin, yritin. Enkä oppinut.
      Luokallamme on yhteensä kolme r-vikasta. Muita se ei taida haitata (siis niitä kahta muuta), ja me taidetaan kaikki olla totuttu kurkkuärriimme. Mutta mä tahtoisin ihn tosi oppia!
      Pitäisiköhän käydä ryhmäterapiassa...?
      Tehee, odotan teidän vinkkejä ärrän oppimiseen!!

      Mä oon vähän edistyny mun ärrässä, mut en osaa vieläkään kunnolla ja en saa äännettyä ku pisimmillään pari sekuntia. Vaikka oppisin sen, en tiedä osaisinko käyttää puheessa sitä :'(

      Luin jostain et ärrävika voi johtua kielijänteen lyhyydestä (se kielen alla oleva lärpäke) et sen kireys voi estää kielenpään olemasta terävä ja sillä olis vaikutusta ärrä-äänteeseen ja leikkauksia tehdään... Mulla ainakin saattaa olla toi :/

      Mut tosi ärsyttävää ku on puhevika, tosin peitän sen aika hyvin ku ei kukaan tunnu huomaavan mitään... Jotkut sanat on kuitenki pakko kiertää, en vaan pysty sanomaan 'ärrä' ja toivon etten ikinä joudu tekemisiin kenenkään HARRIn kanssa!! -.-


    • se tuskastunu tyttö! kirjoitti:

      Mä oon vähän edistyny mun ärrässä, mut en osaa vieläkään kunnolla ja en saa äännettyä ku pisimmillään pari sekuntia. Vaikka oppisin sen, en tiedä osaisinko käyttää puheessa sitä :'(

      Luin jostain et ärrävika voi johtua kielijänteen lyhyydestä (se kielen alla oleva lärpäke) et sen kireys voi estää kielenpään olemasta terävä ja sillä olis vaikutusta ärrä-äänteeseen ja leikkauksia tehdään... Mulla ainakin saattaa olla toi :/

      Mut tosi ärsyttävää ku on puhevika, tosin peitän sen aika hyvin ku ei kukaan tunnu huomaavan mitään... Jotkut sanat on kuitenki pakko kiertää, en vaan pysty sanomaan 'ärrä' ja toivon etten ikinä joudu tekemisiin kenenkään HARRIn kanssa!! -.-

      Hei!

      Minä käyn täällä tosi kovaa kamppailua itseni kanssa, olen jo kuukausia siirtänyt ajan varaamista puheterapeutille, inhottaa olla tällainen nössö. Olen tiedostanut myös pienen ikäni, että ärräni ei ole täysin samanlainen kuin muilla, tai joissakin sanoissa osaan sanoa sen ihan oikein, mutta jotkut sanat ovat vaikeampia.

      Olen alkanut sitten välttelemään tiettyjä sanoja, koska en tiedä miltä ärräni kuulostaa. Joskus se tulee ihan oikein, joskus ei. Voisiko joku kertoa miltä tuo kurkku r kuulostaa tavalliseen ärrään verrattuna? Onko oikean ärrän oppiminen vielä päälle parikymppisenä mahdollista, ja kuinka kauan se kenties voi viedä? haluaisin todellakin oppia olemaan häpeilemättä puhettani, jo tulevan ammattinikin vuoksi.

      Onko mahdollista, että ärrän sanomisen vaikeus vaihtelee vuorokauden ajan mukaan? Minusta on tuntunut jo pitkän aikaa, että illalla minun on helpompi puhua ärrä sanoja kuin aamulla, etenkin jos on flunssainen olo.


    • Mimmu kirjoitti:

      Hei!

      Minä käyn täällä tosi kovaa kamppailua itseni kanssa, olen jo kuukausia siirtänyt ajan varaamista puheterapeutille, inhottaa olla tällainen nössö. Olen tiedostanut myös pienen ikäni, että ärräni ei ole täysin samanlainen kuin muilla, tai joissakin sanoissa osaan sanoa sen ihan oikein, mutta jotkut sanat ovat vaikeampia.

      Olen alkanut sitten välttelemään tiettyjä sanoja, koska en tiedä miltä ärräni kuulostaa. Joskus se tulee ihan oikein, joskus ei. Voisiko joku kertoa miltä tuo kurkku r kuulostaa tavalliseen ärrään verrattuna? Onko oikean ärrän oppiminen vielä päälle parikymppisenä mahdollista, ja kuinka kauan se kenties voi viedä? haluaisin todellakin oppia olemaan häpeilemättä puhettani, jo tulevan ammattinikin vuoksi.

      Onko mahdollista, että ärrän sanomisen vaikeus vaihtelee vuorokauden ajan mukaan? Minusta on tuntunut jo pitkän aikaa, että illalla minun on helpompi puhua ärrä sanoja kuin aamulla, etenkin jos on flunssainen olo.

      Kurkku R on sellainen että sanoo sen ärrän kurkusta.
      Tee näin jos tahot tietää onko ärräsi kurkku R:
      1. Sano R - pidä samaan aikaa kättä kurkunkohdalla (kaulan ylin kohta ;) ). Tuleeko R kurkusta vai kielenpäältä jossain ikenten juurella?

      Ainakin minusta kurkku R on sellainen.
      En ole varma. Mutta kaverini ja veljeni, jotka yrittävät opettaa minulle oikeaa R:ää, sanovat ainakin etä se on :D
      Onnea opintaa, sillä minäkin olen päätänyt oppia sen, enne kuin päätän peruskoulun -- tai sen jälkeen xD


    • Me, can't say ER kirjoitti:

      Miksi pitääkään olla niin vaikea kirjain kuin R!! Olen 14-vuotias, enkä osaa ärrää laisinkaan.
      Luin yhen kirjan jossa haukuttiin tosi rankasti r-vikaisia. Masenus iski ja sitten yritin, yritin. Enkä oppinut.
      Luokallamme on yhteensä kolme r-vikasta. Muita se ei taida haitata (siis niitä kahta muuta), ja me taidetaan kaikki olla totuttu kurkkuärriimme. Mutta mä tahtoisin ihn tosi oppia!
      Pitäisiköhän käydä ryhmäterapiassa...?
      Tehee, odotan teidän vinkkejä ärrän oppimiseen!!

      Siis vittu niitä paskoja kansoja, jotka käyttävät R:ää. Siis VITTU se apikaalinen tärinä on perseestä. Kaikista ongelmallisin äänne maailmassa, ja kukaan ei moista paskaa vittu kaipaa. Vittu kehittyneet ja sivistyneet kansat niin kuin Saksa, Englanti, Yhdysvallat, Ranska, juutalaiset ja suurin osa maailmasta on muutenkin kehittnyyt eli eivät käytä sitä paskaa vittukirjainta. Koska kukaan vittu EI JAKSA tuhlata aikaa jonkun saatanan ihan oudon apinaäänen tuottoon. Osaan vittu sellaisen poskiäänen jonka hevonen tekee, opin sen tosi nopeasti joka on siis oikein opeteltava asia, ja pystyn sanomaankin asioita sillä, mutta vittu se ÄRRÄ on perseestä revitty. Ruotsalaisillakin näkyy jo kehitystä kun suuri osa jo lausuu englantilaisittain ärrän. Vittu EDES ANTAKAA ARMOA OTTAMALLA TAPI SEN SIJAAN eli espanjalainen r sanassa pero, esim. Vittuako kiinnostaa oppia. Huomannut muutenkin, että ärrävikaiset (paitsi minä tässä vineskelyteinimoodissa) ovat muita älykkäimpiä ja myötätunteoisempia, sivistyneitä ihmisiä.


    • se tuskastunu tyttö! kirjoitti:

      Mä oon vähän edistyny mun ärrässä, mut en osaa vieläkään kunnolla ja en saa äännettyä ku pisimmillään pari sekuntia. Vaikka oppisin sen, en tiedä osaisinko käyttää puheessa sitä :'(

      Luin jostain et ärrävika voi johtua kielijänteen lyhyydestä (se kielen alla oleva lärpäke) et sen kireys voi estää kielenpään olemasta terävä ja sillä olis vaikutusta ärrä-äänteeseen ja leikkauksia tehdään... Mulla ainakin saattaa olla toi :/

      Mut tosi ärsyttävää ku on puhevika, tosin peitän sen aika hyvin ku ei kukaan tunnu huomaavan mitään... Jotkut sanat on kuitenki pakko kiertää, en vaan pysty sanomaan 'ärrä' ja toivon etten ikinä joudu tekemisiin kenenkään HARRIn kanssa!! -.-

      Joojoo mäki häpeen mun r vikaa oon ollu kaiken maailman tunneil ja kaikkial ja jokaine opettaja sanoo et mul on liian kiree se jänne jossai tuol kielen alla. ja se ärsyttää ko en pysty sanoo sitä lauseissa kunnol mut muuten se onnistuu!!!


    • Mimmu kirjoitti:

      Hei!

      Minä käyn täällä tosi kovaa kamppailua itseni kanssa, olen jo kuukausia siirtänyt ajan varaamista puheterapeutille, inhottaa olla tällainen nössö. Olen tiedostanut myös pienen ikäni, että ärräni ei ole täysin samanlainen kuin muilla, tai joissakin sanoissa osaan sanoa sen ihan oikein, mutta jotkut sanat ovat vaikeampia.

      Olen alkanut sitten välttelemään tiettyjä sanoja, koska en tiedä miltä ärräni kuulostaa. Joskus se tulee ihan oikein, joskus ei. Voisiko joku kertoa miltä tuo kurkku r kuulostaa tavalliseen ärrään verrattuna? Onko oikean ärrän oppiminen vielä päälle parikymppisenä mahdollista, ja kuinka kauan se kenties voi viedä? haluaisin todellakin oppia olemaan häpeilemättä puhettani, jo tulevan ammattinikin vuoksi.

      Onko mahdollista, että ärrän sanomisen vaikeus vaihtelee vuorokauden ajan mukaan? Minusta on tuntunut jo pitkän aikaa, että illalla minun on helpompi puhua ärrä sanoja kuin aamulla, etenkin jos on flunssainen olo.

      Ei puheterapeutti ole välttämätön....ala vain harjoitella jo itseksesi! Toisto, toisto, siinä homman ydin. Puheterapeutti vain laskuttaa siitä, että opettaa sinut sanomaan drrr, drrr...oikea ärrä vain sanotaan samasta paikasta päristäen, kuin d.


  • Ekalla luokalla ollesani kävin koulumme erityisopettajalla, se vihko johon sitten aina kerättiin kaikkia harjoituksia on vieläkin tallessa. Tokaluokan alussa olin homaman niin kyrpiintynyt, sen ikäisenä en kyllä tuota sanaa käyttänyt ja laitoin homman poikki. Arvatkaapa vituttaako nyt. Neljännellä luokalla ääneenlukemistestissä oma luokanopettajani sanoi että r-on mennyt takapakkia. Ei yhtään masentanut. Tuolloin en tilannetta tajunnut.. Ja nyt enää kaksi poikaa siitä härnää, muut luokkalaiseni ja rinnakaisluokkalaiset ovat jo sen verran oppineet ymmärtämään että siitä ei pidä huomautella.. mutta nää kaks vieläkin. Enkä tunne muita r-vikaisia. haluaisin ittelleni ehdottomasti poikaystävän joka kärsisi myös R-viasta.

    En tiedä liittyyko tämä tuohon jänne juttuun mutta yksi viesti vihossani on
    "Vielä pitää harjoitella kielen ja leuan eriyttämistä. Suu aiki ja kieli liikku ylös ja alas. LEUKA EI LIIKU!"

    Itse en tuohon pystynyt enään..

  • Joo. Ykkös ja kakkosluokan olin terapiassa, mutta jotenkin "pikkuhiljaa" se jotenkin lopahti, ilamn että koskaan opin sitä. En halua sanoa että opettaja oli epäkelpo, mutten myöskään etten opiskellut kunnolla. Se oli ihan kivaa, mutta hmm... enpä tiedä. Liian pitkä aika :P
    No ei mua ollasiitä kiusattu, tuskin kukaan huomaa sitä. Vaikka lausinkin tuo ns. "kurkkuärrän"
    Sanon sen niin hiljaa!!

    Tahdon kuitenkin oppia ärrän vaikka mikä olisi!!
    Katsotaas, mistäs löydän terapeutin itselleni...
    Huoh, tahtoisin niin kovasti oppia... :D

  • Olen 16 ja minullakin on tämä sama ongelma ja haluasin todellakin eroon siitä. En pysy sanomaan ärrää oikeastaan kenellekkän, en edes omalle perheelle. Pahinta tässä on se että oikeastaan kukaan ei saa mitään selvää mitä yritän sönköttää, ei se että se kuulostaisi vähän hassulta. Lisäksi aina kun tulee tilanne jossa ärrä on vaan pakko sanoa (esim. oma nimi..), niin alkaa vielä jännittää hirveästi jolloin puheesta ei saa sitäkään vähää selvää. En myöskään ole koskaan edes soittanut kenellekkään vieraalle ja muutenkin pelkään ja yritän mahdollisimman paljon vältellä tilanteita joissa joutuisin sanomaan nimeni ja/tai ärrän. Armeija hirvittää jo nyt, samoin se miten tulen koskaan saamaan mitään töitä.. Päätin sitten joskus (tai oikeastaan päätän tämän n. kerran viikossa ja yritän hieman opetella sitä ja aina se vaan jää) että näin ei voi enää jatkua, ja nyt olen yrittänyt opetella sanomaan sitä oikein mutta en ole kyllä juurikaan edistynyt ja kaikilla tavoin miten pystyn sen vain sanomaan se kuulostaa typerältä ja väärältä ja vaikealta.

    Kiinnostaisi siis tietää, että miten ja missä kohdassa suuta sen ärrän pitäisi muodostua? Jos tämän tietäisi niin se voisi ehkä auttaa opettelussa.

    • Oon 19 vuotta. Ja aloin häpeämään r-vikaani ehkä siinä vaiheessa kun menin lukioon. Siinä vaiheessa toi sai aivan uudet mittasuhteet, kun 17-vuotiaana kiinnostuin yhdestä tytöstä. En kuitenkaan koskaan mennyt juttelemaan hänellä vaan lähetin tekstareita, eikä siitä sitten mitään tullut. Vihasin itseäni. Ja sitten aloin lähettelemään sähköposteja puheterapeuteille ja koitin itse tota r:ä harjoitella. Kirjaimen ääntäminen onnistui hyvin, mutta sama ongelma kuin muillakin eli tuntuu oudon tönköltä sanoissa. Kesätyöpaikallakin oli tuskaa kun sain kavereita, mutta en käyttänyt r-kirjainta kertaakaan ton kesän aikana ja en näin ollen saanut sanottua kaikkea mitä halusin. Talvella 2006 pääsin sitten vihdoin puheterapeutille jossa kävin kaksi kertaa. Ei ollut tarvetta käydä enempää, koska hänen mielestään osaan r:n, se vain kuulostaa tottumattomiin korviini oudolta. No, siitä lähtien olen koittanut tuota uutta r:ä käyttää varsinkin sellaisten ihmisten seurassa, joiden kanssa en ennemmin ole oikein keskustellut. Viime kesänä töissäkin oli oikeastaan terapeuttista keskustella erään henkilön kanssa ja harjoittaa tuota "uutta" r:ä. Mutta edelleen tuntuu, ettei se vain luonnistu minulta. Luulen, että olen menettämässä tyttöystävänikin juuri tämän ongelman takia. Usein mietin, että kuinka helppoa olisi muuttaa jonnekin jossa kukaan ei tuntisi minua ja näin voisin käyttää tuota ns. oikeaa r:ä ilman ongelmia. Mutta koko ajan ollaan menossa parempaan suuntaan ja koitan vaan olla kärsivällinen. Tiedän, että on typerää tehdä näinkin mitättömästä asiasta näin traagista, mutta jollain tavalla se syö mun itsetuntoa. Tavallaan vain pakenen itseäni ja haluasin vihdoin vaan rohkeasti voittaa pelkoni. Hyvien kavereiden seurassa ei tuosta ole ongelmaa, enkä edes koita vältellä sanoja, mutta sellasten ihmisten kanssa, jotka ei tiedä viastana, välttelen r:ä, joka vain pahentaa asiaa. Olen muuten tyytyväinen elämääni, vaikkei se nyt mikään malliesimerkki täydellisestä elämästä ole, mutta mietinkin usein, että jos saisin kolme toivomusta, heittäisin kaksi niistä menemään ja haluisin r-vian pois. Huh, sainpas purettua paljon painoa selästäni.



    • JoNu kirjoitti:

      Oon 19 vuotta. Ja aloin häpeämään r-vikaani ehkä siinä vaiheessa kun menin lukioon. Siinä vaiheessa toi sai aivan uudet mittasuhteet, kun 17-vuotiaana kiinnostuin yhdestä tytöstä. En kuitenkaan koskaan mennyt juttelemaan hänellä vaan lähetin tekstareita, eikä siitä sitten mitään tullut. Vihasin itseäni. Ja sitten aloin lähettelemään sähköposteja puheterapeuteille ja koitin itse tota r:ä harjoitella. Kirjaimen ääntäminen onnistui hyvin, mutta sama ongelma kuin muillakin eli tuntuu oudon tönköltä sanoissa. Kesätyöpaikallakin oli tuskaa kun sain kavereita, mutta en käyttänyt r-kirjainta kertaakaan ton kesän aikana ja en näin ollen saanut sanottua kaikkea mitä halusin. Talvella 2006 pääsin sitten vihdoin puheterapeutille jossa kävin kaksi kertaa. Ei ollut tarvetta käydä enempää, koska hänen mielestään osaan r:n, se vain kuulostaa tottumattomiin korviini oudolta. No, siitä lähtien olen koittanut tuota uutta r:ä käyttää varsinkin sellaisten ihmisten seurassa, joiden kanssa en ennemmin ole oikein keskustellut. Viime kesänä töissäkin oli oikeastaan terapeuttista keskustella erään henkilön kanssa ja harjoittaa tuota "uutta" r:ä. Mutta edelleen tuntuu, ettei se vain luonnistu minulta. Luulen, että olen menettämässä tyttöystävänikin juuri tämän ongelman takia. Usein mietin, että kuinka helppoa olisi muuttaa jonnekin jossa kukaan ei tuntisi minua ja näin voisin käyttää tuota ns. oikeaa r:ä ilman ongelmia. Mutta koko ajan ollaan menossa parempaan suuntaan ja koitan vaan olla kärsivällinen. Tiedän, että on typerää tehdä näinkin mitättömästä asiasta näin traagista, mutta jollain tavalla se syö mun itsetuntoa. Tavallaan vain pakenen itseäni ja haluasin vihdoin vaan rohkeasti voittaa pelkoni. Hyvien kavereiden seurassa ei tuosta ole ongelmaa, enkä edes koita vältellä sanoja, mutta sellasten ihmisten kanssa, jotka ei tiedä viastana, välttelen r:ä, joka vain pahentaa asiaa. Olen muuten tyytyväinen elämääni, vaikkei se nyt mikään malliesimerkki täydellisestä elämästä ole, mutta mietinkin usein, että jos saisin kolme toivomusta, heittäisin kaksi niistä menemään ja haluisin r-vian pois. Huh, sainpas purettua paljon painoa selästäni.

      oon 14v ja itellä r vika. En häpee r vikaani ja en välitä siitä mitä muut siitä ajattelevat, kuin ei kukaan siitä oo kiusannu. Minä vain sanon aina r:än niin hiljaa ettei kukaan huomaa. Ei kannata välitää r viasta koska minulla on se ja kaikki koulu esittelyt ja ääneen lukemiset menee hyvin koska en välitä viastani. On sitä myös s vika mutta minkäs sille voi. Jos joku tulisi kiusaamaan minua vioista sanoisin että minkäs minä sille voisin ja kävelisin tiehenei... kaikille r vikaisille.... olkaa vain oma itsenne koska kukaan ystäväsi ei kiusaa sinua siitä ( jos kiusaa niin ei kuulosta hyvältä ystävältä). :D


    • logopedi kirjoitti:

      http://www.teuva.fi/koulut/sepan_ahjo/kaaviot.gif

      Tuossa on sivukuva suusta. R:n ääntymäpaikka on sama kuin d:ssä

      Mulla ei r-vikaa. Mutta en osaa sanoa kurkku-ärrää. Haluaisin osata ääntää saksaa oikealla tavalla mutta siitä ei tule mitään. Olisin kai sakaslaisena r-vikainen =) Osaisiko joku sanoa miten saksalainen kurkku-r kuuluu lausua, samaan tapaan kuten suomalainen r ääntyy samassa kohtaa kuin d. Olen yrittänyt harjoitella sitä mutta en saa kieltäni tarpeeksi löysäksi tai jotain, osaisko joku neuvoa?


  • Ärsyttää todella paljon tuo kirjain.
    R-vikaisia (ainakin minua) syytetään aina, että se on meidän vika se vika, ettei me yritetä tarpeeks.
    Olen alkanut vihata kaikkia jotka edes huomattava "sinulla on r.vika" ja ja olen koko ikäni inhonnut niitä jotka matkivat jakopioivat r-vikaa.
    He ovat idjootteja, r-kirjain on idjootti, joka vain luo lisää kärhärmiä sun muuta. Inhoan sairaalloisesti koko kirjainta. Ihnhoan itseänikin kun joku kolmevuotias taitaa sen ja minä 15-vuotias en pysty....
    Olen niin turha, olen niin tyhmä, olen niin kykenemätön....

    • Hei kaikki jotka sanotte että ärrän oppiminen on vaiketa tai ärsyttävää. olen 13.w ja käyn puheterapiassa ei sitä kannata hävetä

      Puheterapeutilta saat ohjeet ärrän sanomiseen ja neuvoja opiskeluun. Jos opiskelet niin suosittelen kysymään että onko koululla mahdollisuutta puheopetukseen. Jos ei tai et halua käydä puheterapiassa koulussa niin hanki yksityinen puheterapeutti.

      Kyllä se siitä.

      P.S en osaa sanoa vielä ärrää mutta olen oppimassa.


    • R-vika kirjoitti:

      Hei kaikki jotka sanotte että ärrän oppiminen on vaiketa tai ärsyttävää. olen 13.w ja käyn puheterapiassa ei sitä kannata hävetä

      Puheterapeutilta saat ohjeet ärrän sanomiseen ja neuvoja opiskeluun. Jos opiskelet niin suosittelen kysymään että onko koululla mahdollisuutta puheopetukseen. Jos ei tai et halua käydä puheterapiassa koulussa niin hanki yksityinen puheterapeutti.

      Kyllä se siitä.

      P.S en osaa sanoa vielä ärrää mutta olen oppimassa.

      Olen kuullut, että mm. Pirkka-Pekka Peteliuksellakin on ollut joskus r-vika!!!
      Ei uskoisi vai mitä? Ja onhan sama juttu Suomen presidentilläkin ja hyvin menee...
      Kyllä tuon "vian" voi saada kuntoon, mutta työtä se varmasti vaatii.


    • Moi mul on ollu koko ikäni r-vika en itse tykkää siitä ja en vain uskalla kertoa vanhemmilleni että haluan puheterapiaan.aina jos huudan vaikka jtn kaveriani missä on r-kirjain niin se kuulostaa mielestäni tyhmältä joten en voi huutaa sitä kovin lujaa. mitä pitäisi tehdä saako mistään mitään harjoituksia miten se äännetään?olen jo 12 vuotias tietääkö kukaan voiko se enään korjautua ja miten?


    • Ensiksi ei oo olemassa r vikaa.. Se on vaa erinlainen äänne..Mä oon 13 ja mul on kurkku ärrä..Tykään laulaa,mut se ärsytää ku sanoo aina kurkkuärrän...Annan sulle vihjeen kannaattaa puhuu kaikki ärrät d kielellä esim risto=disto mä osaan nyt ärrän jos keskityn xD onhan tarja halosellakin erinlainen r äänne..


    • foodoo kirjoitti:

      Ensiksi ei oo olemassa r vikaa.. Se on vaa erinlainen äänne..Mä oon 13 ja mul on kurkku ärrä..Tykään laulaa,mut se ärsytää ku sanoo aina kurkkuärrän...Annan sulle vihjeen kannaattaa puhuu kaikki ärrät d kielellä esim risto=disto mä osaan nyt ärrän jos keskityn xD onhan tarja halosellakin erinlainen r äänne..

      Hei! Itselläkin on r vika. Mutta osaan sen mutta sanon sen d ärrällä. Esim näin, Oikea sana: Koira lausun: Koidra. Mene vaikka peilin eteen, mene makaamaan tuolin päälle, ole ylös alaisin. Sitten sanot kokoajan deetä, siitä se sitten lähtee ;).


  • Oikeasti kohta menen lukioon, enkä osaa sitä sairaalloisen vaikeata ja hankalaa kirjainta.
    Ennen, minulla oli sairaalloinen pakkomielle ärrän oppimiseen, minä tosin luovutin.

    Jos en ikinä opi ärrää muutan ihan varmasti pois Suomesta, jonnekkin missä kovaa R-kirjainta ei käytetä. Ihan sama minne kuhan vain en kuule sitä sairasta kirjainta.

    Onneksi on internet ja voin täällä esittää "epä r-vikaista" eihän kukaan kirjoituksesta päätellen voi tietää olenko r-, s- tai minkä tahansa kirjaimen väärinlausuva ihminen.

    Silti tahtoisin sanoa rohkeasti kaikki sanat, mitä päähäni putkahtaa, varmasti olisin aktiivisempi tunneilla, jos osaisin r:än ja lausuisin kaiken itsevarmasti.

    Mutta viimepäivinä eräs ystäväni, kysyi oliko miulla r-vika. Hän ei tosiaan ollut huomannut! Mistä oikein hän luuli että kiemurteluni ja kaarrelteluni johtui...
    Tosin eräs luokkakaverini, todella itsevarma tyttö, on myöskin r-vikainen, joten en voi varsinaisesti laskea kaikkea r-vian syyksi.
    Ehkä se vain johtuu persoonastani. Tai jostain muusta.

    Kunpa kuitenkin pääsisin viasta eroon ennen kuin olen aikuinen ja ihan oikeasti ryhdyn maastamuuttajaksi >.

  • Mulla on sama ongelma kun sulla eli mulla on ollut r-vika 14 vuotta ja häpeän sitä yhtä paljon ku säkin. En koskaan koulussa kehtaa käyttää r-kirjainta käytän sitä vain läheisimpien kavereiden seurassa jos niidenkään ja viime aikoina siitä on tullu mulle yhä pahempi ongelma, josta koitan päästä kovasti eroon. Tiiän miltä susta tuntuu. Koita vaan kestää ja muuten olisko tietoa mistä niitä harjotuksia vois hankkia.

    • mulla on myös r-vika. en uskalle sanoa missään sanaa missä olisi r-kirjain. häpeän sitä hirveästi ja pelkään koulussa että joudun sanomaan sen vielä joskus koko luokan kuullen.


    • jepsiss kirjoitti:

      mulla on myös r-vika. en uskalle sanoa missään sanaa missä olisi r-kirjain. häpeän sitä hirveästi ja pelkään koulussa että joudun sanomaan sen vielä joskus koko luokan kuullen.

      olen 19-vuotias tyttö. Vieläkään en osaa sanoa ärrää ja koko lukioaika oli tuskastelua varsinkin ruotsin tunneilla kun piti pitää suullisia esityksiä luokan edessä. Ja äidinkielen tunneilla jne jne. En myöskään ollut ikinä tunneilla aktiivinen sillä en halunnut vastata opettajalle vastaukseen jossa tiesin joutuvani käyttämään r-kirjainta, varsinkin kun koulumme ihmiset olivat suurimmaksi osaksi pinnallisia ihmisiä.
      Me kaikki r-vikaiset olemme kehittäneet oman tapamme välttää ärrä-tilanteita. Tavalliset pulliaiset eivät tiedäkkään miten joudumme miettimään sanomisiamme! Mutta silti monen ongelma on se että siitä on tehty liian iso ongelma elämäämme. Kaikki eivät edes huomaa sitä, monia ei edes kiinnosta se. Nuorempana siitä saattaa kuulla jotain kommentteja mutta jos vielä yli 20vuotiaille huomautetaan siitä, se on vaan naurettavan lapsellista siltä joka huomauttaa.
      itse olen tällä hetkellä olen asiakaspalvelussa duunissa ja pääsin kaupalliselle alalle opiskelemaan. En anna kurkkuärräni estää minua tulemasta tulevaisuudessa esim. yrityksen johtajaksi. Oppikaa vain elämään sen kanssa että se on hauska persoonallisuuden piirre. Olen seurustellut monen kanssa ja moni ei ole huomannut sitä vasta kuin monen kuukauden jälkeen! no. olipa epäselvä kokonaisuus tässä viestissä 8)

      Ehdotus: Kaikki sanat joissa on tupla R pitäisi kieltää lailla. haRRi kuRRi ja ruotsin sanojen taivutuksista luokan edessä pitäisi kieltää DöRR Dörret dörr dörrerna vai miten se meneekään. SE EI OLLUT KIVAA. =)


  • Oon 13v. ja voisko kukaan auttaa ton ärrän oppimises ite häpeen sitä enkä uskalla sanoa oikeestaan mitään sanaa jossa on ärrä. Monet kavereistani eivät tiedä sitä mut en kehtaa sitä sanoakkaa ku olen kuullu ku he joskus matkii muita ärrä vikasten puhetta meidän luokal. Joten mikä neuvoks paljon sitä pitää hokee et sen oppii olin ala-asteel puheopetukses mut se jäi. Sitten on aina kauheet paineet ku pitää lukee jotain äänee luokan edes. Mikä neuvoks???????

    • oon 13, enkä osaa sen paremmin ärrää, vaik olin joskus 1. lk puheterapeutil koulussa, mut se ei mitää auttanu, ku ei ollut motivaatiota. ei ollut sen jälkeenkään, mut nyt iskä kiristää et ei päästä mua ulkomaille (ainoo juttu mistä en vois luopua) jos en opi ärrää (enkä edes sen mielestä voi päästä toimittajaksi jos en osaa ärrää). sieltä terapeutilta muistan vaan jotai et piti matkia herätyskelloo, niinku jtn dringdring.. ku r ääntyy samas ku d. kanttii harjotella jtn sellasii sanoi varmaa. //en oo kyl koskaa häpeilly vikaani, ku en yleensä ees muista sitä, en oo ees mikää hiljanen koulussa, vaik on se r-vika (ei ees oo muilla).


    • nikita_94 kirjoitti:

      oon 13, enkä osaa sen paremmin ärrää, vaik olin joskus 1. lk puheterapeutil koulussa, mut se ei mitää auttanu, ku ei ollut motivaatiota. ei ollut sen jälkeenkään, mut nyt iskä kiristää et ei päästä mua ulkomaille (ainoo juttu mistä en vois luopua) jos en opi ärrää (enkä edes sen mielestä voi päästä toimittajaksi jos en osaa ärrää). sieltä terapeutilta muistan vaan jotai et piti matkia herätyskelloo, niinku jtn dringdring.. ku r ääntyy samas ku d. kanttii harjotella jtn sellasii sanoi varmaa. //en oo kyl koskaa häpeilly vikaani, ku en yleensä ees muista sitä, en oo ees mikää hiljanen koulussa, vaik on se r-vika (ei ees oo muilla).

      kuinka kauan sitä pitää treenata sitä r-vikaa et se häipyy jos on 13w onkos se noin 1h vai 24h????


    • -god- kirjoitti:

      kuinka kauan sitä pitää treenata sitä r-vikaa et se häipyy jos on 13w onkos se noin 1h vai 24h????

      Mä oon opetellu ärrää jo 17 vuotta. Laske siitä montako tuntia. Nyt vasta alkaa sujumaan, jotenkin... :(:(


    • -god- kirjoitti:

      kuinka kauan sitä pitää treenata sitä r-vikaa et se häipyy jos on 13w onkos se noin 1h vai 24h????

      se on vuosia se aika
      t. ärrää monta vuotta jo motivaatiolla harjoitellut


  • Mulla on sellanen tahmean kuulonen R-vika ja on todella ärsyttävää kun mun nimessäkin on R. Ei oo kivaa sanoo nimee toiselle ku kuulostaa niin tyhmältä :| Ois kiva jos löytyis netistä vaikka apua sen lausumiseen..

    • Olen 13v ja minulla on ongelmana kurkku ärrä. ala-astella kävin puheterapiassa, mutta lopetin siellä käymisen(kaduttaa jälkeen päin).ala-asteella minua kiusattiin,mutta en pahemmin välittänyt välillä turhaannuin.Kun viime syksynä menin ylä asteelle aloin välttelemään sanoja jossa on r. pelkään että minua alettaisiin jotenkin syrjimään. on tilanteita jossa on pakko sanoa r. Yleensä tuon tilanteen jälkeen jotkut alkavat matkia kurkku ärrääni. Ääneen lukemiset ovat täyttä tuskaa yleensä kieltäydyn lukemasta, joka tietysti vaikuttaa numerooni. Olen jopa lintsannut koulusta silloin kun esitetään luokan edessä ryhmätöitä. Lintsaaminen on todella ikävää nimittäin jää jälkeen muista esim; matikassa. r- viassa on ikävää myös se että on vaikea saada selvää puheesta. Tämä tulee ilmi esim: hampurilaista tilatessa. " mitä otatte" Ottaisin kerros-aterian "ateeksi minkä" kerros aterian "en kuule". yleensä äitini joutuu sanomaan myyjälle mitä haluan joka on todella häpeällistä. Koulussa olisi ensiviikolla taas esitelmä saa nähdä mitä keksin. Mutta ennen kaikkea tsemppiä kaikille joilla on r-vika ja älkää päästäkö ärrää valtaan niinkuin minulle kävi.


    • kurkku R kirjoitti:

      Olen 13v ja minulla on ongelmana kurkku ärrä. ala-astella kävin puheterapiassa, mutta lopetin siellä käymisen(kaduttaa jälkeen päin).ala-asteella minua kiusattiin,mutta en pahemmin välittänyt välillä turhaannuin.Kun viime syksynä menin ylä asteelle aloin välttelemään sanoja jossa on r. pelkään että minua alettaisiin jotenkin syrjimään. on tilanteita jossa on pakko sanoa r. Yleensä tuon tilanteen jälkeen jotkut alkavat matkia kurkku ärrääni. Ääneen lukemiset ovat täyttä tuskaa yleensä kieltäydyn lukemasta, joka tietysti vaikuttaa numerooni. Olen jopa lintsannut koulusta silloin kun esitetään luokan edessä ryhmätöitä. Lintsaaminen on todella ikävää nimittäin jää jälkeen muista esim; matikassa. r- viassa on ikävää myös se että on vaikea saada selvää puheesta. Tämä tulee ilmi esim: hampurilaista tilatessa. " mitä otatte" Ottaisin kerros-aterian "ateeksi minkä" kerros aterian "en kuule". yleensä äitini joutuu sanomaan myyjälle mitä haluan joka on todella häpeällistä. Koulussa olisi ensiviikolla taas esitelmä saa nähdä mitä keksin. Mutta ennen kaikkea tsemppiä kaikille joilla on r-vika ja älkää päästäkö ärrää valtaan niinkuin minulle kävi.

      Harjottelen just ärrää ja olen edistynyt siinä . Minua on alettu kiusaamaan ärrä viasta, joten olen pannut toimeksi ! Harjoitelkaa näin: Sanokaa ensin d ja sitten drn samasta paikasta . Yrittäkää lukea paljon ääneen että voisitte sanoa oikean ärrän . Keksikää myös itse lauseita ja puhukaa ääneen kotona ja sanokaa oikea r joka ärrän kohdalla !


  • oon kohta 15-vuotias tyttö ja mullakin on r-vika. kävin puheterapeutilla ala-asteella mutta siihen se sitten jäi kun siirryin 4- tai 5-luokalle. häpeen sitä.. kerran mun kaveri kysy nauraen että "onko sulla ärrävika?" mä vaan olin hiljaa ja katoin muualle. ärsyttää ja inhottaa niiiin ****sti. haluun tästä "viasta" eroon heti!! haluaisin oppia puhumaan espanjaa sujuvasti, mutta enhän minä voi tämän ärrä-vian takia. se estää mua muuttamasta espanjaan joka on mun suurin haaveeni. koulussa on ärsyttävää lukea kappaleita ääneen vuorotellen ruotsin tunnilla. mutta en oo kuitenkaan varma että tietääkö ees kaikki mun luokkalaiset mun ärrä-viasta. kukaan ei koskaan naura, kun pidän esitelmiä luokan eessä, mikä on kyllä helpotus. mutta - mä en osaa ees ns. kurkkuärrää. sanon ärrän silleen että kieli osuu vähäsen kitalakeen. haluaisin NIIN kovasti oppia ärrän!!!

    • Morjes. Oon taas pian 15v poika ja mullakin VALITETTAVASTI on tää sama hiton vika! Ite kävin ala-asteel 1-,2-, ja vissiinkin vielä kolmannellakin luokalla puheopetuksessa koulussa. Nooh, sitä siel opeteltiin, mutta silloin ei ollut motivaatiota harjotella sitä kotona ja nyt v'tuttaa. Varsinkin ruotsin tunnit on yhtä helvettii, ku joka hiton sanassa rrrrrrrrr ja sit jännittää ko opettaja aina kyselee kotitehtäviä, enkä tod. halua vastata kysymykseen, jonka vastaus on lyhyt sana johon on tungettu hitto 3 ärrää... Pyrin estämään sen viittaamalla niitä vastauksia, joissa ei ärrää esiinny, tai sanoihin, joissa on ärrä mut sitä ei siin kauheesti kuulu. Ei mulla kauheen hyvin se vika erotu, kun ei kauheen monet oo sitä huomannu, paitsi tietenkin lähes kaikki luokkalaiset, mutta onneks ne ei naura. Kaverit ei ehkä huomio sitä niin helposti, koska keksin aina synonyymeja sanoille, joissa on är... Vituttaa myös se kun helposti änkyttää jonkun ärrällä alkavan sanan. "mikä mopo sul on?" "äx-r r r r ace"... Osaan kyllä sanoa ärrän "oikeaoppisesti", mutta sitä joutuu korostamaan paljon. Jos koitan
      matalal äänel sanoo niin tulee niinku "hhhrrrr" ja
      se v'tuttaa. Kielijännekin ollaan kahesti leikattu pienenä. Voi kun oppisin sen, voisin vaikka mennä kevätjuhlassa lavalle kaikkien eteen ilman mitään
      paineita ärrä viasta, voisin pitää esitelmiä ruotsista ja äikästä ilman paineita, olisin paljon puheliaampi. Usein käy myös niin että olis joku hyvä juttu kerrottavan, mut sit just ko on kertomas sitä jollekkin niin huomaa et hitto, se alkaa ärräl ja änkytän sen kuitenkin, joten pidän pääni kii ja hyvän vitsin sisälläni....

      Ekaa kertaa avaudun ns. viastani muille ko perheelle...


    • paljon!! kirjoitti:

      Morjes. Oon taas pian 15v poika ja mullakin VALITETTAVASTI on tää sama hiton vika! Ite kävin ala-asteel 1-,2-, ja vissiinkin vielä kolmannellakin luokalla puheopetuksessa koulussa. Nooh, sitä siel opeteltiin, mutta silloin ei ollut motivaatiota harjotella sitä kotona ja nyt v'tuttaa. Varsinkin ruotsin tunnit on yhtä helvettii, ku joka hiton sanassa rrrrrrrrr ja sit jännittää ko opettaja aina kyselee kotitehtäviä, enkä tod. halua vastata kysymykseen, jonka vastaus on lyhyt sana johon on tungettu hitto 3 ärrää... Pyrin estämään sen viittaamalla niitä vastauksia, joissa ei ärrää esiinny, tai sanoihin, joissa on ärrä mut sitä ei siin kauheesti kuulu. Ei mulla kauheen hyvin se vika erotu, kun ei kauheen monet oo sitä huomannu, paitsi tietenkin lähes kaikki luokkalaiset, mutta onneks ne ei naura. Kaverit ei ehkä huomio sitä niin helposti, koska keksin aina synonyymeja sanoille, joissa on är... Vituttaa myös se kun helposti änkyttää jonkun ärrällä alkavan sanan. "mikä mopo sul on?" "äx-r r r r ace"... Osaan kyllä sanoa ärrän "oikeaoppisesti", mutta sitä joutuu korostamaan paljon. Jos koitan
      matalal äänel sanoo niin tulee niinku "hhhrrrr" ja
      se v'tuttaa. Kielijännekin ollaan kahesti leikattu pienenä. Voi kun oppisin sen, voisin vaikka mennä kevätjuhlassa lavalle kaikkien eteen ilman mitään
      paineita ärrä viasta, voisin pitää esitelmiä ruotsista ja äikästä ilman paineita, olisin paljon puheliaampi. Usein käy myös niin että olis joku hyvä juttu kerrottavan, mut sit just ko on kertomas sitä jollekkin niin huomaa et hitto, se alkaa ärräl ja änkytän sen kuitenkin, joten pidän pääni kii ja hyvän vitsin sisälläni....

      Ekaa kertaa avaudun ns. viastani muille ko perheelle...

      Terve, itse olen jo 18v poika ja vieläkin on r-vika. Monta yötä olen viani takia itkenyt. Ala-asteella sain kyllä opetusta mutta ei se vika minnekkään kadonnut. Koulussa on välillä kiusattu vian takia. Vika on ollut kyllä koko perheellä, kuitenkin he ovat oppineen R-än sanomaan, mutta pieni R-vika heillä silti on, vaikka sitä ei kuuliskaan.

      Voisiko joku ystävällisesti kertoa miten kannattaisi R:ää harjoitella? Olisisin todella kiitollinen avusta. Omassa nimessä on R kirjain ja siksi häpeän sanoa omaa nimeäni muille.


    • R-vikainen kirjoitti:

      Terve, itse olen jo 18v poika ja vieläkin on r-vika. Monta yötä olen viani takia itkenyt. Ala-asteella sain kyllä opetusta mutta ei se vika minnekkään kadonnut. Koulussa on välillä kiusattu vian takia. Vika on ollut kyllä koko perheellä, kuitenkin he ovat oppineen R-än sanomaan, mutta pieni R-vika heillä silti on, vaikka sitä ei kuuliskaan.

      Voisiko joku ystävällisesti kertoa miten kannattaisi R:ää harjoitella? Olisisin todella kiitollinen avusta. Omassa nimessä on R kirjain ja siksi häpeän sanoa omaa nimeäni muille.

      Morjes. Täsä topicissa oli hyviä vinkkeä, missä ärrän pitäisi muodostua jne. Itelläkin etu -ja sukunimessä ärrä... :(


    • R-vikainen kirjoitti:

      Terve, itse olen jo 18v poika ja vieläkin on r-vika. Monta yötä olen viani takia itkenyt. Ala-asteella sain kyllä opetusta mutta ei se vika minnekkään kadonnut. Koulussa on välillä kiusattu vian takia. Vika on ollut kyllä koko perheellä, kuitenkin he ovat oppineen R-än sanomaan, mutta pieni R-vika heillä silti on, vaikka sitä ei kuuliskaan.

      Voisiko joku ystävällisesti kertoa miten kannattaisi R:ää harjoitella? Olisisin todella kiitollinen avusta. Omassa nimessä on R kirjain ja siksi häpeän sanoa omaa nimeäni muille.

      Mä oon 17v ja mulla on r-vika ja ala-asteesta asti aina kiusattu sen takia. Sillo en oikeestaan välittäny niin paljon ja jatkoin vaa puhumista, mutt sitten ylä-asteella siitä jakso vielä jotkut aina sanoo jotain: sano ärrän kierrän jne... niin nykyään en oikeen kehtaa käyttää ärrää milloinkaan paitsi joskus jonku ihan läheisen tutun kanssa ja silloinkin aika harvoin. vituttaa vaa ja varsinki ku sitä vielki kuulee aina ku jotkut dissaa jotain jolla on r-vika. Kuulen sitä melkein päivittäin ja alkaa jo pikkuhiljaa raivostuttaa. Vois melkee muuttaa jonnekki ulkomaille jossa puhutaan vaikka englantia tjsp. Menee elämä ihan vituilleen tälläsen ihan tyhmän jutun takia.


    • paljon!! kirjoitti:

      Morjes. Oon taas pian 15v poika ja mullakin VALITETTAVASTI on tää sama hiton vika! Ite kävin ala-asteel 1-,2-, ja vissiinkin vielä kolmannellakin luokalla puheopetuksessa koulussa. Nooh, sitä siel opeteltiin, mutta silloin ei ollut motivaatiota harjotella sitä kotona ja nyt v'tuttaa. Varsinkin ruotsin tunnit on yhtä helvettii, ku joka hiton sanassa rrrrrrrrr ja sit jännittää ko opettaja aina kyselee kotitehtäviä, enkä tod. halua vastata kysymykseen, jonka vastaus on lyhyt sana johon on tungettu hitto 3 ärrää... Pyrin estämään sen viittaamalla niitä vastauksia, joissa ei ärrää esiinny, tai sanoihin, joissa on ärrä mut sitä ei siin kauheesti kuulu. Ei mulla kauheen hyvin se vika erotu, kun ei kauheen monet oo sitä huomannu, paitsi tietenkin lähes kaikki luokkalaiset, mutta onneks ne ei naura. Kaverit ei ehkä huomio sitä niin helposti, koska keksin aina synonyymeja sanoille, joissa on är... Vituttaa myös se kun helposti änkyttää jonkun ärrällä alkavan sanan. "mikä mopo sul on?" "äx-r r r r ace"... Osaan kyllä sanoa ärrän "oikeaoppisesti", mutta sitä joutuu korostamaan paljon. Jos koitan
      matalal äänel sanoo niin tulee niinku "hhhrrrr" ja
      se v'tuttaa. Kielijännekin ollaan kahesti leikattu pienenä. Voi kun oppisin sen, voisin vaikka mennä kevätjuhlassa lavalle kaikkien eteen ilman mitään
      paineita ärrä viasta, voisin pitää esitelmiä ruotsista ja äikästä ilman paineita, olisin paljon puheliaampi. Usein käy myös niin että olis joku hyvä juttu kerrottavan, mut sit just ko on kertomas sitä jollekkin niin huomaa et hitto, se alkaa ärräl ja änkytän sen kuitenkin, joten pidän pääni kii ja hyvän vitsin sisälläni....

      Ekaa kertaa avaudun ns. viastani muille ko perheelle...

      oon 13.v tyttö. mullakin on tuo samainen vika ja kyllä nyt ärsyttää kun kävin 1 ja 2 luokalla opetuksessa mutta kun en sillon oikeen tajunut mitä eroo on oikeella ja väärälla r:llä niin en pä sitten koskaan kontona tehnyt harjoituksia..


  • Olen 13- vuotias tyttö ja aina ollut R- vikainen. En äännä sitä kurkkuärränä, vaan kolautan hampaitani yhteen ja päästän sellaista ääntä kurkusta. Se ei oikeastaan edes kuulu kuin vähän. Minua ei varsinaisesti ole kiusattu sen suhteen, mutta muutamat ovat sanoneet joskus tähän tyyliin: "Sano R." Kerran ensimmäisellä luokalla ollessani yksi luokkalaisistani kysyi, miksen osaa sanoa ärrää, vaikka nimeni alkaa sillä kirjaimella. -.- Elämä on muutenkin sen kanssa niin hankalaa, niin miksi pitää kiusata sen suhteen? Ärsyttävää. En muista tarkalleen, kuinka kauan olin puheopetuksessa, mutta pikkuärrän opittuani lopetin sen - omasta tahdostani. Nyt minua surettaa kamalasti. Voisin sanoa oman nimenikin vaivatta, jos olisin jatkanut. Inhottaa sanoa oma nimi, joka alkaa r:llä (Riikka). Monet ovat kysyneetkin heti nimeni sanottuani; "Ai Iikka?" Typerää. Minulta kysytään silloin tällöin r- viastani, mutta melkein kaikki luokkalaisistani tietää. Minua myös ketuttaa, että yhdellä luokkalaisellamme oli myös r- vika, mutta hän oppi sen parissa viikossa, silloin kun minäkin vielä kävin puheopetuksessa. Harjoittelin pikkuärrää kotona, mutta minusta se kuulostaa vieläkin korvissani s:ltä, vaikka opettaja sanoikin olevan ihan oikea. Olen kotona hyvin puhelias, mutta kavereitteni kanssa paljon hiljaisempi vikani takia.

    Minua pelottaa hieman aloittaa ruotsi kuulemani perusteella. Olen siitä hyvin kiinnostunut ja haluaisin todella panostaa siihen. Mahdollisuudet kumminkin heikkenevät vikani takia, sillä minäkin pyrin välttämään r:n käyttämistä. Vaikka kuinka olen etsinyt internetistä ohjeita ja noudattanut ohjeita tarkoin, tärinää ei vain synny. Vain omituista "sihinää". Vaikka kuinka nopeasti toistaisin dee-dee-dee:tä, ei siitä tunnu tulevan mitään. Olen yrittänyt olla välittämättä siitä, mutta kyllä se pistää miettimään, että jos lauseessa on r- kirjain, sanoisiko sitä sittenkään. Harmittaa vietävästi.

  • Olen 17-vuotias tyttö enkä mä ole koskaan varsinaisesti hävennyt r-vikaani. Sitä ei kuulemma edes huomaa. Esitelmät yms. menee ihan mallikkaasti (no, ruotsintunnit on kyllä joskus aika hauskoja, ja kerran jouduin pitämään esitelmän europarlamentista :D) ja suurimman osan ajasta mä en ole edes "tietoinen" että mulla on mikään "vika" vaan mä unohdan sen. Ei mua ole itse asiassa koskaan asiasta kiusattukaan, mitä joku nyt joskus jotain tyhmää läppää on heittänyt, mutta senhän nyt voi kuitata ihan huumorilla. Ehkä kiusaamattomuus johtuu asenteesta ja siitä etten mä häpeä enkä piilottele r-vikaani. Sanoisin jopa että se on vain persoonallisuutta korostava piirre :D

    Että älkää hyvät ihmiset turhaan hävetkö. R-vika ei ihan oikeasti ole ongelma jos siitä ei tee ongelmaa itselleen.

    • R-vikojahan on monenlaisia. Jollakin on pahemi ja jollakin helpompi. Eli ei välttämättä voi sanoa että "minua ei ole kiusattu vaikka on r-vika". Voi olla että sinulla on juurikin todella lievä r-vika. Itselläni on kuitenkin paha sellainen ja etunimessäni on r-kirjain. : /


  • Mukava lukea että täällä on kohtalotovereita. Itsellenikin on asian takia muodostunut pahoja itsetunto-ongelmia ja masennusta, mutta kovasti nyt olen yrittänyt opetella sanomaan ärrää oikein jo miltei parin vuoden ajan. Olen todella päättänyt että tänä kesänä opin sen, ettei tarvitse enää uudessa koulussa asiaa hävetä vaikka se vaatisi 10h päivässä harjoitusta! Ja eikä vielä olisi liian myöhäistä hakea toiseen kouluun josta voisi valmistua unelma-ammattiini, unelman vain hylkäsin tämän vian takia ja nyt harmittaa valtavasti.

    Muutama kuukausi sitten opin lausumaan ärrän mielestäni oikein ja siitä asti olen lukenut paljon tekstejä ääneen, mutta vieläkin ärrä tulee todella tönkösti ja se keskeyttää aina sanan. No ahkeran lukemisen tuloksena n. viikko sitten huomasin sen kehittyneen valtavasti ja alkoi viimein sulautua puheen sekaan eikä kuulostaa irralliselta ja olin todella haltioissani sillä luulin viimein oppineeni sen. Mutta sitten nauhoitin omaa puhettani ja kuuntelin sen niin se kuulosti aivan järkyttävältä! Ja iski taas ihana masennuksen tunne etten opi tätä koskaan.. En ymmärrä miten ärräni voi vieläkin tulla niin tönkösti ja ylikorostuneesti ja en ole edes varma kuulostaako se oikelta ärrältä mutta etenkin se, että kieli alkaa päristä, kestää pitkään.

    Olenkin taas alkanut miettiä että onko tekniikkani kuitenkaan oikea tai siis olen lähes varma ettei ole. Yritän sanoa ärrän samassa paikassa kuin d:n eli kielen kärki olisi ylhäällä kitalaessa. Kuitenkin tuntuu että koko muu kieli tärisee mutta kärki ei ja lisäksi olen huomannut sen, että esim. selinmakuussa ärrän sanominen ei onnistu alkuunkaan, vaan minun pitää joko istua tai seistä ja pään osoittaa suoraan eteenpäin jotta edes tämä nykyinen onnistuu.

    Olisinkin todella kiitollinen jos joku ärrän osaava lukee tätä ja voisi kertoa, että:

    1. Onko ärrän sanominen yhtä helppoa kaikissa asennoissa ja voitko sanoa esim. renrenrenren yhtä helposti ja nopeasti kuin vaikka dendendenden?

    2. Miltä se oikeasti tuntuu siellä suussa kun puhuu eli tuntuuko kielen tärinä koko kielessä vai vain kärjessä vai missä? ja ylipäätänsä muutenkin kuvailla sitä tunnetta.

    Ja jos joku onnellinen on ollut ärrävikainen ja sen oppinut niin tapahtuuko oppiminen siten, että viimeinkin vain tajuaa miten se sanotaan sen jälkeen sitä osaa heti myös käyttää puheessa vai vaatiiko se valtavasti harjoitusta ja aikaa että puhuminen luonnistuu?

    Luonteeltani olen kyllä sen verran sisukas ja periksiantamaton ja sen verran hyvin asiani kuitenkin edelleen ovat ja tahdonvoimaa vielä jäljellä että en anna tällaisen asian pilata koko elämääni sillä minulla on paljon tulevaisuuden unelmia ja haluaisin viimeinkin näyttää ihmisille millainen todella olen eli lähes täydellinen vastakohta sille millainen nykyään olen. Eikä voi olla niin helvetin vaikeaa löytää suusta sitä oikeaa tapaa sanoa yksi typerä kirjain!!

    • Ärrä-vika mullakin, mutta kyllä mä sitä päristää osaan, mielestäni oikeaoppisesti, mutta todella vaikeaa liittää sanoihin ja usein käy niin et se vaa töksähtää, eikä pärinää kuulu laikaan :/. Pienenä sanoin ärrän poskessa, sanon edelleen, mutta en todellakaan niinku vahvasti, iha sillee nopeesti. Eli mielestäni osaan sanoa ihan hyvin jotain sanoja, esim. varaa, koska siinä on vaan yks ärrä. Jos olis vaiks varras, niin kaikki huomais, että mul on ärrä vika, sillä mun pitäis pitkittää sitä ns. poskiärrää, ja sit se kuulostais kun puhaltaisin (ei siis sitä kuuluisaa pärinää). Itekin aion oppia sanoo kesän aikana, mielellään enne RRRRiparii -.-. Pelkään aina tilanteita, jossa mun pitää sanoa oma nimi, kun etu ja -sukunimessä on ärrä (onneks vaan yks kummassakin). Silti must tuntuu et sanon sen huonosti. Meiän luokalla on muitakin ärrävikasia ja tuntuu et niit ei kiinnost lainkaan se vika, olispa se niin helppoo. Kukaan ei naura niille, mut tuntuu, et kun puhun niin kaikki nauraa mulle viastani (vaikka näin ei siis ole). Urpå, vaikka sen oppiskin sanomaan oikein, sen liittäminen sanoihin on eRittäin hankalaa!


    • Olen 29 vuotias mies ja minulla ollut r-vika koko ikäni. Opin kanssa ala-asteella niin sanotusti jotenkin pärisyttämään ärrää kitalaella, mutta sitten se jotenkin jäi ja sitä ei tullut harjoiteltua että se olisi puheeseen tullut. Sit iän myötä tosta viasta on tullut ongelma kanssa ja alkanut kokoajan varomaan sitä kurkkuärrää.

      Sitten päätin pari viikkoa sitten että homma saa loppua ja opettelen sen ÄRRÄN PERKELE. Aloin pärisyttää tässä kotona mutta siitä ei eka meinannut tulla mitään. Sanoihin liittäminen tuotti niin tuskaa koska ei vaan kieli toimi.

      No päivittäin vaan 2-6h päristelin ja kehitystä alkanut tulemaan todella hyvin. Huomasi vaan et kieli rentoutuu kokoajan. Pari päivää sitten pääsin puheteraupetille ja siellä oikeastaan todettiin että tavallaan ärrä on oikea mutta korostunut pärinä ja ainoa keino on vaan opetella ja lisäämään se puheeseen. Eli treeniä vaan. Luen päivittäin ääneen sen 4h. Seuraava etappi on tuoda se sit puheeseen tuolla muitten kanssa.

      Usko on luja ja uskon et muillakin teillä on kun asennetta vaan perkeleesti!!! Tosissaan varatkaa se aika puheteraupetille, Siinä ei mitn menetä. Jos kysyttäävää niin vastaan mielelläni.


    • "Olisinkin todella kiitollinen jos joku ärrän osaava lukee tätä ja voisi kertoa, että:

      1. Onko ärrän sanominen yhtä helppoa kaikissa asennoissa ja voitko sanoa esim. renrenrenren yhtä helposti ja nopeasti kuin vaikka dendendenden?

      2. Miltä se oikeasti tuntuu siellä suussa kun puhuu eli tuntuuko kielen tärinä koko kielessä vai vain kärjessä vai missä? ja ylipäätänsä muutenkin kuvailla sitä tunnetta.

      Ja jos joku onnellinen on ollut ärrävikainen ja sen oppinut niin tapahtuuko oppiminen siten, että viimeinkin vain tajuaa miten se sanotaan sen jälkeen sitä osaa heti myös käyttää puheessa vai vaatiiko se valtavasti harjoitusta ja aikaa että puhuminen luonnistuu? "

      Itse opin aikuisiällä, kuten jo sanottua toisaalla, ärrän sanomisen vaikka ärrävika ei minua hirveästi enää edes haitannut (oli lievä ranskalainen ärrä).
      Aluksi ärrät, vaikka sanoin ne oikasta paikasta, kuulostivat ylikorostuneelta ja oudolta, enkä heti kehdannut puhua oikeasta paikasta tulevalla ärrällä. Mutta vaikkei ärräsi olisi täydellinen, mikset vain ala käyttää sitä? Luultavasti "uusi ääräsi" on silti edellistä paljon oikeamman kuuloinen...melko varamaan jo lausut ärrän kutakuinkin täysin oikein, mutta olet vain ylikriitinen ja olet tehnyt siitä pakkomielteen, kuten melkein kuin anorektikot, jotka näkevät itsensä aina liian lihavina...mikset kysy joltain? Yhtä kaikki, jos sanot ärrän oikeasta paikasta (siis kielen kärjellä kiralaesta), kun vain totut sitä käyttämään, se alkaa kuulostaa täysin oikealta. Se, että renren menee yhtä sujuvasti kuin denden vie aikaa. rentous muuten on tärkeää ja itse opin sanomaan ärrän saunassa, joka oli paras paikka harjoitella. Rentous taas voi olla vaikeaa, jos asia on sinulle pakkomielle..


  • Minulla myös ärrä vika ollut koko ikäni ja kuten monet muutkin, minäkin olen käynyt ensimmäiset koulu vuoteni puheterapiassa, mutta sitten se jotenkin jäi. Mua ei vaan enää kutsuttu sinne harjotteleen sitä. Ja nyt ottaa päähän myös se että en jaksanut/viitsinyt kotona harjoitella niitä. Vihkon jossa nämä harjoitukset ovat, pitäisi olla vielä tallessa, pitäisi kai etsiä se.

    Olisi mahtavaa olla sellainen kuten osa täällä eli en välittäisi "viastani". Mutta se on hyvin hankalaa. Varsinkin silloin kun Ruotsin tunneilla pitää lukea ääneen koko luokalle. Sekin kyllä kohensi mahtavasti mielialaani kun paras ystäväni yhtäkkiä kun puhuimme jostain sanoi: "Semmoisilla joilla on aika paha ärrä vika" ja katsoi mua. Tuli aika paska fiilis :<

    Ennen minullakin oli sellainen että ärräni meni poskeen, mutta nykyään vain olen alkanut sanomaan sen hiukan(todella hiukan siis) paremmalla tavalla. Ja toivon että jos käytän tätä tapaa ärräni kehittyisi paremmaksi. Pakko kai kaivaa se vihko jostain esiin ja alkaa taas harjoittelemaan oikein kunnolla ennen kuin koulut taas alkavat..

    • olen 13v. ja minulla on myös r-vika tai oli opin sen jo 2. luokalla en vain ole kehdannut koskaan sanoa kellekkään että osaan sen ja nyt kun menen ylä-asteelle huomenna ajattelin käyttää sitä silloin,mutta en tiedä kehtaanko paljastaa sitä kavereilleni 4 vuoden jälkeen.Olen myös hyvin ujo joten se hankaloittaa asiaa.Vaivaannun aina jos joku alkaa matkia r-vikaisia tai puhumaan r-viasta.Sukunimessäni on ärrä ja siitä tulee aina ongelmia jos joudun sanomaan jollekkin koko nimeni ja he joutuvat kyselemään aina monta kertaa ennen kuin saavat selvää jos saavat.Minua ei ole haukuttu viastani kuin muutaman kerran.Pitäisikö minun alkaa käyttää oikeaa ärrääni??


  • Hei.Olen 22v Jätkä jolla myös ollu koko elämän R-vika(josta myös mun Räppinimi tulee eli R-vika)
    Itse oppinu elämään sen kanssa ja ei se muitakaan haittaa jos on ihmisellä R-vika ja joistain ihmisistä se myös on jollain tapaa söpön kuulosta :D..jos itse haluat siitä kurkku ärrästä eroon niin vaatii todella paljon harjoitusta,Päivittäin ja siihen voi mennä todella monta vuotta jos se kurkkuärrä on ollut käytössä pitkään...oma neuvoni olisi sinulle että jos todella haluat harjoitella sitä ja oppia oikean ärrän niin kannattaa varmasti hankkiutua ihan oikean puheopettajan pakeille...sieltä kumminki saa ammattimaista opetusta

    hyvää jatkoa sinulle

    T:R-vikainen R-ViKa

    • Juu kuten moRo sanoi niin ärrä vaatii hirvittävää duunia, eli kirjoittelinkin tossa viime viikolla ja täällä oikeastaan ärrä toimii jo aika hyvin, mutta jotkut sanat tuottavat vähän enemmän vaivaa.
      Painotan et olen 29 vuotias, että kyllä teillä nuoremmillakin mahdollisuus on oppia, mutta vaatii oikean asenteen ja kovaa treeniä. Minulla mennyt 3 viikkoa ja 4-8h päivässä treeniä ärrän oppimiseen, eli kovaa päristelyä. Tämä pitkälti kotiopettelulla ja 1h puheterapia käynnillä. Jos kysyttävää niin neuvon tässä palstalla mielellään lisää,


    • ärrä opittu melkein kokonaan kirjoitti:

      Juu kuten moRo sanoi niin ärrä vaatii hirvittävää duunia, eli kirjoittelinkin tossa viime viikolla ja täällä oikeastaan ärrä toimii jo aika hyvin, mutta jotkut sanat tuottavat vähän enemmän vaivaa.
      Painotan et olen 29 vuotias, että kyllä teillä nuoremmillakin mahdollisuus on oppia, mutta vaatii oikean asenteen ja kovaa treeniä. Minulla mennyt 3 viikkoa ja 4-8h päivässä treeniä ärrän oppimiseen, eli kovaa päristelyä. Tämä pitkälti kotiopettelulla ja 1h puheterapia käynnillä. Jos kysyttävää niin neuvon tässä palstalla mielellään lisää,

      Nyt on alkanut vituttaa. Oon huomannut, että kaikki uudet asiat esim. koulussa alkaa vituttaa: jos esim. joku opettaja on poissa ja tilalla joku varaopettaja, joka on uus, niin ihan paniikis, et kysyyks se kaikkien nimiä.. Etu- ja sukunimessä molemmissa ärrää, eli kauheet paineet jos joutuu nimensä sanomaan, ja sehän on perseestä! Ysillä oon ja monet luokkakaverit on ollu samalla luokalla 1. luokasta asti, eli ne on tottunut kuulemaan, miten sanon ärrän. Itte en sanois et mul olis kurkkuärrä. On lauseita, joissa on ärrä ja jotka pystyn sanomaan, ilman että joku huomaa r-vian. Sit on niin perseestä, et esim. enkun ja ruotsin tunnilla kun opettaja kyselee jotain vastauksii, niin koitat viitata semmosiin sanoihi misä ei ole ärrää.. Ja jos jossain on ärrä ja tiedät että se kuulostaa tyhmältä jos sanot sen, niin usein vastaus on: "emmä tota tehtävää tienny". Tiiän, että jännitän liikaa, mutta pieniki "vastoinkäymine", eli esim. joku sanoo puheviasta jotain, niin palauttaa kaiken alkupisteeseen.

      Osaan sanoa ärrän oikein, mut et mä liittäisin sen sanoihin tuottaa vielä suuria vaikeuksia. Kuitenkin huomaa että nykyään onnistuu jo paremmin ko ennen, vaikka se tönköltä kuulostaakin. Jotku on näemmä harjotellu monta tuntia päivässä, mulla usein päiviä kun en ees koita päristää.. Pitäis ottaa ittees nyt niskasta kii. TET-paikka onneks hankittu ja pomolle nimenkin kertonut (kyllä, tämmösii asioita ajattelen ja näistä otan paineita).

      Ei hitto jos osais sanoo ärrän. Viittis liikkuu kaupungil ilman, et joku uus tuttavuus alkaa juttelee ja pian kysyy jo nimeekin. Perrrrhana. Harjoittelemaan --->


    • opetella kirjoitti:

      Nyt on alkanut vituttaa. Oon huomannut, että kaikki uudet asiat esim. koulussa alkaa vituttaa: jos esim. joku opettaja on poissa ja tilalla joku varaopettaja, joka on uus, niin ihan paniikis, et kysyyks se kaikkien nimiä.. Etu- ja sukunimessä molemmissa ärrää, eli kauheet paineet jos joutuu nimensä sanomaan, ja sehän on perseestä! Ysillä oon ja monet luokkakaverit on ollu samalla luokalla 1. luokasta asti, eli ne on tottunut kuulemaan, miten sanon ärrän. Itte en sanois et mul olis kurkkuärrä. On lauseita, joissa on ärrä ja jotka pystyn sanomaan, ilman että joku huomaa r-vian. Sit on niin perseestä, et esim. enkun ja ruotsin tunnilla kun opettaja kyselee jotain vastauksii, niin koitat viitata semmosiin sanoihi misä ei ole ärrää.. Ja jos jossain on ärrä ja tiedät että se kuulostaa tyhmältä jos sanot sen, niin usein vastaus on: "emmä tota tehtävää tienny". Tiiän, että jännitän liikaa, mutta pieniki "vastoinkäymine", eli esim. joku sanoo puheviasta jotain, niin palauttaa kaiken alkupisteeseen.

      Osaan sanoa ärrän oikein, mut et mä liittäisin sen sanoihin tuottaa vielä suuria vaikeuksia. Kuitenkin huomaa että nykyään onnistuu jo paremmin ko ennen, vaikka se tönköltä kuulostaakin. Jotku on näemmä harjotellu monta tuntia päivässä, mulla usein päiviä kun en ees koita päristää.. Pitäis ottaa ittees nyt niskasta kii. TET-paikka onneks hankittu ja pomolle nimenkin kertonut (kyllä, tämmösii asioita ajattelen ja näistä otan paineita).

      Ei hitto jos osais sanoo ärrän. Viittis liikkuu kaupungil ilman, et joku uus tuttavuus alkaa juttelee ja pian kysyy jo nimeekin. Perrrrhana. Harjoittelemaan --->

      Oikeesti mulla oli 4 viikkoa sitten samatilanne ja olen 29 vuotias. Aloin vaan treenaan ja päristelemään sitä oikeata täryä. Kehitystä tapahtuu päivä päivältä ja varmaan 2kk päästä se on aivan täysin kunnossa. Elämä helpottunut niin perkeleesti kun voi käyttää ärräsanoja jne. Ymmärrän ihmisiä jotka eivät saa sitä täryä oikeassa paikassa niin tilanne on hankalampi mut jos sinä osaat niin nyt alat käyttään!!! käsky:)

      1. Lue kotona ääneen kokoajan jotain uudella ärrällä. aina kun olet yksin. netistä vaikka uutisia esim
      2. sitkun se toimii jotenkin niin alat kavereille puhumaan ja siit se lähtee.

      Tottakai sitä itsekkin vielä vähän pitää outona kun ei tosissaan ole ennen niin puhunut ja siihen menee aikaa. Vertaan vähän kun oppisi uudestaan kävelemään:)


    • ärrä opittu... kirjoitti:

      Oikeesti mulla oli 4 viikkoa sitten samatilanne ja olen 29 vuotias. Aloin vaan treenaan ja päristelemään sitä oikeata täryä. Kehitystä tapahtuu päivä päivältä ja varmaan 2kk päästä se on aivan täysin kunnossa. Elämä helpottunut niin perkeleesti kun voi käyttää ärräsanoja jne. Ymmärrän ihmisiä jotka eivät saa sitä täryä oikeassa paikassa niin tilanne on hankalampi mut jos sinä osaat niin nyt alat käyttään!!! käsky:)

      1. Lue kotona ääneen kokoajan jotain uudella ärrällä. aina kun olet yksin. netistä vaikka uutisia esim
      2. sitkun se toimii jotenkin niin alat kavereille puhumaan ja siit se lähtee.

      Tottakai sitä itsekkin vielä vähän pitää outona kun ei tosissaan ole ennen niin puhunut ja siihen menee aikaa. Vertaan vähän kun oppisi uudestaan kävelemään:)

      Juu, tavotteeks vaikka et joululoman jälkeen kun kouluun menen, niin että sitten osais ärrrrrän sanoo ;)


    • ärrä opittu melkein kokonaan kirjoitti:

      Juu kuten moRo sanoi niin ärrä vaatii hirvittävää duunia, eli kirjoittelinkin tossa viime viikolla ja täällä oikeastaan ärrä toimii jo aika hyvin, mutta jotkut sanat tuottavat vähän enemmän vaivaa.
      Painotan et olen 29 vuotias, että kyllä teillä nuoremmillakin mahdollisuus on oppia, mutta vaatii oikean asenteen ja kovaa treeniä. Minulla mennyt 3 viikkoa ja 4-8h päivässä treeniä ärrän oppimiseen, eli kovaa päristelyä. Tämä pitkälti kotiopettelulla ja 1h puheterapia käynnillä. Jos kysyttävää niin neuvon tässä palstalla mielellään lisää,

      Olisikohan mahdollista saada tietää, että millaisia harjoituksia olet tehnyt? Itsekkin muistan kun joskus ala-asteella ainakin tuota DN-äännettä harjoiteltiin ja koitettiin sanoa sanoja korvaamalla r d-kirjaimella. Silloin tuli kuitenkin tuo lopetettua, enkä sitä ole tähän päivään mennessä oppinut.

      Nyt lukemisen perusteella päättänyt taas koittaa hieman treenata.


    • Superior kirjoitti:

      Olisikohan mahdollista saada tietää, että millaisia harjoituksia olet tehnyt? Itsekkin muistan kun joskus ala-asteella ainakin tuota DN-äännettä harjoiteltiin ja koitettiin sanoa sanoja korvaamalla r d-kirjaimella. Silloin tuli kuitenkin tuo lopetettua, enkä sitä ole tähän päivään mennessä oppinut.

      Nyt lukemisen perusteella päättänyt taas koittaa hieman treenata.

      http://www.teuva.fi/koulut/sepan_ahjo_old/puheope.html

      tuolla jotain, mutta suosittelen ottamaan rohkeasti yhteyttä oman kaupungin/ kunnan puheteraupettiin koska sieltä saat parhaan alun. Sinne rohkeasti yhteyttä. Minäkin otin 29 vuotiaana! eli jos osaat täryn tehdä niin itsekkin voi opetella mutta kannattaa käydä puheopella et homma ei mene väärille raiteille. Niin ja ota asenne että opettelet! eikä et vois meinaan yrittää:)


    • Superior kirjoitti:

      Olisikohan mahdollista saada tietää, että millaisia harjoituksia olet tehnyt? Itsekkin muistan kun joskus ala-asteella ainakin tuota DN-äännettä harjoiteltiin ja koitettiin sanoa sanoja korvaamalla r d-kirjaimella. Silloin tuli kuitenkin tuo lopetettua, enkä sitä ole tähän päivään mennessä oppinut.

      Nyt lukemisen perusteella päättänyt taas koittaa hieman treenata.

      Itse oon 17-vuotias opiskelija, jolla on ollut paha ärrävika. Alakoulussa kävin vuoden ajan puheterapeutilla, mutta en sen ikäisenä vielä tajunnut mistään kurkku -tai kieliärrästä. Sitten siinä alakoulun loppusuoralla alkoi vaivaamaan, kun kaikki huomautteli rahinasta ja johti lopulta siihen, että keksin vastikkeita r-sanoille ja musta tuli sulkeutuneempi. Se on tehnyt hallaa vielä tämänkin päivän ihmissuhteille. Yläkoulun lopulla sitten päätin kaivaa esiin vanhat puheharjoitusvihkot. Aloin tekemään kielenvenytyksia, den den-äänteitä jne. Vaikka alku oli hankala ja homma vaikutti toivottomalta, vähitellen opin värisyttämään kieltä. Siitä oli tietenkin vielä pitkä matka ärrän soveltamiseen puheessa, mutta aikaa myötä sekin alkoi onnistua. Olen nyt lukion toisella ja kieliärräni tulee puheessa jo useimmiten spontaanisti. Tiettyjen vokaalien ja konsonanttien kanssa on silti treenamista, joten itsekin harjoittelen vielä silloin tällöin. Haluan siis sanoa sinulle jolla on R-vika, ota härkää rohkeasti sarvista jos ongelma haittaa elämääsi. Operaatio ei ole helppo eikä nopea. Itseltäni se vei noin 2 vuotta, mutta korostan kehityksen olevan pääosin kestävää. Suosittelen ottamaan yhteyttä puheterapeuttiin, mutta itsekin selvisin ilman (kieliharjoituksia lyötyy varmasti myös googlen avulla). Loppupeleissä homma on enimmäkseen kiinni omasta tahdosta ja kärsivällisyydestä. Lycka till!


    • Saigo kirjoitti:

      Itse oon 17-vuotias opiskelija, jolla on ollut paha ärrävika. Alakoulussa kävin vuoden ajan puheterapeutilla, mutta en sen ikäisenä vielä tajunnut mistään kurkku -tai kieliärrästä. Sitten siinä alakoulun loppusuoralla alkoi vaivaamaan, kun kaikki huomautteli rahinasta ja johti lopulta siihen, että keksin vastikkeita r-sanoille ja musta tuli sulkeutuneempi. Se on tehnyt hallaa vielä tämänkin päivän ihmissuhteille. Yläkoulun lopulla sitten päätin kaivaa esiin vanhat puheharjoitusvihkot. Aloin tekemään kielenvenytyksia, den den-äänteitä jne. Vaikka alku oli hankala ja homma vaikutti toivottomalta, vähitellen opin värisyttämään kieltä. Siitä oli tietenkin vielä pitkä matka ärrän soveltamiseen puheessa, mutta aikaa myötä sekin alkoi onnistua. Olen nyt lukion toisella ja kieliärräni tulee puheessa jo useimmiten spontaanisti. Tiettyjen vokaalien ja konsonanttien kanssa on silti treenamista, joten itsekin harjoittelen vielä silloin tällöin. Haluan siis sanoa sinulle jolla on R-vika, ota härkää rohkeasti sarvista jos ongelma haittaa elämääsi. Operaatio ei ole helppo eikä nopea. Itseltäni se vei noin 2 vuotta, mutta korostan kehityksen olevan pääosin kestävää. Suosittelen ottamaan yhteyttä puheterapeuttiin, mutta itsekin selvisin ilman (kieliharjoituksia lyötyy varmasti myös googlen avulla). Loppupeleissä homma on enimmäkseen kiinni omasta tahdosta ja kärsivällisyydestä. Lycka till!

      Mulla on kans r-vika v******* ihan sikana et ei rajaa oon käyny puheopetuksessa ja kielijänne on leikattu eikä auta. Mua kiusattiin joskus nelosella ja aloin kierrellä ärrää jopa ope kiusas mua siittä. Nyt ylä-asteen pahin nolaus on tapahtunu tokana päivänä koulussa ku tunnilla ope kysy mun nimee (mun nimessä on r) nii mun sydän hakkas hulluna ja aukasin mun suun sanoin mun nimen niin selkeesti ku osasin mut kuitenkaa se ääliö!!! ope ei älynny vaan kysy uudestaan ja uudestaan sitte se veti semmosen inhottavan virneen naamalle ...mut onneks yks mein luokkalainen huusi sit takaa mun nimen oikeesti TOOOOSIIIII NOLOOO!!!! ää ärsyttää opet!!! oon aina luullu et oon joku luonnon oikku ku mulla on tän ikäsenä viel puhevika tuntuu ihan oudolta et on yleensäkään joku muukin jolla on r-vika. Elämä tuntuis paljon helpommalta jos osais puhuu kunnolla...sitten nekin ärsyttää jotka yrittää olla ystäviä ja koittaa saada avautuun sit ku puhuu sen kaa ihan normaalisti nii kuuleekin käytävällä ku se matkii mun r-vikaa et sellasta ystävyyttä oon saanu... anteeks hirveenä ku valitat ette varmaan ees jakaneet lukee loppuun mut mua se ainaki autto hirveenä ku sai avautua:) löysin yhen sivun josta vois olla apua yritän itekki opetella tän kautta.... :) http://www.peda.net/veraja/karjalohja/koulu/eo


    • Anteeksi että oon olemassa. kirjoitti:

      Mulla on kans r-vika v******* ihan sikana et ei rajaa oon käyny puheopetuksessa ja kielijänne on leikattu eikä auta. Mua kiusattiin joskus nelosella ja aloin kierrellä ärrää jopa ope kiusas mua siittä. Nyt ylä-asteen pahin nolaus on tapahtunu tokana päivänä koulussa ku tunnilla ope kysy mun nimee (mun nimessä on r) nii mun sydän hakkas hulluna ja aukasin mun suun sanoin mun nimen niin selkeesti ku osasin mut kuitenkaa se ääliö!!! ope ei älynny vaan kysy uudestaan ja uudestaan sitte se veti semmosen inhottavan virneen naamalle ...mut onneks yks mein luokkalainen huusi sit takaa mun nimen oikeesti TOOOOSIIIII NOLOOO!!!! ää ärsyttää opet!!! oon aina luullu et oon joku luonnon oikku ku mulla on tän ikäsenä viel puhevika tuntuu ihan oudolta et on yleensäkään joku muukin jolla on r-vika. Elämä tuntuis paljon helpommalta jos osais puhuu kunnolla...sitten nekin ärsyttää jotka yrittää olla ystäviä ja koittaa saada avautuun sit ku puhuu sen kaa ihan normaalisti nii kuuleekin käytävällä ku se matkii mun r-vikaa et sellasta ystävyyttä oon saanu... anteeks hirveenä ku valitat ette varmaan ees jakaneet lukee loppuun mut mua se ainaki autto hirveenä ku sai avautua:) löysin yhen sivun josta vois olla apua yritän itekki opetella tän kautta.... :) http://www.peda.net/veraja/karjalohja/koulu/eo

      No olet vasta niin nuori ja jos halua on niin voin luvata että opit! Otappa asenne että perkele näytän noille...piiip. Varmasti kaikki puhehäiriöiset ovat joutuneet ikävään tilanteeseen joskus. Mutta painotan että varaa aika puheopetukseen vielä ja kysy neuvoa, mutta voin omasta kokemuksena sanoa että omatoimisella kotiharjoittelulla on 90% merkitys, puheopettaja voi antaa suuntaa ja arvioida kehitystä. Se vaatii 100, jopa 1000: sia tunteja, ei sitä opi viikossa tai kuukaudessa täysin. Kysy jos haluat lisäneuvoja?


    • ärrä opittu melkein kokonaan kirjoitti:

      Juu kuten moRo sanoi niin ärrä vaatii hirvittävää duunia, eli kirjoittelinkin tossa viime viikolla ja täällä oikeastaan ärrä toimii jo aika hyvin, mutta jotkut sanat tuottavat vähän enemmän vaivaa.
      Painotan et olen 29 vuotias, että kyllä teillä nuoremmillakin mahdollisuus on oppia, mutta vaatii oikean asenteen ja kovaa treeniä. Minulla mennyt 3 viikkoa ja 4-8h päivässä treeniä ärrän oppimiseen, eli kovaa päristelyä. Tämä pitkälti kotiopettelulla ja 1h puheterapia käynnillä. Jos kysyttävää niin neuvon tässä palstalla mielellään lisää,

      Hei !
      Oli oikein rohkaisevaa kuulla,että olet oppinut ärrän jo ja noin nopeeta.Minulla on toinen treeni kuukausi menossa ja olen oppinut aika hyvin, mutta puheeseen on vaikea luonnollisesti se vielä ottaa.Luen ääneen ja nauhoitan puhetta ja erityisesti ärrä sanoja.Hyvää jatkoa sinulle ja uutta elämän vaihetta ilman r-vikaa.


    • ärrä opittu melkein kokonaan kirjoitti:

      Juu kuten moRo sanoi niin ärrä vaatii hirvittävää duunia, eli kirjoittelinkin tossa viime viikolla ja täällä oikeastaan ärrä toimii jo aika hyvin, mutta jotkut sanat tuottavat vähän enemmän vaivaa.
      Painotan et olen 29 vuotias, että kyllä teillä nuoremmillakin mahdollisuus on oppia, mutta vaatii oikean asenteen ja kovaa treeniä. Minulla mennyt 3 viikkoa ja 4-8h päivässä treeniä ärrän oppimiseen, eli kovaa päristelyä. Tämä pitkälti kotiopettelulla ja 1h puheterapia käynnillä. Jos kysyttävää niin neuvon tässä palstalla mielellään lisää,

      en helvetti ala päristelemään himassa koko perheen kuullen vaikka siitä hyötyä onkin. täytyy yrittää aina koulun jälkeen harjotella jos kukaan ei oo himassa.


    • apina kirjoitti:

      en helvetti ala päristelemään himassa koko perheen kuullen vaikka siitä hyötyä onkin. täytyy yrittää aina koulun jälkeen harjotella jos kukaan ei oo himassa.

      Joo mä kans oon 13v ja hävettää ihan saatanasti kun vaihtelen sanojen jois on ärrä jotain muita sanoja ja kaverit ihmettelee. Ja jos tapaan uusia kavereita niin en viitti sanoo niille että mul on ärrävika. sit se kans vaikuttaa koulun arvosanoihin kun ei voi viitata kun häpee silmät päästään. ei kenellään ois vinkkii miten vitussa sen oppii. oon oikeesti lopen kyllästyny siihen sanojen vaihteluun.


  • Itselläni on kyseinen vika ja se hankaloittaa elämää suunnattomasti. Olen ruvennut opettelemaan ja useissa saksankielisissä sanoissa on helppoja ärriä lausuttavaksi joten jos tykkää saksalaisesta muusikista niin eikun vaan mukaan laulamaan niin asia lähtee pikku hiljaa onnistumaan. =)

    • Hei olisiko ketään, joka olisi tämän r-vika prosessin käynyt loppuun eli oppinut täysin sanomaan ärrän ja ottanut täysin sen puheeseen.Miten se prosessi eteni ja mille tuntuu kun nyt ei enää olekkaan r-vikaa. Ihan vaan rohkaisuna meille kellä vielä prosessi on kesken. Kiitän jo etu käteen vastauksista.


    • Eräs r-vikainen kirjoitti:

      Hei olisiko ketään, joka olisi tämän r-vika prosessin käynyt loppuun eli oppinut täysin sanomaan ärrän ja ottanut täysin sen puheeseen.Miten se prosessi eteni ja mille tuntuu kun nyt ei enää olekkaan r-vikaa. Ihan vaan rohkaisuna meille kellä vielä prosessi on kesken. Kiitän jo etu käteen vastauksista.

      Joo mulla on R- ja S- vika (hyvin pieni S-vika, mut ku oon alannu oppia sitä, nii R on pahentunu) eli mulla on erittäin lyhyt kielijänne (katoon jostaki kuvasta et melki puolta pienempi kuin normaali kieli jänne. Ajattelin täs ny kysyä, et voiko niin lyhyttä kielijännettä ees leikata. En meinaa tätä aivan pakolla, sil tytöt tykkää siitä et mulla on S ja R vika. Tosin sitte se taas tuottaa vaikeuksia ku joidenki mielestä teen sen tahallani et saisin huomiota. HUOM EN TODELLAKAAN TEE SITÄ TAHALLANI. Elämä on yhtä helvettiä Ruotsin- ja Äidinkielen tunneilla. Joudun pitämään esitelmiä monesti sillä olen kohtalaasen hyvä oppilas. (Paree ku moni muu meijän luokas.) Niin "yllätyksenä" mielestäni opettajani on erittäin ärsyttävä ja sais hankkia oman elämän. Pistää MUT puhumaan ja lukemaan kaikkia kirjan tehtäviä jne. jne. Olen monesti tunnin jälkeen sanonut hänelle, etten halua enään tulla lukemaan luokan eteen mitään tarinaa. Siitähän opettaja suuttuu aina (Koska hän ei saa millään ilveelläkään muita luokan eteen, muttei tahdo myöntää sitä) Joten viime viikolla piti tehdä esitelmä (jotain 4-7 sivua) joten halusin etten saa huonoa numeroa todistukseeni ja jouduin mennä lukemaan sen luokan eteen. Ensinnäkin kaikki tuijottivat ja aina kun tuli vaikea sana yritin keksiä vastaavaa sanaa tilalle. Hetken kuluttua en enään vain jaksanu keksiä sanoja alkuperäisten sanojen tilalle. (En ikinä ajattele etukäteen, että voin joutua lukemaan sen luokan edessä.) ja sanoin jotain pölykapselin irrotuksesta nii koko luokka alkasi nauramaan. Ja koko ajan muuttui helvetillisemmäksi, olin noin puolessa välissä, kun opettaja alkasi huomauttelemaan kaikkea tähän suuntaan : sano nyt se ärrä. En sitten enään ole sietänyt opettajaani yhtään ja sanoin hänelle suoraan, että painuu helvettiin ja pysyy siellä. (Huomaa ei R-kirjainta, hyvä konsti) Joten jäin koulun jälkeen puhumaan opettajan kanssa, miksi tein niin. Opettajan lisäksi siellä oli Rehtori ja koulukuraattori (Joka oli ainut joka ymmärsi minua) ja he alkoo tenttaamaan mua. en voinut ymmärtää miks ne ees tenttas mua sellaasen asian takia. Jonkin ajan kuluttua tajusin, että tuo olisi mennyt aivan hyvin R- tai S-viattomalta. Joka päivä oon miettiny et sanon äiteelle/Isälle et haluun siihe jänteen leikkaukseen, mut korjaantuuko se sillä leikkauksella vai pitääkö sen jälkeen viel alkaa opettelemaan ärrää?

      PS. Tunnen erittäin monta, jotka ovat oppineet ärrän tai ässän ihan kokonaan.

      PSS. Sattuuko se leikkaus / voiko sillä olla sivuvaikutuksia?


    • Joku vaan -.- kirjoitti:

      Joo mulla on R- ja S- vika (hyvin pieni S-vika, mut ku oon alannu oppia sitä, nii R on pahentunu) eli mulla on erittäin lyhyt kielijänne (katoon jostaki kuvasta et melki puolta pienempi kuin normaali kieli jänne. Ajattelin täs ny kysyä, et voiko niin lyhyttä kielijännettä ees leikata. En meinaa tätä aivan pakolla, sil tytöt tykkää siitä et mulla on S ja R vika. Tosin sitte se taas tuottaa vaikeuksia ku joidenki mielestä teen sen tahallani et saisin huomiota. HUOM EN TODELLAKAAN TEE SITÄ TAHALLANI. Elämä on yhtä helvettiä Ruotsin- ja Äidinkielen tunneilla. Joudun pitämään esitelmiä monesti sillä olen kohtalaasen hyvä oppilas. (Paree ku moni muu meijän luokas.) Niin "yllätyksenä" mielestäni opettajani on erittäin ärsyttävä ja sais hankkia oman elämän. Pistää MUT puhumaan ja lukemaan kaikkia kirjan tehtäviä jne. jne. Olen monesti tunnin jälkeen sanonut hänelle, etten halua enään tulla lukemaan luokan eteen mitään tarinaa. Siitähän opettaja suuttuu aina (Koska hän ei saa millään ilveelläkään muita luokan eteen, muttei tahdo myöntää sitä) Joten viime viikolla piti tehdä esitelmä (jotain 4-7 sivua) joten halusin etten saa huonoa numeroa todistukseeni ja jouduin mennä lukemaan sen luokan eteen. Ensinnäkin kaikki tuijottivat ja aina kun tuli vaikea sana yritin keksiä vastaavaa sanaa tilalle. Hetken kuluttua en enään vain jaksanu keksiä sanoja alkuperäisten sanojen tilalle. (En ikinä ajattele etukäteen, että voin joutua lukemaan sen luokan edessä.) ja sanoin jotain pölykapselin irrotuksesta nii koko luokka alkasi nauramaan. Ja koko ajan muuttui helvetillisemmäksi, olin noin puolessa välissä, kun opettaja alkasi huomauttelemaan kaikkea tähän suuntaan : sano nyt se ärrä. En sitten enään ole sietänyt opettajaani yhtään ja sanoin hänelle suoraan, että painuu helvettiin ja pysyy siellä. (Huomaa ei R-kirjainta, hyvä konsti) Joten jäin koulun jälkeen puhumaan opettajan kanssa, miksi tein niin. Opettajan lisäksi siellä oli Rehtori ja koulukuraattori (Joka oli ainut joka ymmärsi minua) ja he alkoo tenttaamaan mua. en voinut ymmärtää miks ne ees tenttas mua sellaasen asian takia. Jonkin ajan kuluttua tajusin, että tuo olisi mennyt aivan hyvin R- tai S-viattomalta. Joka päivä oon miettiny et sanon äiteelle/Isälle et haluun siihe jänteen leikkaukseen, mut korjaantuuko se sillä leikkauksella vai pitääkö sen jälkeen viel alkaa opettelemaan ärrää?

      PS. Tunnen erittäin monta, jotka ovat oppineet ärrän tai ässän ihan kokonaan.

      PSS. Sattuuko se leikkaus / voiko sillä olla sivuvaikutuksia?

      Hei!
      Mene ihmeesä tutkituttamaan se kielesi. Monesti maallikkona emme näe oikein asioita, ja sinä olet nuori ihminen ja elämä edessäpäin.Älä kanna tuota puhevikaasi taakkana koko elämääsi vaikka oletkin rohkea ja viksu kaveri. Varmaankin puhetreenejä tarvitset vaikka leikkaus tehtäisiin mutta ihminen oppii mihin hänellä halua on. Ihmettelen näitä sun opettajiasi aika typerää käytöstä vaikka asiasta olet reilusti keskustellut, hän ei pysty ymmärtämään, että se on sinulle noin suuri ongelma.Kaikkea hyvää elämääsi ja käyhän vaikka jollakin suun alueen asiantuntijalla, joita on ainakin keskussairaaloissa.


    • Rohkaisua kirjoitti:

      Hei!
      Mene ihmeesä tutkituttamaan se kielesi. Monesti maallikkona emme näe oikein asioita, ja sinä olet nuori ihminen ja elämä edessäpäin.Älä kanna tuota puhevikaasi taakkana koko elämääsi vaikka oletkin rohkea ja viksu kaveri. Varmaankin puhetreenejä tarvitset vaikka leikkaus tehtäisiin mutta ihminen oppii mihin hänellä halua on. Ihmettelen näitä sun opettajiasi aika typerää käytöstä vaikka asiasta olet reilusti keskustellut, hän ei pysty ymmärtämään, että se on sinulle noin suuri ongelma.Kaikkea hyvää elämääsi ja käyhän vaikka jollakin suun alueen asiantuntijalla, joita on ainakin keskussairaaloissa.

      Oon vast 12v ja osaan ärrän lausua melkein täydellisesti mutten jaksa muistaa lausua sitä. Minulla on yksi kaveri ja tiedän hänen haukkunenn minua siitä. Muita ystäviäni se ei haittaa, mutta pelkään vikani takia jääväni yksin, koska yksi poika, josta olin kiinnostunut ei sen takia ole minun kanssani. Lisää pelkoa yksinjäämiselle tuo se, että äitini on kuollut kun olin pieni. Saisin paljon rohkaisua, jos oppisin ärrän ja uskaltaisin ehkä kysyä kyseistä poikaa uudestaan ulos ja ikävä selän takana puhuminen lakkaisi.


    • EiKivaa kirjoitti:

      Oon vast 12v ja osaan ärrän lausua melkein täydellisesti mutten jaksa muistaa lausua sitä. Minulla on yksi kaveri ja tiedän hänen haukkunenn minua siitä. Muita ystäviäni se ei haittaa, mutta pelkään vikani takia jääväni yksin, koska yksi poika, josta olin kiinnostunut ei sen takia ole minun kanssani. Lisää pelkoa yksinjäämiselle tuo se, että äitini on kuollut kun olin pieni. Saisin paljon rohkaisua, jos oppisin ärrän ja uskaltaisin ehkä kysyä kyseistä poikaa uudestaan ulos ja ikävä selän takana puhuminen lakkaisi.

      Eli rohkeasti vaan harjoittelmaan ja alat vaan käyttämään sitä. Elä pohdi vaan sanoista teoiksi! Jos osaat sen sanoa sen niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa! Kuntasi puheteraupetti auttaa asiassa lisää, ota häneen yhteyttä!


    • neuvo kirjoitti:

      Eli rohkeasti vaan harjoittelmaan ja alat vaan käyttämään sitä. Elä pohdi vaan sanoista teoiksi! Jos osaat sen sanoa sen niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa! Kuntasi puheteraupetti auttaa asiassa lisää, ota häneen yhteyttä!

      ittelläni on ollut r-vika kans pitkään, äiti joskus muistaakseni sanoi että osasin sen pienempänä. mutta sitten se muuttui poski ärräksi. en halua mennä puheterapiaan, koska kuitenkin vaan pillittöisin siellä turhautumisen takia. välillä kotona jos otan itteäni niskasta ja vaan yritän päristellä (osaan yksistään ärrän mutta sanoihin tai tavuihin se ei mene)niin hakkaan käsiä pöytään niin pitkään että oikein sattuu kun itken heti. ja ihan siksi että en onnistu. ehkä johtuu kurjasta lapsuudesta, isä on alkoholisti ja sen takia itken usein iltaisin. ja harjoituksia en suostu tekemään muiden kuullen, ja jos nyt tänään illalla sanoisin äidille että varaa ajan puheterapeutille, ei siitäkään tulisi mitään kun itkisin vain. kaikki pitäisi kirjottaa lapulle. podtti (=portti) sanaa olen yrittänyt hokea tänään, luin että kun sitä hokee tarpeeksi pitkään, kovaan ja nopeasti niin huomaakin sanovansa portti. joskus 3 luokan lopulla (kait..) ärrän yksistään, ainakin jotenkin. silloin koko päivän vaan päristelin ja olin iloinen mutta kun tajusin että en saa sitä sanoihin niin turhauduin ja taas itkin. ja nyt olen vaan omista ongelmista puhunut. mutta teille jotka ette ole vielä oppineet sanomaan yksistään tai sanoissa/lauseissa, kannattaa kokeilla sähköhammasharjaa! minä opin sen laittamalla sähköhammasharjan kielen alapuolle ja pitämällä kieltä r:rän muodostumis kohdassa ja siitä se sitten lähtee! puheterapeuteilta saattaa saada sellaisia puheopetukseen tarkoitettuja paperiliittimen (siis niitä metallisia sellaisia pitkulaisia kiemuroita..) näköisiä juttuja, joka liitetään sähköhammasharjan siihen metalliseen juttuun... no itse tein sellaisen (ei kovin hieno tullut.. XD) taittamalla sen paperiliittimen toisen pään sen sähköhammasharjan metalliseen juttuun. se toimii ja onnistumisen ilo on aivan ihana kun huomaakin päristävänsä ilman koko harjaa. toivottasti oli hyötyä näistä mun sähköhammas harjoista. XD


    • sähköhammasharja vempain. kirjoitti:

      ittelläni on ollut r-vika kans pitkään, äiti joskus muistaakseni sanoi että osasin sen pienempänä. mutta sitten se muuttui poski ärräksi. en halua mennä puheterapiaan, koska kuitenkin vaan pillittöisin siellä turhautumisen takia. välillä kotona jos otan itteäni niskasta ja vaan yritän päristellä (osaan yksistään ärrän mutta sanoihin tai tavuihin se ei mene)niin hakkaan käsiä pöytään niin pitkään että oikein sattuu kun itken heti. ja ihan siksi että en onnistu. ehkä johtuu kurjasta lapsuudesta, isä on alkoholisti ja sen takia itken usein iltaisin. ja harjoituksia en suostu tekemään muiden kuullen, ja jos nyt tänään illalla sanoisin äidille että varaa ajan puheterapeutille, ei siitäkään tulisi mitään kun itkisin vain. kaikki pitäisi kirjottaa lapulle. podtti (=portti) sanaa olen yrittänyt hokea tänään, luin että kun sitä hokee tarpeeksi pitkään, kovaan ja nopeasti niin huomaakin sanovansa portti. joskus 3 luokan lopulla (kait..) ärrän yksistään, ainakin jotenkin. silloin koko päivän vaan päristelin ja olin iloinen mutta kun tajusin että en saa sitä sanoihin niin turhauduin ja taas itkin. ja nyt olen vaan omista ongelmista puhunut. mutta teille jotka ette ole vielä oppineet sanomaan yksistään tai sanoissa/lauseissa, kannattaa kokeilla sähköhammasharjaa! minä opin sen laittamalla sähköhammasharjan kielen alapuolle ja pitämällä kieltä r:rän muodostumis kohdassa ja siitä se sitten lähtee! puheterapeuteilta saattaa saada sellaisia puheopetukseen tarkoitettuja paperiliittimen (siis niitä metallisia sellaisia pitkulaisia kiemuroita..) näköisiä juttuja, joka liitetään sähköhammasharjan siihen metalliseen juttuun... no itse tein sellaisen (ei kovin hieno tullut.. XD) taittamalla sen paperiliittimen toisen pään sen sähköhammasharjan metalliseen juttuun. se toimii ja onnistumisen ilo on aivan ihana kun huomaakin päristävänsä ilman koko harjaa. toivottasti oli hyötyä näistä mun sähköhammas harjoista. XD

      kun menee sängylle vaikka makaamaan sen jälkeen kun on suht koht osannut sen "hammasharja ärrän" ja rupeaa päristämään niin se on huomattavasti helpompaa ja jos ärrästä (niinkuin mulla) meinaa tulla vähän niinkuin ensin h:n ja s:n välimuoto, johtuu kait siitä että jännittää liikaa, niin tämä auttaa ja saa kielen rennoksi. suosittelen, toivon että ennen kesälomaa vielä tän opin (tai mieluiten jo nyt hiihtolomalla) koska on todella paljon helpottavampaa kun osaa sen oikein, mut olis se kyllä hianoa jos nyt tän ärrän hiihtolomal oppis ja ku tulis kouluu niin sit kaverit ihmettelis että mihin se poski-ärrä on jäänyt. *POKS, ajatuskupla puhkeaa*, mutta harjottelemaan vaan sit! *menee makaamaan sängylle, ja alkaa päristelemään, PRRRRR, TTRRR, DRRRRRR!!! RRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRR!*


    • sähköhammasharja vempain. kirjoitti:

      ittelläni on ollut r-vika kans pitkään, äiti joskus muistaakseni sanoi että osasin sen pienempänä. mutta sitten se muuttui poski ärräksi. en halua mennä puheterapiaan, koska kuitenkin vaan pillittöisin siellä turhautumisen takia. välillä kotona jos otan itteäni niskasta ja vaan yritän päristellä (osaan yksistään ärrän mutta sanoihin tai tavuihin se ei mene)niin hakkaan käsiä pöytään niin pitkään että oikein sattuu kun itken heti. ja ihan siksi että en onnistu. ehkä johtuu kurjasta lapsuudesta, isä on alkoholisti ja sen takia itken usein iltaisin. ja harjoituksia en suostu tekemään muiden kuullen, ja jos nyt tänään illalla sanoisin äidille että varaa ajan puheterapeutille, ei siitäkään tulisi mitään kun itkisin vain. kaikki pitäisi kirjottaa lapulle. podtti (=portti) sanaa olen yrittänyt hokea tänään, luin että kun sitä hokee tarpeeksi pitkään, kovaan ja nopeasti niin huomaakin sanovansa portti. joskus 3 luokan lopulla (kait..) ärrän yksistään, ainakin jotenkin. silloin koko päivän vaan päristelin ja olin iloinen mutta kun tajusin että en saa sitä sanoihin niin turhauduin ja taas itkin. ja nyt olen vaan omista ongelmista puhunut. mutta teille jotka ette ole vielä oppineet sanomaan yksistään tai sanoissa/lauseissa, kannattaa kokeilla sähköhammasharjaa! minä opin sen laittamalla sähköhammasharjan kielen alapuolle ja pitämällä kieltä r:rän muodostumis kohdassa ja siitä se sitten lähtee! puheterapeuteilta saattaa saada sellaisia puheopetukseen tarkoitettuja paperiliittimen (siis niitä metallisia sellaisia pitkulaisia kiemuroita..) näköisiä juttuja, joka liitetään sähköhammasharjan siihen metalliseen juttuun... no itse tein sellaisen (ei kovin hieno tullut.. XD) taittamalla sen paperiliittimen toisen pään sen sähköhammasharjan metalliseen juttuun. se toimii ja onnistumisen ilo on aivan ihana kun huomaakin päristävänsä ilman koko harjaa. toivottasti oli hyötyä näistä mun sähköhammas harjoista. XD

      eli voitko vielä kertoa tarkennusta tosta sähköhammasharjatsa. siis pitääks sen olla päällä( ei kai) vai voiks siinä vaa käyttää vaikka jotai jäätelöpuikkoa tai jotai. ku en oikein tajunnu tost sun neuvosta mitää. oon siis 14v poika ja koht 15v ja vieläkin puhevika. kävin puheterapeutilla joskus ala-asteella mut se jäi sit.nyt en kehtaa sanoa ärrää ku kaverit on joskus vähän kiusanneet jotain muuta ärrä vikaista (ei nyt kauheesti kuitenkaa.) ja mun kaverit ees tuskin tietää et mul on ärrä vika ku en käytä sitä vaan keksin kokoajan vastineita sille. niinku aina kaikissa esitelmissä. eli onko jo liian myöhäistä ja missä noita kielen jänteitä voi leikkauttaa, paljo maksaa, voiko puhuu ihan norm. sen jälkee vai onks suus viel jotain paskaa viikon verran esim. kittos jos vielä autatte mua.


    • sähköhammasharja vempain. kirjoitti:

      ittelläni on ollut r-vika kans pitkään, äiti joskus muistaakseni sanoi että osasin sen pienempänä. mutta sitten se muuttui poski ärräksi. en halua mennä puheterapiaan, koska kuitenkin vaan pillittöisin siellä turhautumisen takia. välillä kotona jos otan itteäni niskasta ja vaan yritän päristellä (osaan yksistään ärrän mutta sanoihin tai tavuihin se ei mene)niin hakkaan käsiä pöytään niin pitkään että oikein sattuu kun itken heti. ja ihan siksi että en onnistu. ehkä johtuu kurjasta lapsuudesta, isä on alkoholisti ja sen takia itken usein iltaisin. ja harjoituksia en suostu tekemään muiden kuullen, ja jos nyt tänään illalla sanoisin äidille että varaa ajan puheterapeutille, ei siitäkään tulisi mitään kun itkisin vain. kaikki pitäisi kirjottaa lapulle. podtti (=portti) sanaa olen yrittänyt hokea tänään, luin että kun sitä hokee tarpeeksi pitkään, kovaan ja nopeasti niin huomaakin sanovansa portti. joskus 3 luokan lopulla (kait..) ärrän yksistään, ainakin jotenkin. silloin koko päivän vaan päristelin ja olin iloinen mutta kun tajusin että en saa sitä sanoihin niin turhauduin ja taas itkin. ja nyt olen vaan omista ongelmista puhunut. mutta teille jotka ette ole vielä oppineet sanomaan yksistään tai sanoissa/lauseissa, kannattaa kokeilla sähköhammasharjaa! minä opin sen laittamalla sähköhammasharjan kielen alapuolle ja pitämällä kieltä r:rän muodostumis kohdassa ja siitä se sitten lähtee! puheterapeuteilta saattaa saada sellaisia puheopetukseen tarkoitettuja paperiliittimen (siis niitä metallisia sellaisia pitkulaisia kiemuroita..) näköisiä juttuja, joka liitetään sähköhammasharjan siihen metalliseen juttuun... no itse tein sellaisen (ei kovin hieno tullut.. XD) taittamalla sen paperiliittimen toisen pään sen sähköhammasharjan metalliseen juttuun. se toimii ja onnistumisen ilo on aivan ihana kun huomaakin päristävänsä ilman koko harjaa. toivottasti oli hyötyä näistä mun sähköhammas harjoista. XD

      mullakin on ärrävika. ekalla luokalla olin jossain koulun puheopetuksessa ja yks syy mun ärrävikaan oli se et mun kielijänne oli liian tiukka. sitä löysättiin mut puheopetus loppu kun helsingillä ei ollu rahaa semmoseen. nykyyän mun ärrävikaa ei edes huomaa sanoissa joissa ei ole kahta ärrää peräkkäin. mut jos pitää sanoa vaikka ärrä tai mikä tahansa sana jossa on kaksi ärrää peräkkäin nii mun ärrävian huomaa heti.
      voisko joku kertoa missä paikassa suussa ärrä muodustuu. oon saanu semmosen käsityksen et kieli pitäis olla jossain etuhampaiden takana.


    • apina kirjoitti:

      mullakin on ärrävika. ekalla luokalla olin jossain koulun puheopetuksessa ja yks syy mun ärrävikaan oli se et mun kielijänne oli liian tiukka. sitä löysättiin mut puheopetus loppu kun helsingillä ei ollu rahaa semmoseen. nykyyän mun ärrävikaa ei edes huomaa sanoissa joissa ei ole kahta ärrää peräkkäin. mut jos pitää sanoa vaikka ärrä tai mikä tahansa sana jossa on kaksi ärrää peräkkäin nii mun ärrävian huomaa heti.
      voisko joku kertoa missä paikassa suussa ärrä muodustuu. oon saanu semmosen käsityksen et kieli pitäis olla jossain etuhampaiden takana.

      nii ja vielä paskamaisempaa siitä tekee sen et 16-vuotias "rakas" velipoikani sitten jankkaa samaa paskaa: yritä nyt oppii se r jne. jätkällä ittellään ei edes ole r-vikaa eli on siinä helvetin moinen neuvoja


    • Eräs r-vikainen kirjoitti:

      Hei olisiko ketään, joka olisi tämän r-vika prosessin käynyt loppuun eli oppinut täysin sanomaan ärrän ja ottanut täysin sen puheeseen.Miten se prosessi eteni ja mille tuntuu kun nyt ei enää olekkaan r-vikaa. Ihan vaan rohkaisuna meille kellä vielä prosessi on kesken. Kiitän jo etu käteen vastauksista.

      kävin 9-12 v ikäisenä puheterapiassa r-vian takia. en vielä siinä vaiheessa oppinut ärrää, mutta ei se aivan hyödytöntä ollut. puheterapian teho riippuu kyllä paljon omasta aktiivisuudesta ja siitäkin mistä juuri kyseisen henkilön ärrävika johtuu. jos syynä on se kuuluisa liian lyhyt kielijänne, sehän kannattaa leikkauttaa. voi myös yrittää venyttää sitä työntelemällä kieltä ulos kuin kissin ace frehley ja muullakin kielivoimistelulla.

      niin että olin sitten r-vikanen koko murrosiän, siitä tuli ongelmaa itselle koulussa ja muutenkin kun eristäytyi ja murehti itsekseen ja vihasi itseään ja koko muuta maailmaa. pelkäsi koko ajan että tulee kiusatuksi jne. silloin sitä kuvitteli että voi voi eipä minulla olisi tätä niin olisin ikuisesti onnellinen.

      minulla taisi olla syynä siihen r-vikaan vähän väärään suuntaan sojottava hammas yläleuan etuosassa. esti kieltä tärisemästä oikealla tavalla ärrää lausuttaessa. tajusin tämän asian vasta kun olin aikuinen ja poistatin hampaan, sen jälkeen olikin suhteellisen helppoa lausua ärrä "fyysisesti", mutta vaati kuitenkin totuttelua ennenkuin homma sujui luontevasti.

      voi olla syytä siis tarkastella omia hampaitaan, jos ärrävikaa on eikä puheterapia tunnu auttavan.

      kyllähän se ns. henkinen sopeutuminen uuteen tilanteeseen vie aikansa. ainahan se on parempi kun jostakin ongelmasta eroon pääsee.


    • Poju 14v kirjoitti:

      eli voitko vielä kertoa tarkennusta tosta sähköhammasharjatsa. siis pitääks sen olla päällä( ei kai) vai voiks siinä vaa käyttää vaikka jotai jäätelöpuikkoa tai jotai. ku en oikein tajunnu tost sun neuvosta mitää. oon siis 14v poika ja koht 15v ja vieläkin puhevika. kävin puheterapeutilla joskus ala-asteella mut se jäi sit.nyt en kehtaa sanoa ärrää ku kaverit on joskus vähän kiusanneet jotain muuta ärrä vikaista (ei nyt kauheesti kuitenkaa.) ja mun kaverit ees tuskin tietää et mul on ärrä vika ku en käytä sitä vaan keksin kokoajan vastineita sille. niinku aina kaikissa esitelmissä. eli onko jo liian myöhäistä ja missä noita kielen jänteitä voi leikkauttaa, paljo maksaa, voiko puhuu ihan norm. sen jälkee vai onks suus viel jotain paskaa viikon verran esim. kittos jos vielä autatte mua.

      siis laitat sen kielen siihen "d":n kohalle, eli tiedät siis varmaan missä se ärrä sanotaan, sähköhammasharja kielenpään alle, ja käyntiin, ja sitte ite yrität sillä kielellä saada sen kielen tärisemään ilman että sähköhammasharja sitä tärisyttää. Ja siit se lähtee, käynnistät sen ja jännität kielen ja yrität saaha sen tärisemää, sitte sähköhammasharja pois päält ja matkit sitä harjaa. Näin. Jäätelötikku? Eiei, ite ei pysty millää tärisyttämää kädellä nii kovaa sitä jäätelöpuikkoa että se ärrä tulis sieltä. Tosi hyvä neuvo, ei tarvi opetella sähkärin kanssa kymmentä vuotta tai vuotta tai kuukautta tai edes tuntia, mulla tuli neljännellä yrittämällä, eli tosi tehokas! Kaikki vaa sähköhampeilemaan ni ärrät kunnossa! Lausumisen osalta en pysty kyllä sanomaan mitään siis tarkotan sitä että se RRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRR tulee kyllä mut ei välttämättä pysty oikein sanomaa sitä karkkia. Mullakaan ei tuu sanoissa.


  • Onhan tuo tuttu ongelma ollut koko pienen 16 vuoden ikäni. Ensimmäisillä peruskoulun luokilla kävin koulun puheterapeutilla mutta eihän siitä mitään tullut, sillä en silloin tiedostanut kunnolla saatika hävennyt ärrävikaani. Nyt tämä vika on alkanut häiritsemään oikeen olan takaa, sillä joudun entistä enemmän asioimaan uusien ihmisten kanssa ja tällöin myös lausumaan ärriä täynnä olevat etu- ja sukunimeni... No okei, yksi kappale ärriä kummassakin nimessä, mutta niissä on rk-kirjainyhdistelmät kummassakin, jotka ovat erityisen vaikeaa ääntää ymmärrettävästi kurkkuärrän kanssa :(

    Tämän takia olen päättänyt alkaa harjoitella ärrää aina kun olen yksin kotona. Muille r-vikaisille voin sanoa, että aloittakaa "drnn"-äänteestä ärrän harjoittelemisen aluksi ja sitten edetkää sanoihin, jotka alkavat R:llä ja myöhemmin kokeilkaa sanoja, joissa on keskellä R. Ja kun oikeen hermostutte koko kirjaimeen, sanokaa kunnon peRRkele oikeaoppisella kieliärrällä :D Lisäksi olen huomannut, että englanninkielen sanan "three" ärrävikainen voi ääntää myös helposti kovalla ärrällä. Oikeen ihmettelin kun osasin ääntää ärrän oikein matkiessani leikilläni opettajan kovaa ärrää three-sanassa :D Lisäksi, ajatelkaa r-kirjaimen sisältävät sanat niin, että sanoisitte ärrän kielellä, ette kurkulla tai muilla tavoin. Tällöin aivotkin tottuvat kielellä sanottuun oikeaan ärrään. Sitten vaan harjottelemaan!

    Ärrävikaiset, pysykää lujina, teillä on kohtalotovereita enemmän kuin uskottekaan!

    • Itsekin olen 16v (pian 17v) r-vikainen, ja vasta nyt muutaman kuukauden harjottelulla se on alkanut sujua. Ala-asteen puheterapiasta ei on kuitenkin hyvin terävä, enkä osaa sanoa sitä mm. k,p,b ja g:n edelle ollenkaan. :-) Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä olen tyytyväinen että tämä on alkanut sujua edes jotenkuten. Pieni persoonallisuus ei minua haittaa, pääasia että tulen nyt sitten paremmin ymmärretyksi. Kesään mennessä tavoitteena täydellinen ärrä lukuunottamatta noita kirjaimia.

      Tsemppiä kaikille muillekin! :-)


    • nää useet esimerkit on melkei ku omasta elämästä täällä.. :) syö miestä.



  • Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.Toki harjoittelusta ja puheterapiasta on apua.

  • Itsellänikin on R-vika ja häpeän sitä ! olen 14 vuotias tyttö ja olen ottanut yhteyttä moneen puheterapeuttiiin elämäni aikana, mutta lukiessani näitä tekstejä tajusin että minä voin sen viellä oppia onneksi. Sillä osaan sanoa sen mutta kurkkuärrän takia en uskalla käyttää sitä normaalisti ja harjoitella, nyt kesäloman tullessa yritän parhaani puheterapeutin avulla saada r-kirjaimen kuntoon sillä ne keillä ei ole ollut r-vikaa tai mitään muuta puhevikaa he eivät voi ymmärtää miten ahdistavaa ja vaivaavaa tämä on. Mutta tsemppiä kaikille !

  • Yksi vaihtoehto välttää tämä ongelma on muuttaa maahan, jonka kielessä ei äännetä R-kirjainta suomalaisittain. Esimerkiksi englannin kielessä R äännetään aivan eri tavalla, ja kieli on muutenkin helppo oppia.

    • Älä häpeä puhevikaasi ja älä välitä niistä jotka typeryyttään pilkkaavat asiasta.Itselläni on s-vika,joka ei taida elinaikanani hävitä mihinkään vaan on osa minua jolle ei vaan voi mitään.Lapsena jouduin käymään puheterapeutillakin asiasta ja sainkin jonkin verran apuja lausumiseeni.Kuten arvata saattaa jouduin myös kiusatuksi s-vikani tähden ja mitä enempi kiusattiin sitä enempi sössötys paheni.Sössöksi taisivat pojat mua ala-asteella ystävällisesti nimittää.Ja sitä kiusaamista jatkui yläasteelle asti.Ehkä noista kiusaamisista johtuen,kaikki esitelmien pidot ovat olleet yhtä tuskaa,kun jännitti esilläolon lisäksi puhevikaansa,ettei se vaan olisi korostunut liikaa.Sen olen huomannut,että jos seura on sellaista jossa viihdyn,niin silloin ei s-vikaa edes esiinny.Jos jotakin neuvoa voisin antaa,niin hyväksy itsesi sellaisena kuin olet,silloin et ehkä jännitä niin paljoa ja R saattaa tulla helpommin oikein.Muista,ettet ole ainoa jolla on puhevika,jopa julkkiksista löytyy puhevikaisia.


    • joo, todella "järkevä" ratkaisu tuo mitä ehdotat. ei englanti ole sen helpompi kieli kuin muutkaan, englannin helppous on vain yleinen harhaluulo. perustuu kai siihen, että kun ihmiset katsoo tv-sarjoja ja kuuntelee melkein ns. kirjakieltä puhuvia näyttelijöitä. todelllinen englanti on vähän muuta.

      ja englannin kielessä on ärrä! hähä! mutta kiinassapa ei ole. siis kiinankursseille ja kiinaan, sinnehän ne työpaikatkin menevät.


  • Seurustelen miehen kanssa, jolla on r-vika, mutta hän on niin ihana ihminen, että en edes huomaa enää koko "vikaa". Jokaisessa meissä on vikoja, se on vain hyväksyttävä, niin elämä hymyilee :) Tsemppiä!

  • sama täällä. Mulla toi ongelma on ollut jo yli 30-vuotta....
    en vaan tiiä mistä se on tullut.......se on yhä, mutta vähä
    n parempi.....kävin kouluaikanani parissa puheterapeutin
    tunnilla, mutta se ei oikein onnistunut......en jaksanut ha
    rjoitella niitä sanoja ollenkaan........koetan vältellä niitä sanoja, joissa on yksikin R- tai S- kirjain. Kyllä se sitten
    ajan kanssa korjaantuu tai helpottuu..........

  • Itse häpeän niin paljon omaa r-vikaa etten voi sitä edes oman perheen kesken sanoa. Ennen pystyin, mutta yläasteen 7. luokan jälkeen olen sitä hävennyt ja paljon. Ja se ei auta jos jotkut alkaa siitä vitsiä vielä vääntämään... Harmittaa ihan kauheasti kun en ole sitä oppinut ja sen takia olen joutunut monta urahaavettani jättämään pois laskuista. Ja jos haen esim. töitä niin perheeni ei sitä tajua, että miksi en voi hakea sinne työhön mikä kiinnostaa. No selitys on se r-vika. Pelkään, että ihmiset ei hyväksy tai alkavat vinoilemaan. Ja ne joitka osaavat ärrän, he eivät voi oikeasti tajuta kuinka vaikeaa on r-vikaisen elämä. Olen muun muassa jättänyt pois nämä ammatit, jotka olisivat kiinnostaneet: ratsastuksenohjaaja, poliisi, näyttelijä, monta muuta ammattia, joissa puhetta tarvitaan paljon...

  • KIELEN KÄRJELLÄ LÄHELLÄ YLÄ-ETUHAMPAITA, mutta ei se haittaa jossei sitä opi, siittä vaan puhumaan persoonallisesti vikaisella ärrällä :)

  • Ite olen pian 17v tyttö ja mulla on ollut r-vika koko mun elämän. Mua ei oo ikinä kiusattu siitä, joten sen suhteen mulla ei oo huonoja kokemuksia. Päätin kuitenkin ehkä puol vuotta sitten alkaa kunnolla opettelaan sitä, ja oon oppinut sen nyt jotenkuten. Etsiskelin netistä joitain harjoituksia ja löysinkin yhden.

    http://www.peda.net/veraja/karjalohja/koulu/eo

    Vaikka tuo on tehty todellakin enemmänkin aivan ala-asteen alussa oleville ja voi tuntua hieman naurettavalta, tuo auttaa porrastamaan sitä harjoittelua ja etenemään. Olin ala-asteella puheopetuksessa neljä vuotta, enkä oppinut sitä. Tuolla opin sen muutamassa viikossa. Kyllä munkin ärrä on vielä jotenkin tönkkö, mutta uskon että saan sen ihan käyttökelpoiseksi.

    Tärkeintä on se, että tosissaan harjoittelee usein. Ja onhan niitä kaikenlaisia puheterapeutteja, joille voi mennä jos itse ei sitä opi.

  • Minulla oli lapsena hyvin paha R-vika, mutta pääsin päiväkodissa ja ala-asteella puheterapiaan (sinänsä hyvä tuuri, sillä asun toooodella pienellä paikkakunnalla, jossa esim. nykyään ei sellaista järjestetä). Muistan kuinka harjoiteltiin sanomaan eri sanoja taululta yms. mutta paras, minkä muistan, oli sellainen "pärisytin". En tiedä, olisiko siitä enää apua "tuolla iällä", mutta ainakin silloin 6-7-vuotiaana se toimi. Eli sain puheterapeutilta sähköhammasharjaan liitettävän pienen rautalankajutun, joka auttoi r-kirjaimen kanssa. En muista tarkalleen, tuliko tämä "rautalanka" kielen alle, vai päälle, mutta helpotti ärrän lausumista ja tavallaan "opetti" kielen ääntämään ärrän. Vähän kuulostaa varmaan hassulta, mutta tämä toimi omalla kohdallani, nykyään r-kirjain luonnistuu ihan normaalisti :)

    P.S. Kannattaa opiskella ranskaa! :D Sillä vaikka nykyään r-kirjain luonnistuu hyvin, aloittaessani ranskan opinnot, maikkani sanoi minun osaavan tuon "ranskalaisen ärrän" tosi hyvin ja samoin kävi myös yhdelle kaverilleni, jolla oli r-vika. Selkeästi potentiaalia meissä (entisissäkin) r-vikaisissa tuohon ranskaan ;)

    • Kaikki menee tän r-vian takii vituilleen.. Vaikka kuinka opettelee ni ei auta.. kaikki ihmissuhteet menee päin vittua ja muijasta on turha edes unelmoida. Tarvitsen todella apua, olisiko kenelläkään jotain toimivia harjoituksia?


    • gooaall kirjoitti:

      Kaikki menee tän r-vian takii vituilleen.. Vaikka kuinka opettelee ni ei auta.. kaikki ihmissuhteet menee päin vittua ja muijasta on turha edes unelmoida. Tarvitsen todella apua, olisiko kenelläkään jotain toimivia harjoituksia?

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/6485207


  • Olin yli 30 v, ennenkuin lopulta hankkiuiduin puheterapeutille puhevikani (R ja L) takia. Terapeutin antamia harjoituksia tein päivittäin, myös mielikuvaharjoitteluna (sekin auttoi, uskon ainakin niin) ja pimeässä kadulla kulkiessakin lausuin ääneti sanoja. Kielen oikea liike tulee vähitellen tavaksi. Säännöllistä treenaamista se vaatii, mutta kyllä sen voi korjata, ainakin paremmaksi. Vielä vanhemmalla iälläkin. Jotkut vaikeat vierasperäiset sanat ei tahdo onnistua vieläkään mutta normaalipuheessa, kuulemma, sitä ei enää huomaa.

  • Joo mä opin ton R-lausumisen 16vuotiaana (englannin R sujui jo) siten, että pelleilin itsekseni ja yritin tehä kaikkia mahdollisia 'plrr' ääniä mitä ihminen vaan suustaan voi ulos saada.
    Kukaan ei ollut ennen neuvonut tekemään näin

    Hetken päästä sit tuliki kokonaan uus plärinä ja muut vahvisti sen iha puhtaaks ärräks :D

    • Tää käy koko ajan inhottavammaks. Välttelen uusia asioita.. Aina kun tietää että pitää sanoa oma nimi (etu -ja sukunimessä ärrä), niin teen kaikkeni välttääkseni sen.. Ja kun se on pakko sanoa, pelottaa niin helvetisti että maksais mitä vain päästäkseen pois siitä tilanteesta.. Lukioon nyt ens kuussa ja ei helvetti, mitähän siitäkin tulee.. Kauheet paineet. Piti nyt kesällä opetella mut ei siit mitään tuu. Osaan pärisyttää ärrän oikein, mutta sen liittäminen sanoihin on tällä hetkellä mahdotonta.

      Kaikki pikkuasiatkin jännittää.. Mielellään viettäsin iltaa kavereiden kanssa jossain ulkona, mut kun pelkää et tapaa jotain entuudestaan vieraita ihmisiä ja pitäs sit ittensä esitellä.. Ilta meneekin sitten dataillessa. FAIL


    • kusee kirjoitti:

      Tää käy koko ajan inhottavammaks. Välttelen uusia asioita.. Aina kun tietää että pitää sanoa oma nimi (etu -ja sukunimessä ärrä), niin teen kaikkeni välttääkseni sen.. Ja kun se on pakko sanoa, pelottaa niin helvetisti että maksais mitä vain päästäkseen pois siitä tilanteesta.. Lukioon nyt ens kuussa ja ei helvetti, mitähän siitäkin tulee.. Kauheet paineet. Piti nyt kesällä opetella mut ei siit mitään tuu. Osaan pärisyttää ärrän oikein, mutta sen liittäminen sanoihin on tällä hetkellä mahdotonta.

      Kaikki pikkuasiatkin jännittää.. Mielellään viettäsin iltaa kavereiden kanssa jossain ulkona, mut kun pelkää et tapaa jotain entuudestaan vieraita ihmisiä ja pitäs sit ittensä esitellä.. Ilta meneekin sitten dataillessa. FAIL

      Menee mulla ihan samalailla tää paska.. Lukio ja armeija tulevat olemaan täyttä tuskaa.


  • Suosittelen Sinulle puheterapiaa. Ota yhteyttä paikkakuntasi puheterapeuttiin. Se tietysti maksaa jotakin, mutta satsaus kyllä kannattaa. Netistä saat tietoja paikkakuntasi puheterapiapalveluista, esim.
    http://www.inoa.fi/yrityshaku/Puheterapia/?edsacid=a-mtuki-20090427&gclid=CNO-66-m-5sCFQoUzAodpE9Byw

    Puheviasta on turha kärsiä. Itselläni oli lapsella kateissa sekä r, s että l-kirjain, mutta äitini oli puheterapeutti, joten hän sai neuvottua minulle kaikki oikeat äänteet jo ennen kouluikää. Toisaalta tietysti meissä kaikissa on lukuisia puutteita ja l-vikainen voi päästä jopa Suomen presidentiksi ja onpa päässytkin! Jos kuitenkin haluat päästä eroon kurkkuärrästä, hankkiudu terapiaan.

    Jos yhtään lohduttaa, niin ainakin monessa vieraassa kielessä kuten saksassa ja ranskassa hakkaat kurkkuärrälläsi useimmat suomalaiset ääntämyksessä mennen tullen...

  • Aika vajaata ettei osaa sanoa yhtä kirjainta ;D *reps*

    • Ei se ole yhtään vajaata. Kaikki sitä eivät vain osaa. Itseänikin haittasi tuonne ysille asti. Ei muuten mutta puolet luokkalaisistani olivat niin lapsellisia että jaksoivat vinkua koko ajan viastani ja huomauttivat siitä aina kun mahdollista. Nyt olen 18 ja pari vuotta osannut sanoa ärrän. Aluksi yritin opetella kurkkuärrän sanomista mutta tuntui liian vaikealta, joten opettelin kielenpäällä sanomaan käyttäen D:tä R:än edessä, ja opin sen noin viikossa opettelemalla puolesta tunnista pariin tuntiin illassa. Ei se sen vaikeampaa ollut ainakaan omalla kohdallani. :)


    • ei oo mitään vajaata sultaitaa olla vähä vajaata tuol aivojen puolell jos et pysty hyväksyyn toista sellasena ku ihminen on AAMEN.


  • ^sanoo itekkää ja häirittee vitusti, mut eipä oo kukaa huomauttanu.
    pitäis opetella sanomaan.

  • On erittäin hyvä asia, että olet löytänyt oikean ärrän, mutta nyt on vain sinusta kyse, jaksatko ja viitsitkö harjoitella uudella ärrällä niin paljon kuin mahdollista, sitä ennemän kun käytät sitä, sen nopeammin opit sen normaaliksi. Itselläni on ollu sama ongelma syntymästä lähtien, välillä on hyvin noloa sanoa joku r-sana kun joku ei kuule mitä puhun, itse en ole viitsinyt paljoa ärrää harjoitella mutta nyt olisi aika minullakin. Toisaalta jos itse hyväksyt ärräsi, muutkin hyväksyvät sen. onnea yritykselle :) !

    • r-vika on syvältä, mä en pysty puhuu oikein miten sit ku meen ylä-asteel ja kaikki kiusaa? ei oo kivaa.. haluaisin olla laulaja, näyttelijä, juontaja ja vaik mitä mut mahdotonta se on -.-'


    • karkkiw2 kirjoitti:

      r-vika on syvältä, mä en pysty puhuu oikein miten sit ku meen ylä-asteel ja kaikki kiusaa? ei oo kivaa.. haluaisin olla laulaja, näyttelijä, juontaja ja vaik mitä mut mahdotonta se on -.-'

      Aatelkaas ärrävikaset notta esim ranskassa tahi arabimaissa kukaan ei huomais teidän "vikaanne" ollenkaan.
      Itselläni oli pienenä ässäsössötysvika, mutta se korjautui kielijänteen leikkauksella


    • ässäsönkkö kirjoitti:

      Aatelkaas ärrävikaset notta esim ranskassa tahi arabimaissa kukaan ei huomais teidän "vikaanne" ollenkaan.
      Itselläni oli pienenä ässäsössötysvika, mutta se korjautui kielijänteen leikkauksella

      Mulla on kai aina ollut toi r-vika. Joskus eskarissa puheopettaja sanoi, että r-vika on poissa, mutta seuraavan kesän jälkeen se oli taas palannut. Ala-asteella kävin puheopetuksessa koko ala-asteen ajan. 6 luokalla puheopettaja kysyi, että miten lausun ärrän ja sitten kun sanoin sille sen se sano että sehän menee oikeen. (Sen jälkeen se ei taaskaan ole mennyt oikein) No en taas kiinnittänyt asiaan huomiota vähään aikaan, mutta 8-luokalla aloin hävetä asiaa ja olen hävennyt sitä siitä lähtien. Nykyään olen 16 ja käyn lukiossa. Kukaan ei ole ikinä sanonut minulle mitään r-viastani. Nyt mun luokalla on yks jolla on todella selvä r-vika eikä se häpee sitä yhtään. Lukiessani olen onnistunut peittämään r-vikani puhumalla todella matalalta, mutta puhuessani se kuuluu välillä ja välillä taas ei. Kaiken lisäksi nimeni on r-vikaisen pahin painajainen, nimittäin se on Robert. Ainakun minun pitää sanoa nimeni olen kauhusta kankea ja aina kun sanon sen, kuulloostaa se minusta aivan idiootilta. Kaikista huonoin puoli on se, että en uskalla mennä puhumaan tytöille joista olen kiinnostunut.


    • Vituttaa tämä r-vika kirjoitti:

      Mulla on kai aina ollut toi r-vika. Joskus eskarissa puheopettaja sanoi, että r-vika on poissa, mutta seuraavan kesän jälkeen se oli taas palannut. Ala-asteella kävin puheopetuksessa koko ala-asteen ajan. 6 luokalla puheopettaja kysyi, että miten lausun ärrän ja sitten kun sanoin sille sen se sano että sehän menee oikeen. (Sen jälkeen se ei taaskaan ole mennyt oikein) No en taas kiinnittänyt asiaan huomiota vähään aikaan, mutta 8-luokalla aloin hävetä asiaa ja olen hävennyt sitä siitä lähtien. Nykyään olen 16 ja käyn lukiossa. Kukaan ei ole ikinä sanonut minulle mitään r-viastani. Nyt mun luokalla on yks jolla on todella selvä r-vika eikä se häpee sitä yhtään. Lukiessani olen onnistunut peittämään r-vikani puhumalla todella matalalta, mutta puhuessani se kuuluu välillä ja välillä taas ei. Kaiken lisäksi nimeni on r-vikaisen pahin painajainen, nimittäin se on Robert. Ainakun minun pitää sanoa nimeni olen kauhusta kankea ja aina kun sanon sen, kuulloostaa se minusta aivan idiootilta. Kaikista huonoin puoli on se, että en uskalla mennä puhumaan tytöille joista olen kiinnostunut.

      Hittolainen. Mullakin on r-vika, olen lukiossa, ja sanotaanko että viimiset 2 vuotta elämästä mennyt kauheessa stressissä. Etu -ja sukunimessä kummassakin ärrä, 1kpl kummassakin, mut sellasessa kohdassa, että tavu loppuu ärrään, ja kuulostaa todella tyhmältä. Jännitän jokaista uutta tilannetta, ja jos tiedän joutuvani sanomaan nimeni ääneen, niin jännittää niin paljon, että ei henki kulje ja kädet tärrää = muut ei saa mitään selvää. Ylivoimaisesti kamalimpia ovat tilanteet, kun opettaja luokassa kysyy nimeä ja se pitää sieltä huutaa kaikkien kuullen. Tietäisittepä tunteeni, se on jotain niin kauheeta, pulssi 200, oksettaa (hei camoon, en uskalla sanoa omaa nimeäni. Taitaa tulevaisuus näyttää vähintäänkin paskalta). Sitten ne ainaiset pienet hihittelyt, niin luokan tytöillä kuin pojillakin, saa oloni tuntumaan todella paskalta. Itseluottamus nollassa ja kuten edellisellä kirjoittajalla, en uskalla mennä puhumaan tytö(i)lle, jo(i)sta olen kiinnostunut, etenkään, jos he eivät tiedä puheviastani.

      Välttelen ärrää parhaimman mukaan, mut sehän se ongelma onkin. Lukion 1. vuosi meneillä ja tuntuu, et mikään ei onnistu r-vian takia. En viittaa (siis en tod.) ja jos pitää tehdä esitelmä, niin muut saa kuulla esitelmän ilman ärriä, enkä saa siitä läheskään niin mielenkiintoista, kuin mihin mulla olis rahkeet. Kurssit valitsen sen perusteella, mitä olen muilta kuullut; onko paljon esitelmiä, ryhmätöitä jne. Stressaan valtavasti jostain - muiden mielestä pienistä - asioista.

      Olen harkinnut kielijänteen leikkausta, koska välillä tuntuu, että ässänkin söshötän. Kielijänne on leikattu kahdesti(!) ollessani pieni, mutta ei ole ollut hyötyä. Kun olen pyytänyt vaikka veljeni näyttämään kielijännettään, niin se on ihan ohut, mut mulla lyhyt ja paksu. Tuntuu, etten saa kieltäni riittävän teräväksi, että saisin sanottua ärrän oikein. Osaan kyllä tärisyttää sitä oikeassa kohdassa, mutta se ei kuulosta normaalilta.

      Sit kun ajattelee, et jos osais sanoa ärrän, niin hitto, ei olis mitään ongelmia.


    • tuska, jepjepjepjep kirjoitti:

      Hittolainen. Mullakin on r-vika, olen lukiossa, ja sanotaanko että viimiset 2 vuotta elämästä mennyt kauheessa stressissä. Etu -ja sukunimessä kummassakin ärrä, 1kpl kummassakin, mut sellasessa kohdassa, että tavu loppuu ärrään, ja kuulostaa todella tyhmältä. Jännitän jokaista uutta tilannetta, ja jos tiedän joutuvani sanomaan nimeni ääneen, niin jännittää niin paljon, että ei henki kulje ja kädet tärrää = muut ei saa mitään selvää. Ylivoimaisesti kamalimpia ovat tilanteet, kun opettaja luokassa kysyy nimeä ja se pitää sieltä huutaa kaikkien kuullen. Tietäisittepä tunteeni, se on jotain niin kauheeta, pulssi 200, oksettaa (hei camoon, en uskalla sanoa omaa nimeäni. Taitaa tulevaisuus näyttää vähintäänkin paskalta). Sitten ne ainaiset pienet hihittelyt, niin luokan tytöillä kuin pojillakin, saa oloni tuntumaan todella paskalta. Itseluottamus nollassa ja kuten edellisellä kirjoittajalla, en uskalla mennä puhumaan tytö(i)lle, jo(i)sta olen kiinnostunut, etenkään, jos he eivät tiedä puheviastani.

      Välttelen ärrää parhaimman mukaan, mut sehän se ongelma onkin. Lukion 1. vuosi meneillä ja tuntuu, et mikään ei onnistu r-vian takia. En viittaa (siis en tod.) ja jos pitää tehdä esitelmä, niin muut saa kuulla esitelmän ilman ärriä, enkä saa siitä läheskään niin mielenkiintoista, kuin mihin mulla olis rahkeet. Kurssit valitsen sen perusteella, mitä olen muilta kuullut; onko paljon esitelmiä, ryhmätöitä jne. Stressaan valtavasti jostain - muiden mielestä pienistä - asioista.

      Olen harkinnut kielijänteen leikkausta, koska välillä tuntuu, että ässänkin söshötän. Kielijänne on leikattu kahdesti(!) ollessani pieni, mutta ei ole ollut hyötyä. Kun olen pyytänyt vaikka veljeni näyttämään kielijännettään, niin se on ihan ohut, mut mulla lyhyt ja paksu. Tuntuu, etten saa kieltäni riittävän teräväksi, että saisin sanottua ärrän oikein. Osaan kyllä tärisyttää sitä oikeassa kohdassa, mutta se ei kuulosta normaalilta.

      Sit kun ajattelee, et jos osais sanoa ärrän, niin hitto, ei olis mitään ongelmia.

      TeRve,
      Ketjun aloittaja oli vältellyt ärrää sisältävien sanojen käyttöä. Sitä EI missään nimessä saa tehdä, silloin ei opi lausumaan kirjainta oikein ikinä. Ja jos ihan oikeasti on paha R-vika tai pelkää joutuvansa kiusaamisen kohteeksi voi esimerkiksi lukea yksin olleessaan pitkää tekstiä ääneen vaikkapa sanomalehdestä tai netistä.
      Tekstiä lukiessä lausuu R = DT nopeasti. esim. moottoDTi. Pelkän R-kirjaimen harjoitteleminen DT:nä ei auta vaan se tehoaa vain teksteissä. Koita myös nostaa kielen pää kirjaimen loppupuolella etuhampaisiin jos DT metodi tuntuu vaikealta. Kurkku-R eli R-vika syntyy kun ihminen ei nosta kieltään. Älä keskity itse ärrään sanassa, lopulta se tulee täysin spontaanisti kun vain jaksaa tsempata.

      PS: "Mitäs jos en siltikään onnistu?" -Itselläni on myös R-vika mutta ajan myötä kukaan ei enää ole kiinnittänyt siihen huomiota, edes ketään tuntematon. Anna asian olla ja keskity elämän tärkeämpiin asioihin. :)


    • karkkiw2 kirjoitti:

      r-vika on syvältä, mä en pysty puhuu oikein miten sit ku meen ylä-asteel ja kaikki kiusaa? ei oo kivaa.. haluaisin olla laulaja, näyttelijä, juontaja ja vaik mitä mut mahdotonta se on -.-'

      mul on ollu just sama juttu ja meen nyt ylä-asteelle. mut mä opin sen eile


  • Hei! Tämä vanha palsta täällä vieläkin!

    Minä olen tuo tuskastunut tyttö, joka tälle palstalle kirjoitteli vuonna 2006. Ja tiedättekö mitä?
    Osaan sanoa ärrän. Oppiminen ei ole mahdotonta missään iässä, olen esimerkki ja elävä.

    Ärräni ei ole täydellinen vieläkään, en esimerkiksi osaa sitä kirottua pärisyttelyä tai pitkää äännettä: Rrrrrrrrrr. Ärräni on silti tavallisessa puhekielessä melkein huomaamaton eli sellainen kuin pitääkin. Kurkkuärrää minun ei tarvitse enää käyttää ollenkaan. Vihasinkin sitä, sillä sain olla nieleskelemässä kurkkuani puhtaaksi koko ajan, jotta puheeni ei olisi epäselvää. En myöskään ole yhtä ujo kuin aikaisemmin, muitakin elämänkokemuksia rikkaampi olen sekä tietysti osaltaan tämänkin ongelman
    parantuminen auttanut. Mutta murheista kuitenkin pienimmästä päästä oli puhevika aikoinaan.
    Tosi hauskaa kuitenkin oli oppia tämä. Kivaa sanoa r-kirjaimen sisältäviä sanoja kun ennen niitä
    joutui välttelemään. ^____^

    Jotain vinkkejä:

    - venytelkää kieltä äärirajoille ja yli
    - möngertäkää kuin vauva, yritätte löytää äänteen
    - kysykää muutamalta ärrän taitavalta ihmiseltä neuvoja, neuvot vaihtelevat
    - venyttele vähän lisää
    - etsi
    - älä lannistu, kyllä sen löytää

    • Mukava lukea näitä "kokemuksia" ja ajatuksia!
      Itse olen 25-vuotias ja olen ylä-asteen alusta asti elänyt tämän vaivan mukaan. Ala-asteella ei ongelmaa aikanaan ollut, tai oli, mutta en siitä välittänyt. Mutta jossain vaiheessa oma kuulo muuttui sen verran asian suhteen että se kuullostaa aivan kamalalta!! :) Tästä johtuen olen vältellyt varsin tehokkaasti tuota R-kirjainta ja elämääni elelen sen mukaan... Opiskella haluaisin kovasti mutta kun ei uskalla mennä koska hävettää!! Eikä eniten se että muut nauraisivat tai kommentoisivat, sen osaan sulattaa ja vielä sen verran paha suustani että varmasti osaan sanoa takaisin ;) Mutta kun kaikki mitä teen pitäisi olla täydellistä ja kun puhe ei ole niin sen takia en opiskele....
      Mutta kun ikää tulee lisää niin ajatuksetkin alkavat kasvaa aikuiseksi! Selvästikin päivästä toiseen halut asian korjaamikseksi kasvavat ja nämä muiden kokemukset toivat vaan lisää puhtia siihen.
      Täytyykin varmaan alkaa soitella puheterapeutteja läpi ja kokeilla päästä opiskelemaan ;)


  • Minulla oli R-vika pienestä lapsesta asti, minkä tiedostin vasta joskus 7 vuotiaana, kun muutamat alkoivat siitä ilkkumaan ja pääsin puheopetukseen koulussa heti ensimmäisellä luokalla.
    Meillä oli koulussa vuosia toiminut vakituinen puheopettaja, joka toisteli samoja sanalistoja eri äänteillä kerta toisensa jälkeen, enkä minä ainakaan mitään niiden sanojen toistelusta mielestäni hyötynyt. Jonkun kummallisen korvaavan R -äänteen se meille opetti, joka mielestäni kuulosti vielä typerämmältä kuin kurkkuärräni.
    Joskus kun olin n. 11 vuotias, niin se kouluni vakituinen puheterapeutti jäi jollekin äitiyslomalle tms ja kouluun tuli sijainen puheopettajaksi. Tämä opettaja tuntui paljon päämäärätietoisemmalta ja halusi heti tosiaan opettaa meille puheopetuksessa käyville oikean R:n. Mitään sanalistoja ei enää toisteltu niinkuin robotit. Sen vuoden aikana opin vihdoin oikean tavan sanoa R- kirjain, niinkuin moni muukin puheopetusryhmässämme.
    Aloin vähitellen käyttämään uutta R:ää ensin kotona puhuessa läheisten kanssa ja puheen luonnistuessa vähitellen koulussa. Mitään kauhean pitkiä päristelyjä en vieläkään pysty tekemään, mutta jonkinlaisia kuitenkin. Nyt aikuisena ei tarvi enää huolehtia R-viasta. Kiitos sen sijais-puheopettajan. Vähän jäi sellainen maku siitä vakituisesta koulun puheterapeutista, ettei se halunnut oikeasti opettaa meille oikeaa R:ää, ettei siltä lopuisi työt.

    • NO ON PERRRRKELE! Ottaa niin päähän, häpeilen sitä, niinkun te kaikki muutki(?) ja englanttii en VARSINKAA puhu! Mikään ei auta asiaa, on kuullu, et voi sen kielijänteen leikata, mut eipä oo tulluu tehtyy, ja moottorisaha taas ei sovi suuhun et sais ominkäsin tehtyy!! Niin rasittavaa tää on, pitäiskö tehä ärrä vikasten nettisivu? ^^ yrittäkää pliis auttaa... Se "d" äänii on auttavinaan (?)


    • vamppi kirjoitti:

      NO ON PERRRRKELE! Ottaa niin päähän, häpeilen sitä, niinkun te kaikki muutki(?) ja englanttii en VARSINKAA puhu! Mikään ei auta asiaa, on kuullu, et voi sen kielijänteen leikata, mut eipä oo tulluu tehtyy, ja moottorisaha taas ei sovi suuhun et sais ominkäsin tehtyy!! Niin rasittavaa tää on, pitäiskö tehä ärrä vikasten nettisivu? ^^ yrittäkää pliis auttaa... Se "d" äänii on auttavinaan (?)

      Rohkaisin itseni ja kävin kielijänneleikkauksessa. Ennen sitä en saanu kieltä kuin sentin kaks suun ulkopuolelle, mut nyt se menee helposti. En mä nenään asti yllä, mutta nyt ei ärrän oppiminen pitäisi olla kiinni kielestä. Heti leikkauksen jälkeen ärrän lausuminen onnistui paljon paremmin. Tässä on nyt ollut melkein 3vk lomaa ja on ollut aikaa harjoitella noista vanhoista puhevihkoista, joita ekaluokkalaisena viimeks opetellut :P En mä sitä osaa vielä puheessa käyttää, mutta kun tässä jaksaa harjoitella, niin enköhän sen vielä opi!

      Jos sulla ei vika löydy kielestä, niin ei auta muu kuin harjoitella kovasti. Voit vaikka hakea puheterapeutilta jonkun vihon, jossa on näitä harjoituksia, tai voit jopa alkaa käymään puheterapeutilla. Tiedän, se kuulostaa ikävält, enkä itsekkään tykkäis mennä, mut esim. kielijänneleikkaukseen menin sillä ajatuksella, että mietin miltä tulevaisuus näyttäis, jos en mene leikkaukseen, enkä oppisi ärrää, tai jos menen leikkaukseen ja opin ärrän. Jälkimmäinen vaihtoehto tuntui ainoalta mahdolliselta. Nyt täytyy vain harjoitella ja paljon!


  • Olen 27-vuotias tytsy jolla R-vika on ollut aina. Teinivuosina sitä tietysti häpeilin kovasti ja olin suorastaan kateellinen muille jotka sen osasivat. Tahdoin olla normaali kuten hekin, mutta nyt näin myöhemmiten olen omaksunut sen, etten osaa, eikä se jaksa haitata elämääni millään tavoin. Toki joskus olen jonkinlaista naljailua tai matkimista saanut kuulla, mutta en liiemmin ole siitä pahoittanut mieltäni. Ehkä ikänikin tekee jo sen, että on varmempi itsestään mitä esim. vielä kymmenen vuotta takaperin. Useimmiten olen tavannut tokaista, että mikä pakko on osata sanoa R oikein, kun kerran presidenttimme Halonenkaan sitä osaa sanoa, niin miksi silloin minunkaan pitäisi. Toisaalta myös tuntuu hyvältä erottua joukosta, kun ei osaa ihan kaikkea.

    • Itse olen 17v poika ja opiskelen ammattikoulussa.
      Olen siis r-vikainen, huomasin vian jo todella nuorena, mutta se alkoi hävettävää vasta n.11-12 vuotiaana. Se muokkasi minusta todella ujon ihmisen, ja pelkään oman nimen sanomista, koska molemissa nimissä on r-kirjain.
      Ylä-aste oli todella vaikeaa-aikaa, monet opettajat luetuttivat ääneen luokkaa. Aina kun tuli minun vuoro, lehahdin täysin punaiseksi, puheeni oli muutenkin todella epäselvää, mutta eniten häiritsi ne tirskahdukset jotka kuulin lukiessani. Tietenkään en puuttunut tähän, koska halusin näyttää, että ongelmani ei häiritse minua.

      Tällä hetkellä opiskelen käsityöpainoitteisella-alalla, eli puhumista ei juurikaan vaadita. Läheisiä ystäviä on todella paljon, en itse edes ymmärrä miten näin ujolla ihmisillä voi olla paljon ystäviä.

      Kuitenkin vaikka puheviasta ei ole niinkään haittaa, harjoittelen kuitenkin siitä eroon pääsyä.


  • Olen 15 vuotias enkä ole käyttänyt ärrääni noin viiteen vuoteen! Häpeän sitä!! Noin kymmenen vuotiaana kun tajusin että ärräni ei ollut normaali ja kun muut irvistelivät siitä lpetin sen käytön ja osakseen puhumisen. Kukaan kavereistani ei tidä että minulla on R-vika koska korvaan sanat joissa on ärrä muilla sanoilla tai jos on pakko vaikka luokan edessä sanoa sana jossa on R sössötän sen niin ettei kukaan saa siitä mitään selvää. Äitini sanoo että jos osaat elää noin en jaksa alkaa ramppaamaan sinua missään puheterapeuteilla joten nyt olen koittanut saada apua netin välityksellä... Aika epätoivoista mutta haluan niin kovasti oppia sen! En kehtaa mennä lukioon nyt kun peruskouluni loppuu koska pelkään että joudun käyttämään siellä ärrääni. Ja jos joku sanoo että muka r vikaisilla ei ole vaikeampaa niin on todellakin väärässä! Minulle ainakin R vika on ollut melkein ainainen masennus...

  • No siis oon 12-v tyttö. Menen yläasteelle ja hermostuttaa, etten saa kavereita siellä. Ongelmani on sikäli suurempi omasta mielestäni, koska minulla ei ole kurkkuärrää vaan joku outo toisenlainen. Se tulee vähänkuin hampaiden väliin. En tiedä onko se niin ärrävikaisen leima, koska itse kuulen sen ärsyttävästi. Är-vika se kuitenkin on, koska eräs kaverini kysyi olenko käynyt puheterapiassa. Olen harjoitellutkin ärrää, ja jotenkin sen osaan, mutta en osaa sanoa dr- ja nr-äännettä! Sekä nolo aihe kun onkin mutta pelkään että pojat alkavat kiusaamaan minua.

    • Olen siis Kaisa 55, edellinen kirjoittaja. Minulla on myös lievä kurkkuhalkio. Ja olen aika vähän perehtynyt asiaan, mutta voiko kireän kielijänteen leikata ala-asteikäisenä? :-)


    • Kaisa 55 kirjoitti:

      Olen siis Kaisa 55, edellinen kirjoittaja. Minulla on myös lievä kurkkuhalkio. Ja olen aika vähän perehtynyt asiaan, mutta voiko kireän kielijänteen leikata ala-asteikäisenä? :-)

      Jos lääkäri, tässä tapauksessa varmaankin joku suukirurgi katsoo, että kielijänteen leikkaaminen olisi suositeltavaa jos haluaa oppia ärrän, niin ei siinä mitään esteitä ole. Harjoitteleminen on kaiken a ja o.


    • been there,done that kirjoitti:

      Jos lääkäri, tässä tapauksessa varmaankin joku suukirurgi katsoo, että kielijänteen leikkaaminen olisi suositeltavaa jos haluaa oppia ärrän, niin ei siinä mitään esteitä ole. Harjoitteleminen on kaiken a ja o.

      Terve. Olen 16-vuotias lukiolaispoika jolta ei r vielä onnistu. Nimessäni ja sukunimessäni on molemmissa yksi r. Kävin aivan lapsena puheterapiassa ja 5- ja 6-luokallakin kävin koulun puheterapiassa, joskaan en vielä silloin ymmärtänyt minkä takia, koska kukaan ei viasta huomauttanut. Opin kuudennella tosin lausumaan oikeaa r-äännettä, mutta en ole ikinä pystynyt sitä sanoihin soveltamaan. Yläasteella puhevika tuotti saatanallisen kiusallisia tilanteita, kun joutui esim. oman nimensä kertomaan. Tuntui aina että pää räjähtää ja hikipisarat valuivat sydämen tykyttäessä tuhatta ja sataa. Nykyään olen hieman varmempi vikani kanssa, enkä suin päin mene ärrää sanomaan, vaikkenkaan sitä välttämättömissä tilanteisssa jätä sanomatta. Lisäksi lukiossa on jo aikuisempaakin väkeä. Kahdeksannella luokalla heittäydyin täysin hiljaiseksi ihmiseksi, joka sai kaverini ihmettelemään vaikken mikään Duracell -pupu muutenkaan ollut. Jätin (jätän) viittaamatta jos olisi täytynyt r sanoa vapaaehtoisesti. On ehkä tekopyhää sanoa näin jälkikäteen, mutta olisin saanut paremmat numerot todistuksiin ilman tätä vikaa. Ja se ottaa kuuppaan. Olenkin tässä vähän harjoittelut eri sanojen lausumista oikeella ärrällä, ja vain sanat 'perkele' ja 'perse' onnistuvat kohtuuhyvin, vaikka vaativatkin suuria ponnistuksia suultani. Olen harkinnut puheterapiaan menemistä, mutta velttona ihmisenä en ole siihen kyennyt. Haluan oppia r itseni, kiusallisten tilanteiden vähenemisen, stressin vähenemisen ja hakusessa olevan tyttöystävän vuoksi. Onko kenelläkään vinkkejä, kannattaako käydä yhtään terapiassa vai kotoa käsin hoitaa?


    • Puolikuollut kirjoitti:

      Terve. Olen 16-vuotias lukiolaispoika jolta ei r vielä onnistu. Nimessäni ja sukunimessäni on molemmissa yksi r. Kävin aivan lapsena puheterapiassa ja 5- ja 6-luokallakin kävin koulun puheterapiassa, joskaan en vielä silloin ymmärtänyt minkä takia, koska kukaan ei viasta huomauttanut. Opin kuudennella tosin lausumaan oikeaa r-äännettä, mutta en ole ikinä pystynyt sitä sanoihin soveltamaan. Yläasteella puhevika tuotti saatanallisen kiusallisia tilanteita, kun joutui esim. oman nimensä kertomaan. Tuntui aina että pää räjähtää ja hikipisarat valuivat sydämen tykyttäessä tuhatta ja sataa. Nykyään olen hieman varmempi vikani kanssa, enkä suin päin mene ärrää sanomaan, vaikkenkaan sitä välttämättömissä tilanteisssa jätä sanomatta. Lisäksi lukiossa on jo aikuisempaakin väkeä. Kahdeksannella luokalla heittäydyin täysin hiljaiseksi ihmiseksi, joka sai kaverini ihmettelemään vaikken mikään Duracell -pupu muutenkaan ollut. Jätin (jätän) viittaamatta jos olisi täytynyt r sanoa vapaaehtoisesti. On ehkä tekopyhää sanoa näin jälkikäteen, mutta olisin saanut paremmat numerot todistuksiin ilman tätä vikaa. Ja se ottaa kuuppaan. Olenkin tässä vähän harjoittelut eri sanojen lausumista oikeella ärrällä, ja vain sanat 'perkele' ja 'perse' onnistuvat kohtuuhyvin, vaikka vaativatkin suuria ponnistuksia suultani. Olen harkinnut puheterapiaan menemistä, mutta velttona ihmisenä en ole siihen kyennyt. Haluan oppia r itseni, kiusallisten tilanteiden vähenemisen, stressin vähenemisen ja hakusessa olevan tyttöystävän vuoksi. Onko kenelläkään vinkkejä, kannattaako käydä yhtään terapiassa vai kotoa käsin hoitaa?

      Itellä ainakin vieläkin jemmassa koulun puheopetuksesta ala-asteelta saamani r-harjoitusvihot ja niiden avulla ainakin itse pyrin ärrää opettelemaan, tai pikemminkin liittämään sen sanoihin. Jos sulla ei ole tallessa mitään harjoituksia, niin olis se viisasta puheterapeutilta käydä jotain harjotuksia hakemassa.

      Ite kans olen 16-vuotias ja lukiota käyn. Etu -ja sukunimestä löytyy kummastakin ärrä. Kauheimpia ovat tilanteet, kun opettaja tekee esim. uutta istumajärjestystä ja pyytää kaikkien sanomaan järjestyksessä nimensä. En tiedä mitään kauheempaa tilannetta.. Tai no itellä viel se ongelma, et en pysty sanomaan suoraan ärrällä alkavaa sanaa, etenkään jos se aloittaa lauseen. En vain saa sanottua sitä (mikä lie psykologinen juttu), ja ääneenlukemiset jännittää perkeleesti. Tunneilla en viittaa ja jos tiedossa on ääneenlukemista tai ruotsin tehtävien vastauksien kertomista luokalle, harjoittelen jo edellisenä iltana niiden ääneen lausumiset. Sairasta? Ehkä. Vituttaa todenteolla. Tällä on suuri vaikutus opiskeluuni ja etenkin uusien kaverisuhteiden luomiseen - puhumattakaan tyttöystävän löytämisestä. Siihen vielä pitkä matka, ja kaikki vain jonkun r-vian takia. Rankkaa.


    • kärsivä kirjoitti:

      Itellä ainakin vieläkin jemmassa koulun puheopetuksesta ala-asteelta saamani r-harjoitusvihot ja niiden avulla ainakin itse pyrin ärrää opettelemaan, tai pikemminkin liittämään sen sanoihin. Jos sulla ei ole tallessa mitään harjoituksia, niin olis se viisasta puheterapeutilta käydä jotain harjotuksia hakemassa.

      Ite kans olen 16-vuotias ja lukiota käyn. Etu -ja sukunimestä löytyy kummastakin ärrä. Kauheimpia ovat tilanteet, kun opettaja tekee esim. uutta istumajärjestystä ja pyytää kaikkien sanomaan järjestyksessä nimensä. En tiedä mitään kauheempaa tilannetta.. Tai no itellä viel se ongelma, et en pysty sanomaan suoraan ärrällä alkavaa sanaa, etenkään jos se aloittaa lauseen. En vain saa sanottua sitä (mikä lie psykologinen juttu), ja ääneenlukemiset jännittää perkeleesti. Tunneilla en viittaa ja jos tiedossa on ääneenlukemista tai ruotsin tehtävien vastauksien kertomista luokalle, harjoittelen jo edellisenä iltana niiden ääneen lausumiset. Sairasta? Ehkä. Vituttaa todenteolla. Tällä on suuri vaikutus opiskeluuni ja etenkin uusien kaverisuhteiden luomiseen - puhumattakaan tyttöystävän löytämisestä. Siihen vielä pitkä matka, ja kaikki vain jonkun r-vian takia. Rankkaa.

      Itse olen myös elänyt saman vian kanssa kohta jo 17-vuotta. Ala-asteella tuo ei koitunut ongelmaksi, koska en ehkä vielä sisäistänyt miten ikävältä tämä r-vika kuulostaa ja ei vielä osannut ottaa paineita esim. tyttöjen suhteen. 1-3 luokalla kävin puheterapiassa, mutta ei se paljon auttanut.
      Normaalisti ärrän uskallan lausua ainoastaan vanhempieni kuulleen. Kaveripiirissä ja koulussa korvaan sanat tai jätän vain puhumatta ja tuo on vaikuttanut opiskeluun melko paljon. Minua on vielä kehuttu viestinnällisesti lahjakkaaksi ja minulla on muuten selkeä ulosanti. Koulussakin ennen tykkäsin lukea äidinkielen tunnilla, mutta kun vanhemmaksi on tullut ja on tullut aremmaksi vian kanssa, niin jätän mielellään lukemisen väliin, ellei ole pakko.
      Olen yrittänyt miettiä, että miten tuo Ärrän oppiminen on ollut niin vaikeaa ja en oikein tiedä johtuuko se kielen jänteestä. Kieli minulla tulee omasta mielestäni tosi vähän ulos suusta, verrattuna muihin. Tekniikan kyllä tiedän ärrän lausumiseen ja osaan sen kolme sekunttia ärrän lausua, mutta sen jälkeen kieli tavallaan "väsyy" ja sen johdosta en kykene ärrää pitkään "täryyttämään".
      Olen vain perustellut vian kielen jänteeseen ja jättänyt asian siihen. Olisi se vaan todella helpottavaa, että pystyisin kommunikoimaan ihmisten kanssa normaalisti. En ole lisäksi vielä mikään hiljainen poika, mikä minusta on tullut kun itsetuntoni on laskenut ärrävian myötä.
      Koulussa puhe-esityksien yms. tekeminen on erittäin hankalaa, kun miettii vain miten tuonkin sanan korvaa jottei joudu ärrää lausumaan.

      Täytyy vain sopeutua ja ajatella, että ihmiset ovat erilaisia. Toiset ovat puolisokeita, toiset ovat älyltään jäljessä ja toisilla on R-vika. Sitä on vain sopeuduttava.


    • r-vikainen:( kirjoitti:

      Itse olen myös elänyt saman vian kanssa kohta jo 17-vuotta. Ala-asteella tuo ei koitunut ongelmaksi, koska en ehkä vielä sisäistänyt miten ikävältä tämä r-vika kuulostaa ja ei vielä osannut ottaa paineita esim. tyttöjen suhteen. 1-3 luokalla kävin puheterapiassa, mutta ei se paljon auttanut.
      Normaalisti ärrän uskallan lausua ainoastaan vanhempieni kuulleen. Kaveripiirissä ja koulussa korvaan sanat tai jätän vain puhumatta ja tuo on vaikuttanut opiskeluun melko paljon. Minua on vielä kehuttu viestinnällisesti lahjakkaaksi ja minulla on muuten selkeä ulosanti. Koulussakin ennen tykkäsin lukea äidinkielen tunnilla, mutta kun vanhemmaksi on tullut ja on tullut aremmaksi vian kanssa, niin jätän mielellään lukemisen väliin, ellei ole pakko.
      Olen yrittänyt miettiä, että miten tuo Ärrän oppiminen on ollut niin vaikeaa ja en oikein tiedä johtuuko se kielen jänteestä. Kieli minulla tulee omasta mielestäni tosi vähän ulos suusta, verrattuna muihin. Tekniikan kyllä tiedän ärrän lausumiseen ja osaan sen kolme sekunttia ärrän lausua, mutta sen jälkeen kieli tavallaan "väsyy" ja sen johdosta en kykene ärrää pitkään "täryyttämään".
      Olen vain perustellut vian kielen jänteeseen ja jättänyt asian siihen. Olisi se vaan todella helpottavaa, että pystyisin kommunikoimaan ihmisten kanssa normaalisti. En ole lisäksi vielä mikään hiljainen poika, mikä minusta on tullut kun itsetuntoni on laskenut ärrävian myötä.
      Koulussa puhe-esityksien yms. tekeminen on erittäin hankalaa, kun miettii vain miten tuonkin sanan korvaa jottei joudu ärrää lausumaan.

      Täytyy vain sopeutua ja ajatella, että ihmiset ovat erilaisia. Toiset ovat puolisokeita, toiset ovat älyltään jäljessä ja toisilla on R-vika. Sitä on vain sopeuduttava.

      Jos todellakin epäilet kielijänteen vaikuttavan siihen, ettei ärrä tule, niin mene ihmeessä leikkauttamaan se. Olen tuossa yläpuolella kirjoitellut pari viestiä just kielijänteen leikkauksesta ja miten se itseäni autto.

      Itse operaatio oli todella yksinkertane. Puudutuspiikkiä pariin kohtaan, kielijänne leikataan oikeestaan kokonaan pois ja tikataan, ~15min. Tämän siis hoiti suukirurgi. Tosin, sen sanon että kun puudutus lähtee, aiheutuu siitä kyllä valtava kipu seuraavien tuntien aikana. Itelle autto 1000mg buranaa ja lepo. Sit sen jälkeen se on vielä arka päivän pari, mut kipu lähtee vähitellen. Todella tärkeää on muistaa venytellä kieltä ja tietenkin heti aloittaa ärrän harjoittelu. Omasta leikkauksesta aikaa 3kk ja en vielä osaa täydellisesti liittää sitä sanoihin, mut oikein ärsyttää, miten laiska olen ollut harjoittelun suhteen.

      Mulla koulussa kauheat paineet edelleen. Kaikenlisäks mulla vaikee alottaa lause jos eka sana alkaa ärrällä. Sillä väärällä ärrällä en pysty alottaa ja uutta ärrää en uskalla käyttää vielä / siinäkin pientä ongelmaa miten äännän sen jos sana alkaa r-kirjaimella. Tosin, sekin täysin psykologinen juttu, mitä nyt oon seurannut. Jos en kiinnitä siihen lainkaan huomiota (todella, todella harvinaista. Ehkä joskus oman väen keskuudessa), niin pystyn alottamaan sanan ärrällä.
      Jos ei tätä ongelmaa olis, niin paineet vähentys huomattavasta. le fu-

      Tosiaankin, kun vertaan ärrän lausumistani ennen leikkausta ja nyt, niin olen todella tyytyväinen nykytilanteeseen. Tulevaisuus ennen leikkaust näytti ankealta. Nyt uskon pystyväni oppimaan ärrän. jea!


    • Puolikuollut kirjoitti:

      Terve. Olen 16-vuotias lukiolaispoika jolta ei r vielä onnistu. Nimessäni ja sukunimessäni on molemmissa yksi r. Kävin aivan lapsena puheterapiassa ja 5- ja 6-luokallakin kävin koulun puheterapiassa, joskaan en vielä silloin ymmärtänyt minkä takia, koska kukaan ei viasta huomauttanut. Opin kuudennella tosin lausumaan oikeaa r-äännettä, mutta en ole ikinä pystynyt sitä sanoihin soveltamaan. Yläasteella puhevika tuotti saatanallisen kiusallisia tilanteita, kun joutui esim. oman nimensä kertomaan. Tuntui aina että pää räjähtää ja hikipisarat valuivat sydämen tykyttäessä tuhatta ja sataa. Nykyään olen hieman varmempi vikani kanssa, enkä suin päin mene ärrää sanomaan, vaikkenkaan sitä välttämättömissä tilanteisssa jätä sanomatta. Lisäksi lukiossa on jo aikuisempaakin väkeä. Kahdeksannella luokalla heittäydyin täysin hiljaiseksi ihmiseksi, joka sai kaverini ihmettelemään vaikken mikään Duracell -pupu muutenkaan ollut. Jätin (jätän) viittaamatta jos olisi täytynyt r sanoa vapaaehtoisesti. On ehkä tekopyhää sanoa näin jälkikäteen, mutta olisin saanut paremmat numerot todistuksiin ilman tätä vikaa. Ja se ottaa kuuppaan. Olenkin tässä vähän harjoittelut eri sanojen lausumista oikeella ärrällä, ja vain sanat 'perkele' ja 'perse' onnistuvat kohtuuhyvin, vaikka vaativatkin suuria ponnistuksia suultani. Olen harkinnut puheterapiaan menemistä, mutta velttona ihmisenä en ole siihen kyennyt. Haluan oppia r itseni, kiusallisten tilanteiden vähenemisen, stressin vähenemisen ja hakusessa olevan tyttöystävän vuoksi. Onko kenelläkään vinkkejä, kannattaako käydä yhtään terapiassa vai kotoa käsin hoitaa?

      testaa tätä: http://www.peda.net/veraja/karjalohja/koulu/eo


  • Minulla on kanssa ollut aina r-vika. Ala-asteella ollessani kävin ensimmäisen ja toisen luokan aikana puheterapeutilla oppimassa "oikeaa" tapaa miten r-sanotaan. Siitä ei kuitenkaan ollut mitään hyötyä, sillä en oppinut sitä.. :D Puheterapeutilla käynnit alkoivat väsyttämään minua toisella luokalla ja muistan, kun mietin, että "miks minun edes pitäisi oppia sanomaan r toisin kuin sen nyt sanon..??" Olen ollut ihan tyytyväinen puheeseeni ja minusta kurkku-r antaa tietynlaista persoonallisuutta puheeseen ja muutenkin.. Suunnilleen vuosi sitten, kun luin vanhaa ykkösluokan aapis kirjaa, minulle tuli mieleen, että kokeilisin oppisinko sanomaan r-kirjaimen "oikein", joten rupesin lukemaan kirjaa ääneen... suunnilleen parin tunnin lukemisen jälkeen minua alkoi kauhistuttamaan, kun aloin oppia sanomaan sen ja se tuli vaistomaisesti oikein kun sanoin sanan missä oli r.. :D Paniikissa suljin kirjan ja rupesin puhumaan kurkku-r:llä.. En halunnut enkä halua päästä siitä eroon koskaan, sillä se on osa minua ja olen ylpeä siitä.. :) Olkaa tekin ylpeitä siitä ja uskaltakaa puhua. Olen luonteeltani ujo(ei johdu r-viasta), mutta rakastan puhumista, enkä välitä mitä muut r-vikaisuudestani sanovat. Oikeastaan itse en edes pidä sitä minään vikana ihmisessä. :)

    Tietysti, jos r-vika häiritsee elämistä tai on paha, niin kannattaa käydä puheterapeutilla ja harjoitella sitä..

    Neuvoksi r:n opetteluun voisin oikeastaan antaa sen, että voisit lukea jotain kirjaa ääneen iteksesi tai jollekulle ihmiselle.. sillä minulla tuo tapa ainakin olisi toiminut, jos r:n oppia haluaisin, mutten halua.. :)

    Tsemppiä kuitenkin kaikille opettelijoille!

    • hei , olen 15-vuotias tyttö . häpeän r-vikaani paljon. välttelen aina sanan sanomista, jossa r esiintyy.. tajusin 5 luokallla että se ei ole kiva juttu, yläasteella olen alkanut häpeämään sitä yhä enemmän. asiaa koitettiin korjata ala-asteella,mutta ei korjaantunut. onko ohjeita mitä minun kannattaisi tehdä ? :) muutenkin haluisin olla avoin mutta en vaan yksinkertaisesti kehtaa sanoa sanaa missä on r.


    • rvikainen kirjoitti:

      hei , olen 15-vuotias tyttö . häpeän r-vikaani paljon. välttelen aina sanan sanomista, jossa r esiintyy.. tajusin 5 luokallla että se ei ole kiva juttu, yläasteella olen alkanut häpeämään sitä yhä enemmän. asiaa koitettiin korjata ala-asteella,mutta ei korjaantunut. onko ohjeita mitä minun kannattaisi tehdä ? :) muutenkin haluisin olla avoin mutta en vaan yksinkertaisesti kehtaa sanoa sanaa missä on r.

      En muista minä vuonna osasin sen välillä sanoa olen 13 ja siitä on pitkä aika. Minä häpeän myös sanoa ärrän koska en osaa sitä. Kukaan ei ole sanonut siitä mitään mutta en tykkää äänestäni en ole varma mutta pelkään että en ikinä osaa sanoa ärrää. Minulla kielen alla on semmoinen juttu no joku poimu joka pitää sen kielen siinä enkä osaa työntää kieltäni ulos vaan osaan vain laittaa sen makkaralle. Mutta en tiedä pitäisikö se leikata kun jotkut ihmiset tekevät niin? Ja kun olen 13 niin vuonna 2010 kerran sanoin ainakin nyt ärrän. Mitä minun sitten pitäisi tehdä?


    • pienestä pitäen r-vika. Ala-asteen ramppasin jonkun tädin luona sitä opettelemassa, mutta ei siitä apua ollut. Sain osakseni pientä kiusasta r-vian takia ala- ja yläasteella, mutta en siitä piitannut. Tässä vuosien aikana olen oppinut hyväksymään itseni tällaisena kuin olen. Kukaan ei ole enää vuosiin huomauttanutkaan koko asiasta ja itsekään en kiinnitä siihen enää mitään huomiota. R-vikani tuntuu kuitenki omasta mielestäni hieman parantuneen ala-asteelta ja olen siihen tyytyväinen. Tosin työelämässä yms, jos joudun nimeni sanomaan niin jännitän tilannetta etukäteen, koska etu- ja sukunimeni sisältää kyseisen kirjaimen. Asian kanssa oppii kyllä elämään, jos puheterapeutit ei auta. Joskus joudun myös toistamaan nimeäni esim. puhelimessa, mutta ei se ole minua estänyt hoitamasta asioita.


    • Hei vaan! kirjoitti:

      En muista minä vuonna osasin sen välillä sanoa olen 13 ja siitä on pitkä aika. Minä häpeän myös sanoa ärrän koska en osaa sitä. Kukaan ei ole sanonut siitä mitään mutta en tykkää äänestäni en ole varma mutta pelkään että en ikinä osaa sanoa ärrää. Minulla kielen alla on semmoinen juttu no joku poimu joka pitää sen kielen siinä enkä osaa työntää kieltäni ulos vaan osaan vain laittaa sen makkaralle. Mutta en tiedä pitäisikö se leikata kun jotkut ihmiset tekevät niin? Ja kun olen 13 niin vuonna 2010 kerran sanoin ainakin nyt ärrän. Mitä minun sitten pitäisi tehdä?

      Mulla oli r-vika.Uskokaa d:n sanomine auttaa!Mä ainaki opin.Tiedän millast on olla ärrävikane ja hävetä sitä.Mä en koskaa kehdannu sanoo mitää ärräsanaa.Paitsi kavereil.Ja kun viast on päässy ni silti tuntuu epävarmalta.Mäki hiljattai oppinu.Ku alotin opettelun ni olin iha et ei täst mitää tuu,mut jatkoin kumminki.Ja koko prosessiha vei mult vaa alkukevään.Ja mäki iha satunnaisesti vaa d:tä aluks.Varsinaine d:n sanomine kesti ehk 3 viikkoo.Mut lopussa kiitos seisoo ja pääsin eroon nolottavasta viastani.Paljon tsemii kaikille!


    • rvikainen kirjoitti:

      hei , olen 15-vuotias tyttö . häpeän r-vikaani paljon. välttelen aina sanan sanomista, jossa r esiintyy.. tajusin 5 luokallla että se ei ole kiva juttu, yläasteella olen alkanut häpeämään sitä yhä enemmän. asiaa koitettiin korjata ala-asteella,mutta ei korjaantunut. onko ohjeita mitä minun kannattaisi tehdä ? :) muutenkin haluisin olla avoin mutta en vaan yksinkertaisesti kehtaa sanoa sanaa missä on r.

      minulla oli sama juttu, ala- asteella kävin puheterapeutilla mutta se ei auttanut. entinen luokkani ei huomannut r- vikaani muttakun siirryin ylä-asteelle niin monet uudet oppilaat huomauttelee siitä.
      olen myös koulussa yleensä äänessä ja jos sanon yhdenkin ärrän joku tulee heti särkkimään
      'etsää osaa sanoo sitä oikein' tai 'millon opettelet sanomaan ärrän?'
      mutta yleensä letkautan jotain takaisin.
      Ja rakastan laulamista olen esiintynyt monissa koulumme juhlissa mutta en pysty esittämään
      suomalaisia kappaleita joissa on är , koska kaikki alkavat nauramaan. Niin kävi jo kerran.. :(
      enkä tiedä haluanko tässä iässä enää puheterapeutille.. entiedä. :/


    • ronjasdfg kirjoitti:

      minulla oli sama juttu, ala- asteella kävin puheterapeutilla mutta se ei auttanut. entinen luokkani ei huomannut r- vikaani muttakun siirryin ylä-asteelle niin monet uudet oppilaat huomauttelee siitä.
      olen myös koulussa yleensä äänessä ja jos sanon yhdenkin ärrän joku tulee heti särkkimään
      'etsää osaa sanoo sitä oikein' tai 'millon opettelet sanomaan ärrän?'
      mutta yleensä letkautan jotain takaisin.
      Ja rakastan laulamista olen esiintynyt monissa koulumme juhlissa mutta en pysty esittämään
      suomalaisia kappaleita joissa on är , koska kaikki alkavat nauramaan. Niin kävi jo kerran.. :(
      enkä tiedä haluanko tässä iässä enää puheterapeutille.. entiedä. :/

      Itse kävin ala-asteella puheterapeutilla ja inhosin sitä vaikka halusinkin oppia sanomaan ärrän oikein. Oli huojentavaa päästä takaisin normaalille oppitunnille siitä peilin edestä toistelemasta mitä naurettavimmilta kuulostavia äänteitä. Pääsin siihen vaiheeseen asti missä tehydään sitä auton epätoivoista starttausyritystä pakkasella eli siis "drn drn". Jätin joitain kertoja välistäkin kun kiinnosti enemmän muut asiat. Sitten minulla ei jossain vaiheessa ei enää ollutkaan puheterapiaa ja edelleen ärrä-vika vaivaa.

      Ärrä-vikahan on ainakin minun mielestäni ihan puhtaasti motorinen ongelma jos rakenteellisia virheitä ei suussa ole. Tämän takia ärrä-viasta voi oppia pois opettelemalla uuden "oikean" tavan sanoa ärrän. Tähän on todella hyvä apu saada puheterapiaa. Se on kuin laulunopettaja joka huomauttaa jos sattuukin menemään väärästä sävellajista. Idolsia katsellessa huomaa juuri sen että kaikkia eivät kykene itse hahmottamaan kuinka hyvältä kuulostavat. Samanlainen tilanne on ärrä-vikaisella kun hän opettelee sanomaan ärrää niin kuin suomen kielessä se kuuluisi sanoa. Puheterapeutti on kuuntelemassa vieressä ja sanomassa meneekö oikein vai sitten metsään. Itse maksaisin paljoin jos voisin muuttaa mennyttä niin että olisinkin käynyt kunnolla puheterapeutilla sillä haluaisin niin oppia sanomaan ärrän kunnolla. Ei että häpeäisin sitä vikaani vaan että puheeni kuulostaisi huolitellummalta. Tulee suustani joskus sellaista tekstiä että muut katsovat silmät pyöreinä. Olisi mukava jos puhetyylini olisi tuon tekstin tasoista.

      Lyhyestä kuitenkin virsi kaunis: Jos sinulla on mahdollisuus päästä puheterapiaan niin HERRA JUMALA mene sinne jos mielit ärrä-viasta päästä eroon. Säästyy paljon aikaa ja vaivaa. Itse täytän 19 ja en vain usko vaan tiedän että mahdollisuuteni suomalaisen ärrän oppimiseen ovat hyvät. Katsoin tekstistäsi että olisit minua nuorempi, joten sinun mahdollisuutesi eivät ainakaan ole omiani huonommat.

      P.S. Olen puhelias. :P


    • rvikainen kirjoitti:

      hei , olen 15-vuotias tyttö . häpeän r-vikaani paljon. välttelen aina sanan sanomista, jossa r esiintyy.. tajusin 5 luokallla että se ei ole kiva juttu, yläasteella olen alkanut häpeämään sitä yhä enemmän. asiaa koitettiin korjata ala-asteella,mutta ei korjaantunut. onko ohjeita mitä minun kannattaisi tehdä ? :) muutenkin haluisin olla avoin mutta en vaan yksinkertaisesti kehtaa sanoa sanaa missä on r.

      hei oikeesti koita tätä: http://www.peda.net/veraja/karjalohja/koulu/eo
      se oikeesti toimii


  • Minulla oli r-vika aina 16-ikävuoteen asti ja piilottelin ongelmaani, kärsin koko kouluaikani kun en voinut puhua normaalisti ja ala-asteella lopetin ärrän käytön kokonaan eli en enää päästänyt suustani sanoja joihin ärräää olisi tarvittu vaan etsin aina jonkun vastineen sanalle.
    ärrän voi oikeasti oppia jos kielessä ei ole mitään rakeenteellista vikaa! kun aloitin harjoittelun uudestaan 16- vuotiaana, meni pari kuukautta ja tsadam, osaan ärrän ja olen todella iloinen siitä! Nyt 20-vuotiaana jännitän edelleen puhumista, se on jäänne noista lapsuus ajoista, mutta parasta kuitenkin on etten joudu enää kärsimään,se oli ihan hirveää aikaa... pystyt kyllä, se vaatii vain aikaa ja harjoittelua! ärrä ei välttämättä ikinä kehity täydelliseksi,mutta älä lannistu!

  • Olen 13 v. enkä osaa ärrää tai osaan mutta se on joku niinsanottu "britti r" ettei se tärise vaan on sellanen outo... kyllä varmaan ymmärrätte :) en karta ärrän sanomista mutta olisi se paljon mukavampaa osata ärrä oikein.... uskon oppivani ärrän joskus mutta siihen voi olla viel pitkä aika joten auttakaa!

  • itselläni oli R-vika ala-asteen ykkösluokkaan saakka. kävin siis "puheopetustunneilla", koulussa, ja siellä sitten harjoittelin r ääntämistä. Harjotttelin myös kotona, ja siihen että opin sen myös oikeella tavalla sanomaan meni vuosi. Puheopetuksen loppumetreillä sinne tuli yks ukko arviomaan ja se sano "tää tyttö ei kyll tuu oppimaan sitä koskaan oikein". no se tietty masensi, mutta jatkoin opettelua, ja sitten kakkosvuodelle mennessä multa kysyttiin ett tarviinko enää opetusta (tosin meiän koulu ei sitä enää ois ees tarjonnu) mut pystyin ylpeenä sanoo EN koska olin oppinu sen :)

    ainoa mitä muistan tosta opetuksesta, niin harjottele sanoja missä on r, niin että sanot ärrän paikalla Deen. eli siis tiikeri=tiikedi. heh, muistan ett tota tiikeriä toistelin koko ajan, vielä senkin jälkeen kun ärrän opin. siis koska D äännetään samala tavalla kuin R, eli kieli samassa kohdassa.

    mut ihmettelen kylllä ett miten kaikkien koulussa tämmöistä opetusta ei ole tarjottu? oon tosi kiitollinen meidän koululle ja sille joka laitto mut siihen opetukseen (ei mitään hajua kuka sen teki..) ja mun vanhemmille jotka jakso kuunnella mun ärrä harjottelua joka ilta koulun jälkeen :) ja oon itellenekin kiitollinen, nyt kun muistelen, niin mä tosissaan harjottelin ahkerasti (niin ahkerasti kuin 7vuotias kykenee) ja halusin sanoa sen puhdasoppisesti.

    kaikki joilla se r-vika on niin harjotelkaa, siitä se lähtee. vaikka se yks ärrä loru.. siis hei toi D-juttu autto mulle oikeesti! uskokaa vaikka tuntuunkin hassulta ja typerältä.

  • Minäkin haluaisin oppia sen Helvetin ärrän, mieluiten tämän kesän aikana! Ensi syksynä pitäisi siirtyä lukioon, kaamottaa pelkkä ajatuskin, kun tämmöisenä "vajavaisena" pitää sinne mennä sönköttämään x__x Etenkin ensimmäinen päivä pelottaa, koska silloin pitää kuitenkin esitellä itsensä luokalle, ja omassa etunimessäni on är, niin nice. Jos kellään on nopeaa ja tehokasta tapaa oppia är, niin tänne vaan tietoa please, sitä kaivataan :)

    • Ei r-vika ole vajavaisuutta, vaan tapa lausua r. Itse ajattelin myöskin noin ekana lukiovuotenani, mutta en oppinut r vielä silloin (en osaa vieläkään aivan suvereenisesti). Yläasteeseen verrattuna lukioissa on yleisestikin jo suvaitsevampi ja leppoisampi ilmapiiri, eikä minua eikä myöskään r-vikaisia kavereitani ole kiusattu. Tässä on minusta tärkeimmät niksit ärrän oppimiseen:

      1. Älä hiljene. Vaikka joku huomauttaisikin r-viastasi, ota tämä vastaan motivaatiobuustina harjoittelullesi. Hiljenemällä ei voita oikeastaan mitään - siitä voi muodostua pysyvä tapa vaikka oppisitkin ärrän.
      2. Tee se itsesi vuoksi. Ala-aste ikäisenä ei ehkä tajunnut, miksi joutui puheterapiaan koska silloin siitä ei kiusattu, mutta yläaste oli piinaa r-vian kanssa. Et opi ärrää vain jos äitisi haluaa sinun oppivan sen, sinun täytyy haluta oppia r.
      3. Aloita käyttämällä d:tä r:n sijasta. Lausu eri sanoja esim. koira sanoen koida, kortti sanoen kodtti jne.
      4. Sovella. Lue esim. kirjoja ääneen aloittaen lausumalla ärrät deinä ja siirry oikeaan r vähitellen.
      5. Käytä peiliä. Sinun täytyy pitää itsesi kasassa puhuessasi peilille. Keskustele vaikka itse itsellesi. Kannattaa myös katsoa, huomaatko konkreettista eroa sanoessasi ärräsi verrattuna oikeaan ärrään.
      6. Treeniä, treeniä ja treeniä! Kannattaa lausua samaa sanaa mahdollisimman pitkään ja vaihtaa sanaa aina kun olet lausunut edellistä sanaa hieman yli malttisi. Sanat, joilla sain ärrän ensin edes jotenkin onnistumaan olivat portti, kortti, Pertti, perse ja perkele.

      Olen siis tässä treenannut about 3 kuukautta, joskin säännöllisen epäsäännölisesti aina about puolituntia viikossa. Täytyy ottaa itseäkin niskasta kiinni :D . Harjoittele, kyllä se siitä!


    • Toisvuotinen kirjoitti:

      Ei r-vika ole vajavaisuutta, vaan tapa lausua r. Itse ajattelin myöskin noin ekana lukiovuotenani, mutta en oppinut r vielä silloin (en osaa vieläkään aivan suvereenisesti). Yläasteeseen verrattuna lukioissa on yleisestikin jo suvaitsevampi ja leppoisampi ilmapiiri, eikä minua eikä myöskään r-vikaisia kavereitani ole kiusattu. Tässä on minusta tärkeimmät niksit ärrän oppimiseen:

      1. Älä hiljene. Vaikka joku huomauttaisikin r-viastasi, ota tämä vastaan motivaatiobuustina harjoittelullesi. Hiljenemällä ei voita oikeastaan mitään - siitä voi muodostua pysyvä tapa vaikka oppisitkin ärrän.
      2. Tee se itsesi vuoksi. Ala-aste ikäisenä ei ehkä tajunnut, miksi joutui puheterapiaan koska silloin siitä ei kiusattu, mutta yläaste oli piinaa r-vian kanssa. Et opi ärrää vain jos äitisi haluaa sinun oppivan sen, sinun täytyy haluta oppia r.
      3. Aloita käyttämällä d:tä r:n sijasta. Lausu eri sanoja esim. koira sanoen koida, kortti sanoen kodtti jne.
      4. Sovella. Lue esim. kirjoja ääneen aloittaen lausumalla ärrät deinä ja siirry oikeaan r vähitellen.
      5. Käytä peiliä. Sinun täytyy pitää itsesi kasassa puhuessasi peilille. Keskustele vaikka itse itsellesi. Kannattaa myös katsoa, huomaatko konkreettista eroa sanoessasi ärräsi verrattuna oikeaan ärrään.
      6. Treeniä, treeniä ja treeniä! Kannattaa lausua samaa sanaa mahdollisimman pitkään ja vaihtaa sanaa aina kun olet lausunut edellistä sanaa hieman yli malttisi. Sanat, joilla sain ärrän ensin edes jotenkin onnistumaan olivat portti, kortti, Pertti, perse ja perkele.

      Olen siis tässä treenannut about 3 kuukautta, joskin säännöllisen epäsäännölisesti aina about puolituntia viikossa. Täytyy ottaa itseäkin niskasta kiinni :D . Harjoittele, kyllä se siitä!

      Täähän on ihan liioittelua, vittu mulla on R-vika eikä kukaan kyllä huomautellu muuten ku kaveriporukassa aina välillä joku sanoo vitsinä jonkun sanan jossan on r R-vikaisena. Saatanan tunnelipeikot, mulla ei ainakaa mitää ongelmia oo sosiaalielämän kanssa vaikka r-vika, tulkaa ulos kaapeistanne... että ruottalaisillekki ois tilaa pysyköön :D


    • AARRRRRRRGGHH kirjoitti:

      Täähän on ihan liioittelua, vittu mulla on R-vika eikä kukaan kyllä huomautellu muuten ku kaveriporukassa aina välillä joku sanoo vitsinä jonkun sanan jossan on r R-vikaisena. Saatanan tunnelipeikot, mulla ei ainakaa mitää ongelmia oo sosiaalielämän kanssa vaikka r-vika, tulkaa ulos kaapeistanne... että ruottalaisillekki ois tilaa pysyköön :D

      Itse olen 13v. ja ottaa päähän todella paljon osaan sanoa vain drakula ja sitruuna mutta esim ralliauto ei onnistu vaan aina tulee mukaan dralliauto tai tralliauto. Ei mitään vinkkejä olisi kun en haluaisi ylä-asteella sanoa enää että asun jallumiehen kadulla vaan jarrumiehen kadulla.


    • joku r vikanen paska kirjoitti:

      Itse olen 13v. ja ottaa päähän todella paljon osaan sanoa vain drakula ja sitruuna mutta esim ralliauto ei onnistu vaan aina tulee mukaan dralliauto tai tralliauto. Ei mitään vinkkejä olisi kun en haluaisi ylä-asteella sanoa enää että asun jallumiehen kadulla vaan jarrumiehen kadulla.

      mutta nyt otin tuolta ohjeet ja lähti kummasti toimimaan ja sain hyvän fiiliksen kun lähti ärrä kuulumaan. elikkäs siis sanokaa esim kaikkia driver sanoja jossa ennen ärrää on d. sitten kun se sujuu kokeilkaa esim podrtti=portti tai vidrta=virta ja etenkin mulla toimi tää vadrpaat. elikkä siis täältä ladatkaa ohjeet: http://www.peda.net/veraja/karjalohja/koulu/eo


    • sama 13v tyyppi kirjoitti:

      mutta nyt otin tuolta ohjeet ja lähti kummasti toimimaan ja sain hyvän fiiliksen kun lähti ärrä kuulumaan. elikkäs siis sanokaa esim kaikkia driver sanoja jossa ennen ärrää on d. sitten kun se sujuu kokeilkaa esim podrtti=portti tai vidrta=virta ja etenkin mulla toimi tää vadrpaat. elikkä siis täältä ladatkaa ohjeet: http://www.peda.net/veraja/karjalohja/koulu/eo

      hokkuspokkus nyt minä osaan sen... ja montakohan päivää siihen meni??? ei edes yhtä!!!
      LADATKAA TÄÄ: http://www.peda.net/veraja/karjalohja/koulu/eo


    • sama tyyppi edelleen kirjoitti:

      hokkuspokkus nyt minä osaan sen... ja montakohan päivää siihen meni??? ei edes yhtä!!!
      LADATKAA TÄÄ: http://www.peda.net/veraja/karjalohja/koulu/eo

      Menen syksyllä neloselle ja en vieläkään osaa oikeaa ärrää minua harmittaa se. Mutta olen harjoitellut sitä jo 4v ja jos joudun lukemaan vielä ääneen.


    • vnbht kirjoitti:

      Menen syksyllä neloselle ja en vieläkään osaa oikeaa ärrää minua harmittaa se. Mutta olen harjoitellut sitä jo 4v ja jos joudun lukemaan vielä ääneen.

      olen 10v menen syksyllä neloselle harmittaa kun en osaa muuta ärrää olen harjoitellut 4v oikeaa ärrää. Ja haluaisin oppia sen olen harjoitellut sitä jo deen kanssa.


    • sama tyyppi 10v kirjoitti:

      olen 10v menen syksyllä neloselle harmittaa kun en osaa muuta ärrää olen harjoitellut 4v oikeaa ärrää. Ja haluaisin oppia sen olen harjoitellut sitä jo deen kanssa.

      Ei se oo välttämättä niin helppoa.. itsellä erittäin paha r-vika, sosiaalinen elämäni ei kyllä ole kovin rajoittunut mutta välillä joudun hankaliin tilanteisiin jossa en yksinkertaisesti uskalla sanoa sanaa jossa on r. Sen takia on hieman vaikea kehittää uusia ihmissuhteita ja monesti alkaa ketuttamaan kun sanon sen "r-sanan" niin vastaus on lähes aina "mitä sanoit?".. noh.. treeniä, treeniä.. jos itekki uskaltais sen treenaamisen nyt kunnolla aloittaa! tsemii kaikille!


    • aaaiZZZ kirjoitti:

      Ei se oo välttämättä niin helppoa.. itsellä erittäin paha r-vika, sosiaalinen elämäni ei kyllä ole kovin rajoittunut mutta välillä joudun hankaliin tilanteisiin jossa en yksinkertaisesti uskalla sanoa sanaa jossa on r. Sen takia on hieman vaikea kehittää uusia ihmissuhteita ja monesti alkaa ketuttamaan kun sanon sen "r-sanan" niin vastaus on lähes aina "mitä sanoit?".. noh.. treeniä, treeniä.. jos itekki uskaltais sen treenaamisen nyt kunnolla aloittaa! tsemii kaikille!

      Kuinkahan paljon r-vikaisia Suomessa on? Minä veikkaan, että 10 000-100 000. Niin miksi meillä ei ole sitten mitään yhdistystä tai mitään foorumia?
      Olisi hienoa, jos joskus kurkku-r "hyväksyttäisiin" vaihtoehtoiseksi r-äänteeksi. Niin kuin Ruotsissa.


    • sama tyyppi edelleen kirjoitti:

      hokkuspokkus nyt minä osaan sen... ja montakohan päivää siihen meni??? ei edes yhtä!!!
      LADATKAA TÄÄ: http://www.peda.net/veraja/karjalohja/koulu/eo

      saaneet tupla ärrän pärisemään noilla ohjeilla? Oma ärrävikani nimittäin käsittää oikeastaan melkein vain tupla ärrät: en saa ärrää pärisemään. Yksittäisissä r-sanoissa useimmat kuuluvat ok.


    • 346346 kirjoitti:

      saaneet tupla ärrän pärisemään noilla ohjeilla? Oma ärrävikani nimittäin käsittää oikeastaan melkein vain tupla ärrät: en saa ärrää pärisemään. Yksittäisissä r-sanoissa useimmat kuuluvat ok.

      Mua ei ole kurkkuärrä pahemmin haitannut, ketkään siitä ole ikinä minulle maininnut, suoraan ainakaan ;D. Nyt kun syksyllä on yläaste edessä aloin sitä vasta miettimään kunnolla. Kävin puheterapiassa joskus toisella luokalla, mutta eipä se oikeen mitään mua auttanut.

      Kaverit sanoo ettei mun ärrän erillaisuutta edes huomaa, enkä itsekkään jaksa mitään sanoja vältellä, mutta silti haluaisin oppia lausumaan ärrän oikein.

      Kaaduin 4-vuotiaana portaissa ja halkaisin kieleni. Voisiko se olla syy miksi en saa ärrää lausuttua enkä päristettyä sitä?


    • RRRoubert kirjoitti:

      Mua ei ole kurkkuärrä pahemmin haitannut, ketkään siitä ole ikinä minulle maininnut, suoraan ainakaan ;D. Nyt kun syksyllä on yläaste edessä aloin sitä vasta miettimään kunnolla. Kävin puheterapiassa joskus toisella luokalla, mutta eipä se oikeen mitään mua auttanut.

      Kaverit sanoo ettei mun ärrän erillaisuutta edes huomaa, enkä itsekkään jaksa mitään sanoja vältellä, mutta silti haluaisin oppia lausumaan ärrän oikein.

      Kaaduin 4-vuotiaana portaissa ja halkaisin kieleni. Voisiko se olla syy miksi en saa ärrää lausuttua enkä päristettyä sitä?

      Hei!

      Minulla on kanssa ongelmia r-vikani kanssa, Tutustun aina uusiin ihmisiin koko ajan ja en uskalla puhua niin paljon sen takia koska joissain kohtaa voi tulla se ärrä. Koulussa en tykkää yhtään ainakaan ruotsin tunneista koska joka lauseessa tai sanassa on ärrä. ! -.-' Kaverini ovat sanoneet ettei ole huomanneet sitä ennenkun olen itse sanonut sen. Jotenkin yllätyin siitä, ehkä siksi eivät ole kuulleet koska sanoin sen aina niin hiljaa. Olen ollut tukiopetuksessa, ja se ei auttanut yhtään koska siellä oli vaan jotain "daa daa daa" kyllä mä nyt kaikki muut kirjaimet osaan sanoo mut miks vitus pitää olla joku r!!! Oon aina toivonu et mul olis l-vika koska se ei kuulu niin paljoo. Koulussa jos joudun lukemaan jotain kappaletta niin yks poika aina on sillee et ärär et pilkkaa. Kaverini kerto et ku olin lukemassa jotai työtä luoka edes ni se poika oli taas ärär ni kaverini oli kattonu sitä vihasesti ja sit se lopetti. On se kiva ku kaverit/ystävät puolustavat mutta haluun oppia ärrän. Ja sit ärsyttää ku "kaikki" sanoo et mäki haluisin ärrä vian -.- en usko et ne oikeesti ees haluu, mä en ees ole kertonut mun säätö kumppanillekka sitä ja en uskalla puhua sille nii paljoo, ja se aina "valittaa" et oon niin hiljane toki puhuisin paljon mutku se ärrä on vaa se etten voi puhua nii paljoo. Toki ystäville voin ketkä tietää et mulla on. Mut auttakaa ny, en haluu elää r-vikani kanssa ! ;(( ette varmaan te muutkaan !


    • r-vika paska kirjoitti:

      Hei!

      Minulla on kanssa ongelmia r-vikani kanssa, Tutustun aina uusiin ihmisiin koko ajan ja en uskalla puhua niin paljon sen takia koska joissain kohtaa voi tulla se ärrä. Koulussa en tykkää yhtään ainakaan ruotsin tunneista koska joka lauseessa tai sanassa on ärrä. ! -.-' Kaverini ovat sanoneet ettei ole huomanneet sitä ennenkun olen itse sanonut sen. Jotenkin yllätyin siitä, ehkä siksi eivät ole kuulleet koska sanoin sen aina niin hiljaa. Olen ollut tukiopetuksessa, ja se ei auttanut yhtään koska siellä oli vaan jotain "daa daa daa" kyllä mä nyt kaikki muut kirjaimet osaan sanoo mut miks vitus pitää olla joku r!!! Oon aina toivonu et mul olis l-vika koska se ei kuulu niin paljoo. Koulussa jos joudun lukemaan jotain kappaletta niin yks poika aina on sillee et ärär et pilkkaa. Kaverini kerto et ku olin lukemassa jotai työtä luoka edes ni se poika oli taas ärär ni kaverini oli kattonu sitä vihasesti ja sit se lopetti. On se kiva ku kaverit/ystävät puolustavat mutta haluun oppia ärrän. Ja sit ärsyttää ku "kaikki" sanoo et mäki haluisin ärrä vian -.- en usko et ne oikeesti ees haluu, mä en ees ole kertonut mun säätö kumppanillekka sitä ja en uskalla puhua sille nii paljoo, ja se aina "valittaa" et oon niin hiljane toki puhuisin paljon mutku se ärrä on vaa se etten voi puhua nii paljoo. Toki ystäville voin ketkä tietää et mulla on. Mut auttakaa ny, en haluu elää r-vikani kanssa ! ;(( ette varmaan te muutkaan !

      jos oikeasti teet niin kuin linkin aloitusviestissä sanotaan niin pääset viasta eroon. Se on itsestä kiinni.....

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/6485207


    • sama tyyppi edelleen kirjoitti:

      hokkuspokkus nyt minä osaan sen... ja montakohan päivää siihen meni??? ei edes yhtä!!!
      LADATKAA TÄÄ: http://www.peda.net/veraja/karjalohja/koulu/eo

      paskasti muuten kävi... nyt se ärrä kuulostaa vielä tyhmemmältä kun ennen. ennen sentään kukaan ei nauranu kun sanoin äl mutta nit kaikki vaan hajoo tunnilla kun sanon vaikka rrrrapu se kuulostaa niin vitun määlyltä ois kiva osata se oikee tapa :( mulla muutes lopetettiin opetus jo kakkosella ja olin aina silleen että "opettelen sen sit ens vuonna" ja nythän tässä ollaan ja pahempaan suuntaan menee koko ajan. olis kiva jos jostain sen sais vittu opittua. melkeen kukaan kavereista ei tiiä kun en käytä sitä ja sit jo käytän niin sit sieltä tulee aina sama vastaus "hahahahahhaaaa"


  • MOI

    OLEN 13 VUOTTA JA ITSELLÄNIKIN ON R VIKA.
    TERAPEUTIN MUKAAN MINUN KIELENI ON LAISKA ETTÄ EN JAKSA SANOA ÄRRÄÄ KUN PUHUN.
    ELI JOS PITÄÄ SANOA JOKU NIMI ESIM. ROOPE NIIN SANON SEN NORMAALISTI NIIN ETTÄ KIELI ON KESKELLÄ SUUTA JA R ON VAIN PIENI TÖKSÄHDYS SUUSSA NIIN KUIN SANOISIN RÄ MUTTA JOS OIKEIN YRITÄN SANOA SEN NIIN ETTÄ KESKITYN JA LAITAN KIELEN OIKEAAN PAIKKAAN NIIN SITTEN SIITÄ TULEE RRRRROOPE.
    FIKSUIMMAT EHKÄ KÄSITTÄÄ MITÄ TARKOITAN.

    • Itse olen 15-vuotias poika ja r-vika minulla on kai ollut siitä asti kun olen oppinut puhumaan. Olen yrittänyt opetella sanomaan oikean ärrä puheterapeutin avulla, mutta koska en oikeastaan edistynyt hirveästi niin lopetin terapeutilla käymisen. Eli 1lk-6lk:lla harjoittelin oikeaa ärrän sanomista ja jopa kielijännettäni(?) löysennettiin jotta ärrä olisi helpompi sanoa, mutta se ei auttanut. Noh, nyt olen siis yläasteella ja jotkut ulkopuoliset sattuvat siitä ivallisesti huomauttelemaan, mutta en jaksa hirvestä välittää koska kukaan ei ole täydellinen. Joten ei kenenkään ole pakko oppia sanomaan ärrää oikein, elämässä pärjää ihan hyvin kurkkuärrälläkin =)


  • Vituttaa kun vaihdoin koulua ja uudella luokallani minun piti muistaa kaikkien nimet ja sanoa ne 2-kertaa muiden kuullessa ja ainakun sanoin jonkun jossa oli R-kirjain (lähes) koko luokka alkoi nauramaan. Vittu vituttaa kun ei kukaan tajua miten vaikeaa on elää R-vialla!!!!! Saatana! Tekisin mitä tahansa että saisin R-vian pois!

    • No sanot että kiitti vitusti kun ne nauraa.


    • jos sulla on vielä r-vika niin siitä voi päästä eroon harjoittelamalla. itse löysin suomi24 toisen keskustelun jossa oli hyvät ohjeet. itsellä myös r-vika, mutta olen noin 2h opetellut ja nytten jo osaan joten kuten ärrän sanoa.

      eli toista sanaa PODTTI nopeasti monta kertaa peräkkäin 30 min. itsellä jo 10 min päästä DT kuullosti R:tä. niin sanasta tuli PORTTI. kun opit tämän sanan vaihdat sanaksi vaikka KARTTA eli KADTTA. tämänkin oppiessa voit koittaa lukea jotain kirjaa niin toivottavasti osaat lausua R:n. jos R kuullostaa kurkkuärrältä toista sanaa kunnes se kuulostaa oikealta. voit välillä hokea taas PODTTIA ja taas sanaa joka oli vaikea sanoa.

      HUOM! harjoitus voi viedä monia päiviä jopa kuukausia.


    • ennen R vikainen kirjoitti:

      jos sulla on vielä r-vika niin siitä voi päästä eroon harjoittelamalla. itse löysin suomi24 toisen keskustelun jossa oli hyvät ohjeet. itsellä myös r-vika, mutta olen noin 2h opetellut ja nytten jo osaan joten kuten ärrän sanoa.

      eli toista sanaa PODTTI nopeasti monta kertaa peräkkäin 30 min. itsellä jo 10 min päästä DT kuullosti R:tä. niin sanasta tuli PORTTI. kun opit tämän sanan vaihdat sanaksi vaikka KARTTA eli KADTTA. tämänkin oppiessa voit koittaa lukea jotain kirjaa niin toivottavasti osaat lausua R:n. jos R kuullostaa kurkkuärrältä toista sanaa kunnes se kuulostaa oikealta. voit välillä hokea taas PODTTIA ja taas sanaa joka oli vaikea sanoa.

      HUOM! harjoitus voi viedä monia päiviä jopa kuukausia.

      Mistähän nuo mainitsemasi ohjeet tarkkaanottaen löytyvät ja miten olet nyt edistynyt?


    • Mistähän löytyy? kirjoitti:

      Mistähän nuo mainitsemasi ohjeet tarkkaanottaen löytyvät ja miten olet nyt edistynyt?

      mulla ei ole ärrävikaa, mutta en tajua miten se voi olla jollekkin niin suuri ongelma. ite en ainakaan kiinnitä huomiota miten lausuu jonkun ärrän :D


    • rrrrrööö kirjoitti:

      mulla ei ole ärrävikaa, mutta en tajua miten se voi olla jollekkin niin suuri ongelma. ite en ainakaan kiinnitä huomiota miten lausuu jonkun ärrän :D

      Minulla on aina ollut ongelmia lausua ärrää kunnolla. Joskus saan lausuttua kunnon ärrän, mutta en kunnon pärinällä. Ja mikä outoa tämän ärrän onnistumisessa on se, että se on päiväkohtaista. Joskus onnistuu paremmin, joskus se ei taas kuulosta kovin hyvältä. Onko kellään samaa ongelmaa?

      Niinpä puolitoistavuotta sitten aloin opetella tuota PODDTI juttua, ja sen avulla opinkin pärisyttämään ärrää monissa sanoissa, mutta tavan lauseisiin sen saaminen on ollut hankalaa. Kesällä sain harjoiteltua kunnolla, ja sain sitä siirrettyä jo moniin yksinkertaisiin puhelauseisiin, mutta en kehdannut siirtää sitä arkipuheeseen (ujous).

      Nyt kuitenkin muutimme kaupunkiin rivitaloasuntoon, ja täällä ärrän harjoittelu on ollut hankalaa, koska toinen vanhemmistani on aina kotona, ja niin kuin tiedätte, näissä taloissa "seinät ovat kuin paperia". Joten, miten pystyisin harjoittelemaan kunnolla ärrää lauseissa ja yksinkertaisesti lukea tekstiä ääneen? Vai auttaisiko ihan ns.kuiskaamalla pärisyttämällä tekstin lukeminen, toisessa huoneessa? Jos ihmettelette, että miksi en voi siirtää sitä vain vaillinaisen ärräni tilalle arkitilanteisiin? Tässä syy: Niin kuin jo sanoin, minun "tavan ärräni", kun se onnistuu, kuulostaa suht. hyvältä vaikkei pärinä onnistukaan. Mutta sitten taas on näitä päiviä, jolloin vaikka kuinka yrittää tuo ärrä ei oikein kuulosta miltään (-vaillinainen).

      Joten pystyisittekö antamaan minulle jotain neuvoja? Olen 18-vuotias lukiolaispoika ja armeija alkaisi ensi kesänä, joten olisi kiva saada opittua "kunnon ärrä".


    • lukiolaispoika92 kirjoitti:

      Minulla on aina ollut ongelmia lausua ärrää kunnolla. Joskus saan lausuttua kunnon ärrän, mutta en kunnon pärinällä. Ja mikä outoa tämän ärrän onnistumisessa on se, että se on päiväkohtaista. Joskus onnistuu paremmin, joskus se ei taas kuulosta kovin hyvältä. Onko kellään samaa ongelmaa?

      Niinpä puolitoistavuotta sitten aloin opetella tuota PODDTI juttua, ja sen avulla opinkin pärisyttämään ärrää monissa sanoissa, mutta tavan lauseisiin sen saaminen on ollut hankalaa. Kesällä sain harjoiteltua kunnolla, ja sain sitä siirrettyä jo moniin yksinkertaisiin puhelauseisiin, mutta en kehdannut siirtää sitä arkipuheeseen (ujous).

      Nyt kuitenkin muutimme kaupunkiin rivitaloasuntoon, ja täällä ärrän harjoittelu on ollut hankalaa, koska toinen vanhemmistani on aina kotona, ja niin kuin tiedätte, näissä taloissa "seinät ovat kuin paperia". Joten, miten pystyisin harjoittelemaan kunnolla ärrää lauseissa ja yksinkertaisesti lukea tekstiä ääneen? Vai auttaisiko ihan ns.kuiskaamalla pärisyttämällä tekstin lukeminen, toisessa huoneessa? Jos ihmettelette, että miksi en voi siirtää sitä vain vaillinaisen ärräni tilalle arkitilanteisiin? Tässä syy: Niin kuin jo sanoin, minun "tavan ärräni", kun se onnistuu, kuulostaa suht. hyvältä vaikkei pärinä onnistukaan. Mutta sitten taas on näitä päiviä, jolloin vaikka kuinka yrittää tuo ärrä ei oikein kuulosta miltään (-vaillinainen).

      Joten pystyisittekö antamaan minulle jotain neuvoja? Olen 18-vuotias lukiolaispoika ja armeija alkaisi ensi kesänä, joten olisi kiva saada opittua "kunnon ärrä".

      Terve!

      Tässäpä vastaus vaikka se ei ole mitä haluaisit:

      Kuulostaa siltä että ratkaisu on sinun kohdallasi yksinkertainen ja se on tosiaan enää pienestä kiinni: Kerro vanhemmillesi että olet ottanut tällaisen "ennen armeijaa projektin" ja ala kunnolla treenaamaan. Olet nyt juuri siinä pisteessä että on vain se yksi askel otettava. Siis se että alat rohkeasti käyttämään (vaikka vielä vaillinaista) "uutta R:aa" puheessasi. Kun meinaan tuon askeleen ottaa niin se vanha versio lakkaa häiritsemästä uuden oppimista ja luontevaa, nimenomaan puheeseen yhdistettyä, harjoittelua tulee roppakaupalla. Kun tuon askeleen ottaa niin kehitys on todella nopea. Puhutaan viikoista. Mutta jos sitä ei ota vaan "salaa nyhjää" niin siihen vaiheeseen voi jämähtää vaikka lopullisesti.

      Nyt siis rohkeasti tämä viimeinen askel! Kerro sitten miten kävi.....


    • Totuus sattuu.... kirjoitti:

      Terve!

      Tässäpä vastaus vaikka se ei ole mitä haluaisit:

      Kuulostaa siltä että ratkaisu on sinun kohdallasi yksinkertainen ja se on tosiaan enää pienestä kiinni: Kerro vanhemmillesi että olet ottanut tällaisen "ennen armeijaa projektin" ja ala kunnolla treenaamaan. Olet nyt juuri siinä pisteessä että on vain se yksi askel otettava. Siis se että alat rohkeasti käyttämään (vaikka vielä vaillinaista) "uutta R:aa" puheessasi. Kun meinaan tuon askeleen ottaa niin se vanha versio lakkaa häiritsemästä uuden oppimista ja luontevaa, nimenomaan puheeseen yhdistettyä, harjoittelua tulee roppakaupalla. Kun tuon askeleen ottaa niin kehitys on todella nopea. Puhutaan viikoista. Mutta jos sitä ei ota vaan "salaa nyhjää" niin siihen vaiheeseen voi jämähtää vaikka lopullisesti.

      Nyt siis rohkeasti tämä viimeinen askel! Kerro sitten miten kävi.....

      olen 16v poika, lukiolainen ja minulla on r-vika. olen peitellyt sitä joskus 6. luoksta lähtien keksimällä vastneita sanoille. kävin koko ylä-asteen sanomatta juuri yhtäkään ärrää. ainoat tuli kun piti lukea jotakin tekstiä ääneen kirjasta ja silloinkin mumisin kaikki ärrät. esitelmätkin tuli väännettyä ilman ärrää. kukaan tuskin edes ei tiennyt minun puheviastani. ärsyttää kun olisin hyvä koulussa, mutta kun en voi.
      Nyt alkoi sitten nämä armeija jutut mietityttää. joutuuko siellä paljon huutelee yksin jtn: kyllä herra luutnantti yms vai enimmäkkeen joukossa.
      Haluasin lentäjäksi. Mutta oma ärrä vikani pelottaa. Onko jollakulla tietoa tarvitseeko lentäjä paljon ärrän käyttöä koulutuksessa ja lentäessä. jos esim joku muu hoitaa ne kuulutukset.
      Olisin niin paljon sosiaalisempi jos osaisin puhua kunnolla...


    • PilotBoy kirjoitti:

      olen 16v poika, lukiolainen ja minulla on r-vika. olen peitellyt sitä joskus 6. luoksta lähtien keksimällä vastneita sanoille. kävin koko ylä-asteen sanomatta juuri yhtäkään ärrää. ainoat tuli kun piti lukea jotakin tekstiä ääneen kirjasta ja silloinkin mumisin kaikki ärrät. esitelmätkin tuli väännettyä ilman ärrää. kukaan tuskin edes ei tiennyt minun puheviastani. ärsyttää kun olisin hyvä koulussa, mutta kun en voi.
      Nyt alkoi sitten nämä armeija jutut mietityttää. joutuuko siellä paljon huutelee yksin jtn: kyllä herra luutnantti yms vai enimmäkkeen joukossa.
      Haluasin lentäjäksi. Mutta oma ärrä vikani pelottaa. Onko jollakulla tietoa tarvitseeko lentäjä paljon ärrän käyttöä koulutuksessa ja lentäessä. jos esim joku muu hoitaa ne kuulutukset.
      Olisin niin paljon sosiaalisempi jos osaisin puhua kunnolla...

      ei tarvi tehä kaikest nii vaikeeta? onha se uniikkiki räppäri ja sil on r vika ? nii on ny vähä tuulest temmattuu juttuuu


    • omgggggggg kirjoitti:

      ei tarvi tehä kaikest nii vaikeeta? onha se uniikkiki räppäri ja sil on r vika ? nii on ny vähä tuulest temmattuu juttuuu

      hei täälähän näyttäisi olevan paljon porukkaa jotka on käynyt kielenjänteen leikkauksessa.
      Voisiko joku ystävällisesti kertoa mistä moiseen leikkaukseen pääsisin?
      Uskon oman r-vikani oleva jänteestä kiinni. Kun työnnän kieltä ulospäin niin sattuu helvetisti tuohon jänteeseen.


    • jeps jeps kirjoitti:

      hei täälähän näyttäisi olevan paljon porukkaa jotka on käynyt kielenjänteen leikkauksessa.
      Voisiko joku ystävällisesti kertoa mistä moiseen leikkaukseen pääsisin?
      Uskon oman r-vikani oleva jänteestä kiinni. Kun työnnän kieltä ulospäin niin sattuu helvetisti tuohon jänteeseen.

      hei voisko joku vastata tuohon ylempään kysymykseen olisi samoja ongelmia.
      T:ärrä-vikainen tyttö


  • Itselläni oli aikoinaan r-vika, mutta pääsin onnekseni puheterapeutille, jossa opeteltiin yhdessä oikea lausunta. Enää puheterapeuteille ei olekaan ilmeisesti niin helppo päästä, kun koitetiin löytää teini-ikäiselle kummipojalle apua. Hänen äitinsä oli kysynyt apua kouluilta ja terveyskeskuksista, mutta apua ei saanut mistään. Googlen kautta löysimme sitten ratkaisun ongelmaan, kyseessä oli joku yksityinen fima Helsingistä, joka muun opetuksen lisäksi järjesti myös puheopetusta ja oli nimenomaan keskittynyt lievien artikulaatiovirheiden korjaamiseen. Nyt kummipoikakin osaa "kiertää ärrän korren ympäri" :)

  • Hei,
    Itse olen 17 vuotias tyttö ja mulla on ollu r-vika jo ihan pienestä asti, käytiin lapsena puheterapeutilla pari vuotta mutta siitä ei ollut mitään apua. Itseä ei ennen haitannut niin kovasti tää mut nykyään alkaa tuntuun häpeältä, mut ei kai tässä oikee mikään auta :/ jos ei sitte mee siihe leikkauksee, toki en oo siitäkää koskaa kuullu kokemuksia, mut pitänee alkaa miettimäää. Tsemppiä kaikille joilla tää ongelma on !

  • Ei kannata hävetä.

    Se että R sointuu sinulla eri tavalla kuin muilla ei tee sinusta huonompaa. Asia vaan sattuu olemaan näin. (hermoston toimintaan liittyvä asia.)

    - Mikäli sinua kiusataan asiasta, niin se on kiusaajien häpeä.

    Anna R- kirjaimen tulla niin kuin se sinulta tulee.

    Yritä olla välittämättä koko asiasta...

    Ps. Jos nyt kuitenkin haluat oppia tavallisen tavan, niin harjoitus tekee mestarin.puhe- terapiaa jne.

  • Ala- ja yläasteen aikoina minulla oli myös vaikeuksia hyväksyä r-vikaani. Mutta sen jälkeen se on oikeastaan jo lähtenyt. En tavallaan edes ''muista'' enään, että minulla on r-vika. Koskaan ihmiset ei ole kiusannut minua siitä, mikä saattaa myös vaikuttaa asiaan. Olen myös joillekkin sanonut, että minulla on r-vika, ja yleensä he eivät ole edes huomannut asiaa! Joten jos olet välittämättä asiasta, ei muutkaan ihmiset kiinnitä siihen hirveästi huomiota. Ainoastaan, jos ihmiset huomaa sinun itse inhoavan ''vikaasi'', he saattavat alkaa myös kiinnittää asiaan huomiota. Monella ihmiselle mielestäni on r-vika. Tunnen oikeasti monta, kellä on ! Joten ei ole todellakaan mitään hävettävää. Eikä ketään oikeasti kiinnosta. Ainoastaan kiinnostaa, jos itse kokoajan valitat siitä. Nyt 20-vuotiaana olen hyväksynyt r-vikani, eikä asia oikeastaan haittaa minua. En kyllä puhu kurkkuärrällä, silleen jotenkin eritavalla, vaikea selittää..:D Mutta oikeasti, ole välittämättä asiasta ! Muistan kun yläasteella oli vaikeaa, kun välttelin r kirjainta, siitä tuli vian itselleen turhaa painetta. Mutta jos asia oikeasti häiritsee, voithan harjoitella sitä vain lisää, mutta yritä oppia alkamaan välittämättä siitä:) !

  • Itsellä oli lukion puoleenväliin r-vika, mutta sitten harjoittelin sitä itekseni ihan vaan totuttamalla suutani sen käyttöön. Pärisyttelin menemään aina omissaoloissani ja sitten ku se sujui niin aloin käyttämään helpommissa sanoissa ja lopulta "traktorikin" meni ilman tökkimistä. Kävin ala-asteella puheterapeutilla, mutta ei hän sitä saanut korjattua. Ja vaihtoehtoisten sanojen kehitteleminen on vaan taito ja pieni esiintymisen kammo kyllä lähti samantien kun r-vian sain korjattua.

    Kyllä se siitä, kovaa trrrrrreeniä vaan.

  • Pitää harjoitella, itse olen 15-vuotias poika, jolla r-vika ja myös s-vika!

  • rrrrrrr......rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr..isto1

  • Unohdin sanoa, että olen myös änkyttäjä, että näin.

  • Mahtavia vinkkejä täällä! Olen myös teidän muiden tapaan r-vian omistava tyyppi :p Nyt olen 15-vuotias, ja hävennyt r-vikaani varmaan 7-vuotiaasta... Vanhassa koulussa se ei niin paljoa kuitenkaa hävettänyt, koska kaverit eivät huomautelleet ja sen ikäsillä sitä esiintyi luokassa enemmän. Mutta kuitenkin se on aina itseäni haitannut, ja on tullu aateltua minkälaista ois jos voisi sanoa ärrän ihan normaalisti?

    Kävin puheterapeutilla 1-2lk . Opeteltiin siellä näitä Drrr juttuja ja muitakin... Mutta ei se muuttanut ärrää mihinkään suuntaan. Mielestäni omalla ja aktiivisella harjoituksella se voisi muuttua parempaa.

    Kun menin 7-luokalle, ajattelin miettimään tätä vakavemmin. Nyt haluan todella oppia oikean tavan lausua ärrän :) !

    Katoin näitä hyviä vinkkejä, ja teidän kokemuksia ja tapoja harjoittella ärrää, ja tein siitä sellaisen listan jolla vois harjotella itekkin sitä lausumaan.

    Kaverit ei kyllä minua kiusaa, mutta jotkut tekevät joskus siitä pilkkaa tai nauravat. Se kyllä alentaa itsetuntoa. Mutta en kavereiden kanssa sitä ns. 'häpeile'. Mutta jos on uusia tuttavuuksia, ja sovimme tapaavamme jossain, niin en uskalla puhua niin avoimesti, koska en tiiä miten he suhtautuvat vikaan o:

    Mutta tsemppiä kaikille r-vikasille ja onnea sen parantumiseen! (:

  • itse alan nyt käsittämään että en varmaan koskaan tule oppimaan sitä tätä menoa mutta ajattelin että jos kävisin yläasteen ärrää käyttämättä ja sitten kun menen 2 vuoden päästä lukioon niin alan käyttämään ärrää vakituisesti... nykyään käytän "ällää" ja sitten käyttäisin "ärrrrrää"... mutta muistakaapas että kunniallinen sotasankari adolf ehrnrooth oli myös ärrä vikainen mutta ei hävennyt sitä laisinkaan ---> http://www.youtube.com/watch?v=9URb-TjvoHw

  • Kiitos tuosta yhdesta linkistä! Olen itse nyt oppinut jo paljoa sen avulla. Yhdessä illassa, yllättävän paljon! :) Kun ennen sain Drrnn, se tökkäsi siihen, mutta nyt voin sanoa Drrrrrrrrrrrrrrrrrrrnn niin pitkään kuin haluan :) Minulle tämä ainakin on suuri askel. (:
    Suosittelen todellakin kokeilemaan!

  • Kävin itse joskus ala-asteella puheterapiassa. En oppinut kuitenkaan mitään ja vältin R-kirjainta niin paljon kuin vain mahdollista. Lausuin sen J/L:nä.
    Kuitenkin huomasin tämän eilen, aloin harjoittelemaan ja opin R:n jo tänä aamuna! En kuitenkaan osaa vielä käyttää sitä kunnolla puheessa, jos yritän sanoa jotain kuten "Harry Potter on hyvä kirjasarja" niin puhe menee ihan mongerruksesi, mutta sentään oman sukunimeni opin sanomaan suht. hyvin.

    Anteeksi gravediggauksesta :)

  • trololoo tää keskustelu on... no mut kuitenkin. minä myös r vikainen joo ja se on tuhonnu mun elämän mutmut.. oon pikkuhiljaa noussu jaloilleni taas vaikka r vika edelleen tekee tuhojaan. but now it's time to strike back. aion opetella sen oikean ärrrrrän vaikka mikä olisi. ja niin pitäisi teidän kaikkien muidenkin ärrä vikaisten. tehkäämme siis palvelus itsellemme! opetelkaamme R! puhevikamme vaivaa meitä, se syö meitä ja lopulta ajaa meidät saunan taa ellemme nyt toimi! lisäksi vaivaamme viallamme kaikkea kansaa ympärillämme! valitamme vikaamme toisille ja saamme siten heidän päänsä kiehumaan..
    SIIS TUHOTKAAMME R-VIKA AINIAAKSI JA PELASTAKAAMME MAAILMAN!

    daa

  • mulla ei ole tietoa asiasta

    • Töksähtelyyn voi ainakin joillain auttaa että opettelee puhumaan kokonaan vähän enemmän suulla eikä kurkulla, siis tarkoitan että keskittyy muillakin kirjaimilla ikäänkuin puhumaan "edestä" eikä syvältä kurkusta. Vaikee selittää, mut varmaan monella ärrävikaisella kaikki puhetulee hiukan taaaempaa kuin muilla. suuhun ja poskiin enemmän liikettä vaan.


  • joo mä osasin joskus suomalaisen ärrä mutta kun olin 4 v halusin opetella kurkku ärrän kadun sitä ennen osasin kurkku ärrän sellai et sitä ei huomannu mut ku aloin opetella uudestaan suomalaista ärrää ni en enää osaa hyvin kurkku ärrää kaveritkin huomauttelee ja nauraa joka päivä ja se ärsyttää mua

  • Eksällä oli r vika ja kaverilla on r vika. Koita sanoa orava tai mikä sulla on että missä oot r tottunu sanoo. Oon ite sanonu jos joku on alkanu kaverille vittuilee r viasta.Kyllä se onnistuu :)

    • Jatkoa. Siis oon sanonu sille että anna olla. Joka on alkanu vittuilee. Ei siinä oo mitää hävettävää.


  • j_ mä en oikee tajunnu tota orava juttua voitko vähän selventää mä oon päättänyt opetella ärrän eikä ne kaveritkaa ku vitsil toistelee mun sanoja eikä ne aina varmaa tajua et mua ärsyttää

  • Kyllä s ja r vikaisia näyttelijöitäkin on olemassa. Esim. Charles Bronsonilla ja Robert Harrisilla on molemmilla s vika ja Bogart ei pystyny kunnolla sanomaan ässää. Tiedän että puhun ässäviasta mutta meinan vaan että ei se niitäkään estäny, perhana maailmankuuluja kaikki.

    Mun nimessä on r ja itteänikin vituttaa kun asioidessa kysytään kolme kertaa "Anteeksi mikä?" Nykyään annan suoraan kela-kortin ja sanon että kattoo vaan siitä

  • mulla on ärrä vika ja kaverit kiusaa välillä miten saisin sen loppumaan?

  • mä oon 12-vuotias, ja mul on kans r-vika. se on inhottavaa. kävin joskus ekal ja tokal luokal koulun erityisopella vähän aikaa opettelemassa sitä, mutta en oppinut ja opetus lopetettiin. haluaisin tosissani oppia en. kertokaa mulle jotain hyviä tapoja oppia se, vaikka jotain sanaharjoituksia..

  • Älä huoli ärräviastasi :) Se on persoonallisen kuuloinen, ei siinä ole mitään hävettävää! Voit koittaa tietenkin opetella viasta eroon jos haluat mutta jos et siinä ole onnistunut niin älä stressa. Tätä ketjua lukiessani tajusin että ollessani perjantaina bileissä tapasin monta mukavan oloista jätkää, eriyisesti kaksi heistä tosi kivaa ja söpöä jäi mieleen - ja nyt vasta tajusin että heillä molemmilla oli ärrävika! Ja koulumme komeimmalla jätkällä on ärrävika myös. Olin jutellut hänen kanssaan lukuisia kertoja ennen kuin edes huomasin asiaa!! Ei se ole asia johon ensimmäisenä kiinnittää huomiota. :)

  • Mene puheterapeutille, sieltä saat hyvät ohjeet. Ja sitten kun saat hiukan edes oikeanlaista ärrää tulemaan, alat käyttämään oppimaasi kaikessa puheessasi, vaikka se tuntuisi kuinka epäluontevalta. Missään nimessä ei kannata palata enstiseen missään tilanteessa. Ajan kanssa oikein opitusta ärrästä tulee "tapa" ja sen lausumiseen ei enää tarvitse kiinnittää huomiota vaan se tulee kuin automaattisesti.

    Itse hankkiuduin eroon ärräviasta 12-vuotiaana. Aikaa se vei jonkun verran ja tilanteessasi, kun olet jo 19, todennäköisesti vielä kauemmin, mutta se on kaiken vaivan arvoista :)

  • mulla on semmonen ärrävika että en edes sano koko r-kirjainta? jotenki omalla tavallani jätän ne sieltä välistä pois vaikka yrittäisinki |: mutta moni ei oo edes huomannu että mulla on semmonen.

  • Heei, Ei kantsi masentuu. Itellä oli ihan eskarista asti ollu r-vika. Mut ennen ylä-astetta päätin sen opetella. Tässä muutama vinkki:
    R.hän sanotaan hampaiden takana olevasta "kummusta" samasta paikasta kuin D.

    Itse alotin näin: Laitoin kieleni ylähuulen taakse ja näpäytin sen ulos suusta sanoen "Ydjö" silleen hauskasti, rupesin siirtämään kieltä sinne hampaiden taakse ja sieltä se tulla tupsahti. Kävin vielä oppimisen jälkeen puheterapeutilla ja hän sanoi että osaat tämän. Nykyään olen todella iloinen että osaan sen. Enne välttelin sitä ja itsekin kolauttelin hampaita yhteen. Itsekin oli puheopella 1. lk mutta jätin sen. Olen nyt käynyt pari vuotta ylä-astetta ja ei siitä ole sen koommin huomautettu. Se kyllä vähän painottuu, mutta pikkuvikoja:)

    TSEMPPIÄ! JOS MINÄ PYSTYN SIIHEN, PYSTYTTE TEKIN!

  • Olen 12v ja ärrävika olen alkanut harjoitella sen oppimista korvaamalla R:än D:llä ja olen jo jontekin verran edistynyt. Olen myös hokenut 30min putkeen Podtti :D Oikeassa muodossa olisi Portti.. Mutta haluaisin nopeammin ärrä vian pois koska häpeän sitä julkisissa paikoissa esim kaupassa / koulussa jos puhun yritän välttää r kirjainta.

  • Päätän nyt kertoa tarinani ärräviasta ja tämänhetkisestä prosessista - joka hyvin todennäköisesti auttaa tuloksekkaasti ärrän oppimiseen. Lähteinä olen käyttänyt kaikkia internetistä löytyneitä ohjeita, joita olen yhdistellyt ja soveltanut erilaisin tavoin. Olen siis 19-vuotias, Etelä-Suomalainen tyyppi, joka sai tarpeekseen puheviasta - kenties elämänsä pahimmasta rasitteesta, itsetunnon lyttääjästä, käsittämättömän raskaasta taakasta, mutta kuitenkin niin pienestä asiasta: yhdestä kirjaimesta. Olen tullut tässä vaiheessa elämää siihen tulokseen, että enää tuo rasittava kirjain ei syö itsetuntoani eikä tulevaisuuden suunnitelmiani tai elämänlaatuani tippaakaan.

    1. Motivaatio & Aika
    - Varaa paljon aikaa ärrän oppimiseen - se ei tapahdu viikossa tai kahdessa eikä ehkä edes kuukaudessa. Varaa myös aikaa harjoittelun kestoihin, noin tunti tai kaksi, mielellään useampikin tunti päivässä. Ja ole motivoitunut. Päätä, että haluat oppia sanomaan ärrän oikein ja käyttämään sitä puheessa.

    2. Laadi itsellesi omakohtainen suunnitelma
    - Tee itsellesi suunnitelma kuinka lähdet ärrää harjoittelemaan. Arvioi oman ärräsi sujuvuus ja jos ärrä tuntuu olevan hyvin kaukana oikeasta ärrästä, niin aloita helpoimmin sujuvista sanoista ja siirry sitten vaikeampiin sanoihin.

    3. Löydä ärrän täry
    - Ärrä ääntyy samoin kuten d-äänne. Mene sängylle makaamaan rennosti seljälleen ja yritä hokea esim. T-H-D tai dendenden mahdollisimman nopeasti, tee toistoja esim. kymmenen minuutin sarjoissa välillä leväten. Yritä löytää ärrän täry vähitellen käyttäen dt-äännettä ärrän tilalla, esimerkiksi portti-sanassa. Hoe podttia niin kauan, että ärrä alkaa vähitellen korvaantua dt-äänteen tilalle. Jatka toistoja edelleen kymmenen minuutin jaksoissa. Ei haittaa vaikka ärrä ei luonnistuisi sanojen sisällä tai alussa. Opettele paljon täryn rentoa muodostamista - tehtävänäsi on opettaa ja iskostaa hermoradoille ja kielellesi uusi paikka ja äänne.

    4. Lue ääneen
    - Henkilökohtaisesti luin lukion ruotsin kirjojen kappaleita päivittäin useamman tunnin - ruotsin kieli on hyvin ärräpainotteista. Lue kirjoja ääneen seljälläsi maaten, jotta kaulasi ja tärysi pysyy rentona, voit kokeilla välillä istuenkin. Myös suomenkielisiä tekstejä kannattaa lukea ja PALJON, useita tunteja päivässä, jotta kieli ja hermoradat oppivat löytämään täryn selkäytimestä täysin automaattisesti. Kyseessähän on siis opettaa kielelle uusi paikka ja tapahtumasarja, joka saa täryn aikaan hyvin nopeasti ja rennoin liikkein.

    5. Poimi teksteistä sanoja
    - Poimi ääneen lukemistasi kirjoista ruudullisen paperin reunaan lista vaikeita, monimutkaisia ja puuduttavimpia ärrä-sanoja, alkuun vaikka kaksi sivua riittää. Harjoittelun monipuolistamiseksi ala toistamaan poimimiasi sanoja ääneen. Kirjoita paperiisi esimerkiksi sana Raparperi ja toista se 50 kertaa peräkkäin, ja kun olet tehnyt 50 toistoa vedä sanan jälkeen ensimmäiseen ruutuun vino viiva. Toista sana toiset 50 kertaa ja vedä ensimmäiseen ruutuun toinen vino viiva - 100 toistoa vastaa yhtä ristiä.

    6. Toista, toista, toista..
    - Toista poimimiasi sanoja yhä uudelleen ja uudelleen 50-toiston sarjoissa ja kerää rasteja. Itse sain valtavan motivaation määrän, kun näin konkreettisesti kuinka ärräni koheni kertyneiden rastien myötä. Voisin sanoa, että selvää edistystä alkoi näkyä itsellä noin 12 000 toiston, 120 rastin jälkeen. Toistin noin 40 sanaa päivittäin useamman tunnin ajan. Mm. raparperi, irtirepiminen, perhearvo jne. 25 000 toiston kohdalla ärräni alkaa olla jo täydellinen, tosin on vielä paljon sanoja joissa se ei luonnistu aivan niin täydellisesti.

    7. Toista lauseita
    - Muodosta poimimistasi sanoista lauseita ja kirjoita lauseita taas paperiin allekkain. Toista monimutkaisia ärrä-lauseita yhä 50-toiston sarjoissa ja kerää edelleen rasteja, ne motivoivat todella paljon. Itselle aiheutti hyvin paljon päänvaivaa IR-äänne sanoissa kuten Kirsi. Muodosta siis lauseita, joissa on jokin sama vokaalin ja ärrän yhdistelmä-äänne ( IR,AR,OR,ER,YR,ÖR,UR). Mallina: KIRKAS PIRI RIIVAA KIRSIÄ. Jatka edelleen lauseiden toistoja. Mitä pidemmälle päivät vierivät ja harjoittelua kertyy, sitä oppineempi kieli on uuteen paikkaan ja sitä helpommin täry muodostuu.

    8. Käytä ärrää puheessa
    - Rohkaise itsesi ja ala käyttää ärrää puheesi sisällä. Puhu esimerksiki parhaalle ystävällesi tai täysin tuntemattomalle ihmiselle, joka ei kummastele vaikka ärrä ei aivan täydellinen olisikaan. Itseluottamus ruokkii onnistumista, sillä jos tunnet olosi itsevarmaksi niin pystyt sanomaan ärrän rennosti ja se kuulostaa oikealta.

  • Minullakin on ärrä vika mutta sain piristystä siitä ku yksi kaveri auko päätä niin sanoin sille että turpakiinni sitten sano että päriseeko ärrä vähän ja jatkoi sitä nii sen paras kaveri sano sille että lopeta toi ärrä vika juttu nii sen jälkee en oo kuullu että se pilkkais mua enää siitä

  • Itse jossain vaiheessa totesin, että en ala omaa puhetyyliäni mihinkään muuttaa, mikäli tuo minun ärrän lausuminen jotakuta häiritsee, hän voi vaihtaa seuraa.

    • Nyt on herra oikeessa! Aika moni häpeilee ärrä vikaansa, mutta kyllä täytyy olla vikaa päässä jos sen takia joku ihmistä karsastaa. Mun miehellä on ällä vika ja änkyttää usein ja se ei oo siitä uroksesta yhtää pahempaa tehny, musta se on vaan kiva persoonallinen lisä ihmiseen!


  • moi kaikille,

    halusin vaan kertoa, että olen 35v. ja olen oppinut viime 34.vuotiaana sanomaan R-kirjaimen. Eli älkää luovuttako. Itselläni muutamat sanat ovat vaikeita, jolloin voi tulla vähän viallinen Ärrä.. mutta on helpompaa kun se R-kirjain ei tule kurkusta. Käyttäkää hyväksi nauhureita, joita löytyy esim. kännykästä. Itse opiskelin niin, että nauhoittelin puhetta autolla ajaessa ja sitten kuuntelin. Kaikki lähti tästä Podtti-harjoittelusta.

  • Itselläni on lukihäiriö, änkytys ja R-vika. Kaikki osaa varmaan arvata kuinka helppo uhri olen ollut koulukiusaajille ja näin tehnyt minusta erittäin ujon. Intti takoi minulle itsetuntoa, mutta usko pois ei se ujous kokonaan ole kadonnut. Edelleen olen erittäin sulkeutunut. Änkytys on lähes kadonnut ja luen paljon kirjoja, joten lukihäiriökin on vain nimellinen, mutta penteleen ujous pysyy varmaan ikuisesti.

    Ole vain oma itsesi ja jos ihmiset ovat niin pinnallisia, niin ne eivät ole sinulle tutustumisen arvoisia edes! Jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Älä häpeä itseäsi vaan leuka ylös ja menoksi! =)

  • Tän vikan videon avulla opin sanomaan Ärrän... jossain sanoissa se on vielä vaikeaa, mutta parempi näin.

  • Ärrä vika on.. Ollut koko ikäni nyt olen kahdeksannella luokalla enkä käytä ärrää missään sanoissa... Hävettää niin pirusti:/, osaan kyllä sen r äänteen jotenkin mutta sanoihin se ei vain suostu tulemaan... Mitään neuvoja?

    • Tiedän mistä puhut, itse elänyt samoja vaiheita. Olen nyt 32v. ja opin tänä talvena sanomaan ärrän. Muistan kuin eilisen päivän yläasteen kun jännitti ja piti pitää esitelmiä lukkan edessä. Tosin itselläni oli helppoa, että kukaan ei koskaan ole asiasta minua huomauttanut ja jos olisi, niin todennäköisesti olisin antanut pahemmalla tavalla takaisin :) Treenasin itsepuolustuslajeja ja muutenkin sosiaalinen ihminen, joten se varmaan vaikutti. Lopulta minua ei enään haitannut pieni puhe vika. En oikeastaan ajatellut koko asiaa kuin vasta aikuisiällä ja päätin eräs päivä, että minä opin sanomaan ärrän. Siitä se sitten lähti.

      Olet vielä niin nuori, että opit ja saat sen puheeseen nopeammin kuin minä sain. Alat vaan puhumaan ja laulaessa se tulee monesti helpommin.. Nauhoita puhettasi ja kuuntele miten edistyt. Vaikka tuntuu vaikealta niin älä lannistu. Jotkut sanat eivät vaan ota sujuakseen joten pysy niissä jotka luonnostuvat. Tee "kielijumppaa" ja harjoittele drrrrr drrrrnnn - ääniä aina kun mahdollista. Pikkuhiljaa kieli tottuu ja ne vaikeammatkin sanat sujuvat. Ei kannata säikähtää sitä, että jotkut sanat eivät vain onnistu. Se on pieni vaiva siihen, että osaat sanoa suurimman osan sanoista. Itselläni on muutamia sanoja joissa ärrä vähän töksähtää vaikka tuleekin oikeasta paikasta, näitä on esim. Katriina, Irmeli, Irstas jne.

      Opettele tämä pieni vaiva pois. Sinulla on edessä vielä opiskelut ja voin sanoa, että elämä on helpompaa koska niitä esitelmiä tulee olemaan ja paljon. Armeijassa on toinen vaihe jolloin olisi hyvä osata sanoa r, koska sitä herra- sanaa saat sanoa kyllästymiseen asti koko joukon edessä.

      Tsemppiä kohtalontovereille.


  • Joo, mullaki tota itsepuolustus taustaa, että ei mulla siinä mitää ongelmaa, kuiteski huomautellaa siitä r viasta ja pyydetää sanoo jotai sanoja mis on "r", että kyllä alkaa jo pikkuhiljaa ottaa päähä. Harjottelen ainaku on aikaa mut jos porukkaa kotona nii sillo ei kehtaa, ku hävettää toi r vika:/

    • > joo en minäkään kehdanut muitten edessä harjoitella. Onhan se nolo asia josta ei oikein halua puhua. Nykyisin on hyvä kun on näitä foorumeita missä voi vähän jutella ja avautua. Nyt aloitat kovan harjoittelujakson ja opettelet sanomaan sen kirjaimen. Jos olet itsepuolustuslajeja harjoitellut niin sulla on varmasti tahdonlujuutta tähän asiaan. Lähdet lenkille tai kävelylle ja hyräilet lauluja drrrrrn drrrrrn - surinalla. Yksi hyvä tapa on myös opetalla siten, että makailee selällään ja näin saa rennoksi kaulan alueen.

      Onko yläasteella puheterapeutteja? Hakeudu ihmeessä vastaanotolle ja näytä mitä osaat, sitten saat varmuutta tekemiseen ja homma on melkein valmis. Vähän treeniä ja sitten voit huoletta jatkaa elämääsi.


  • Joku laittoi sen yhden linkin aikaisemmin, mikä oli tosi hyvä juttu: englanniksi r-viasta löytyy paljon asiaa, koska amerikkalaiset eivät osaa ääntää espanjan ärriä, jotka ovat samankaltaisia kuin suomen ärrät.

    Hakusanoina kannattaa käyttää "how to roll your Rs" "rolled R" "trill R" "Spanish R". Youtubestakin löytyy paljon videoita.

    Aion nyt opetella tämän saatanan kirjaimen, vaikka koko muu elämäni (=koulu ja työ, koska ei ole tämän paskan takia sosiaalista elämää) kärsisivät.

  • En osaa auttaa tuossa R- viasta eroon pääsimisestä, mutta sanonpa vaan että A-viassa on jotain todella suloista! :3

    • Eikun tarkoitan siis tietenkin R-vikaa, en A : D


  • Osaan surisuttaa Ärrää, mutta miten saan sen sanoihin.. se töksähtää aina ja kuulostaa ylikorostuneelta.

  • Noniin! Nyt on edistystä tapahtunut, kotona omissa oloissa harjoittellut tota ärrää vähäsen, lukenut tekstejä ääneen, äänittänyt puhetta niin kuulostaa ihan hyvältä:) Tulee kyllä vielä aika useesti sellane "ylikorostunut" ärrä mutta pääasia että suurimmassa osassa sanoista se ärrä tulee oikein! En vielä julkisesti ehkä aio sitä ärrää kauheesti käyttää ku siin tulee sellaset "paineet" että jatketaan vaan harjoittelemista:P

  • > miten saa sen ylikorostuneen ärrän tavalliseksi??

  • Moi! Mä oon 12 vuotias tyttö, jolla on r-vika. Kun olin pieni en edes huomannut sitä mutta nyt huomaan. Olen alkanut häpeemään sitä ja vältän sanoja missä on r. Joskus jotkut ystävät vähän pilkkaavat, kerran yksi uusi ystäväni sanoi mulle että "onks sul r-vika?" vastasin siihen että "emmä tiiä" sitten hän sanoi mulle että "sano r" ,olin häpeissäni. Mutta nytten olen päättänyt muuttaa asian! Ennen ylä-asteelle menoa osaan sanoi r:än (tai toivon niin). Onneksi mulla ei ole niin paha r-vika.

    Kaikki joilla on r-vika, älkää luovuttako kyllä kaikki sen oppii, jos vaan haluaa. :D

  • minun mielestä kurkku r kuulosta paremmalta, kun "oikea" jotenkin vain se kurkku r kuulostaa luontevammalta. Itse osaan sanoa ärrän oikein, mutta en oikein käytä sitä, koska se ei kuulosta oikealta.

    • > jos on tottunut sanomaan ärrän kurkusta niin oikea ärrä kuulostaakin sinusta oudolta, kun olet vuosia tottunut kurkkuärrääsi.


  • Itselläni on lukihäiriö, änkytys ja R-vika. Kaikki osaa varmaan arvata kuinka helppo uhri olen ollut koulukiusaajille. 9 vuoden helvetti peruskoulussa. Niin henkistä kiusaamista kuin fyysistä.Näin tehnyt minusta erittäin ujon. Intti takoi minulle itsetuntoa, mutta usko pois ei se ujous kokonaan ole kadonnut. Edelleen olen erittäin sulkeutunut. Änkytys on lähes kadonnut ja luen paljon kirjoja, joten lukihäiriökin on vain nimellinen, mutta penteleen ujous pysyy varmaan ikuisesti.

  • Mulla oli r-vika 16 vuotiaaseen asti. Nyt ärrrä sujuu ihan normaalisti! Harjoittelin joka päivä sanalla podtti, kadtta, madtta yms. ja sitte se ärrä vaan tuli ja nyt on vaikee ees sanoo väärin.

  • Meidän perheessä kaikilla oli r-vika mä en välittänyt omastani paskan vertaa! mut mun pikkuveli ei uskalatnut sanoa R ää ollenkaan joten se ei voi edes puhutella tyttöystäväänsä Mirvaa sen 1 Mut silti ne on hirveen onnelissia yhdessä! Eikä mun veli vieläkään osaa R:ää! Mä taas en saa tyttöjä koska mä haluan vaan yhden tytön ja se on tarkka siitä että mä osaan sen nimen R:ä viastanihan mä opin eroon mut surkean nimimuistini takia kutsun tyttöä aina väärällä nimellä! tulevissa suhteissani aion kutsua tyttöä vain Kullaksi enkä opettele hänen nimeään koskaan!

    • Jos haluat eroon R-viasta varaa aika erityisopettjalle kyllä tuosta viasta oppii nopeasti eroon! j a mä oon aina tuntenut seksuaalista vetoa tyttöihin joilla on puhevika! AINA! sama toimii varmaan toisinpäinkin!


    • answerer kirjoitti:

      Jos haluat eroon R-viasta varaa aika erityisopettjalle kyllä tuosta viasta oppii nopeasti eroon! j a mä oon aina tuntenut seksuaalista vetoa tyttöihin joilla on puhevika! AINA! sama toimii varmaan toisinpäinkin!

      Ja vielä kerran ujous=introversío ei ole sairaus vaan persoonallisuuden piirre! Kuten olen jo sanonut ! Mutta eihän minua kuunnella kun ahneet yksityisterapeutit haluaa potilaan vuosiksi ja niitä saa sanomalla että introversio on sairaus!


    • answerer kirjoitti:

      Ja vielä kerran ujous=introversío ei ole sairaus vaan persoonallisuuden piirre! Kuten olen jo sanonut ! Mutta eihän minua kuunnella kun ahneet yksityisterapeutit haluaa potilaan vuosiksi ja niitä saa sanomalla että introversio on sairaus!

      Ja rikkaat vanhemmat toki maksaa lastensa terapian!
      ja tai turhat lääkkeet1


  • oon 18 vuotias ja mulla on R vika. kävin pienenä 2 puheterapeutilla ja ei auttanut, siis olen joutunut elämään vikani kanssa.. häpeän sitä niin paljon että vältän ärrän sanomista. itse oon sosiaalinen ihminen mut tutustun sellasii tyyppeihin mielusti jonka nimessä ei ole ärrää, silloin pääsen helpommalla. ja nyt ku muutin porukoitten kans toiseen paikkakuntaa jossa on ärrä ni se vähä stressaa jos joku kysyy missä paikkakunnalla asun. ja muutenkin, oon välttänyt ärrän sanomista kokonaan, ellei ole ihan pakko sanoa se ärrä, esim. jos joku kysyy mun nimee ni silloin sanon nimeni ja selkeällä puheella, vaik mun puhe on muutenkin selkeä mut ku sanoo ärrän ni tuntuu ettei se ole selkeä vaikka oikeesti onki. mut joo, oon yrittänyt itse sit jälkeenpäin opetella mut ei onnistu, syynä ehkä on se että mul on oppimisvaikeus. ja voi kyllä, se harmittaa! ilman oppimisvaikeutta oisin oppinu ääntämää ärrää... :I mut, oon kyl jo tottunu välttelemää ärrän sanomista mahdollisemman paljon, vaikka en ole hyväksynyt sitä enkä tuu koskaa hyväksymään.

    • > tossa toisessa viestiketjussa on paljon hyviä vinkkejä mm. eräs yli 30v. kertoo, että on oppinut ärrän vasta aikuisiällä.


  • mul on ärrä vika ja jos joku alkaa pilkkaa se saa samantien multa turpaan mun kukaan kaveri ei oo ikinä huomaatanu viasta mut haluun oppiisen ennen armeijaa koska siel pitää huutaa esim. kyllä herra kersantti tai kerta sarja ja r vika vituttaa esim jos meen vaikka mäkkäriin niin en kehtaa sanoo ateriana vaan sanon plussana joka maksaa 90snt enemmän mut hei kandee opetella är niin mä aijon ainaki tehä saatana.

  • Oon kans yksi niistä joka kärsii tästä inhottavasta itseään vihaamasta r-viasta! Se on kiusannu ja kiduttanu mua koko elämän ajan! En 1luokalla tehny puheopettajan läksyjä aattelin vaa ei sil oo välii se kiduttaa isompana! Jos teil on pienempi sisarus ja sillä on r-vika sano muista tehä puheopettajan antamat läksyt sä kadut sitä isompana! Mun äiti ja iskä eros kesken vuoden ja vaihoin koulua! Mua pelotti et mä jään yksin mun uudes koulus ja kaikki kiusaa mun siitä! Mun luokal on yks tyttö joka leikkiii:" Oon ärrä vikainen." Ei se ees laisu sitä oikein vaan se lausuu sen ranskan ärräl ei me olla raskalaisii vai? Se ei tiiä miltä tää tuntuu! No kavereit oon saanu mut välttelen ärrää meinaan sanoo sanan sit muutan sen samaa tarkottavaks! Vanhas koulus siit ei välittetty kaikki oli kilttei;D Mut tänää yks Nina sano:" Sano är." Ja mä menin kauemmas ja sanoin sitte kurkku ärrän . Mun besu asuu meijän lähel siis äitin ja toinen asuu iskän lähel ne ei välitä tästä! mä rakastan niit I :0

    • Olet vielä tosi nuori joten sinun on varmasti helppo oppia ärrä. Lisäksi ehdit elää parhaat vuodet sitten sen oikean ärrän kanssa! Ei muuta kuin aloita vaan harjoittelu. Kannattaa lukea tämä ja Ujous-palstan toinen ketju läpi. Lisäksi kannattaa varmaan käydä puheterapeutilla, ei siitä muuta haittaa ole kuin se maksu ja siihen käytetty aika pahimmassa tapauksessa.

      Eikä kannata välittää kiusaa tekevistä. Enää myöhemmällä iällä kukaan ei käyttäydy noin typerästi, tosin silloin osaatkin jo ärrän. Jos herjaaminen alkaa käydä liian pahaksi, niin anna takaisin samalla mitalla. Minulle joskus vinoiltiin (ei tosin r-viasta) ja kerran sitten löin sitä päätyyppiä niin eipä tullut enää koskaan mitään kommenttia.


  • Olen 16 vuotias tyttö, ja kävin tänään kielenjänne leikkauksessa. Puudutus sattui enemmän kuin itse leikkaus ja se oli nopeasti ohi, mutta kun puudutus lakkasi kipu oli ihan hirveetä (on itseasiassa vieläkin). En pysty kunnolla puhumaan tai syömään koska pienikin liike sattuu kieleen. Jänne on nyt poissa mutta en ite huomaa mitään eroa kielen pituudessa/terävyydessä, pitää varmaan odottaa että tikit sulaa. En suosittele tuota leikkausta! Kannattaa ensin harjoitella ärrän ääntämistä oikein kunnolla :)

    • Pitääkö kielen toisen puolen nousta ylemmäs ärrää sanoessa? Itsellä nousee oikeanpuoleinen ylemmäs, vai kutsutaanko tätä laideärräksi? Onko toisella puolella heikommat lihakset kielessä.
      Miten on teillä, jotka osaatte sanoa ärrän?


  • Hei! olen 14v tyttö ja minullakin on sama ongelma, kun teillä muillakin mun veljet kiusaa mua aina r-vian takia, mutta koulussa mua ei olla kiusattu, kun sanon sen niin hiljaa!! mutta mun paras kaveri ehkä tietää, että minulla on r-vika, mutta ei uskalla sanoa minulle sitä, jos pahotan vaikka mieleni olisin maailman onnellisin kanssa, jos saisin r-vikani pois!! en jaksa vältellä aina sanojani enkä aina saa sanottua kaikkea mitä haluaisinkaan.

  • Mikset hae apua puheterapeutilta? Olet jo päässyt hyvään alkuun yksinäsi niin puheterapeutti voisi neuvoa miten edetä. Ja jos et saa ärrää kuulostamaan "normaalilta" niin vi*ut. Kyl mä sua panisin.

  • Hei.

    Älkää paheksuko/hävetkö R:ä "vikaisuuttanne"... Olen 14 vuotias poika jolla on R:ä vika... Häpesin joku kuukaus takaperin vielä sitä mutta älysin ettei kukaan ole huomauttanut minulle siitä paitsi jotkut sisarukset (Vitsillä aina) ja koulun opettajat yms. Oletan että se huomataan jotenkin että on R:ä vika mutta kohteliaisuudestaan pitää turpansa kiinni... Mutta sitä kannattaa opetella jos se liikaa painostaa. Jos joku joka huomauttelee jatkuvasti sano sille ihan suoraan että mitä mieltä olet siitä niin eiköhän se lopu...

    • No ei se suurin ongelma ehkä ainakaan mun kohdalla olekaan, että joku alkaisi tekemään pilaa r-viastani. Olen 24-vuotias ja tässä iässä ihmiset ovat yleensä jo sen verran kypsiä, että tuskin kukaan tekee tällaisesta asiasta pilaa. R-vian ongelma on sen vaikutus itsetuntoon. En pelkää kiusaamista, mutta silti nolottaa jos puhuu ja takertelee sanoissa. Tuntuu, että ihmiset alkavat keskittymään ei siihen mitä sanon vaan siihen vikaan. En voi olla itsevarma puhuessani ennen kuin opin ärrän.


  • Oon 13v R-vika meen 7kalle mut mulla on kauheen lyhyt kieli mut oon tehny päätöksen en ai'jo opetella ärrää paitsi jos opin sen esekään haittaa Mut apua
    tarttisin.Ja tämä lyhyt teksti ylä puolella haittaa helvetisti

  • On oikeasti ihan tajuttoman upeaa huomata, ettei tämän ongelman kanssa ole yksin. Omalla paikkakunnalla ei ole r-vikaisia koskaan juuri ollut, erään opin tuntemaan yläasteella, mutta hänen ärrästään saa kuitenkin hyvin selvää. En ole koskaan lapsena osannut sanoa ärrää kunnolla. Eskari, ala-aste ja yläaste meni kurkkuärrällä, jonka takia moni kiusasi ja huomautteli - erityisesti muistan kun isäni sanoi, kuinka hirveältä ärräni kuulostaa. Kaiken tämän takia musta tuli lopulta todella epävarma ja ujo - mitä olen edelleen, mutta huomattavasti vähemmän kuin nykyään.

    Ala-asteella kävin puheterapeutilla muutamia kertoja ja erityisopettajan luona. Täällä tehtiin harjoituksia ja nyt vanhemmalla iällä harmittaa todella paljon, kun en koskaan näitä kunnolla tehnyt, esim. kotona tai ottanut ns. suhuärrää käyttöön puheessa koulussa. Sen sijaan yritin parhaani mukaan unohtaa, että minulla tämä vika edes on, kunnes yläasteella opin tärisyttämään kieltä ja saamaan ihan pienen pienen ärräntyngän aikaiseksi. Kokeilin käyttää tätä esiärrää muutamia kertoja, mutta kun kaikki sanoivat sen kuulostavan hirveämmältä, jätin sen unholaan, vaikka olin ihan oikeilla jäljillä. Kurkkuärrä kuitenkin jäi pois enkä sitä nykyään osaa edes tehdä - käytänkin puheessa nyt ärrän ja ällän sekoitusta, joka kuulostaa kyllä lähinnä ällältä. Tällä menin lukion ja armeijan, eikä onneksi kukaan enää täällä asiasta huomauttanut tai kiusannut ja itsetuntonikin koheni paljon, vaikka puhetta ja sanomisia piti edelleen miettiä paljon. Etenkin armeijan herroittelu oli itselleni tuskaa.

    Nyt on ikää 19 vuotta ja olen aloittamassa yliopiston kuukauden päästä. Olen silloin tällöin nykyään harjoitellut ärrää, tosin vain silloin, kun olen yksin. En kehtaa sanoa tärisevää ärrää muiden kuullen, en tiedä kehtaanko edes silloin, jos saan sen joskus toimimaan täysin. Kun on elänyt 20 vuotta ärrävikaisena, tuntuu häpeälliseltä mennä kertomaan vanhemmille, kuinka opin ärrän kaikkien näiden vuosien jälkeen.

    Harjoittelu on kuitenkin vähän tuottanut tulosta. Osaan sanoa jo joitain helppoja sanoja, sellaisia mitkä alkavat ärrällä tai joissa r on vokaalien välissä tai jossa ärrää seuraa konsonantti. Mutta silti se on kaukana siitä oikeasta ärrästä. En saa sitä tärisemään kuin hetken ja silloinkin sen sanomiseen pitää keskittyä aivan liikaa ja ärrän saan aikaiseksi ainoastaan, kun "tuhahdan" ja ilmaa tulee suusta paljon. Myös ääneni muuttuu ärrää sanoessani todella paljon. Mutta tavoitteena on saada ärrä sujumaan edes jotenkin ja varata jossain välissä aika puheterapeutille. Kuitenkin edessä on muutto, ja tietenkin omassa osoitteessa on r, ja vieläpä melko vaikeassa yhteydessä. Vanhempienkaan nimiä en kehtaa sanoa, kun molemmista r löytyy ja omasta toisesta nimestäkin mokoma kiusankappale löytyy. R-vika on pilannut mun elämää todella paljon, on aiheuttanut liikaa turhaa pelkoa ja masennusta ja ihmissuhteiden vähyyttä ja muodostamisen vaikeutta. Koulupäivät olivat aina yhtä tuskaa - etenkin tekstien ääneen lukeminen. Jos minusta joskus tulee opettaja, en aio todellakaan luetuttaa tekstejä oppilailla ääneen, tietäessäni itse r-vikaisena, kuinka hirveää se joillekin saattaa olla. Ja työelämäkin on varmasti mukavampaa ilman moista vikaa.

    Tsemppiä kaikille!

  • moi
    mulla on edelleen sama ongelma, tosin se on vähän parantunut......eli mulla on ol-
    lut lapsesta asti R-vika. Kävin joskus jotakin ärsyttävää puheopetustunneilla, mutta
    ne vain pahensivat asiaa......en tehnyt koskaan harjoituksia, mitä ne akat silloin käs
    -ki tehdä. Nyt olen jo 36-v nainen, ja sama siis jatkuu. Erioten, jos olen ulkomailla...
    siellä ääntäminen on joskus helppoa, joskus vaikeaa......
    En voi muuta sanoa, kuin, että anna ajan kulua, olethan vielä nuori.....

  • Noh,mä en kullä tajuu mikä on ''Kurkkuärrä'' meinaakse sitä että sanoo vaan ''R''
    miten sen nyt osaa vai?

  • Minullakin on aina ollut R-vika. 8-vuotiaana kävin puheteraupeutilla ja opin ihan hyvin sanomaan R. Muutama vuos sen jälkeen unohin taas miten se sanotaan ja oon melkein lähtöpisteessä. Olen tällä hetkellä 14 ja ärräni kuulostaa ihan... En oikein osaa kuvailla sitä... ehkä jotenkin niinkuin "lrh"... jotenkin tolleen...

  • kurkkuärrä tulee kurkusta vähän niinkuin matkisit varista.

    Aika outoa, että jos on joskus osannut sanoa ärrän, niin olet unohtanut sen. No etköhän sen opi nopeasti uudestaan, kun joku näyttää sinulle kuinka se sanotaan. KAtso noita videoita mitä tänne on linkitetty.

    Hopealilja. Älä luovuta, kyllä sinäkin sen opit vielä. Itsekin opin vasta yli 30 vuotiaana, vaikka vaikeaa se oli. Nyt jälkikäteen ajateltuna osasin aina ärrän täryn, mutta puheeseen sitä en saanut. Harjoittelua ja päätös siitä, että opettelet sen niin siitä se lähtee. Katso kaikki videot lävitse mitä löytyy youtubesta ja nauhoita omaa puhettasi, niin syksyyn mennessä osaat sen sanoa. Minä tiedän, että sen pystyy oppimaan eikä se niin vaikea ole kuin sitä itsekin joskus kuvittelin.

    457457 on hyvä esimerkki siitä kuinka kovalla työllä päästään maaliin. Vaikka töitä on vielä jäljellä, niin lähellä on jo.

    Elämä ärrävikaisena on aika inhottavaa, se on alitajuisesti koko ajan läsnä. Nyt kun se on oppinut niin voi sanoa, että aika iso taakka on harteilta tippunut.

    • Itsekin osaan täryn oikeastaan kunnolla, mutta ainut ongelma on se että toinen puoli kielestä ei vaan jaksa nousta, niin ylös kuin oikea puoli. Tärisee sen takia enemmän oikealla puolella


  • Toni99999 noin se menee monilla, nyt vaan kunnolla kielijumppaa niin kyllä se siitä ja saat sitten täydellisen ärrän.

  • osaan ärrän jos vain sanon aina d sitä ennen, esim ; koidra, kadrtta jne niin ja myös sanat missä ärrä on ekana ( tosi sillonkaan ärrä ei ole ns. kova ) lauseisiin tai sanoihin missä r on välissä en vaan osaa sanoo, mikä tähän auttais ?

    • Mukava kuulla, että jos kunnolla kielijumppailee, niin kieli alkaa toimii tasaisemmin lihaksien osalta.
      Olen tässä 2kk aikana huomannut pientä kielen vahvistumista, mutta on tää kuitenkin hidasta kehitystä.
      Sellasta kehitystä olen huomannut, että kun kielen työntää ulos ja jännittää, niin silloin kielen reunat nousee ylös yhtä paljon, ku ennen vasen puoli kielestä oli ihan laiska.
      Vaikka kieli ulkona, kielen reunat nousee tasaisesti ylös ja kuppia tehdessä saan myös kielen kummankin puolen yhtä ylös, niin kuitenkin itse ärrää päristettäessä vasen puoli kielestä ei nouse. Oikea puoli nousee jopa liian innokkaasti.
      Muutenkin oikea puoli kielestä on paksumpi ja voimakkaampi.
      Olen tehnyt noita kieli harjoituksia, kuppia, kielen reunan nostoja, kieltä sivulle, venyttänyt eteen, kääntelen kieltä, liikutan ylhäällä kielen kärkeä.
      Olisko jollain noitten lisäksi jotain hyviä kielijumppaohjeita?
      .
      ps pitää varmaan käsipainot hommata kieleen


  • Olen 20-vuotias, enkä itsekään vieläkään ole oppinut lausutaan sitä kirottua kirjainta oikein. Terapeuteista ja ammattilaisista ei ollut koskaan apua, jeps, koska heilläkin meni hermot kanssani koska en saanut millään tavalla sitä täryä toimimaan. Kieleni ei vaan tärise hampaiten takana ja vaikka yritän niin silti lausun R-kirjaimen väärin. D paikkautuu T:llä ja sitten sillä pehmeällä enkku R:llä, mikä kuullostaa aivan järjettömältä.

    Tein tätä typerää Drii-Draa-Dree harjoitusta ja sijoitin D:n ärrän eteen, mutta se ei KOSKAAN tuottanut mitään tulosta, vaan pikemminkin pahensi asiaa. Nyt lausumiseni on kaksi kertaa huonompi kuin aikasempi V joka paikkasi R-kirjaisen ollessani vielä kersa.

    Kuten yleensä, ärrän lausuminen on vaikeaa erintoten sen takia, koska sekä etunimessäni ja sukunimessäni on R. Kuka tahansa jannu kun kysyy nimeä ja kuulee sen ensimmäistä kertaa: "Sano se uudestaan". Päädyn jatkuvasti lausumaan nimeni uudestaan, mutta kovemmin, mikä rasittaa kieltäni. Kyllä se on raivostuttavaa etenkin silloin jos ihmiselle ei tule sanani perille ja joudun kirjoittamaan nimeni loppujen lopuksi paperille. Kaverit ovat sentään minulla olleet elinikäiset ja he tosiaan ymmärtävät, että R-vian opettelu on liian turhauttavaa (ja se syö hirveästi aikaa ja hermoja) ja on liian monta muuta asiaa mitä osaan paljon paremmin, esim. englantini ja venäjäni ovat molemmat ilman aksenttia (en koskaan aksentilla), sillä osaan lausua kaikki sanat oikein jos sijoitan pehmeän R:n niihin sanoihin, sillä terävä R ei ole niissä pakollinen kuten vaikkapa suomen kielessä.

    R-viasta oli olettavasti myös esiintynyt kiusaamistakin, sillä nämä "normaalit" jotka sen ärrän osaavat lausua, alkavat oikeasti muuttua apinoiksi, joiden mottona on se legendaarinen "R-vikaiset täytyy tappaa, jos ne ei opi lausumaan". Se on todella järkyttävää, että yhteiskunta on päätynyt tuollaiseen ratkaisuun sen sijaan että arvostaa toisen yrittämistä joka ei sitten kumminkaan tuota mitään parasta tulosta. Minun mielestäni noiden "normaalien" ihmisten kuuluisi oppia tavoille, sillä heidän käytöksensä on rasismia. Eihän ne edes osaa opettaa ketään lausumaan koko R-kirjainta, vaikka sen osaisivat itse!

  • Meidän lapsi oppi 6-vuotiaana, kun puheterapeutti neuvoi näin, että mene sänkyyn selällesi ja rupea sanomaan ärrää. Heti kotiin tultua hän teki ohjeitten mukaan ja tuli omasta huoneesta kertomaan, että äiti; minä osaan sanoa ärrän. Näin helppoa se oli. Kiitos terapeutille.

  • Itselläni ei ärrävikaa ole, mutta kun lukee näitä tarinoita ärräviasta, niin sääliksi käy :(
    Ja lukiolaistyttönä voin sanoa, että ärrävika poikaystävällä ei tosiaan haittaisi, päin vastoin :)!
    Joten rohkeesti vaan kaikki ärrävikaiset :D!

  • Toi Helkkan tarina on aika surullinen :(
    Oon ite 18v jannu ja ärrä ei pelaa ja enpä sitä oikestaan käytäkään, vain jos pakko.
    Olen kiitollinen, että nimessäni ei ole ärrää.

  • No ongelma ei olekkaan siinä etteikö sitä ärrää oppisi suhteellisen helposti sanomaan. Ongelma on siinä että tietää itse että itsellä on se R vika nyt ja aina ja se kuulostaa ikuisesti erilaiselta kuin niiden ärrä jotka ovat sen aina osanneet sanoa. Se vaatii jumalauta rohkeutta että uskaltaa sanoa sen ärrän "kunnolla" jos on r vikainen. Itse ennemmin sanon sen ärrän puolihuolimattomasti ja yritän piiloitella sitä vikaa, jolloin sen aivan varmasti huomaa. Jos sanoisin sen ärrän voimakkaasti niin en tiedä huomaisiko sitä kovinkaan moni, mutta kyllä tämä r vika on alentanut itsetuntoani siinä määrin että yritän välttää kaikkia sanoja joissa on r kirjain. Ja voi pojat jos tietäisitte millainen exspertti musta on tullut löytämään korvaavia sanoja R kirjaimelle niin ette uskoisikaan. Lähes jokaiselle sanalla löytyy korvaava sana jossa ei ole ärrää, tai vaihtoehtoisesti se sisältää vähemmän r kirjaimia kun luonnollisin mieleen tuleva sana.

  • ärrävikaisuutta ei tulisi hävetä se on asia jolle et periaatteessa voi tehdä mitään ihminen jolla on ärrävika ja hän ei häpeile tai yritä sitä piilotella on ihailtava se on kadehdittaaa itsevarmuutta

  • Olen 13v ja mullakin on r-vika tai pieni semmonen mulla on kieli aina väärässä asennossa kun sanin "r" tiedän kyllä missä asennossa kielen pitäisi olla mutta en saa sitä sieehen asentoon puhuessani

  • Itse olen n. 15 vuotias poika, enkä osaa lausua r-kirjainta kunnolla. Englannin kielessä ääntämiset menee oikein, mutta sitten kun tulee sana missä pitäisi lausua r ihan ärränä niin silloin hävettää hieman lausua sitä esim. ääneen.
    Eihän siitä kannata tehdä kauheata numeroa siitä jos ei osaa lausua sitä, mutta välillä tuntuu että pitäisi harjoitella lausumaan r oikeanlaisena. Eipä ole tullut vielä opittua eikä oikein harjoiteltuakaan. 1 - 2 luokalla r-"vikaisille" oli puheterapeutti, mutta eihän se nyt oikein auttanut, mutta myönnän että silloin ei niin paljon halua opetellakkaan että olisi oppinut lausumaan r-kirjaimen oikeanlaisena. Myönnän, että kyllähän se syö ihmisen omatuntoa kun pitää sanoa ääneen r-kirjain ja se tulee esim. agree= agrrnee tosin tuo n ei ole niin näkyvää puheessa, mutta kyllä sen sieltä huomaa.

  • Näyttää että monella on samat kokemukset kuten minullakin, kolmekymppisellä.

    Eka- ja tokaluokalla oli puheterapeuttia, mutta silloin oli jotenkin niin pikkupoika ettei ymmärtänyt oppimisen tärkeyttä. Sen jälkeen välttelee ärrän käyttöä, hikoilee tilanteissa kun se on pakko. Yläaste, lukio, armeija, yliopisto oli yhtä tuskaa. Ongelmalla on vaikutus koko omaan koulutus- ja urakehitykseen ja ihmissuhteisiin. Vaikka olen sosiaalinen ihminenkin, pelkään jokaista puhetta ja esitelmää vain tuon vuoksi. Hylkäsin jopa haaveeni näyttelijän urasta sen vuoksi.

    Oma tilanteeni: Puheterapeutti opetti lausumaan ärrän. Kertoi että "pärinä on oikein, nyt otat vain sen käyttöön puheessa niin siitä se lähtee - olet valmis". Olin liian ujo ottamaan sitä käyttöön ja tuolloin en tajunnut sen tärkeyttä. Välissä tsemppaudun käyttämään sitä puheessa, mutta jännitän ja valmistaudun liikaa r-kirjaimeen ja epäonnistun, vaikka itsekseni puhuessani sana kuulostaa toimivalta. Ärrää käyttäessäni tarkkailen kuuntelijoiden kasvoja ja epäilen, että puheeni kuulosti todella oudola, vaikka tuo voi olla vain pääni sisällä. Luultavasti onkin.

    Kannustan kaikkia ottamaan itseä niskasta kiinni jo siellä ala- ja yläasteilla. Vai haluatteko jatkaa vaikeaa elämää? Kyse ei kuitenkaan ole mistään sairaudesta jolle ei ole hoitokeinoa.

    1) Käykää terapeutilla hakemassa opetteluvinkit. Tosin täällä postatut ohjeet voivat riittää. Jos tuo leikkausjuttu on todettu tarvittavaksi, niin hoitakaa ihmeessä. Kerran se sattuu, mutta vaikutus on koko elämän mittainen.

    2) Kun R pärisee, niin lukekaa ääneen paljon. Silloin se asettuu puheeseen ja alkaa tulla automaattisesti mukaan. Ja mitä siitä jos vanhempanne kuulevat - kyllä he ymmärtävät. Ei se ole noloa, tuossa iässä se vain tuntuu siltä. He ovat salaa jopa ylpeitä, kun tietävät miten määrätietoisesti hoidat "ongelmiasi pois päiväjärjestyksestä". (Ymmärrän tietty, että nuorena tämä ohje ei mene helposti läpi, mutta luottakaa minuun, olen käynyt saman läpi :)

  • Slapstick - koomikko Pella Jalavalla r-vika, linkitän esiintymisestä Turun Konserttitalolla miten hän kertoo huumorilla höystettynä siitä, katsokaa kohdasta 43:06 kohdasta loppuun miten Jalavan Pekka on selvittänyt oman ärrävikansa, voin kertakaikkisesti suositella kaikille ( :

    Ärrävikainen Pekka Jalava - Turun Konserttitalolla, alkaa 43:06 den kohdalta.

    www.youtube.com/watch?v=7Y4QT4JHezg

  • Hei.
    Tuosta ns R-viasta.

    Enon pojalla oli sama ongelma.Hän oli silloin alaasteella (12-13v) ja koulukiusattu. Häntä kuljetettii melkein kolme vuotta puheterapeutilla 4-5 kertaa lukukautena tuloksetta.

    Vika lähti helposti nuorelta mieheltä, seuraavasti.

    Ota iso pullo mieluista juotavaa tai laita isoon pulloon 1l-1,5l vaikka vettä, jos et tykkää limppareista.

    Hommaa pillejä, niitä vanhanajan imupillejä, joissa sisähalökaisija on noin 2mm.

    Laita kaksi pilliä peräkkäin ja alat imeä nestettä .

    Tässä tapahtuu luonnon ja fysiikanlakien mukainen yhteisvaikutus seuraavasti;

    Kun imet nestettä isosta korkeasta pullost, niin alitajuntasi hoksaa (laiska) tempun millä imeminen on nopampaa, elikkä kun imaiset nestettä niin imun jälkeen työnnät kielen pään automaattisesti pienen pillin päähän jottei neste valu pillistä takaisin pulloon.
    Tätä tapahtuu monta kertaa, ennenkuin pullo on tyhjä. No tällä tempauksella saa pehmitettyä kovan kielen pään ja johan pitäistä PÖRISTÄ

    Tämä neuvo tuli 80 luvulla ruotsista, jossa yleislääkäritkin ihmettelivät eikö Suomessa moista ole tiedostettu. Kait se on puheterapeuttien ammattiylpeydestä (tietämättömyydestä) kiinni, niinkuin monella muulla alallakin. (Vaikka samankaltaisuus on Insinööripuolella tänäpäivänä)

    Jos tämä pelaa sinulla toivoisin ,että ottaisit mediaan yhteyttä jotta muutkin kyseisestä ongelmasta kärsivät pääsisivät ns häpeästä.
    Itellä oli ihan armeijaan menessä häpeä, mutta se ei ollut samaa laatu. se oli yökastelu ja kun Anoppi alkoi paasata virheellistä tietoa pojalleni, niin siiloin päässäni LEIMAHTI. Pojastani ei tehdä mutu tiedolla oirehtivaa aikuista. aikuista.

    Toisaalta tuosta YÖKASTELUSTA ainoa oikea ratkaisu on Ruotsalaisvalmiste MINIRIINI tämä sen takia, kun kaikki lääkärit ja terveyspuolella työskentelevät eivät viitsi tai taida päivittää tietojaan. Tosiaan 30 taplettia Miniriiniä ja sekin ongelma on poissa

  • Tuosta linkistä löytyy parhaimmat omakohtaiset kokemukset:

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/6485207

    Itse saimme ärrän pärisemään 24.1.2014 mukaisilla ohjeilla
    vaikka piti olla täysin toivoton ja mahdoton tapaus.

  • Muistan ala-aste ajoilta miten kauheaa oli lukea luokassa ääneen. En ihmettele jos aikuis ikäni paniikki tuntemukset ja hermostuneisuus sosiaallisissa tilanteissa johtuu niistä traumoista. Mutta ärrän sain pärisemään joskus 10-v. Aloin vain käyttämään sitä ja se tuli luonnostaan vuosien saatossa. Eihän se alkuun tietenkään täydellinen 'ärrä' ollut. Nyt en edes muistanut että minulla on ollut r-vika :)

  • Älä pelkää käyttää R sanoja
    mun yksi tuttu pelkäs, kun sille naurettiin
    nyt hän on 30v ja ei uskalla puhua yhtään
    Hän muodosti lauseita missä R sanoja ei ollut
    aika pöljän kuulosta oli

    Julkkiksia on paljon R vikaisia
    Se on vahvuus ei häpeä

  • Minulla on muutamia tuttuja,joilla sama vaiva.Toinen miehistä on 25 ja käyttää pelkästään lauseita,joissa ei ole r-sanaa.Aika ovelasti sen saa silti tehtyä.
    Noh,tämä minun toinen kaverini on luonteeltaan itsevarmempi ja puhuu mitä sylki suuhun tuo. Juuri hänen itsevarmuutensa tekee r-viasta mitättömän.Välillä heittää läppääkin r:n ääntämisestä.Eipä itseäni kummankaan toiminta häiritse.Tästä ekasta miehestä vaan hiukan paistaa se epävarmuus.

    Tsemppiä :)

  • Hyvinhän sinä olet edistynyt !

    Jatka vain reippaasti ja huumorillakin treenaamista.

    Pikkulapset eivät kainostele pätkääkään, vaan matkivat ja sanovat perässä, on hauskaa kaikilla.
    He toistavat ja toistavat mallin mukaan vaikka tuhat kertaa, ja kappas - joku kerta se karhu sanoo MURRRRR !

    Miten olisi, kun kuuntelet puhetta, laulua, mitä vaan, niin matki estoitta !

  • Siis mulla leikautettu kielijänne pois ku olin jotain 6vuotias ja siis oon nyt 13 vuotias meidän luokan pojat esittää ärrävikasta istun niiden ees nii mun tekis vaa mieli eka näyttää keskisormea ja sit tappaa ne. Oikei oma vika kun en uskalla mennä sanoo niille et lopettais. Mutta se asia nii ku on jo leikattu pois jänne nii mä en vaa opi. Ja ne lässyttäjät siel tiiän iha vitun hyvi et tää on opittu vika mut mun vanhemmat ei vieny aikasemmi leikautettavaks ku ei siin mitää ku se vaa tapahtuu nii et se ottaa sellaset sahasakset ja napsauttaa poikki ja sit sun suusta alkaa tulee iha helkkaristi verta ja sit sun pitää syyä jotai viikkoo tai viikkoja kylmää ruokaa. Mulle esitelmät ei oo vaikeit vaan nematikan tunnit toi kuulostaa tyhmält mut meillä on tyhmä ope nii siel luokas on saa puhua ja melsakata nii sillone matkii mua ja sit onneks ne matkii muistaki mut sit se jo menee yli tai ku ne matkii meiän luokan tyttöö kun se nauraa nii sit ne kaks poikaa alkaa matkii nii se kuulostaa sille et siel takan tapahtuu jotai iha muuta ku naurun matkimista et siis ne työntäis kättä housuu ja ääntelehtis ja siis se tytön nauru ei todellakaa kuulosta sille

    • Osaatko sanoa D?
      Laita kieli siihen kohtaan missä sanotaan D. Siihen hampaiden taakse.
      Puhalla ilmaa ulos niin, että ilma menee kielen alta.
      Pärähtikö?
      Nyt ota ääni mukaan.
      Kuulostaako ärrän pärinältä?
      Koita sanoa:
      Riita
      Riista
      jne.
      harjoittele erilaisia sanoja missä on R.
      Voit myös harjoitella sanomalla den,den,ded... löytääksesi oikean kohdan R kirjaimelle.
      Ja dren, dren, dren, dren

      Sitten kun alkaa sujua, alat käyttää tuota oppimaasi R kaikissa sanoissa, joissa se on.
      Puhe tuntuu alkuun kankealta, mutta kun jaksat sinnikkäästi käyttää sitä, se R jää päälle!

      Onnea! Opit sen kyllä.


SEISKA.FI

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.