Vanha tarina:olen rakastunut tai ainakin todella ihastunut työkaveriin, miespuoliseen sellaiseen. Ollaan tosi tiiviissä yhteistyössä aina työvuoron aikaan. On niin söpö ja suloinen mies että. Molemmat ollaan varhais keski-ikäisiä sinkkuja,joten sellaisia esteitä ei olisi. En vain uskalla todellakaan hänelle ihastumistani ilmaista, tuntuu että ei voi minusta olla kiinnostunut. Hän on vaan monen mittapuun mukaan miellyttävämmän näköinen kuin minä.
Kun voiskin tietää että toinen ajattelee samalla tavalla. On meillä ihan mukavaa töissä, ja se hymy, voi vitsi... Polvet notkahtaa kun sen näkee. Sellainen suklaasilmä. Vaikka hän olisi työtön, menettäisi hiuksensa ja asuisi pienessä 10 neliön vuora yksiössä tuntisin samoin. Se kokonaisuus on vain niin hauska. ja Pohjois-suomessa vaikutetaan.
Kun voiskin tietää että toinen ajattelee samalla tavalla. On meillä ihan mukavaa töissä, ja se hymy, voi vitsi... Polvet notkahtaa kun sen näkee. Sellainen suklaasilmä. Vaikka hän olisi työtön, menettäisi hiuksensa ja asuisi pienessä 10 neliön vuora yksiössä tuntisin samoin. Se kokonaisuus on vain niin hauska. ja Pohjois-suomessa vaikutetaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
HOH NO SIIN OOT PERSE PYSTYSSÄ EIKÖHÄN SE OSU VASTAA NYT JOS SAIT
Kun olet noin onnellisessa asemassa että olette molemmat sinkkuja... ei muuta kuin kiinni vain! Mitä menetettävää Sinulla on?
Itse menin hairahtumaan varattuun mieheen kerran ja kannan ikuiset sydänsurut sen vuoksi... Sinulla ei tätä ongelmaa olisi onneksi tiedossa! :)