Poliisin tietohallintokeskuksen (Pthk:n) vuonna 2002 käynnistetty siirto Vantaalta Rovaniemelle on varoittava kouluesimerkki siitä, kuinka valtion toimintojen hajasijoittamista eli alueellistamista ei pidä toteuttaa. Siirtymävaiheen piti olla ohi tämän vuoden loppuun mennessä, mutta Helsingin Sanomien eilen julkaisemien tietojen hanke on pahasti rempallaan.
Pthk ei ole vielä saanut vakituisia tiloja, vaan keskuksen eri yksiköt toimivat neljässä väliaikaisrakennuksessa 4-5 kilometrin säteellä toisistaan.
Tilanteeseen ei ole luvassa kovin nopeaa korjausta, sillä uutta virastorakennusta varten ei ole vielä järjestetty edes tonttikilpailua. Sisäministeri Kari Rajamäen (sd) mukaan kilpailu käynnistetään mahdollisimman pian Rovaniemen hätäkeskushankkeen yhteydessä.
- Kunnollisten tilojen puute aiheuttaa myös puutteita turvallisuudessa, minkä vuoksi emme voi hoitaa kaikkia tehtäviä, poliisin tietohallintokeskuksen johtaja Heikki Riippa myönsi eilen HS:n haastattelussa. Näillä näkymillä uudet tilat ovat valmiina joskus vuosien 2008-2009 vaihteessa.
Siirto Rovaniemelle on myös moninkertaistanut tietohallintokeskuksen matkustusmenot. Vuonna 2002 keskuksen matkamenot olivat 160000 euroa, ja seuraavana vuonna ne kohosivat 400000 euroon.
Pthk:n alueellistamisella Rovaniemelle siirrettiin 60 työpaikkaa, mutta keskuksen vanhoista työntekijöistä vain viisi suostui muuttamaan työn perässä Lappiin. Uusia tehtäviä saaneessa Pthk:ssa työskentelee tällä hetkellä määräaikaiset mukaan lukien yli 90 ihmistä, joista vain 7-8 on poliisitaustaisia.
Pthk:n muuton seurauksena nykyaikaisen poliisitoiminnan kannalta elintärkeä tietohallintokeskus joutuu toimimaan vuosikausia väliaikaisissa tiloissa, keskus ei pysty hoitamaan kaikkia tehtäviään, toimintakulut kasvavat ja tehtäviin on jouduttu palkkaamaan väkeä, jonka tausta on puutteellinen.
Yritysmaailmassa tällaiset tulokset olisivat johtaneet jo aikaa sitten vastuullisten potkuihin, mutta Suomen valtionhallinnossa alunperin puutteellisesti suunniteltua ja heikosti toteutettua hajasijoitusta kutsutaan aluepoliittiseksi investoinniksi.
On aivan varmaan, että valtion toimintojen pyörittämiseen tarvittava järki ja ammattitaito ei ole mikään synnynnäisesti pääkaupunkiseutulainen hyve. Uudella sijoituspaikkakunnalla ja alueellisen myötä kehitettävillä uusilla toimintatavoilla tulee kuitenkin saavuttaa jokin kilpailuetu aikaisempaan toimipaikkaan verrattuna: toiminnan tehostuminen, palvelujen parantuminen, kustannussäästöt ja parempi työvoiman saatavuus. Valtion toimintojen tehokkuutta ei saa uhrata aluepolitiikan alttarille.
Alueellistamispäätöksiä tehtäessä tulee ottaa myös huomioon se, että sijoituspaikkakunnat pystyvät tarjoamaan muutakin kuin uuden työpaikan. Korkeasti koulutetut ihmiset eivät ymmärrettävästi ole halukkaita myymään omaisuuttaan ja muuttamaan paikkakunnalle, jossa heidän ammattitaidollaan on markkina-arvoa vain yhdessä työpaikassa.
Pthk ei ole vielä saanut vakituisia tiloja, vaan keskuksen eri yksiköt toimivat neljässä väliaikaisrakennuksessa 4-5 kilometrin säteellä toisistaan.
Tilanteeseen ei ole luvassa kovin nopeaa korjausta, sillä uutta virastorakennusta varten ei ole vielä järjestetty edes tonttikilpailua. Sisäministeri Kari Rajamäen (sd) mukaan kilpailu käynnistetään mahdollisimman pian Rovaniemen hätäkeskushankkeen yhteydessä.
- Kunnollisten tilojen puute aiheuttaa myös puutteita turvallisuudessa, minkä vuoksi emme voi hoitaa kaikkia tehtäviä, poliisin tietohallintokeskuksen johtaja Heikki Riippa myönsi eilen HS:n haastattelussa. Näillä näkymillä uudet tilat ovat valmiina joskus vuosien 2008-2009 vaihteessa.
Siirto Rovaniemelle on myös moninkertaistanut tietohallintokeskuksen matkustusmenot. Vuonna 2002 keskuksen matkamenot olivat 160000 euroa, ja seuraavana vuonna ne kohosivat 400000 euroon.
Pthk:n alueellistamisella Rovaniemelle siirrettiin 60 työpaikkaa, mutta keskuksen vanhoista työntekijöistä vain viisi suostui muuttamaan työn perässä Lappiin. Uusia tehtäviä saaneessa Pthk:ssa työskentelee tällä hetkellä määräaikaiset mukaan lukien yli 90 ihmistä, joista vain 7-8 on poliisitaustaisia.
Pthk:n muuton seurauksena nykyaikaisen poliisitoiminnan kannalta elintärkeä tietohallintokeskus joutuu toimimaan vuosikausia väliaikaisissa tiloissa, keskus ei pysty hoitamaan kaikkia tehtäviään, toimintakulut kasvavat ja tehtäviin on jouduttu palkkaamaan väkeä, jonka tausta on puutteellinen.
Yritysmaailmassa tällaiset tulokset olisivat johtaneet jo aikaa sitten vastuullisten potkuihin, mutta Suomen valtionhallinnossa alunperin puutteellisesti suunniteltua ja heikosti toteutettua hajasijoitusta kutsutaan aluepoliittiseksi investoinniksi.
On aivan varmaan, että valtion toimintojen pyörittämiseen tarvittava järki ja ammattitaito ei ole mikään synnynnäisesti pääkaupunkiseutulainen hyve. Uudella sijoituspaikkakunnalla ja alueellisen myötä kehitettävillä uusilla toimintatavoilla tulee kuitenkin saavuttaa jokin kilpailuetu aikaisempaan toimipaikkaan verrattuna: toiminnan tehostuminen, palvelujen parantuminen, kustannussäästöt ja parempi työvoiman saatavuus. Valtion toimintojen tehokkuutta ei saa uhrata aluepolitiikan alttarille.
Alueellistamispäätöksiä tehtäessä tulee ottaa myös huomioon se, että sijoituspaikkakunnat pystyvät tarjoamaan muutakin kuin uuden työpaikan. Korkeasti koulutetut ihmiset eivät ymmärrettävästi ole halukkaita myymään omaisuuttaan ja muuttamaan paikkakunnalle, jossa heidän ammattitaidollaan on markkina-arvoa vain yhdessä työpaikassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuttu juttu, tiedän kyllä tapauksen ja sen jutun mikä oli viikon alussa Lapin Kansassa.
No, karavaani kulkee.
Näinhän se menee. Poliisitaustan puuttuminen ei välttämättä ole ratkaiseva puute ja ainakin nyt porukka koki nuorennusleikkauksen. Kokemusta jäi tietysti matkan varrelle se on selvä. Tuo tilojen puute on lähinnä säälittävää ja poliisihallinnon omia kilpailuttamisvirheitä.
Nyt kuitenkin puuhataan Rovaniemelle jotain mystistä ICT-turvaklusteria, jonka jonkinlaisena veturina juurikin PTHK olisi.