miten pääsee kemistiksi.kuinka kauan koulutus kestää.mitä pitää olla pohja koulutuksena.nyt olen kahdeksannella....nii ja mitä se kemisti,sit loppujen lopuks tekee.
haluan
kemistiks
3808
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
olla YO-tutkinto suoritettuna. Periaatteessa neljä
vuotta yliopistossa tai polilla, käytännössä usein
pari vuotta enemmän. Kemisti titraa, läträä ja sotkee. Toisinaan kauppaa pumppuja ja venttiileitä
tai opettaa koulussa.
YO-tutkintoa ei tarvitse olla, myös menestyneet laborantit pääsevat koulutukseen erillisvalinnassa, mutta eivät hekään suoraan.
Paras ja toimivin keino on peruskoulun jälkeen mennä lukioon ja hankkia YO-tutkinto. Painottaa opinnot kemiaan, fysiikkaan ja matemaatiikkaan sekä ennen kaikkea opetella se englanti kunnolla. Eli kannattaa valita lukiossa laajaoppimäärä kaikesta edellä mainitusta, jos kemistiksi tahtoo. Fysiikka ei ole niinkään tärkeää, riittää, että ymmärtää perusasiat fysiikasta, mutta jos sivuaineena lukee yliopistossa esim. fysiikan approbaturin, niin lukiossa kannattaa lukia laaja fysiikka - pääsee yliopistossa sitten helpommalla.
Sama matematiikankin osalta. Lisäksi joissakin kemian kursseissa on suotavaa, että derivointi ja integrointi osataan etu- ja takaperin sekä soveltaa niitä laskuissa.
Yliopistossa "kaikki" oppikirjat ja oppimateriaali on englanniksi ja englanti on perusedellytys, jotta selviytyy opinnoissa. Jos englanti tuottaa ongelmia, niin siihen ei muuta apua ole, kuin käyttää englantia enemmän, jotta sanavarasto karttuu. Ilman riittävää englannin taitoa tulee opiskelu raskaaksi ja hankalaksi.
Kemian opiskelu kestää nykyisin kolme vuotta, jona aikana valmistutaan luonnontieteiden kandidaatiksi (fil.kand.). Opiskelumenestyksestä riippuen on mahdollisuus jatkaa maisteriksi saakka. Mahdollinen jatkotutkinto lisensiaatti tai tohtori vielä erikseen.
Kemistit toimivat niin opetustyössä, tutkimustyössä kuin teollisuuden parissakin tuotekehittelyssä. Aina lääketeollisuudesta pintamateriaalien valmistamiseen.
Suuntaus valitaan yliopistossa opintojen aikana. Helsingin yliopistossa on suuntautumisvaihtoehtona:
- aineopettajan tutkinto
- radiokemia
- fysikaalinen kemia
- orgaaninen kemia
- epäorgaaninen kemia
- analyyttinen kemia
- polymeerikemia
Jokaisessa suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään omaan alaan. Epäorgaanikko lukee syventävät opintonsa epäorgaanisen kemian alueelta - orgaanikko puolestaan orgaanisen kemian alueelta.
Sivuaineina kemiaa opiskelevat lukevat yleisesti:
- tietojenkäsittelytiedettä
- fysiikkaa
- matematiikkaa
- farmasiaa
- biokemiaa
- biologiaa
- nykyisin myös mahdollista ympäristökemian ja fysiikan approbatur oppimäärä
Itse olen lukenut fysiikkaa ja matematiikkaa, kuten moni muukin opiskelija.
Helsingin yliopistossa on myös ruotsinkielinen laboratorio, jossa on keskitytty mm. mallintamiseen.
Muuten kiitettävä selvitys. Itse olen lukenut sivuaineena matematiikkaa ja biokemiaa.