Jos olet älykäs, niin miksi

Mielikuvitus on kyllä eräs tapa irroittautua, tai sitten jonkinlainen kooma. Mutta pelkän mielikuvituksen avulla ei voi tulla onnelliseksi, se on meillä geeneissä. Aivot eivät voi vastustaa kehon hädänhuutoja. :)

joooo kirjoitti:

Mielikuvitus on kyllä eräs tapa irroittautua, tai sitten jonkinlainen kooma. Mutta pelkän mielikuvituksen avulla ei voi tulla onnelliseksi, se on meillä geeneissä. Aivot eivät voi vastustaa kehon hädänhuutoja. :)

Mutta se mitä minä tarkoitan on tietysti "mind upload". Se voi olla totta 30v kuluttua.

UPDATE_6997029 kirjoitti:

Mutta se mitä minä tarkoitan on tietysti "mind upload". Se voi olla totta 30v kuluttua.

Te aliarvioitte zonen mahdollisuuden. Lukekaahan vähän urheilupsykologiaa.... Se siis on mahdollista jo nyt!

Äly aivoelimenä ja minän mieli lienevät samassa paikassa, toimivat yhdessä?

Se, että äly toimii, on puhdasta orgaanista mekaniikkaa?
Se on tietokone näyttöineen, prosessoreineen ja käyttöohjelmineen, ..joka toimii, jos joku on päättänyt käyttää sitä.

Tämän logiikasta, että toimiiko kaikki siksi, että se on olemassa?
Vai toimiiko kaikki siksi, että joku on päättänyt käyttää sitä?
Kumpikin näistä ovat johdonmukaisia.
Itse kallistuisin tuon jälkimmäisen kannalle, koska se on pitemmän päälle loogisempi. Äly ei toimi ilman varsinaista minääni. Eikä tämä nyt tarkoita näkyvää persoonaa tai muuta leimaa, joka meissä on.

Välillisesti siis älykään ei ole olemassa ilman minääni, joka on olemassa jostain syystä?
Onko minä syntynyt minussa vai onko se yhteydessä ulkopuoliseen käyttäjään, joka on luonto, jumala tms?
Jos minussa on erillinen mieli, voisinko olla sitten jossain muualla ja jääkö äly matkasta(heh)?

jh- kirjoitti:

Äly aivoelimenä ja minän mieli lienevät samassa paikassa, toimivat yhdessä?

Se, että äly toimii, on puhdasta orgaanista mekaniikkaa?
Se on tietokone näyttöineen, prosessoreineen ja käyttöohjelmineen, ..joka toimii, jos joku on päättänyt käyttää sitä.

Tämän logiikasta, että toimiiko kaikki siksi, että se on olemassa?
Vai toimiiko kaikki siksi, että joku on päättänyt käyttää sitä?
Kumpikin näistä ovat johdonmukaisia.
Itse kallistuisin tuon jälkimmäisen kannalle, koska se on pitemmän päälle loogisempi. Äly ei toimi ilman varsinaista minääni. Eikä tämä nyt tarkoita näkyvää persoonaa tai muuta leimaa, joka meissä on.

Välillisesti siis älykään ei ole olemassa ilman minääni, joka on olemassa jostain syystä?
Onko minä syntynyt minussa vai onko se yhteydessä ulkopuoliseen käyttäjään, joka on luonto, jumala tms?
Jos minussa on erillinen mieli, voisinko olla sitten jossain muualla ja jääkö äly matkasta(heh)?

>"Äly aivoelimenä ja minän mieli lienevät samassa paikassa, toimivat yhdessä?"
>"Äly ei toimi ilman varsinaista minääni."

"Äly", "aivot", "mieli", "minä". Mikä on näiden sanojen suhde toisiinsa. Hämärä. Siksi niitä pyörittelemällä syntyy merkillisiä kysymyksiä, oletuksia ja väitteitä.

Aivot ovat valtava hermosolurypäs pään sisällä. Sillä
on toiminnallinen ominaisuus, jota kutsutaan mieleksi. (Ehkä aivot vastaavat tietokoneen rautaa, HW:ta, ja mieli softaa. Mieli on aivojen hienorakenteen toiminnallinen ilmentymä) Mielen toiminnan erästä laadullista piirrettä kutsutaan älyksi. "Minä" on apukäsite, jolla erotetaan aivoyksilöt toisistaan. Mieli tietää olevansa olemassa ja käyttää itsestään käsitettä "minä", erotukseksi ympäristöstään.

Äly ja minä eivät ole elimiä aivoissa. Useiden muidenkin käsitteiden (muisti, tunne, tajunta, tietoisuus..) sijoittaminen johonkin tiettyyn paikkaan aivoissa, elimeksi, ei onnistu. Tämä ei tarkoita, ettei joillakin aivojen alueilla olisi erityinen rooli näiden käsitteiden ilmentymisessä.

Tämä oli hätäisesti kirjoitettu, eikä ihan eksaktia, mutta oletettavasti melko yleisesti hyväksyttävää?

jh- kirjoitti:

Äly aivoelimenä ja minän mieli lienevät samassa paikassa, toimivat yhdessä?

Se, että äly toimii, on puhdasta orgaanista mekaniikkaa?
Se on tietokone näyttöineen, prosessoreineen ja käyttöohjelmineen, ..joka toimii, jos joku on päättänyt käyttää sitä.

Tämän logiikasta, että toimiiko kaikki siksi, että se on olemassa?
Vai toimiiko kaikki siksi, että joku on päättänyt käyttää sitä?
Kumpikin näistä ovat johdonmukaisia.
Itse kallistuisin tuon jälkimmäisen kannalle, koska se on pitemmän päälle loogisempi. Äly ei toimi ilman varsinaista minääni. Eikä tämä nyt tarkoita näkyvää persoonaa tai muuta leimaa, joka meissä on.

Välillisesti siis älykään ei ole olemassa ilman minääni, joka on olemassa jostain syystä?
Onko minä syntynyt minussa vai onko se yhteydessä ulkopuoliseen käyttäjään, joka on luonto, jumala tms?
Jos minussa on erillinen mieli, voisinko olla sitten jossain muualla ja jääkö äly matkasta(heh)?

Haihattelu siitä, että minä "tulisi" jostain ruumiiseen on virhe. Niinkuin myös kuvittelu sen poistumisesta vaikkapa kuoleman jälkeen on kirkon propagandan aiheuttama virhetulkinta.

Todellisudessa minä kehittyy aivoihin. Ja on todennäköistä, että aivoihin on muodostunut kiinteitä rakenteita, joiden johdosta minämme saa tiettyjä evoluutiossa "hyväksi" koettuja piirteitä.

Minä on osa aivojamme, joita muut osat aivoista pitävät monien kohdalla päivittäin pilkkanaan ja erilaisissa ruusuisissa harhakuvitelmissa.

Ja moni jopa lisää näitä kuvitelmia erilaisten huumeiden avulla päivittäin!

Bestman kirjoitti:

Haihattelu siitä, että minä "tulisi" jostain ruumiiseen on virhe. Niinkuin myös kuvittelu sen poistumisesta vaikkapa kuoleman jälkeen on kirkon propagandan aiheuttama virhetulkinta.

Todellisudessa minä kehittyy aivoihin. Ja on todennäköistä, että aivoihin on muodostunut kiinteitä rakenteita, joiden johdosta minämme saa tiettyjä evoluutiossa "hyväksi" koettuja piirteitä.

Minä on osa aivojamme, joita muut osat aivoista pitävät monien kohdalla päivittäin pilkkanaan ja erilaisissa ruusuisissa harhakuvitelmissa.

Ja moni jopa lisää näitä kuvitelmia erilaisten huumeiden avulla päivittäin!

Raavittuna, jonkun ehkä huvittuneenakin aloittamastaan threadin kokeilevasta huttusesta, (anteeksi vain) ollaan tässä, kun lähdetään liukkaille jäille.

Äly, aivot, mieli, minä, tunne, tajunta, muisti, elimet, sisäelimet, ulkoelimet...jne (;
Esim. Richard Swinburne on kirjoittanut ateismin ja teismin vastakkainasettelusta kirjan: Tuntematon Tekijä – Jumalan olemassaolo ja tieteellinen maailmakuva.
Siltä pohjalta tälläinen jumalan olemassaolon vaihtoehto jäsentää toisin näitä ajatuksia ihmisen mielestä ja ihmisen mekanismeista.
Keskustelu on tosin jo ohittanut pelkän älyn olemassa olon puntaroinnin ja siirtynyt
uskontopsykologian ja -filosofian saralle.

Minulle sama, haluaako ymmärtää olevansa mahdollisesti hyvinkin toimiva
tietokone - vilpittömästi.
Täällä tuskin riittävästi foorumia siihen, voisiko asian miettiä toisin.
Tällaiset keskusteluaiheet ovat ikuisia - toiset tietysti mielestään ratkaisseet lopullisesti ja näkevät aiheen typeränäkin.

jh- kirjoitti:

Raavittuna, jonkun ehkä huvittuneenakin aloittamastaan threadin kokeilevasta huttusesta, (anteeksi vain) ollaan tässä, kun lähdetään liukkaille jäille.

Äly, aivot, mieli, minä, tunne, tajunta, muisti, elimet, sisäelimet, ulkoelimet...jne (;
Esim. Richard Swinburne on kirjoittanut ateismin ja teismin vastakkainasettelusta kirjan: Tuntematon Tekijä – Jumalan olemassaolo ja tieteellinen maailmakuva.
Siltä pohjalta tälläinen jumalan olemassaolon vaihtoehto jäsentää toisin näitä ajatuksia ihmisen mielestä ja ihmisen mekanismeista.
Keskustelu on tosin jo ohittanut pelkän älyn olemassa olon puntaroinnin ja siirtynyt
uskontopsykologian ja -filosofian saralle.

Minulle sama, haluaako ymmärtää olevansa mahdollisesti hyvinkin toimiva
tietokone - vilpittömästi.
Täällä tuskin riittävästi foorumia siihen, voisiko asian miettiä toisin.
Tällaiset keskusteluaiheet ovat ikuisia - toiset tietysti mielestään ratkaisseet lopullisesti ja näkevät aiheen typeränäkin.

Minusta on naivia pitää mitään kysymystä loppuunkäsiteltynä. Tämä johtuu ennekaikkea siitä, että perimmäiset käsitteet ovat aina epäselviä. Niitä käyttävät olettavat, että muutkin käsittävät ne samalla tavalla kuin itse, ja tästähän ei ole näyttöä. Mutta jo vähemmän perimmäiset käsitteet, kuten "tietokone" voidaan käsittää monella tavalla (puhumattakaan käsitteestä "jumala").

Tietyssä mielessä minä tunnen "veljeyttä" tietokoneeni kanssa kuitenkin tiedostaen välillämme olevan kuilun, joka mahdollisesti kapenee tulevaisuudessa. Ei, minä en ole tietokone siinä mielessä, kuin lattialla vieressäni hyrisevä keskusyksikkö. Mutta kyllä siinä mielessä, jos käsite tietokone määritellään yleisesti informaatiota käsitteleväksi järjestelmäksi. Sellainen minäkin olen. Minulle jopa maksetaan juuri siitä :)

Mutta aihe kuuluu toisille palstoille.

Ehkä juuri siten tunnustan omat puutteeni. Kovemmassa seurassa minulla ei ole mitään sanomista :) Vain luen toisten juttuja ja yritän ymmärtää. Tätäkin harrastan.

Tosin keskustelun tasossa on täälläkin valtavaa heilahtelua.