Tshekki on lähellä slovakkia, tosin sanastossa on eroa. Itse olen opiskellut tshekkiä, ja ymmärrän slovakkia sen pohjalta hyvin. Venäjä ei sen sijaan suju. Sanapaino, intonaatio ja lausunnan perussäännöt venäjään verrattuna ovat melko erilaiset.
Tutustuessani eri kieliin huomannut, että kielioppien logiikka näissä kaikissa kolmessa kielessä on hyvin identtinen ja siinä mielessä slovakista voisi olla tukea venäjän opiskelussa. Sanastoltaan tshekki ja venäjä ovat yhteneväisiä alle 30%, jonka joukossa vielä "hämäysmerkityksiä" (vertaa Suomi-Viro: maito=piima), mutta slovakin suhdetta venäjään en tuossa mielessä osaa sanoa.
Toivottavasti tämä helpotti! :)
0Äänestä
Hiljaiselo
Valaisi asiaa kyllä.
0Äänestä
pen
Kyllä slovakki tukee venäjänkin opiskelua, vaikka on länsislaavilainen kieli.
Slovakkihan on slaavilaisen kielialueen keskustassa olevana kielenä eräänlainen slaavilainen lingua franca, joka on paras kieli kaikkien muiden slaavilaisten kielten ymmärtämiseen ja samalla oppimiseenkin.
Venäjä on slovakkiin ja erityisesti tshekkiin verrattuna kieliopiltaan suoraviivaisempi, poikkeuksia on vähemmän. Tässä mielessä se lieneekin helpoin slaavilainen kieli.
Sen suurin vaikeus esimerkiksi slovakkiin verrattuna on äännettäessä, nimittäin sen liikkuva sananpaino, joka vaihtelee, tosin opittaessa olevien sääntöjen mukaisesti, myös myös sanan sisällä, esim. ruká (nominatiivi - käsi; paino lopussa), mutta rúku (akkusatiivi - kättä; paino alussa).
Kirjaimisto on erilainen, mutta loppujen lopuksi lähes merkityksetön seikka.
Menestystä myös venäjän opiskelulle!
0Äänestä
Hiljaiselo
Kiitos vain! Tuosta venäjän kielen hankaluudesta minulla onkin omia kokemuksia. Lukiossa luin lyhyen venäjän, kirjoitin peräti L:n mutta puhe ei silti kyllä avaudu kovin hyvin. Kai se yo-kuuntelukin oli vähän toista tasoa kuin natiivin pajatus. Täällä yliopistossa on onneksi tarjolla runsaasti mahdollisuuksia kehittää kielitaitoaan, ja päästä jopa opiskelijavaihtoon kielikylpyyn lukukaudeksi.
0Äänestä
sofia.
Hiljaiselo kirjoitti:
Kiitos vain! Tuosta venäjän kielen hankaluudesta minulla onkin omia kokemuksia. Lukiossa luin lyhyen venäjän, kirjoitin peräti L:n mutta puhe ei silti kyllä avaudu kovin hyvin. Kai se yo-kuuntelukin oli vähän toista tasoa kuin natiivin pajatus. Täällä yliopistossa on onneksi tarjolla runsaasti mahdollisuuksia kehittää kielitaitoaan, ja päästä jopa opiskelijavaihtoon kielikylpyyn lukukaudeksi.
Moi mun nimi on Sofia olen 18-vuotias olen venäjäläinen ja asun suomessa 12-vuotta.
0Äänestä
Hiljaiselo
sofia. kirjoitti:
Moi mun nimi on Sofia olen 18-vuotias olen venäjäläinen ja asun suomessa 12-vuotta.
Inkerinsuomalainen? Oletko kotiutunut Suomeen hyvin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
kysy lipposelta
Tshekki on lähellä slovakkia, tosin sanastossa on eroa. Itse olen opiskellut tshekkiä, ja ymmärrän slovakkia sen pohjalta hyvin. Venäjä ei sen sijaan suju. Sanapaino, intonaatio ja lausunnan perussäännöt venäjään verrattuna ovat melko erilaiset.
Tutustuessani eri kieliin huomannut, että kielioppien logiikka näissä kaikissa kolmessa kielessä on hyvin identtinen ja siinä mielessä slovakista voisi olla tukea venäjän opiskelussa. Sanastoltaan tshekki ja venäjä ovat yhteneväisiä alle 30%, jonka joukossa vielä "hämäysmerkityksiä" (vertaa Suomi-Viro: maito=piima), mutta slovakin suhdetta venäjään en tuossa mielessä osaa sanoa.
Toivottavasti tämä helpotti! :)
Valaisi asiaa kyllä.
Kyllä slovakki tukee venäjänkin opiskelua, vaikka on länsislaavilainen kieli.
Slovakkihan on slaavilaisen kielialueen keskustassa olevana kielenä eräänlainen slaavilainen lingua franca, joka on paras kieli kaikkien muiden slaavilaisten kielten ymmärtämiseen ja samalla oppimiseenkin.
Venäjä on slovakkiin ja erityisesti tshekkiin verrattuna kieliopiltaan suoraviivaisempi, poikkeuksia on vähemmän. Tässä mielessä se lieneekin helpoin slaavilainen kieli.
Sen suurin vaikeus esimerkiksi slovakkiin verrattuna on äännettäessä, nimittäin sen liikkuva sananpaino, joka vaihtelee, tosin opittaessa olevien sääntöjen mukaisesti, myös myös sanan sisällä, esim. ruká (nominatiivi - käsi; paino lopussa), mutta rúku (akkusatiivi - kättä; paino alussa).
Kirjaimisto on erilainen, mutta loppujen lopuksi lähes merkityksetön seikka.
Menestystä myös venäjän opiskelulle!
Kiitos vain! Tuosta venäjän kielen hankaluudesta minulla onkin omia kokemuksia. Lukiossa luin lyhyen venäjän, kirjoitin peräti L:n mutta puhe ei silti kyllä avaudu kovin hyvin. Kai se yo-kuuntelukin oli vähän toista tasoa kuin natiivin pajatus. Täällä yliopistossa on onneksi tarjolla runsaasti mahdollisuuksia kehittää kielitaitoaan, ja päästä jopa opiskelijavaihtoon kielikylpyyn lukukaudeksi.
Moi mun nimi on Sofia olen 18-vuotias olen venäjäläinen ja asun suomessa 12-vuotta.
Inkerinsuomalainen? Oletko kotiutunut Suomeen hyvin?