Orkideaan tuli kukkavana.

Leny

Tässä nyt aihe meille naisille, vaikka olen kuullut että on miehissäkin kukkien kasvatuksesta kiinnostuneita. Ajattelin, että jos rajoittaisi keskustelun huonekasveihin.
Minulla on ollut tuossa ikkunalaudalla kolme orkideaa, jotka keväällä sain. En heittänyt niitä pois kukinnan jälkeen, vaan aloin niitä hoivailla. Ostin orkidealannoitetta ja suihkuttelen niitä joka kolmas päivä. Paljon ilmajuuria ovat kasvattaneet ja nyt yhdessä on kukkavana työntynyt esiin. Se on 7 cm pitkä. Ne ovat muutenkin kasvattaneet komeat kiiltävät lehdet. Nyt vaan odottelen kukan kehittymistä. Olisi kiva kuulla muiden kukan kasvattajien kertomuksia kukistaan.

68

8091

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Iili

      Yhtenä vuonna olin kesätöissä kauppapuutarhalla. Kaikki menivät lomalle, olin siellä yksin. Eräässä kasvihuoneessa oli kolme kukkivaa orkideaa. Ne olivat sellaisia "vanhanaikaisia", joiden kukissa oli violetteja pilkkuja kitinvärisellä pohjalla.

      Eräänä päivänä puutarhalle tuli daami, joka kysyi, myimmekä me orkideoja. Muistin ne kasvit siellä kaukaisessa kasvihuoneessa ja sanoin, että "tottakai". Vein daamin katsomaan orkideoja, ja hän oli aivan ihastuksissan. Hän osti niistä yhden. -- Minulla ei ollut harmainta aavistustakaan niiden hinnasta. Sitten muistin nähneeni jonkin kukkakaupan ikkunassa sanamlaisen, ja satuin muistamaan hinnankin. Sanoin daamille hinnan, joka oli kaksi kertaa korkeampi kuin siellä kukkakaupassa. Daami piti hintaa niin edullisena, että hän osti kaikki kolme orkideaa.

      Sitten puutarhuri tuli lomaltaan ja kysyi, mihin ne orkideat ovat hävinneet. Sanoin, että olin myynyt ne, ja kerroin hinnan. Hän oli hyvin tyytyväinen hintaan, mutta vasta sitten hän kertoi, että ne orkideat olivat vain HOIDOSSA puutarhalla, kun niiden omistaja oli matkoilla. Ne eivät ollet kauppapuutarhan omaisuutta!

      • Leny

        Tänä iltana on ollut palstalla hyvin hiljaista. Minä olen nimimerkkiäsi katsonut ja arvaillut että kumpi se on Lili vai Iili. Iilihän on iilimato.
        Tuo muistosi opiskeluajoiltasi. Ei ihme, että jäi mieleen kun hoidossa olleet kukat myit. Esimiehesi otti asian varmaan fiksusti, koska ethän voinut tietää ettei ne olleet myytävinä. Tekee mieli kertoa syklaamistani. Ne kun eivät yleensä viihdy kerrostaloasunnossa. Mutta minulla on ikkunalauta, jossa syklaami on kasvanut viimeksi kolme vuotta. Ikkunan ylälaidasta laskeutuu korvausilmaventtiilistä viileää ilmaa ja siksi syklaami voi hyvin eikä nuudu ja kukkii paljon.


      • Iili
        Leny kirjoitti:

        Tänä iltana on ollut palstalla hyvin hiljaista. Minä olen nimimerkkiäsi katsonut ja arvaillut että kumpi se on Lili vai Iili. Iilihän on iilimato.
        Tuo muistosi opiskeluajoiltasi. Ei ihme, että jäi mieleen kun hoidossa olleet kukat myit. Esimiehesi otti asian varmaan fiksusti, koska ethän voinut tietää ettei ne olleet myytävinä. Tekee mieli kertoa syklaamistani. Ne kun eivät yleensä viihdy kerrostaloasunnossa. Mutta minulla on ikkunalauta, jossa syklaami on kasvanut viimeksi kolme vuotta. Ikkunan ylälaidasta laskeutuu korvausilmaventtiilistä viileää ilmaa ja siksi syklaami voi hyvin eikä nuudu ja kukkii paljon.

        Puutarhuri sanoi, että hän aikoo kertoa asiakkaalle orkideojen kuolleen.

        Epäilen kyllä vahvasti, että hän kertoi niiden kuolleen typerän kesäapulaisen takia, joka tappoi ne.

        Niminerkkini on Iili. Se oli ensimmäinen sana, joka tuli mieleen. (Tai oikeastaan se oli toinen sana, ihan ensimmäinen oli Viili. Ajattelin, että Iilissä on sentään hiukan särmää.)

        En voi rekisteröidä Iiliä, vaikka olen yrittänyt sitä monina eri versioina.


    • Maalaismies*

      Takavuosina vaimoni oli paljon toisella paikkakunnalla lapsenlapsia hoitamassa. Vaikka olenkin mielestäni kelpo taloudenhoitaja, kukat eivät ole vahvinta aluettani. Ihailen niitä kyllä, mutta hoitaminen on eri asia.

      Myöhäissyksyllä ihmettelin sitä, että muut kukat ovat nuupallaan, mutta kaktukset elävät ollen ilmeisesti tyytyväisiä hoitooni. Joulun lähestyessä ne puhkesivat ennennäkemättömään kukintaan.

      Kun vaimoni tuli kotiin, esittelin innokkaasti kaktusten loistoa. Yritin saada hyvää palautetta, mutta vaimoni kuittasi vähän kylmäkiskoisesti: Entäs muut kukat? Katsopa niitä.

      • Leny

        Sinulla taisi käydä niin, että unohdit juottaa niitä kukkia. Ja se sopi kaktuksille. Kaktukset luulivat, että tässä menee henki, joten nyt on kehitettävä paljon kukkia ja siemeniä ettei tässä sukupuuttoon kuolla. Siitä runsas kukinto.
        Minun mieheni taas kun jäi kesäleskeksi kaupunkiin, silloin joskus, piti säleverhoja melkein kiinni ja kasteli kukkia liikaa. Tällä "hoidolla" osa oli kuollut ja osa kasvanut honteloiksi ja aneemisen värisiksi. Hän oli muutenkin aika tumpelo kotitöissä, mutta auttoi parhaansa mukaan.


      • Maalaismies*
        Leny kirjoitti:

        Sinulla taisi käydä niin, että unohdit juottaa niitä kukkia. Ja se sopi kaktuksille. Kaktukset luulivat, että tässä menee henki, joten nyt on kehitettävä paljon kukkia ja siemeniä ettei tässä sukupuuttoon kuolla. Siitä runsas kukinto.
        Minun mieheni taas kun jäi kesäleskeksi kaupunkiin, silloin joskus, piti säleverhoja melkein kiinni ja kasteli kukkia liikaa. Tällä "hoidolla" osa oli kuollut ja osa kasvanut honteloiksi ja aneemisen värisiksi. Hän oli muutenkin aika tumpelo kotitöissä, mutta auttoi parhaansa mukaan.

        Aivan oikein päättelit. Liikaa tai liian vähän vettä on henki ja elämä kukillekin. Tuo, että arvelit kaktusten kukkineen henkensä hädässä, on uutta minulle, mielenkiintoista!


      • Hintriika
        Leny kirjoitti:

        Sinulla taisi käydä niin, että unohdit juottaa niitä kukkia. Ja se sopi kaktuksille. Kaktukset luulivat, että tässä menee henki, joten nyt on kehitettävä paljon kukkia ja siemeniä ettei tässä sukupuuttoon kuolla. Siitä runsas kukinto.
        Minun mieheni taas kun jäi kesäleskeksi kaupunkiin, silloin joskus, piti säleverhoja melkein kiinni ja kasteli kukkia liikaa. Tällä "hoidolla" osa oli kuollut ja osa kasvanut honteloiksi ja aneemisen värisiksi. Hän oli muutenkin aika tumpelo kotitöissä, mutta auttoi parhaansa mukaan.

        Jos ostan itseni iloksi jonkin kukkivan purkkikukan, niin minulla on taipumus rakastaa se kuoliaaksi eli kastella liikaa. Pelkät viherkasvit menestyvät paremmin hoidossani.

        Silloin kun koko perhe oli vielä kasassa ja olimme kesälomilla viikkoja pois kotoa, en juurikaan kukkia pitänyt. Ei ollut ketään, jota olisi pyytänyt kastelemaan, ja kuolleethaan ne olisivat aina loman aikana.

        Kuitenkin minulla oli kerran yksi äidiltä saatu amaryllis, joka oli tosi itsepintainen. Harvoin muistin edes kastella ja multaa en kai vaihtanut koskaan. Useita vuosia suunnittelin sen pois heittämistä. Kuin arvaten aikeeni se rupesi aina silloin työntämään kukkavartta. Kun "unohdin" sen kerran syksyllä pihalle paleltumaan, sattui äiti olemaan vierailulla ja pelasti sen sisälle. Olikohan sitten seuraava muutto, kun kylmäverisesti sain sen heitetyksi roskiin.


      • Leny
        Hintriika kirjoitti:

        Jos ostan itseni iloksi jonkin kukkivan purkkikukan, niin minulla on taipumus rakastaa se kuoliaaksi eli kastella liikaa. Pelkät viherkasvit menestyvät paremmin hoidossani.

        Silloin kun koko perhe oli vielä kasassa ja olimme kesälomilla viikkoja pois kotoa, en juurikaan kukkia pitänyt. Ei ollut ketään, jota olisi pyytänyt kastelemaan, ja kuolleethaan ne olisivat aina loman aikana.

        Kuitenkin minulla oli kerran yksi äidiltä saatu amaryllis, joka oli tosi itsepintainen. Harvoin muistin edes kastella ja multaa en kai vaihtanut koskaan. Useita vuosia suunnittelin sen pois heittämistä. Kuin arvaten aikeeni se rupesi aina silloin työntämään kukkavartta. Kun "unohdin" sen kerran syksyllä pihalle paleltumaan, sattui äiti olemaan vierailulla ja pelasti sen sisälle. Olikohan sitten seuraava muutto, kun kylmäverisesti sain sen heitetyksi roskiin.

        Olen huomannut, että kukat ne viihtyvät parhaiten pienissä ruukuissa. Ilmeisesti silloin ei liika kastelukaan pääse haittaamaan. Enkä multaa vaihda kokonaan joka vuosi. Vaihtelen sitä pintamultaa ja työnnän ravinnetikkuja, josta kukat saavat tarvitsemansa ravinnon.


      • Olen itse päätynyt muovikukkiin niiden helpon hoidettavuuden takia. On minulla ollut joskus eläviäkin kukkia, lyhyen aikaa.

        Eräs naistuttavani kertoi kyllästyneensä kukkimattomaan kukkaseensa, hän piti sille suunnilleen seuraavanlaisen puhuttelun:

        Ja keperele, ellet heti kuki mä heitän sut roskikseen!

        Kukka kuulemma rupesi kukkimaan.


      • Ruuneperi kirjoitti:

        Olen itse päätynyt muovikukkiin niiden helpon hoidettavuuden takia. On minulla ollut joskus eläviäkin kukkia, lyhyen aikaa.

        Eräs naistuttavani kertoi kyllästyneensä kukkimattomaan kukkaseensa, hän piti sille suunnilleen seuraavanlaisen puhuttelun:

        Ja keperele, ellet heti kuki mä heitän sut roskikseen!

        Kukka kuulemma rupesi kukkimaan.

        kyllä voi kukkia pelotella,minä annan jopa pieniä "luunappeja"ja johan rupeavat kukkimaan.Varsinkin roskiksella uhkaaminen auttaa..


      • Hintriika
        muori67 kirjoitti:

        kyllä voi kukkia pelotella,minä annan jopa pieniä "luunappeja"ja johan rupeavat kukkimaan.Varsinkin roskiksella uhkaaminen auttaa..

        Huh, huh, muori! Kunhan et kirjoituksellasi saisi aikaan jotakin uutta "kukkaistyttöbuumia", vrt. kettutytöt. Alkavat tehdä iskuja ikkunalaudallesi...

        Roskispelottelu kai siihen minun amaryllikseenikin vaikutti, vaikka vain ajattelin! Kukilla vaikuttaa olevan telepaattisia taitoja.


      • Pääsky64
        Ruuneperi kirjoitti:

        Olen itse päätynyt muovikukkiin niiden helpon hoidettavuuden takia. On minulla ollut joskus eläviäkin kukkia, lyhyen aikaa.

        Eräs naistuttavani kertoi kyllästyneensä kukkimattomaan kukkaseensa, hän piti sille suunnilleen seuraavanlaisen puhuttelun:

        Ja keperele, ellet heti kuki mä heitän sut roskikseen!

        Kukka kuulemma rupesi kukkimaan.

        että revin sen se värähtää ,on tutkittu asia, se aistii kotona mielialat, mutta ei se voi ilman valoa kukkia ,sälekaihtimet pilaavat sen ,ettei se kuki,kärsiminen kukittaa,vertauskuvallisesti ihmisestä kun ihminen kärsii ,siitä tulee esiin kauneinta,
        minulla on nyt ihan kaktus kukkimassa, ainakin 40,vuotta vanha, kaksi sen omistajaa on jo kuolluut,eka kerran kukki,roikkui laiturin kaiteessa kesän eikä saanut mitään,kärsi siinä,


      • Leny
        Ruuneperi kirjoitti:

        Olen itse päätynyt muovikukkiin niiden helpon hoidettavuuden takia. On minulla ollut joskus eläviäkin kukkia, lyhyen aikaa.

        Eräs naistuttavani kertoi kyllästyneensä kukkimattomaan kukkaseensa, hän piti sille suunnilleen seuraavanlaisen puhuttelun:

        Ja keperele, ellet heti kuki mä heitän sut roskikseen!

        Kukka kuulemma rupesi kukkimaan.

        Meillä oli kerran hauskaa, kun poikani luuli tuoneensa minulle elävän liljan, mutta sehän olikin tekokukka. Huomasin vasta kun aloin sitä veteen laittamaan sen varresta, että se ei ollut elävä.


      • Leny
        Hintriika kirjoitti:

        Jos ostan itseni iloksi jonkin kukkivan purkkikukan, niin minulla on taipumus rakastaa se kuoliaaksi eli kastella liikaa. Pelkät viherkasvit menestyvät paremmin hoidossani.

        Silloin kun koko perhe oli vielä kasassa ja olimme kesälomilla viikkoja pois kotoa, en juurikaan kukkia pitänyt. Ei ollut ketään, jota olisi pyytänyt kastelemaan, ja kuolleethaan ne olisivat aina loman aikana.

        Kuitenkin minulla oli kerran yksi äidiltä saatu amaryllis, joka oli tosi itsepintainen. Harvoin muistin edes kastella ja multaa en kai vaihtanut koskaan. Useita vuosia suunnittelin sen pois heittämistä. Kuin arvaten aikeeni se rupesi aina silloin työntämään kukkavartta. Kun "unohdin" sen kerran syksyllä pihalle paleltumaan, sattui äiti olemaan vierailulla ja pelasti sen sisälle. Olikohan sitten seuraava muutto, kun kylmäverisesti sain sen heitetyksi roskiin.

        Tämä on tämmöistä kevyen sarjan keskustelua vakavan aiheen vieressä, mutta lisää keskustelun monipuolisuutta.
        Unohdin kerran minäkin Amaryllisruukun tiskipöydän kaapin nurkkaan sipuleineen. Se oli siellä yli puoli vuotta, kunnes sattumalta kevätsiivouksen yhteydessä sen löysin. Sipulista oli työntymässä suuri nuppu, joka sitten puhkesi kukkaansa upeasti.
        Limoviikunani oli iso ja olin vaihtanut sen uuteen altakastelevaan ruukkuun. Myöhemmin sen lehdet kellastui ja niistä pursusi valkeaa nestettä. Kysyin neuvoa kasvitieteellisestä puutarhasta. Arno kasvi oli puhelimessa ja sanoi että nesteen saannin epätasapainosta johtuu tuo oire. Otin kukan ruukusta ja toden totta, kasvin pääjuuri oli tunkeutunut ruukun tyhjään alaosaan ja joutui siis kärsimään kuivuudesta aina välillä. Kukka alkoi taas voida hyvin, kun laitoin sen tavalliseen ruukkuun.


      • Iili
        Maalaismies* kirjoitti:

        Aivan oikein päättelit. Liikaa tai liian vähän vettä on henki ja elämä kukillekin. Tuo, että arvelit kaktusten kukkineen henkensä hädässä, on uutta minulle, mielenkiintoista!

        Mitättömän näköinen, hontelo kaktus, joka ei ole mikään erityinen koristus. Mutta annas olla, jos sen jättää kastelematta moneksi kuukaudeksi, niin kun se taas saa vettä, niin se riehaantuu. Joihinkin rotuihin tulee loistavan värisiä, n. 10 cm:n läpimittaisia kerrottuja kukkia.

        Sitä vain ei oikein osaa ajatella, että kidutanpa tuota surkimusta nyt niin kauan, että alkaa nuokkua ja sen pinta alkaa rypistyä kuivuuden takia.

        Saako joku teistä atsalean pysymään kukkivana ja hengissä? Se on happaman maan suokasvi eikä kestä kalkkipitoista ja alkaalista vesijohtovettä. Maalla sen hoito on varmaan helpompaa, kun kasteluun voi käyttää sade- tai järvivettä. -- Siellä kauppapuutarhalla, jossa olin kesätöissä atsaleat aina joskus upotettiin niin syvään veteen, että koko purkki oli veden peitossa. Siinä ne saivat liota tunnin tai pari. Se sai ne virkistymään.

        Atsaleat ovat sellaisia luusereita, että kotona ei edes pelottelu tepsi niihin. Ilmeisesti ne epäilevät jo alunperikin joutuvansa roskikseen parin-kolmen viikon kuluttua eivätkä edes viitsi yrittää.


      • sanovat viisat
        Maalaismies* kirjoitti:

        Aivan oikein päättelit. Liikaa tai liian vähän vettä on henki ja elämä kukillekin. Tuo, että arvelit kaktusten kukkineen henkensä hädässä, on uutta minulle, mielenkiintoista!

        ...mutta ei minun kaktukseni ilmeisesti kärsi tarpeeksi. Hyvä jos yhden tai kaksi kukkaa kehittää. Sitten se vielä raivostuu siitä, että siirrän sen kukkimaan paremmalle paikalle olohuoneen ikkunalle tms. näkyvälle paikalle.
        Tipauttaa kiukuissaan kukkansa siihen paikkaan.
        Olemme riidoissa.


      • Leny
        sanovat viisat kirjoitti:

        ...mutta ei minun kaktukseni ilmeisesti kärsi tarpeeksi. Hyvä jos yhden tai kaksi kukkaa kehittää. Sitten se vielä raivostuu siitä, että siirrän sen kukkimaan paremmalle paikalle olohuoneen ikkunalle tms. näkyvälle paikalle.
        Tipauttaa kiukuissaan kukkansa siihen paikkaan.
        Olemme riidoissa.

        Otin pari kaktusta parvekkeelta sisälle. Joulukaktuksessa olikin nuppuja paljon. Myös kylmä on osallisena kukkien kehittymiseen kuivuuden lisäksi. Yön kuningas pääsi myös amppeliin. Tänään vasta minulle selvisi, että tämä kaktukseni on yön kuningas eikä kuningatar. Yhtä komeat on kukat kummallakin ja yöllä kukkivat, mutta kuninkaalla on leveät lehdet ja kuningatar on pelkkä piikkinen haarova runko.


      • sirkmu
        sanovat viisat kirjoitti:

        ...mutta ei minun kaktukseni ilmeisesti kärsi tarpeeksi. Hyvä jos yhden tai kaksi kukkaa kehittää. Sitten se vielä raivostuu siitä, että siirrän sen kukkimaan paremmalle paikalle olohuoneen ikkunalle tms. näkyvälle paikalle.
        Tipauttaa kiukuissaan kukkansa siihen paikkaan.
        Olemme riidoissa.

        nuppunsa jos siirrät tai käännät sitä kun nuput ovat tulleet. Kaktuksen pitää saada olla samalla paikalla ja samoin päin kunnes kukinta on ohi. Myöskin valo häiritsee nuppujen kehittymistä, vähintään 12 -14 tuntia "yöunta", näin ette joudu riitoihin !


      • Leny
        sirkmu kirjoitti:

        nuppunsa jos siirrät tai käännät sitä kun nuput ovat tulleet. Kaktuksen pitää saada olla samalla paikalla ja samoin päin kunnes kukinta on ohi. Myöskin valo häiritsee nuppujen kehittymistä, vähintään 12 -14 tuntia "yöunta", näin ette joudu riitoihin !

        iitos vihjeestä. Tarkistin nyt, että on samassa asennossa tuo joulukaktus, että kukkisi. Nuppuja on enemmän auringon puolella tai sitten varjon puolelle tulee hieman myöhemmin.


      • Satu
        Leny kirjoitti:

        Otin pari kaktusta parvekkeelta sisälle. Joulukaktuksessa olikin nuppuja paljon. Myös kylmä on osallisena kukkien kehittymiseen kuivuuden lisäksi. Yön kuningas pääsi myös amppeliin. Tänään vasta minulle selvisi, että tämä kaktukseni on yön kuningas eikä kuningatar. Yhtä komeat on kukat kummallakin ja yöllä kukkivat, mutta kuninkaalla on leveät lehdet ja kuningatar on pelkkä piikkinen haarova runko.

        oppikouluaikaiselta rehtoriltani, kun olin vieraisilla hänen luonaan mieheni ja pikku poikani kanssa (ammoin). Se oli minulla pitkään, mutta muistan, että se pelkäsi kylmää. Jos se oli lähellä parvekkeen ovea, se saattoi tuuletuksen aikana osittain paleltua ja lyhentyä.


    • saara.dma

      Japanilaisena kautenani innostuin pienoispuista eli bonsaista ja ostin itselleni kauniin pienen liikusteripuun. Niin siinä sitten kävi, että se kuivui, koska sen hoito on hyvin konstikasta, kun ruukku ja multatila ovat niin pienet.

      Sitten ajattelin, että parannan tapani ja menin ostamaan uuden bonsain ja sille kävi aikaa myöten taas samalla lailla. Bonsai on jollakin tavalla samanlainen kuin japanilainen lasten lelu "tamagutsi", joka "kuolee", jos sitä ei koko ajan hoida.

      Kolmannen bonsaini sain lahjaksi ja yritin pitää sitä hengissä laittamalla purkin muovipussiin, mutta turhaan, sekin kuivui aikanaan.

      Nyt minulla ei ole yhtään bonsaita enkä uskalla enää hankkiakaan sellaista. Olen joskus lukenut, että vanhimmat bonsait ovat useita kymmeniä vuosia vanhoja, siis kuin oikeat puut. Ne vaativatkin vastuullisen hoitajan, myös matkojen ajaksi.

      • Minulla oli tilaisuus käydä keväällä Biotissa (ranskalaisella rivieralla)
        siellä sijaitsevassa Bonsaimuseossa.
        Alue on n 2000 neliömetrin kokoinen, täynnä bonsaipuita.
        En ikinä olisi voinut kuvitella miten söpön näköisiä tuollaiset kääpiöpuut ovat, esim. kukkivat kirsikkapuut!

        Tätä museota vaalii Okonekin perhe jo toisessa sukupolvessa.
        Tasainen lämpö ja ilmankosteus ovat varmaankin onnistumisen edellytys.
        Talveksi kasvit siirretään kasvihuoneisiin, vaikka talvi ei aina ole yhtä rankka rivieralla kuin täällä pohjolassa.


      • Suvi2

        Harmi, että bonsaisi ei jäänyt henkiin. Ei se aina kasvattajassa syy ole noiden kasvien kuihtumiseen.

        Olen kasvattanut bonsaita jo toistakymmentä vuotta, en enää oikein muistakaan koska aloin.
        Nämä minun puuni viihtyvät hyvin pikkiriikkisessä ruukussa (ehkä 12x12 cm). Aivan omaa ravinnetta on bonsaille.
        Muistan kastella niitä milloin sattuu. Mutta kerran viikossa laitan ne latvaa myöten "umpisukkeliin" veteen 15 min. ajaksi, siitä ne tykkäävät.

        Luin jostakin, että bonsaiksi voi kasvattaa vaikka muratin kunhan vain saksii latvan aina lyhyeksi tarvittaessa. Älä heitä vielä kirvestä kaivoon, kokeile vielä.


      • Leny
        Suvi2 kirjoitti:

        Harmi, että bonsaisi ei jäänyt henkiin. Ei se aina kasvattajassa syy ole noiden kasvien kuihtumiseen.

        Olen kasvattanut bonsaita jo toistakymmentä vuotta, en enää oikein muistakaan koska aloin.
        Nämä minun puuni viihtyvät hyvin pikkiriikkisessä ruukussa (ehkä 12x12 cm). Aivan omaa ravinnetta on bonsaille.
        Muistan kastella niitä milloin sattuu. Mutta kerran viikossa laitan ne latvaa myöten "umpisukkeliin" veteen 15 min. ajaksi, siitä ne tykkäävät.

        Luin jostakin, että bonsaiksi voi kasvattaa vaikka muratin kunhan vain saksii latvan aina lyhyeksi tarvittaessa. Älä heitä vielä kirvestä kaivoon, kokeile vielä.

        Olen nähnyt Limoviikunan bonsaina. Mielenkiintoinen harrastus varmasti. Eikös niitä juuria myös typistetä?
        Minulla oli rahapuu, jota typistelin niin, että siihen kehittyi hyvin paksu kolmihaarainen runko ja vain vähän lehtiä. Ei se bonsai ollut, mutta tavallaan hyvin koristeellinen silti. Villakirva pesiytyi siihen ja lopulta se oli hävitettävä.


      • Suvi2
        Leny kirjoitti:

        Olen nähnyt Limoviikunan bonsaina. Mielenkiintoinen harrastus varmasti. Eikös niitä juuria myös typistetä?
        Minulla oli rahapuu, jota typistelin niin, että siihen kehittyi hyvin paksu kolmihaarainen runko ja vain vähän lehtiä. Ei se bonsai ollut, mutta tavallaan hyvin koristeellinen silti. Villakirva pesiytyi siihen ja lopulta se oli hävitettävä.

        typistellä, mutta olen kasvattanut vain aivan pörröisen pääni mukaan, enkä ole asiantuntija tässä asiassa. En ole koskaan typistänyt juuria ja elossahan nuo vielä ovat. Näköjään sen on pakko itse hillitä juurikasvua, koska tilaa ruukussa ei ole.

        Eikös limoviikuna pudottele talvisin lehtiään? Sen sijaan rahapuu on varmaan kivannäköinen bonsaina.


      • Suvi2 kirjoitti:

        typistellä, mutta olen kasvattanut vain aivan pörröisen pääni mukaan, enkä ole asiantuntija tässä asiassa. En ole koskaan typistänyt juuria ja elossahan nuo vielä ovat. Näköjään sen on pakko itse hillitä juurikasvua, koska tilaa ruukussa ei ole.

        Eikös limoviikuna pudottele talvisin lehtiään? Sen sijaan rahapuu on varmaan kivannäköinen bonsaina.

        ei pudottele lehtiään talvella jos ei ole vetoisessa paikassa.Kohtalon köynnös on kyllä minulla pudotellut talvella.


      • saara.dma
        muori67 kirjoitti:

        ei pudottele lehtiään talvella jos ei ole vetoisessa paikassa.Kohtalon köynnös on kyllä minulla pudotellut talvella.

        Noin neljäkymmentä vuotta sain ison kiinanruusun, joka oli jo silloin aika pitkä runkopuu eikä enää mahtunut edellisen omistajan huoneistoon.

        Se kasvoi hoidossani ja kukki joka vuosi, mutta sitten kun muutin pois siitä asunnosta noin kymmenen vuotta sitten, annoin kasvin poikani perheelle. Sama kiinanruusupuu kukkii nyt siellä ja elää ja voi hyvin.

        Arvelen, että puun ikä on yli viisikymmentä vuotta ja pituudeltaan se on pari metriä. Joka kevät sen oksia on pitänyt leikata runsaasti, jotta se pysyy kuosissaan.


      • Leny
        saara.dma kirjoitti:

        Noin neljäkymmentä vuotta sain ison kiinanruusun, joka oli jo silloin aika pitkä runkopuu eikä enää mahtunut edellisen omistajan huoneistoon.

        Se kasvoi hoidossani ja kukki joka vuosi, mutta sitten kun muutin pois siitä asunnosta noin kymmenen vuotta sitten, annoin kasvin poikani perheelle. Sama kiinanruusupuu kukkii nyt siellä ja elää ja voi hyvin.

        Arvelen, että puun ikä on yli viisikymmentä vuotta ja pituudeltaan se on pari metriä. Joka kevät sen oksia on pitänyt leikata runsaasti, jotta se pysyy kuosissaan.

        Se on totta, että kiinanruusua pitää tosi säälimättömästi leikata. Pidän eniten siitä kerrotusta vanhanajan kiinanruususta. Hienoa kun omistatte tuollaisen perintöhuonekasvin. Onkohan kellään enää vanhan ajan myrttiä?


      • Suvi2
        muori67 kirjoitti:

        ei pudottele lehtiään talvella jos ei ole vetoisessa paikassa.Kohtalon köynnös on kyllä minulla pudotellut talvella.

        minun limoni pudotteli lehtiä, kun edellinen asuntoni oli vetoinen kuin "hollitalli".


    • Maalaismies*

      Puhukaa ihmiset kukista, puhukaa loputtomiin. Minun lempikukkani lenkkireittini varrella on pietaryrtti. En lakkaa ihailemasta sitä. Talvellakin se on kaunis. Eikös siitä juuri ole jalostettu Japanin keisarin nimikkokukka?

      • Leny

        kaikesta huolimatta, mikä muu planeetta tuoksuu ruusuilta?


      • uzma

        siinapa kukka jolla ei oo vertaa,miksi siita ei ole tehty suomen kansallis kukkaa ihmettelen,eihan kieloja kasva kuin jossakin etela Suomessa.Ihailimme mieheni kanssa rentunruusu kukintoja tienvarsilla etelasta Lappiin asti.Otimme paljon kuvia joita on taalla ystavien kanssa ihailtu.
        Arvosta kotimaista,ei ulkomaan kukkia.


      • saara.dma

        Kun Maalaismies* mainitsit lempikukkasi pietaryrtin, Chrysantemum (nykyään myös Tanacetum) vulgaren, heräsi minussa halu tutkia asiaa. Totesin, että pietaryrtti, tuo vaatimaton rikkaruoho on tosiaankin keisarillisen Japanin kansalliskukan krysanteemin alkuäiti.

        Talvisaikaan tämä talventörröttäjä herää uuteen tyylikkääseen olomuotoon, kun kuura sokeroi sen ja siinä loistaa tuhat timanttia.


      • uzma kirjoitti:

        siinapa kukka jolla ei oo vertaa,miksi siita ei ole tehty suomen kansallis kukkaa ihmettelen,eihan kieloja kasva kuin jossakin etela Suomessa.Ihailimme mieheni kanssa rentunruusu kukintoja tienvarsilla etelasta Lappiin asti.Otimme paljon kuvia joita on taalla ystavien kanssa ihailtu.
        Arvosta kotimaista,ei ulkomaan kukkia.

        Täällä Smoolannissa on Västervikin kaupungin edustalla Gränsö,
        parin hehtaarin kokoinen saari, joka on keväällä täynnä kieloja.
        Muuta aluskasvillisuutta ei saarella paljon näe.
        Kun kukinta on parhaimmillaan, on kuin tulisi parfyymitehtaaseen,
        ilmavirtojen mukana leijuu sieraimiin mitä ihanin kielojen tuoksu.


      • Satu

        ja odotellut omia lempikukkiani kultaköynnöksiä, joita kasvaa aina joka huoneessa. Myös kiinanruusu, äitini lempikukka on ollut minulla vielä edellisessä asunnossani hyvin viihtyvänä. Limoviikuna ja lohikäärmepuu ovat myöskin nykyisin lasteni perheitten tilavammissa asunnoissa, samoin jukkapalmut. Lohikäärmepuu kasvoi välillä liian korkeaksi. Isoja kasveja, ja jos minulla olisi koira, sekin olisi kai ainakin Labradorinnoutaja, joka meillä aikoinaan oli. En nykyisin ota lemmikkejä, vaikka niitä kaipaankin.Tuosta kultaköynnöksestä vielä: niitä kasvoi Sri Lankassa hotellin puisossa suurilehtisinä.


    • Maalaismies*

      Olen jouten ollessani yrittänyt haalia käsiini kaiken mahdollisen tiedon meistä ja muista kaikkeuksista. Jos tiedemiesten päätelmät yhtään täsmäävät, niin tuskin juuri tämän kaltaista kuin maa olisi muualla. Niin monista jopa alkuräjähdyksen tuhannesosista he sanovat elämän olevan kiinni. Siis tämänkaltaisen elämän kuin maassa on. Niin että ruusujen tuoksu - ehkä se kuuluu vain meille? Mene tiedä.

      Eri asia sitten miljardien muiden galaksien kanssa. "Maailmass on paljon, mit ei sun järkioppis aavistakaan", sanoo Shakespeare Elisabet I aikana. Se oli keskiaikaa. He tiesivät jo silloin sen mitä me emme vieläkään.

    • Leny

      Äidilläni oli valtavan kokoinen vanha Kohtalonköynnös. Mutta sitten äiti sairastui ja joutui sairaalaan ja kuoli. Äiti asui samassa talossa vanhemman veljeni perheen kanssa, ja vaikka veljeni vaimo hoivaili äidinin kukat niin silti kun äiti kuoli niin kuoli Kohtalonköynnöskin. Muut kukat eivät kärsineet.

    • fiiuliN

      Vielä nuorena ja innostuneena keräsin huoneeseeni niin monta kukkaa kun vain jostain sain taimen.

      Kerran minulle eräs vanha mummo antoi kannan, se oli upea ja kasvatin sitä sisätiloissa.

      Nykyisin olen näitä kannoja nähnyt vain kaupunkien puistoissa.
      Minulla se kasvoi ja kukki kuitenkin sisätiloissa monta vuotta.

      Kävin tutkimassa googlen sivustoilta olisiko siellä mitään mainintaa sisällä kasvatetuista kannoista, ei ollut.Mainittiin vain että juurakko tuodaan ulkoa sisälle talvehtimaan.

      Tuli vain mieleeni , onko teistä kukaan kasvattanut tai nähnyt sisätiloissa kukkivaa kannaa?
      Ehkä se minun kannani oli tuo googlesta löytämäni kääpiökanna, mutta ei siinäkään ollut mainintaa siitä viihtyisikö sisätiloissa.

      • Leny

        Muistan joskus 50-luvulla olleen kannoja huonekasveina. Muistan ihmetelleeni sittemmin isoja puistokannoja. Myös kallat olivat silloin muotia. Meillä kotona oli iso kalla valkoisine kukkineen. Sitä oli helppo lisätä sivuversoista.


      • Annukka
        Leny kirjoitti:

        Muistan joskus 50-luvulla olleen kannoja huonekasveina. Muistan ihmetelleeni sittemmin isoja puistokannoja. Myös kallat olivat silloin muotia. Meillä kotona oli iso kalla valkoisine kukkineen. Sitä oli helppo lisätä sivuversoista.

        Hyvin olette siellä Suomessa jaksaneet kukkianne hoitaa ottaen huomioon ilmaston. Itse asun lämpimässä maassa jossa kukkaset kasvaa ulkona, kaikkea laatua voit laittaa puutarhaasi kasvamaan. Ihan kuumana aikana tosin saattaa käydä että illalla on kato käynyt, suurin osa nuokkuu henkitoreissaan auringon polttamana. Hyvää syksyn jatkoa sinne pohjolaan, meillä on kevät kauneimmillaan.


      • Annukka kirjoitti:

        Hyvin olette siellä Suomessa jaksaneet kukkianne hoitaa ottaen huomioon ilmaston. Itse asun lämpimässä maassa jossa kukkaset kasvaa ulkona, kaikkea laatua voit laittaa puutarhaasi kasvamaan. Ihan kuumana aikana tosin saattaa käydä että illalla on kato käynyt, suurin osa nuokkuu henkitoreissaan auringon polttamana. Hyvää syksyn jatkoa sinne pohjolaan, meillä on kevät kauneimmillaan.

        minullakin, mutta sisällä ei oikein luonnistu.
        Saniainen on upea,rönsyliljat melko hyvin, tosin ruskettuvat nekin vähän.
        Edes juorut ei viihdy seurassani;))DD
        Muut sitten huonommin, olen jo uskoni sisäkukkien kanssa menettänyt.
        Neuvoja vastaan otetaan,kerrostalo ja patterit kukkalautojen alla.


      • SkillaN kirjoitti:

        minullakin, mutta sisällä ei oikein luonnistu.
        Saniainen on upea,rönsyliljat melko hyvin, tosin ruskettuvat nekin vähän.
        Edes juorut ei viihdy seurassani;))DD
        Muut sitten huonommin, olen jo uskoni sisäkukkien kanssa menettänyt.
        Neuvoja vastaan otetaan,kerrostalo ja patterit kukkalautojen alla.

        Minulla on ollut tosi uppeita kikkia,mutta nyt on ikkunat itään,jutttelin erään floristin kanssa ja hän neuvoi;hanki sellaisia mitkä menestyy itä-ikkunalla.nyt minulla on Samioculkas,tulikohan tuo oiken ,viirivehka,raakkipuu ja muutama kaktus.ovat vihreitä.viirivehka on kukkinut koko kesän,eihän se kovin näyttävä kukka ole,mutta piristys läiskä kuitenkin.


      • Leny
        SkillaN kirjoitti:

        minullakin, mutta sisällä ei oikein luonnistu.
        Saniainen on upea,rönsyliljat melko hyvin, tosin ruskettuvat nekin vähän.
        Edes juorut ei viihdy seurassani;))DD
        Muut sitten huonommin, olen jo uskoni sisäkukkien kanssa menettänyt.
        Neuvoja vastaan otetaan,kerrostalo ja patterit kukkalautojen alla.

        Sinä Skillan, kasvattelehan kuivattavia kukkia, ja siinä kukat jotka viihtyvät kuivassa huonelämmössä. Onko siellä teilläpäin sellaisia kuivakukkakursseja, missä tehtäisi niitä kauniita asetelmia ja koristekransseja. Sitten vaankaktuslajitelmia ikkunalaudalle.
        Taitaisivat Pant Pauliat viihtyä muorin itäikkunalla. Oletko kokeillut?
        Oli taas hauska tavata ja nähdään Kahvipirtissä taas joskus.


      • Leny kirjoitti:

        Sinä Skillan, kasvattelehan kuivattavia kukkia, ja siinä kukat jotka viihtyvät kuivassa huonelämmössä. Onko siellä teilläpäin sellaisia kuivakukkakursseja, missä tehtäisi niitä kauniita asetelmia ja koristekransseja. Sitten vaankaktuslajitelmia ikkunalaudalle.
        Taitaisivat Pant Pauliat viihtyä muorin itäikkunalla. Oletko kokeillut?
        Oli taas hauska tavata ja nähdään Kahvipirtissä taas joskus.

        asetelmia teen joulunaikaan kovastikin, minä olen ylen ihastunut siihen "taiteelliseen" lajiin ja aina uuseja vinkkejä haalin, mistä vain jotakin löydän.

        On muuten aika jännä,aina kun pistäydyn kukkakauppaan, sieltä ideoita "vohkin", sama pätee käsityö ja askartelu liikkeisiin.


      • inasani
        Annukka kirjoitti:

        Hyvin olette siellä Suomessa jaksaneet kukkianne hoitaa ottaen huomioon ilmaston. Itse asun lämpimässä maassa jossa kukkaset kasvaa ulkona, kaikkea laatua voit laittaa puutarhaasi kasvamaan. Ihan kuumana aikana tosin saattaa käydä että illalla on kato käynyt, suurin osa nuokkuu henkitoreissaan auringon polttamana. Hyvää syksyn jatkoa sinne pohjolaan, meillä on kevät kauneimmillaan.

        Taas kun on syksy ja ilmat viilentyvät, matkustan usein ajatuksissani lämpimään maahan jossa aitapensaana Kiinanruusu, kukkivan köynnöksen tavoin seinällekin kiivenneenä, auringon paahteessa päivällä suppuisin lehdin, mutta aamun tullen taas piristyneenä....

        ... ja kaikki ne kasvit puutarhan värinä, mitä me täällä pohjolassa sisällä talvetamme, tai peräti kasvatamme ympäri vuoden.
        Jos meillä on neljä erilaista vuoden aikaa, on pakko puutarhan kasvienkin olla ilmastoomme sopeutuneita, ja sisällä kukitamme kasveja mieltymyksemme mukaan. "Huoleton on huonekasviton" sillä hoitoa ne vaativat kukoistaakseen ikkunoillamme ilonamme.

        Taas tuli niin haikea olo, lämpimään halajan.


      • Leny
        Annukka kirjoitti:

        Hyvin olette siellä Suomessa jaksaneet kukkianne hoitaa ottaen huomioon ilmaston. Itse asun lämpimässä maassa jossa kukkaset kasvaa ulkona, kaikkea laatua voit laittaa puutarhaasi kasvamaan. Ihan kuumana aikana tosin saattaa käydä että illalla on kato käynyt, suurin osa nuokkuu henkitoreissaan auringon polttamana. Hyvää syksyn jatkoa sinne pohjolaan, meillä on kevät kauneimmillaan.

        Asut siis eteläisellä pallon puoliskolla. Terveisiä vaan sinne kauas täältä Pohjolasta, jossa päivät lyhenevät ja kylmät ajat ovat tulossa. Tulivat myös mieleen puutarhastasi puhuessasi Madeiran matkamuistoni. Siellä Funchalin asukkaiden pihoilla kukkivat Flamingonkukat, orkideat, cliiviat, passionhedelmät ja tuoksujasmiinit. Kuin paratiisi se oli kukkaloistoineen.


      • Iili
        SkillaN kirjoitti:

        minullakin, mutta sisällä ei oikein luonnistu.
        Saniainen on upea,rönsyliljat melko hyvin, tosin ruskettuvat nekin vähän.
        Edes juorut ei viihdy seurassani;))DD
        Muut sitten huonommin, olen jo uskoni sisäkukkien kanssa menettänyt.
        Neuvoja vastaan otetaan,kerrostalo ja patterit kukkalautojen alla.

        Yhdistän nimerkkisi aina skillaan, se kuulostaa niin romanttiselta viherpeukalon nimeltä.

        Miten on mahdollista, ettei "edes juoru viihdy seurassani". Eihän juorua saa mikään hengiltä, siitä kai se nimikin on tullut.

        Minulla oli kerran juoru kaapin päällä. (Se oli sitä pienilehtistä kokovihreää sorttia.) Sen latvat kasvoivat lattiaan asti. Leikkasin niitä aina metrin kerrallaan. Se oli aivan kauhean näköinen rumilus. - Sitten jossakin vaiheessa huomasin, että varret olivat juuresta kuivettuneet ja kuolleet, mutta juorun latvat vain rehottivat. Silloin sain hyvä syyn heittää sen lopulta menemään ottamatta uusia pistokkaita.


      • Leny kirjoitti:

        Sinä Skillan, kasvattelehan kuivattavia kukkia, ja siinä kukat jotka viihtyvät kuivassa huonelämmössä. Onko siellä teilläpäin sellaisia kuivakukkakursseja, missä tehtäisi niitä kauniita asetelmia ja koristekransseja. Sitten vaankaktuslajitelmia ikkunalaudalle.
        Taitaisivat Pant Pauliat viihtyä muorin itäikkunalla. Oletko kokeillut?
        Oli taas hauska tavata ja nähdään Kahvipirtissä taas joskus.

        Olen kokeillut paulioita,mutta olen välillä niin paljon poissa että ei onnistu.Männäkesänä kannoin kaktukseni ja viirivehkan ulos ja nehän tykkäs ssitä,aina joku naapuri heitteli vähän vettä niille.Nähdään pirtillä.


      • Suvi2
        SkillaN kirjoitti:

        asetelmia teen joulunaikaan kovastikin, minä olen ylen ihastunut siihen "taiteelliseen" lajiin ja aina uuseja vinkkejä haalin, mistä vain jotakin löydän.

        On muuten aika jännä,aina kun pistäydyn kukkakauppaan, sieltä ideoita "vohkin", sama pätee käsityö ja askartelu liikkeisiin.

        miten juurruttaisin ruusuja.
        Sain nimittäin ihania n. 10 cm läpimitaltaan olevia punaisia ruusuja ja näitä haluaisin kukkamaalleni tai ruukkuun. Olen kuullut, että juurruttaminen olisi mahdollista. Onko?


      • Suvi2 kirjoitti:

        miten juurruttaisin ruusuja.
        Sain nimittäin ihania n. 10 cm läpimitaltaan olevia punaisia ruusuja ja näitä haluaisin kukkamaalleni tai ruukkuun. Olen kuullut, että juurruttaminen olisi mahdollista. Onko?

        En minä tiedä,mutta käyppäs kysymässä jostakin kukkakaupasta neuvoja,ainakin täällä ovat oikein "höyliä"neuvomaan.Toivotaan että onnistut.


      • Leny
        Suvi2 kirjoitti:

        miten juurruttaisin ruusuja.
        Sain nimittäin ihania n. 10 cm läpimitaltaan olevia punaisia ruusuja ja näitä haluaisin kukkamaalleni tai ruukkuun. Olen kuullut, että juurruttaminen olisi mahdollista. Onko?

        Äitini, viherpeukalo, kasvatti ruukkuruusun leikkoruususta, joka oli isän haudalta kukkavihkosta. Tämä tapahtui v:nna 1952, jolloin leikkokukat olivat varmaan kasvatettu eri menetelmillä kun nykyään. Tee niinkuin muori neuvoo.


      • Suvi2
        Leny kirjoitti:

        Äitini, viherpeukalo, kasvatti ruukkuruusun leikkoruususta, joka oli isän haudalta kukkavihkosta. Tämä tapahtui v:nna 1952, jolloin leikkokukat olivat varmaan kasvatettu eri menetelmillä kun nykyään. Tee niinkuin muori neuvoo.

        Noudatan neuvoanne ja menen heti maanantaina kyselemään.


      • Suvi2 kirjoitti:

        Noudatan neuvoanne ja menen heti maanantaina kyselemään.

        Kannattaa aina kysellä.minä olen oppinut:että suoraan vaan liikkeisiin,kyllä ne neuvoo.


    • Hintriika

      Putkahti mieleen kesälomareissu. Vierailin erään ystävän luona, joka on ollut paljon ruuhka-aikoina töissä kukkakaupassa. Hänellä oli ikkunallaan monta orkidearuukkua, jotka hän kertoi kerran viikossa upottavansa tiskialtaassa umpihuppeluksiin. Ja hyvin näyttivät orkideat voivan. Itse en ymmärrä niiden päälle mitään.

      • Leny

        Eilen illalla, kun luin tuon näkemäsi orkidea-upotuksen, kokeilin sitä käytännössä. Unohdinkin ne tunniksi siihen altaaseen. Kyllä tänään niitten päältä näkee, että kylvystä pitivät. Teenkin näin jatkossa ja vähennän suihkutusta, ellen sitten lopeta sitä tykkänään.


      • Hintriika
        Leny kirjoitti:

        Eilen illalla, kun luin tuon näkemäsi orkidea-upotuksen, kokeilin sitä käytännössä. Unohdinkin ne tunniksi siihen altaaseen. Kyllä tänään niitten päältä näkee, että kylvystä pitivät. Teenkin näin jatkossa ja vähennän suihkutusta, ellen sitten lopeta sitä tykkänään.

        orkideasi jaksavat hyvin jatkossakin. Näin omin silmin yhden kerran tämän upotussysteemin, eikä ystäväni kyllä niitä kauahean kauan huppeluksissa pitänyt. En sitten tiedä, onko olemassa joku ylä- tai alaraja kylvetyksen kestolle. Kannattaisi varmaan kysyä kukkakaupasta.


    • alkavat kehittää uusia kukkavanoja!
      TV:ssä oli eräs orkidean asiantuntija antamassa neuvoja ja sanoi että orkideat viihtyvät hyvin valoisassa, mutta ei suorassa auringon paisteessa.

      Kukkakaupasta saa usein orkidean läpinäkyvässä muoviruukussa ja tämä ekspertti sanoi että ulkoruukuksi on hyvä valita lasiastia.
      Minulla oli vanhoja lasisia kahvikannuja, joista otin vaan kahvat pois ja laitoin orkidearuukut niihin.
      Näyttää kuin valo vaikuttaisi juurien kehittymiseen, ovat muuttuneet vihreiksi.
      Kuihtuneitten kukkavanojen puolivälistä on lähtenyt uusien vanojen alkuja, niin myös lehdykän juuresta.
      Talveksi vien ruukut alakertaan, missä en pidä paljoa lämpöä päällä parissa huoneessa. Yläkerran ikkunoilla on aivan liian lämmintä.
      Alakerrassa minulla on marraskuun kaktuskin verhon takana unohduksissa.
      Joka vuosi on sama yllätys: kaktus tupaten täynnä nuppuja!

      En ole mikään kukkien hoitaja, minulla on oltava sellaisia kukkia jotka hoitavat itse itsensä! :-)

      • Iili

        Jos sinulla on asuinhuoneita, joita voi pitää talvella viileänä. Sehän sopii melkein kaikille kasveille.

        On runsaasti kasveja, joille "kylmähoito" on lähes ainoa tapa saada ne kukkimaan.


      • Leny

        Kukkavana on nyt 15 cm. En tiedä minkävärinen kukka tulee, sillä ostin kukkineen orkidean kukkakaupasta ihan kasvatusta varten. Kaksi muuta lahja orkideaa on kavereina. Ne ovat vielä muoviruukuissa ja täynnä vihreitä juuria. Pitänee osta minunkin lasiset ruukut. Ne tarvitsevat sen valon juurilleen, koska luonnossa ovat päällyskasveja. Ilmajuuret kertovat, että kasvi voi hyvin. Vanhat kukintavarret olen säästänyt minäkin.


      • Katleija
        Leny kirjoitti:

        Kukkavana on nyt 15 cm. En tiedä minkävärinen kukka tulee, sillä ostin kukkineen orkidean kukkakaupasta ihan kasvatusta varten. Kaksi muuta lahja orkideaa on kavereina. Ne ovat vielä muoviruukuissa ja täynnä vihreitä juuria. Pitänee osta minunkin lasiset ruukut. Ne tarvitsevat sen valon juurilleen, koska luonnossa ovat päällyskasveja. Ilmajuuret kertovat, että kasvi voi hyvin. Vanhat kukintavarret olen säästänyt minäkin.

        Katleija kuuluu orkideojen sukuun. Siksi tulin vielä tänne nurkan taakse esittäytymään salaa. Kukkavana kasvaa ja sen päähän alkaa pullistua nuppu. Arvoitus on, minkä värinen kukka lopulta puhkeaa.


    • kat.leija.leny

      Anteeksi että nostan tämän ikivanhan aloitukseni. Siinä on Katleija-nikin juuret. Leny Tuli palstalle puoli vuotta sitten ja tämän tapauksen myötä muuttuu Katleijaksi.
      Kukka-aihe sytytti siihen aikaan hyvän keskustelun. Vanhemmat muistavat varmasti kirjoitajatkin.

      • Umpimähkä

        Late Vaan kävi täällä.
        Laitoin nimimerkin Umpimähkä.
        Terveiset minulta.


      • Iilin.sisko

        Kyllä muistan kirjoittajan, Iilin. Hänestä on aika jättänyt jo yli kaksi vuotta sitten, mutta hänen orkideansa ovat yhä minun ikkunallani. Iilillä oli viherpeukalo. Hänen kukkansa jaksoivat kasvaa vuosia, olisikohan kauppapuutarhan opeista ollut apua.


    • Himmelsauge

      Riippuu lajikkeesta miten pitkän vanan tekee, miten monta kukkaa tulee.
      Minun orgideani on hyvin vanha, lähes 10 vuotta, teki noin 40sm vanan
      ja enimmillään 30 kukkaa kerrallaan. Upea kukkaterttu riippui alaspäin,
      minä kuvaan aina upeat kukinnat. Orgidea ei ole mikään kertakäyttökukka.

      • Minäkin-Mummeli

        hoidan ja vaalin lahjaksisaatuja orkideoita, vaikka en upotuskastelua millään tavalla helpompana pidä kuin kastelukannusta veden kaatamista mullalle.

        Talvi on orkideoiden lepoaikaa, ja silloin kastelua vain vähän.


    • K.T.USA

      Annukka saatat asua Chilen alueella,siellä on päinvastainen "season"kuin
      meillä USAssa.Hoitelin kerran mijonäärin "kiinan-ruusua",se vaati kosteata
      vesiruiskua lehdille päivittäin,ja pienet valkoiset lehti-kirvat hoidin pois
      alkohooliin kastetulla pumpulitupolla.En sentään tuhlannut siihen koko pulloa.

    • K.T.USA

      Sain lahjaksi "leikkuuoksan"kaktuksesta,vuosia sitten,hidaskasvuinen,eikä sen nimeä kukaan tiennyt.Riippuvassa purkissa kasvanut roikkuvia lehtiä.Vihdoin
      se aloitti kukinnan,voi taivas miten komeita oranssinpunaisia kukkia se puskee.Googlesta löysin vihdoin sen kuvia.Se on "Orkidea-Kaktus".Tarjosin siitä oksia ystäville,eivät olleet kiinnostuneita ?

    • Kiitos Late ketjun nostosta. Kukkien ystäviä luulen löytyvän palstalaisista.

      Jouduin kolme vuotta sitten hävittämään kaikki viisi pitkäaikaista orkideaani villakirvojen takia.
      Tartunta oli ilmeisesti tullut viimeksi saadusta lahjaorkideasta. Kirvan toukka kehittyy lehtien tyvissä muodostaen valkoisen "villan" suojakseen. Luulin sitä ensin homeeksi ja ajattelin kastelleeni niitä liikaa.
      Kasvitieteellisessä puutarhassa sanoivat sen hävittämisen olevan erittäin vaikeaa, joten vein kaikki surua tuntien roskikseen ja pidin vuoden tauon orkideoideoista, jotta joka ikinen ötökkä ehtisi hävitä huushollistani.
      Olen kokeillut paria kolmea lajia, mutta tämä perhosorkidea on helpoin ja kukattakin sehtiruusuke ilmajuurineen on koristeellinen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kerro kiva muisto

      Kaivatustasi
      Ikävä
      94
      1763
    2. Sinkkujen kommentti järkyttävään raiskaukseen

      Mikä on kommenttisi tähän järkyttävään raiskaukseen? https://www.is.fi/uutiset/art-2000011204617.html Malmin kohuttu sa
      Sinkut
      358
      1179
    3. Susanna Laine, 43, pohtii tätä muutosta itsessään iän karttuessa: "En tiedä, onko se vähän ikäjuttu"

      Susanna Laine on kyllä nainen paikallaan Farmi-juontajana ja myös Tähdet, tähdet -juontajana, eikös vaan! Lue Susanna
      Suomalaiset julkkikset
      18
      1178
    4. Mikä on horoskooppisi?

      Entä tiedätkö kaivattusi?
      Ikävä
      96
      1038
    5. Onks se väärin jos

      Tutustuttaisiin edes vähän enemmän?
      Ikävä
      62
      833
    6. Vanhemmalle naiselle

      Kirjoitan tällä vanhalla otsikolla vaikka se joku toinen anonyymi naisen kaipaaja innostuukin tästä ja käyttää taas sam
      Ikävä
      36
      811
    7. Hyvää yötä

      Söpöstelen kaivattuni kanssa haaveissani. Halaan tyynyä ja leikin että hän on tässä ihan kiinni. *olet ajatuksissani
      Tunteet
      6
      754
    8. Mitä meidän välillä

      Tulee tapahtumaan? Sinusta paljon kiinni
      Ikävä
      46
      706
    9. Lapuan liike nyt! rähinöimässä Tampereella

      Avoimen rasistisen ja fasistisen sinimustan liikkeen poprukat riehuvat Tampereella parasta aikaa.
      Maailman menoa
      132
      698
    10. En vaan ymmärrä

      Sinulla on hyvä puoliso, perhe, periaatteessa kaikki palikat kohdillaan. En ymmärrä, miksi haluat vaarantaa sen. Minulla
      Ikävä
      42
      680
    Aihe