Mitä me itseasiassa näemme tv:tä katsellessamme? Nopeita yksittäisiä (24/s) elektronisuihkuja? Eli siis elektroneja? Miten ne synnyttävät värit kuvaruudulle, ovatko ne esimerkiksi järjestäytyneet punaisen alueen kohdalla 700 nanometrin päähän toisistaan?
Värien synty TV:ssä yms.
eerik
8907
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
TV:n toimintaa voimme verrata oskilloskoppiin.
TV:n pinta on forvoroituvaa (tai miten se nyt kirjoitetaankaan) ainetta, ja kun siihen osuu säde alkaa se hehkumaan, no hehkun pituus ei kestä juuri ollenkaan joten se laitetaan uudelleen ,monta kertaa sekunnissa.
Ja säde lähtee ylhäältä vasemmalta oikeella ja sit uudestaan vasemalta oikeelle jne. säteen vauhti on noin 30000km/h eli aikas haippakkaan se pyyhkii.
No värit on oma alue mut noin se menee.
JA jos samaa fosforipintaa vasten tulee sama kuva pitkään niin fosfori palaa puhki ja kvua jää siihen (tuttu ilmiö esim. pankiautomaateissa sekä pelikoenissa, ja vanhoissa näytöissä jossa aina pasitaa vanha läpi)
"Ja säde lähtee ylhäältä vasemmalta oikeella ja sit uudestaan vasemalta oikeelle jne. säteen vauhti on noin 30000km/h
eli aikas haippakkaan se pyyhkii."
Tarkoitat tuolla nopeudella sähkömagneettisen säteilyn nopeuttako? Se on itseasiassa 300 000 km SEKUNNISSA jos sitä säteilyä tarkoitit.
Tiedän jotakin tuosta telkkarin toimintaperiaatteesta...
"No värit on oma alue mut noin se menee."
...mutta kysyinkin nimenomaan miten ne värit syntyvät siinä. Mutta kiitos avusta.
Elektronit eivät voi kulkea valonnopeudella.
Elektronit voivat ylittää valonnopeuden (Cerenkov-säteily)
ei se säde pitkin kuvaputken pintaa läheskään 300 000 km/sekuntti pyyhi.
30 000 km/tunti on suuruusluokaltaan oikea joskin suurenpuoleinen.
Niin se menee !!
Väritelkussa näitä pyyhkäisysäteitä on kolme kpl joista yksi pyyhkii punaisia, toinen sinisiä ja kolmas vihreitä kuvaputken pisteitä. Pisteet on 3:n rypäleissä ja siten yhden rypäleen kokonaisväri voi olla mikä väliinsä. Siitä se värillisyys aukeaa.
kiitos. mutta mua edelleen askarruttaa mistä ne alunperin "syntyvät" ne värit. ehkä mun sittenkin pitäs zekata siitä yhestä tietokirjasta, en vaivaa teitä tämmöisillä.
Voi ylittää valon nopeuden, mutta ei valonnopeutta. Termit menee suomen kielessä näin:
Valon nopeus = valon nopeus jossakin väliaineessa,
Valonnopeus = valon nopeus tyhjiössä, universaali vakio eli 1 c.
Vanha analoginen tv:
=====================
(Netistä löytyy paljon tekstiä, tässä vähän korjailtu versio)
Vastaanottimen katodisädeputkessa elektronisuihku pyyhkäisee fosforoitua kuvapintaa juova juovalta (esim. 2 x 25 x 625) kertaa sekunnissa. Ruudussa on yleensä 625 juovaa (juova on yksi poikittainen pyyhkäisy).
Elektronien pommituksessa kuvapinta loistaa valoa sen mukaan miten voimakas elektronisuihku siihen kohdistuu. Kuva siis muodostetaan juova juovalta jatkuvasti suihkun voimakkuutta muuttamalla (puhutaan videosignaalista).
Näin alkuperäistä vastaava optinen kuva syntyy kuvaruudulle 25 tai 50 kertaa sekunnissa. Koska kuvaruutujen vaihtumisnopeus on suurempi kuin 16 kuvaa sekunnissa (ihmisen aivojen havaintonopeus), aistimme tapahtuman "elokuvana" emmekä erillisinä ruutuina (taikka pisteenä, joka liikkuu kuvaruudulla juova juovalta).
Väritelevisiossa alkuperäisen näkymän väri-informaatio analysoidaan tv-kamerassa, muunnetaan sähköisiksi signaaleiksi ja lähetetään. Vastaanottimen kuvaruutu muodostuu kolmea pääväriä edustavista kuvapisteistä eri valoisuusasteissaan. Kaukaa katsottaessa erilliset väripisteet eivät erotu, vaan kuva aistitaan yhtenäisinä, eri värisävyisinä pintoina (mutta jos katsoo läheltä, niin voi huomata, että värit muodostetaan kolmen lähekkäin olevan väripisteen avulla)."
Muutoin periaate on sama kuin musta-valko-televisiossa.
------------------
Uudet 100 Hz:n telvisiota, tietokonemonitorit, webcamit yms. käyttävät erilaisia, uudempia digitaalitekniikoita. Niissä käyttämällä suurempia taajuuksia voidaan vähennetään mm. värinöitä, parantaa kuvan laatua jne.
Mutta perusperiaate kuvan "rakentamisesta" on yleensä sama.