Kadonneita herkkuja

Jotenkin hatara mielikuva on salmiakkisikareista - johtuu siitä, että en ole kovin kova salmiakin ystävä. Joku tuttavani on joskus kyllä maininnut ne.

Vieläkö muistuu mieleen suklaalevy, muistaakseni nimi oli Makupala, jossa oli ainakin tummaa ja maitosuklaata semmoisina keskeltä koholla olevina neliöinä. Muistuttavat nykyisiä Fazerin konvehtien vaniljanamuja muodoltaan. Makupaloissa oli sisällä jotakin täytettä, ehkä tryffelityylistä. Makupalan pakkaus muistutti ns. laivasuklaalevyä eli molemmista päistä avattava pahvilaatikko.

Chymoksen suklaakonvehtejakin on ikävä. Niitä kapeita laatikoita, joissa oli päädyissä Juliaa muistuttavia neliöitä ja suorakaiteita. Muita herkkuja tuosta konvehdista ovat banaanin ja vadelman makuista täytettä sisältäneet makeiset.

Namutäti kirjoitti:

Jotenkin hatara mielikuva on salmiakkisikareista - johtuu siitä, että en ole kovin kova salmiakin ystävä. Joku tuttavani on joskus kyllä maininnut ne.

Vieläkö muistuu mieleen suklaalevy, muistaakseni nimi oli Makupala, jossa oli ainakin tummaa ja maitosuklaata semmoisina keskeltä koholla olevina neliöinä. Muistuttavat nykyisiä Fazerin konvehtien vaniljanamuja muodoltaan. Makupaloissa oli sisällä jotakin täytettä, ehkä tryffelityylistä. Makupalan pakkaus muistutti ns. laivasuklaalevyä eli molemmista päistä avattava pahvilaatikko.

Chymoksen suklaakonvehtejakin on ikävä. Niitä kapeita laatikoita, joissa oli päädyissä Juliaa muistuttavia neliöitä ja suorakaiteita. Muita herkkuja tuosta konvehdista ovat banaanin ja vadelman makuista täytettä sisältäneet makeiset.

Lue lisää

Nimi ei yhtäkkiä pistä kelloja soimaan, mutta paketti kyllä. Oliko ne suklaat ikäänkuin itsenäisiä, irtonaisia, konvehdinomaisia paloja vieri vieressä aluspahvin päällä?

kotikulinaristi kirjoitti:

Nimi ei yhtäkkiä pistä kelloja soimaan, mutta paketti kyllä. Oliko ne suklaat ikäänkuin itsenäisiä, irtonaisia, konvehdinomaisia paloja vieri vieressä aluspahvin päällä?

Veikkaanpa, että irtonaisia olivat. Tämä väite kuulostaa järkevältä, koska ainakin kahta eri suklaata niissä oli. Pakkauksessa oli muistaakseni päällä kuva, jossa nämä suklaanamut oli aseteltu tarjoiluastiaan. Pääväri taisi pakkauksessa olla vaaleanpunainen. Namun päällä korkeimmalla kohdalla saattoi olla jokin kuvio.

Namutäti kirjoitti:

Veikkaanpa, että irtonaisia olivat. Tämä väite kuulostaa järkevältä, koska ainakin kahta eri suklaata niissä oli. Pakkauksessa oli muistaakseni päällä kuva, jossa nämä suklaanamut oli aseteltu tarjoiluastiaan. Pääväri taisi pakkauksessa olla vaaleanpunainen. Namun päällä korkeimmalla kohdalla saattoi olla jokin kuvio.

Lue lisää

Maraboun iso luumusuklaa-levy? Se oli herkkua. Sellaisia oli vuosia sitten, mutta nekin hävisi markkinoilta.

kotikulinaristi kirjoitti:

Maraboun iso luumusuklaa-levy? Se oli herkkua. Sellaisia oli vuosia sitten, mutta nekin hävisi markkinoilta.

Muistan luumusuklaan ulkonäöltä, en tosin koskaan maistanut sitä. Pandalla oli aikoinaan rusinasuklaata ja pähkinä-rusinaa sellaisina vähän tätä nykyistä jättikokoa pienempinä levyinä. Muistelen lämmöllä myös sellaisia hieman tulitikkurasiaa suurempia suklaalevyjä, ns. lasten suklaita. Sellaisia voisivat tehdä nykyäänkin.

Halva teki aikoinaan lakupiippuja ja lakurullia. Varsinkin rullat olivat herkkuani. Rullat oli yksittäispakattu läpinäkyvään muoviin pötköksi peräkkäin. Fazerin tummat tikkarit (vaaleanruskea, tummanruskea, salmiakkilakritsa) olivat myös aika mainioita. Samoin olivat myös colan makuiset neliskanttiset tikkarit, joiden nimen ja valmistajan olen jo unohtanut. Cavo-toffeepatukat, banaani ja mansikka, herauttavat veden kielelle vieläkin samoin kuin vihreäpaperinen Fazerina.

Onneksi sentään Fazerin tryffeleitä saa joulun aikaan ainakin Kluuvikadun kahvilasta ja helsinkiläisistä karamellikaupoista.

Namutäti kirjoitti:

Muistan luumusuklaan ulkonäöltä, en tosin koskaan maistanut sitä. Pandalla oli aikoinaan rusinasuklaata ja pähkinä-rusinaa sellaisina vähän tätä nykyistä jättikokoa pienempinä levyinä. Muistelen lämmöllä myös sellaisia hieman tulitikkurasiaa suurempia suklaalevyjä, ns. lasten suklaita. Sellaisia voisivat tehdä nykyäänkin.

Halva teki aikoinaan lakupiippuja ja lakurullia. Varsinkin rullat olivat herkkuani. Rullat oli yksittäispakattu läpinäkyvään muoviin pötköksi peräkkäin. Fazerin tummat tikkarit (vaaleanruskea, tummanruskea, salmiakkilakritsa) olivat myös aika mainioita. Samoin olivat myös colan makuiset neliskanttiset tikkarit, joiden nimen ja valmistajan olen jo unohtanut. Cavo-toffeepatukat, banaani ja mansikka, herauttavat veden kielelle vieläkin samoin kuin vihreäpaperinen Fazerina.

Onneksi sentään Fazerin tryffeleitä saa joulun aikaan ainakin Kluuvikadun kahvilasta ja helsinkiläisistä karamellikaupoista.

Lue lisää

MUistan suurimman osan noista mainitsemistasi. Tässä muutama helppo: Hobo ja Chewich-hedelmätoffeet. Niin TOY purkka.
Tuore laku rullana tai piippuna oli vakiosuosikkeja.
Kouvolan tuorelaku on vielä nykyäänkin hyvää.

kotikulinaristi kirjoitti:

MUistan suurimman osan noista mainitsemistasi. Tässä muutama helppo: Hobo ja Chewich-hedelmätoffeet. Niin TOY purkka.
Tuore laku rullana tai piippuna oli vakiosuosikkeja.
Kouvolan tuorelaku on vielä nykyäänkin hyvää.

Lue lisää

Tuttuja ovat! Chewitsejä saa vieläkin muutamaa makua, mutta valitettavasti sitä lakritsan makuista ei enää ole. Se oli paras.

Kopla-Jenkkiä ei taida sitäkään enää saada. Ei saa enää kivikovia pennin nallejakaan. Ei ole Trim- eikä Blokki-suklaalevyjäkään, puhumattakaan nyt Suklaatista. Ei ole Inkkaripurkkaakaan, siis niitä julmetun isoja palloja,

Mikä oli sen yhden suklaapatukan nimi, jossa oli hopea-sininen päällys ja mintun makuinen tumma täyte? Siinä taisi olla joku lumihiutaleen kuvakin. Valmistaja taisi olla Chymos. Malliltaan patukka vastasi nykyisin (onneksi) vielä saatavilla olevia Jimiä ja Da Capoa.

Namutäti kirjoitti:

Tuttuja ovat! Chewitsejä saa vieläkin muutamaa makua, mutta valitettavasti sitä lakritsan makuista ei enää ole. Se oli paras.

Kopla-Jenkkiä ei taida sitäkään enää saada. Ei saa enää kivikovia pennin nallejakaan. Ei ole Trim- eikä Blokki-suklaalevyjäkään, puhumattakaan nyt Suklaatista. Ei ole Inkkaripurkkaakaan, siis niitä julmetun isoja palloja,

Mikä oli sen yhden suklaapatukan nimi, jossa oli hopea-sininen päällys ja mintun makuinen tumma täyte? Siinä taisi olla joku lumihiutaleen kuvakin. Valmistaja taisi olla Chymos. Malliltaan patukka vastasi nykyisin (onneksi) vielä saatavilla olevia Jimiä ja Da Capoa.

Lue lisää

Muistan ne leukaluun murskaajat hyvinkin.
Nyt täytyy sanoa, että enpä muista tuota Chymoksen suklaapatukkaa. Samoin toinen epämääräinen muisto sellaisesta merkillisestä mustasta "toffee-fudge-joku muu pehmomössö"- patukasta, joka oli musta ja maultaan salmiakki-lakritsa-linjaa omalla oudolla vivahteella. Patukka oli kooltaan 10-12cm pitkä ja n 3x3cm paksu. Muistaakseni se oli paketoin kuten Suffeli, mutta paperi oli kiiltävä puna-musta-kulta (hopea). Patukan pinta oli "jauhoisen" kuiva mutta kuitenkin pehmeähkö. Saat papukaija merkin jos tämän tiedät

kotikulinaristi kirjoitti:

Maraboun iso luumusuklaa-levy? Se oli herkkua. Sellaisia oli vuosia sitten, mutta nekin hävisi markkinoilta.

...Marabou luumusuklaa oli? isoja levyjäkö?

leipuri kirjoitti:

...Marabou luumusuklaa oli? isoja levyjäkö?

Vastaavia kuin ne muutkin isot levyt, joita vieläkin saa. Suklaan seassa oli kohtalaisen isoja luumunhitusia, ehkä vastaisi n. 1/3 rusinan koosta. Ne ei ollut kuivia känttyjä vaan melko pehmeitä paloja. Erinomaista tavaraa. Pakkaus jäljitteli väriltään luumun sini/liilaa ja kannessa oli pari sinisen luumun kuvaa.
Silloinkin kun sitä sai kaupasta, se oli silti kiven alla jostain syystä

kotikulinaristi kirjoitti:

Muistan ne leukaluun murskaajat hyvinkin.
Nyt täytyy sanoa, että enpä muista tuota Chymoksen suklaapatukkaa. Samoin toinen epämääräinen muisto sellaisesta merkillisestä mustasta "toffee-fudge-joku muu pehmomössö"- patukasta, joka oli musta ja maultaan salmiakki-lakritsa-linjaa omalla oudolla vivahteella. Patukka oli kooltaan 10-12cm pitkä ja n 3x3cm paksu. Muistaakseni se oli paketoin kuten Suffeli, mutta paperi oli kiiltävä puna-musta-kulta (hopea). Patukan pinta oli "jauhoisen" kuiva mutta kuitenkin pehmeähkö. Saat papukaija merkin jos tämän tiedät

Lue lisää

Valitettavasti nyt täytyy tuottaa pettymys, sillä kuvailemaasi patukkaa en muista. Harmi!

kotikulinaristi kirjoitti:

Vastaavia kuin ne muutkin isot levyt, joita vieläkin saa. Suklaan seassa oli kohtalaisen isoja luumunhitusia, ehkä vastaisi n. 1/3 rusinan koosta. Ne ei ollut kuivia känttyjä vaan melko pehmeitä paloja. Erinomaista tavaraa. Pakkaus jäljitteli väriltään luumun sini/liilaa ja kannessa oli pari sinisen luumun kuvaa.
Silloinkin kun sitä sai kaupasta, se oli silti kiven alla jostain syystä

Lue lisää

..ettei enää sitä saa! Pitäis maraboulle kirjoittaa! Muistelen tuon kuvauksesi perusteella joskus lapsen a maistaneeni tuota..herkullista.

kotikulinaristi kirjoitti:

Vastaavia kuin ne muutkin isot levyt, joita vieläkin saa. Suklaan seassa oli kohtalaisen isoja luumunhitusia, ehkä vastaisi n. 1/3 rusinan koosta. Ne ei ollut kuivia känttyjä vaan melko pehmeitä paloja. Erinomaista tavaraa. Pakkaus jäljitteli väriltään luumun sini/liilaa ja kannessa oli pari sinisen luumun kuvaa.
Silloinkin kun sitä sai kaupasta, se oli silti kiven alla jostain syystä

Lue lisää

Ettei olisi vain samaa kuin nykyisin Kraft Foods Nordenin Fruktnött? Nettisivujen mukaan, jos nyt ymmärrän oikein, sitä myydään ainakin Norjassa.

Namutäti kirjoitti:

Tuttuja ovat! Chewitsejä saa vieläkin muutamaa makua, mutta valitettavasti sitä lakritsan makuista ei enää ole. Se oli paras.

Kopla-Jenkkiä ei taida sitäkään enää saada. Ei saa enää kivikovia pennin nallejakaan. Ei ole Trim- eikä Blokki-suklaalevyjäkään, puhumattakaan nyt Suklaatista. Ei ole Inkkaripurkkaakaan, siis niitä julmetun isoja palloja,

Mikä oli sen yhden suklaapatukan nimi, jossa oli hopea-sininen päällys ja mintun makuinen tumma täyte? Siinä taisi olla joku lumihiutaleen kuvakin. Valmistaja taisi olla Chymos. Malliltaan patukka vastasi nykyisin (onneksi) vielä saatavilla olevia Jimiä ja Da Capoa.

Lue lisää

Taidan ehkä tietää mitä tarkoitat, mutta valmistaja ei ole kotimainen, jos patukassa oli katkottavissa 5-6 palaa, ja patukka oli pakattu vähän nykyisen Kinder-patukan tapaan?

"Mikä oli sen yhden suklaapatukan nimi, jossa oli hopea-sininen päällys ja mintun makuinen tumma täyte? Siinä taisi olla joku lumihiutaleen kuvakin. Valmistaja taisi olla Chymos. Malliltaan patukka vastasi nykyisin (onneksi) vielä saatavilla olevia Jimiä ja Da Capoa."

Sokeriaddikti kirjoitti:

Ettei olisi vain samaa kuin nykyisin Kraft Foods Nordenin Fruktnött? Nettisivujen mukaan, jos nyt ymmärrän oikein, sitä myydään ainakin Norjassa.

Pitääpä kokeilla onko samaa tavaraa.

s.addk. kirjoitti:

Taidan ehkä tietää mitä tarkoitat, mutta valmistaja ei ole kotimainen, jos patukassa oli katkottavissa 5-6 palaa, ja patukka oli pakattu vähän nykyisen Kinder-patukan tapaan?

"Mikä oli sen yhden suklaapatukan nimi, jossa oli hopea-sininen päällys ja mintun makuinen tumma täyte? Siinä taisi olla joku lumihiutaleen kuvakin. Valmistaja taisi olla Chymos. Malliltaan patukka vastasi nykyisin (onneksi) vielä saatavilla olevia Jimiä ja Da Capoa."

Lue lisää

Se sinihopeainen patukka oli Chymoksen valmiste, muuta en siitä muista. Katkoa sitä ei voinut valmiisiin paloihin, vaan se oli tosiaan saman näköinen kuin tämän päivän Jim. Tämä patukka taitaa olla jäänyt pois tuotannosta joskus 70-luvun alkuvuosina.

Patukassa oli kaksi kerrosta pakkausmateriaalia. Alin kerros oli hopeanvärinen tinapaperi ja päällä toinen pää sinistä ja toinen läpinäkyvää muovia.

muistuu mieleen..olivat hyviä...

kotikulinaristi kirjoitti:

Muistan ne leukaluun murskaajat hyvinkin.
Nyt täytyy sanoa, että enpä muista tuota Chymoksen suklaapatukkaa. Samoin toinen epämääräinen muisto sellaisesta merkillisestä mustasta "toffee-fudge-joku muu pehmomössö"- patukasta, joka oli musta ja maultaan salmiakki-lakritsa-linjaa omalla oudolla vivahteella. Patukka oli kooltaan 10-12cm pitkä ja n 3x3cm paksu. Muistaakseni se oli paketoin kuten Suffeli, mutta paperi oli kiiltävä puna-musta-kulta (hopea). Patukan pinta oli "jauhoisen" kuiva mutta kuitenkin pehmeähkö. Saat papukaija merkin jos tämän tiedät

Lue lisää

Zulu

kotikulinaristi kirjoitti:

Muistan ne leukaluun murskaajat hyvinkin.
Nyt täytyy sanoa, että enpä muista tuota Chymoksen suklaapatukkaa. Samoin toinen epämääräinen muisto sellaisesta merkillisestä mustasta "toffee-fudge-joku muu pehmomössö"- patukasta, joka oli musta ja maultaan salmiakki-lakritsa-linjaa omalla oudolla vivahteella. Patukka oli kooltaan 10-12cm pitkä ja n 3x3cm paksu. Muistaakseni se oli paketoin kuten Suffeli, mutta paperi oli kiiltävä puna-musta-kulta (hopea). Patukan pinta oli "jauhoisen" kuiva mutta kuitenkin pehmeähkö. Saat papukaija merkin jos tämän tiedät

Lue lisää

Onko kyseessä hopea tottee

s.addk. kirjoitti:

Taidan ehkä tietää mitä tarkoitat, mutta valmistaja ei ole kotimainen, jos patukassa oli katkottavissa 5-6 palaa, ja patukka oli pakattu vähän nykyisen Kinder-patukan tapaan?

"Mikä oli sen yhden suklaapatukan nimi, jossa oli hopea-sininen päällys ja mintun makuinen tumma täyte? Siinä taisi olla joku lumihiutaleen kuvakin. Valmistaja taisi olla Chymos. Malliltaan patukka vastasi nykyisin (onneksi) vielä saatavilla olevia Jimiä ja Da Capoa."

Lue lisää

Taisi olla Stratos! Meillä syötiin sitä ihan hulluna, sitten kävi ilmi että pienessä erässä oli ollut salmonellaa tms. Äiti pisti ko. suklaan pannaan : ) Kyllä sitä silti myytiin vielä senki jälkeen.

kotikulinaristi kirjoitti:

Muistan ne leukaluun murskaajat hyvinkin.
Nyt täytyy sanoa, että enpä muista tuota Chymoksen suklaapatukkaa. Samoin toinen epämääräinen muisto sellaisesta merkillisestä mustasta "toffee-fudge-joku muu pehmomössö"- patukasta, joka oli musta ja maultaan salmiakki-lakritsa-linjaa omalla oudolla vivahteella. Patukka oli kooltaan 10-12cm pitkä ja n 3x3cm paksu. Muistaakseni se oli paketoin kuten Suffeli, mutta paperi oli kiiltävä puna-musta-kulta (hopea). Patukan pinta oli "jauhoisen" kuiva mutta kuitenkin pehmeähkö. Saat papukaija merkin jos tämän tiedät

Lue lisää

Taidat puhua Zulusta. Se maistui vähän samanlaiselta, kuin nykyään Käck.

Namutäti kirjoitti:

Tuttuja ovat! Chewitsejä saa vieläkin muutamaa makua, mutta valitettavasti sitä lakritsan makuista ei enää ole. Se oli paras.

Kopla-Jenkkiä ei taida sitäkään enää saada. Ei saa enää kivikovia pennin nallejakaan. Ei ole Trim- eikä Blokki-suklaalevyjäkään, puhumattakaan nyt Suklaatista. Ei ole Inkkaripurkkaakaan, siis niitä julmetun isoja palloja,

Mikä oli sen yhden suklaapatukan nimi, jossa oli hopea-sininen päällys ja mintun makuinen tumma täyte? Siinä taisi olla joku lumihiutaleen kuvakin. Valmistaja taisi olla Chymos. Malliltaan patukka vastasi nykyisin (onneksi) vielä saatavilla olevia Jimiä ja Da Capoa.

Lue lisää

Olisiko ollut jääsuklaa. Se oli hyvää.

Namutäti kirjoitti:

Jotenkin hatara mielikuva on salmiakkisikareista - johtuu siitä, että en ole kovin kova salmiakin ystävä. Joku tuttavani on joskus kyllä maininnut ne.

Vieläkö muistuu mieleen suklaalevy, muistaakseni nimi oli Makupala, jossa oli ainakin tummaa ja maitosuklaata semmoisina keskeltä koholla olevina neliöinä. Muistuttavat nykyisiä Fazerin konvehtien vaniljanamuja muodoltaan. Makupaloissa oli sisällä jotakin täytettä, ehkä tryffelityylistä. Makupalan pakkaus muistutti ns. laivasuklaalevyä eli molemmista päistä avattava pahvilaatikko.

Chymoksen suklaakonvehtejakin on ikävä. Niitä kapeita laatikoita, joissa oli päädyissä Juliaa muistuttavia neliöitä ja suorakaiteita. Muita herkkuja tuosta konvehdista ovat banaanin ja vadelman makuista täytettä sisältäneet makeiset.

Lue lisää

"Makupalasta" on vahvat muistikuvat. Oli erittäin hyvää ja jotenkin hienostunutta, ainakin pienen lapsen mielestä. (En kyllä muista, että olisi ollut mitään täytettä sisällä.) Famiahan taas myynnissä.

kotikulinaristi kirjoitti:

Muistan ne leukaluun murskaajat hyvinkin.
Nyt täytyy sanoa, että enpä muista tuota Chymoksen suklaapatukkaa. Samoin toinen epämääräinen muisto sellaisesta merkillisestä mustasta "toffee-fudge-joku muu pehmomössö"- patukasta, joka oli musta ja maultaan salmiakki-lakritsa-linjaa omalla oudolla vivahteella. Patukka oli kooltaan 10-12cm pitkä ja n 3x3cm paksu. Muistaakseni se oli paketoin kuten Suffeli, mutta paperi oli kiiltävä puna-musta-kulta (hopea). Patukan pinta oli "jauhoisen" kuiva mutta kuitenkin pehmeähkö. Saat papukaija merkin jos tämän tiedät

Lue lisää

Hopeatoffee

kotikulinaristi kirjoitti:

Muistan ne leukaluun murskaajat hyvinkin.
Nyt täytyy sanoa, että enpä muista tuota Chymoksen suklaapatukkaa. Samoin toinen epämääräinen muisto sellaisesta merkillisestä mustasta "toffee-fudge-joku muu pehmomössö"- patukasta, joka oli musta ja maultaan salmiakki-lakritsa-linjaa omalla oudolla vivahteella. Patukka oli kooltaan 10-12cm pitkä ja n 3x3cm paksu. Muistaakseni se oli paketoin kuten Suffeli, mutta paperi oli kiiltävä puna-musta-kulta (hopea). Patukan pinta oli "jauhoisen" kuiva mutta kuitenkin pehmeähkö. Saat papukaija merkin jos tämän tiedät

Lue lisää

Sen täytyy olla Zulu! Jäin siihen Ihan pahasti koukkuun.

Ja toinen ihanuus oli Ruusu-suklaa, ihania täytteitä.

kotikulinaristi kirjoitti:

Muistan ne leukaluun murskaajat hyvinkin.
Nyt täytyy sanoa, että enpä muista tuota Chymoksen suklaapatukkaa. Samoin toinen epämääräinen muisto sellaisesta merkillisestä mustasta "toffee-fudge-joku muu pehmomössö"- patukasta, joka oli musta ja maultaan salmiakki-lakritsa-linjaa omalla oudolla vivahteella. Patukka oli kooltaan 10-12cm pitkä ja n 3x3cm paksu. Muistaakseni se oli paketoin kuten Suffeli, mutta paperi oli kiiltävä puna-musta-kulta (hopea). Patukan pinta oli "jauhoisen" kuiva mutta kuitenkin pehmeähkö. Saat papukaija merkin jos tämän tiedät

Lue lisää

Kyseessä Zulu-patukka. Oli kyllä hyvää😋

s.addk. kirjoitti:

Taidan ehkä tietää mitä tarkoitat, mutta valmistaja ei ole kotimainen, jos patukassa oli katkottavissa 5-6 palaa, ja patukka oli pakattu vähän nykyisen Kinder-patukan tapaan?

"Mikä oli sen yhden suklaapatukan nimi, jossa oli hopea-sininen päällys ja mintun makuinen tumma täyte? Siinä taisi olla joku lumihiutaleen kuvakin. Valmistaja taisi olla Chymos. Malliltaan patukka vastasi nykyisin (onneksi) vielä saatavilla olevia Jimiä ja Da Capoa."

Lue lisää

Olisikohan ollut Alppi

Kiitos vinkistä! Pitääpä käydä tarkastamassa paikallisen Makuunin anti.

Saa vieläkin. Ainakin sitarista on löytynyt erittäin hyvää riisisuklaata. Sellaisessa keltaisessa paketissa. On siellä kyllä toinenkin riisisuklaa keltaisessa paperissa, jossa päällä lukee isolla sen nimi, tämä versio on hieman kuivakka.

Raaputin päätäni niin, että on tikkuja kynsien alla vielä ensi viikollakin. En vain muista noita patukoita enkä konvehtirasioita. Olen syntynyt 1965, joten vaikuttaisikohan ikä jollain tavoin asiaan?

Muistatko Pongo-karkit?

Namutäti kirjoitti:

Raaputin päätäni niin, että on tikkuja kynsien alla vielä ensi viikollakin. En vain muista noita patukoita enkä konvehtirasioita. Olen syntynyt 1965, joten vaikuttaisikohan ikä jollain tavoin asiaan?

Muistatko Pongo-karkit?

Lue lisää

Katselin tuosta toisesta ketjusta, että Pongoja valmisti Panda. Täytyy vähän kertoa taustaa, miksi ainakin minulla on karkinkokoisia Panda-aukkoja 60-luvun muistoissa: Panda-karkkeja möi meidän pienellä paikkakunnalla osuuskauppa, joka puolestaan oli tietyn poliittisen ryhmän kauppaketju...ymmärrät varmaan yskän ;) - kyllä, en ole syönyt juuri ollenkaan Pandan valmistamia makeisia (lakua lukuunottamatta) vaan Fazerin, Hellaksen, Chymoksen ja olikohan Brunbergin nimi Porvoon suklaatehdas? Marabouta toi sukulainen Ruotsista käydessään Suomessa ;). Hellas ja Chymos valmistivat muitakin nykyään vähemmän tunnettuja pieniä täytesuklaa- ja suklaalevyjä, joiden valmistusta ei ollut enää 60-luvun lopulla.

Ps. On hyvin mahdollista, että olit vielä vauvaikäinen silloin, kun noita listaamiani karkkeja oli myynnissä.

muistu mieleen. Myös Fazer suklaanapit, jotka oli normi-sinisessä pienehkössä pahvilaatikossa on hävinnyt. Samoin tietyt suklaalevy koot.
Jaa-a, ettei vaan EU-normistolla olisi sormensa pelissä?!

Tässä olisi Oulun suklaayhdistykselle tutkimussarkaa :)

En muista kuin vadelma-, mansikka- ja appelsiini- täytesuklaat (enkä ole ollenkaan varma, olivatko ne kenen valmistamia ja muistan hyvin hämärästi kartonkisen täytesuklaapakkauksen, ei siis suojapaperi) ja useamman maun 100g täytesuklaalevyt, joita teki myös Hellas (Ruusu-suklaa ja se pakkaus, missä oli kuherteleva pari ja nuolen lävistämä sydän)...ja taisi olla Chymoksen ne jumalaiset hedelmätäytesuklaapatukat (sinivalkoinen käärepaperi, valkoisessa osassa hedelmän/marjan kuva, sinisessä osassa kultainen nimiteksti ja hieno vaakuna)

Kaikkein varhaisin suklaamuisto on Leiraksen valkoinen vitamiini-terveyssuklaa :). Pitkänomainen pakkaus, jossa valkosuklaapalat olivat kahdessa rivissä. Kaikissa syömissäni valkosuklaissa olen etsinyt sitä samaa vaniljan ja aidon kaakaovoin yhteisaromia. Varhaisin makeamuisto on vauvoille tarkoitettu kalkki, jossa kalkki on raesokerin oloisena rakeina sokerin kanssa.

s.addik. kirjoitti:

Tässä olisi Oulun suklaayhdistykselle tutkimussarkaa :)

En muista kuin vadelma-, mansikka- ja appelsiini- täytesuklaat (enkä ole ollenkaan varma, olivatko ne kenen valmistamia ja muistan hyvin hämärästi kartonkisen täytesuklaapakkauksen, ei siis suojapaperi) ja useamman maun 100g täytesuklaalevyt, joita teki myös Hellas (Ruusu-suklaa ja se pakkaus, missä oli kuherteleva pari ja nuolen lävistämä sydän)...ja taisi olla Chymoksen ne jumalaiset hedelmätäytesuklaapatukat (sinivalkoinen käärepaperi, valkoisessa osassa hedelmän/marjan kuva, sinisessä osassa kultainen nimiteksti ja hieno vaakuna)

Kaikkein varhaisin suklaamuisto on Leiraksen valkoinen vitamiini-terveyssuklaa :). Pitkänomainen pakkaus, jossa valkosuklaapalat olivat kahdessa rivissä. Kaikissa syömissäni valkosuklaissa olen etsinyt sitä samaa vaniljan ja aidon kaakaovoin yhteisaromia. Varhaisin makeamuisto on vauvoille tarkoitettu kalkki, jossa kalkki on raesokerin oloisena rakeina sokerin kanssa.

Lue lisää

Hellaksessa tehtiin tätä Jekovit suklaata.....Olin pakkaamassa tätä ja arvata saattaa kuin pal meni omaan suuhun......ja vähä työkaverienkin.

oi niitä aikoja kirjoitti:

Hellaksessa tehtiin tätä Jekovit suklaata.....Olin pakkaamassa tätä ja arvata saattaa kuin pal meni omaan suuhun......ja vähä työkaverienkin.

Jekovit oli tosiaan ihanan makuista. En ole koskaan sen jälkeen maistanut yhtä ihanaa valkoista suklaata, vaikka välillä ole haeskellut. Äiti annosteli sitä kun siinä oli joku vitamiini, olisko ollut D?. Hän laittoi sen keittiön kaappiin ylähyllylle, jonne me tietysti kiivettiin jekovitin perässä.

Mun äiti toi Helsinki-Vantaa lentokentältä Mariminttejä 500g poksissa!:) Sielt käyt hankkiin niin suu makeeks;)

ChaChaChaaaa kirjoitti:

Mun äiti toi Helsinki-Vantaa lentokentältä Mariminttejä 500g poksissa!:) Sielt käyt hankkiin niin suu makeeks;)

Näköjään jossain vaiheessa kaikki herkut siirtyvät pelkästään Tax free -myyntiin. Lentoasemalta saa myös Fazerin Ananas-karkkeja, joita joskus sai kaupastakin. Monpensier-hedelmänamujen varmin ostopaikka on lentokentän tai laivan tax free tai miksi sitä nykyään sanotaankaan.

Missä mahtaa olla Maija-karamellien resepti? Olen ikävöinyt tätä karua varmaan 40 vuotta jo.
Muistan myös pillillä imettäviä "karkkijauhoja", joita oli ainakin mansikkamakuna. Jauhoa imettiin pienen pienestä muovipullosta. Elettiin 60-luvun puoltaväliä.

- Appelsiinilohkon malliset sokeripäällysteiset marmeladilohkot, joissa oli valkoinen ja tummempi reuna kuin oikeassa appelsiinilohkossa, taisivat olla Pandan. Muistaako joku nimen? Vanerirasia, 70-luku.

Kaunis Veera -pastillit taisivat olla sukua Mustille Rudolfeille, ainakin oli samantapainen rasia. Takavuosina oli markkinoilla Large-niminen kromosomi-Suffeli. Hellaksen Hedelmä-pastillejakin oli sokerillisina. Tanskan kuninkaan rintapastilleilla lähti yskä kuin yskä. Plus-pastilleilla oli sama vaikutus, ainakin niillä, joissa oli nestetäyte.

Ja vielä tervapastillit kelta-puna-musta-peltirasiassa lisäksi. Olivatkos Leijona nimeltään?

kotikulinaristi kirjoitti:

Ja vielä tervapastillit kelta-puna-musta-peltirasiassa lisäksi. Olivatkos Leijona nimeltään?

Ne peltirasiassa olevat Leijonat olivat parempia kuin pahvirasiassa tai ainakin siltä tuntui. Pohjalle jääneet sokerimurutkin piti nuolla, ettei mitään mennyt hukkaan.

Muistaako kukaan tuollaisia? ne olivat "kevyempiä" suklaapatukoita..makuja en edes muista! muistaako muut?

... kirjoitti:

Muistaako kukaan tuollaisia? ne olivat "kevyempiä" suklaapatukoita..makuja en edes muista! muistaako muut?

Jotakin tuttua tuossa LO-tuotemerkissä on. En varmaan ehtinyt maistaa niitä; maistettuani varmaan muistaisin.

... kirjoitti:

Muistaako kukaan tuollaisia? ne olivat "kevyempiä" suklaapatukoita..makuja en edes muista! muistaako muut?

Hellaksessa näitäkin on tehty

Muistaako kukaan Alppi-jääsuklaapatukkaa?

Joo - se oli hyvää!

Huulirasvaa saa kai vieläkin kaupoista ainakin satunnaisesti. Niissä on kai nykyään pilli siinä valkoisessa kiinnipidettävässä osassa.

Sirpulisussu kirjoitti:

Muistaako kukaan Alppi-jääsuklaapatukkaa?

Juu, maku tuntuu suussa. Ihanan viileänä suli.

Kumpikin tuotemerkki on tuttu, mutta en muista maistelleeni kuin Stop-pastilleja. Ne ainakin olivat melko väkeviä ja sitkeitä eli juuri sellaisia kuin pastillin pitäisi ollakin. Katarolit muistan hyvin hämärästi, makua en tiedä.

Olivatko Katarolit jokseen neliskulmaisia? Tasapitkät sivut ja aavistuksen verran pyöristetyt kulmat? Ne olivat myös melko isoja verrattuna vaikka perinteisiin Sisupastilleihin.
Tuosta tuli jotain aasinsiltaa pitkin muistiin vaaleanpunaiset Pectus-pastillit punaisessa pahvilaatikossaan.

kotikulinaristi kirjoitti:

Olivatko Katarolit jokseen neliskulmaisia? Tasapitkät sivut ja aavistuksen verran pyöristetyt kulmat? Ne olivat myös melko isoja verrattuna vaikka perinteisiin Sisupastilleihin.
Tuosta tuli jotain aasinsiltaa pitkin muistiin vaaleanpunaiset Pectus-pastillit punaisessa pahvilaatikossaan.

Lue lisää

Katarol-pastilleista ei ole mitään muistikuvaa.

Stopit olivat vähän suorakaiteen muotoisia ja niissä oli joku kuvio päällä - olisiko ollut S-kirjain nurkassa ja siitä lähtevät "säteet". Stopit olivat isompia kuin Sisut.

Pectuksia sai ihanissa isoissa, litteissä rasioissa, joista syntyi aito Pectus-rumina teatterissa, elokuvissa ja muissa Ole hiljaa -paikoissa.

Figarolit olivat valkoisia, helmimäisiä pastilleja ja maistuivat mintulta. Raikkaita!

Namutäti kirjoitti:

Katarol-pastilleista ei ole mitään muistikuvaa.

Stopit olivat vähän suorakaiteen muotoisia ja niissä oli joku kuvio päällä - olisiko ollut S-kirjain nurkassa ja siitä lähtevät "säteet". Stopit olivat isompia kuin Sisut.

Pectuksia sai ihanissa isoissa, litteissä rasioissa, joista syntyi aito Pectus-rumina teatterissa, elokuvissa ja muissa Ole hiljaa -paikoissa.

Figarolit olivat valkoisia, helmimäisiä pastilleja ja maistuivat mintulta. Raikkaita!

Lue lisää

Juuri näin. Erittäin hyvin muistettu ja kuvattu

Namutäti kirjoitti:

Katarol-pastilleista ei ole mitään muistikuvaa.

Stopit olivat vähän suorakaiteen muotoisia ja niissä oli joku kuvio päällä - olisiko ollut S-kirjain nurkassa ja siitä lähtevät "säteet". Stopit olivat isompia kuin Sisut.

Pectuksia sai ihanissa isoissa, litteissä rasioissa, joista syntyi aito Pectus-rumina teatterissa, elokuvissa ja muissa Ole hiljaa -paikoissa.

Figarolit olivat valkoisia, helmimäisiä pastilleja ja maistuivat mintulta. Raikkaita!

Lue lisää

Miltä ne oikein maistuivat!?, kun en koskaan saanut mitään tolkkua, miksi ne olivat olemassa :-)

Läkerolilt kirjoitti:

Miltä ne oikein maistuivat!?, kun en koskaan saanut mitään tolkkua, miksi ne olivat olemassa :-)

Korjatkaa viisaammat, jos olen väärässä, mutta Läkerol oli Ruotsin makeisteollisuuden tuotos. Tuolla nimellä myytiin monenlaisia pastilleja aina Figarol-tyyppisistä rakeista Paxin näköisiin väkeviin ja sitkeisiin namuihin.

Ainakin vielä 1994 Läkerol-tuotemerkki oli Ruotsissa voimissaan ja ostin elämäni kamalimpia mustaherukan makuisia "yskänpastilleja" (cassis).

Namutäti kirjoitti:

Korjatkaa viisaammat, jos olen väärässä, mutta Läkerol oli Ruotsin makeisteollisuuden tuotos. Tuolla nimellä myytiin monenlaisia pastilleja aina Figarol-tyyppisistä rakeista Paxin näköisiin väkeviin ja sitkeisiin namuihin.

Ainakin vielä 1994 Läkerol-tuotemerkki oli Ruotsissa voimissaan ja ostin elämäni kamalimpia mustaherukan makuisia "yskänpastilleja" (cassis).

Lue lisää

Eikös Läkerol-pastilleja saa edelleenkin Ruotsista ja Tax Free myymälöistä? Läkerol Originalit (tumman vihreä aski) sokeripitoisena ovat tunnetuimpia. Tällaisia Läkerol-askeja sai joskus Suomestakin:

http://www.northerner.com/html/mat-lk_1.html

Läkerol Dents on täysin erilainen tuote.

Tuotemerkki kirjoitti:

Eikös Läkerol-pastilleja saa edelleenkin Ruotsista ja Tax Free myymälöistä? Läkerol Originalit (tumman vihreä aski) sokeripitoisena ovat tunnetuimpia. Tällaisia Läkerol-askeja sai joskus Suomestakin:

http://www.northerner.com/html/mat-lk_1.html

Läkerol Dents on täysin erilainen tuote.

Lue lisää

Läkeroleja on varmaan edelleen saatavilla. Taitaapa olla Suomessakin paikoitellen kauppojen valikoimissa.

Ihmettelen kovasti, että minne katosivat Citymarkettien valikoimista Ahlgrenin autokarkit (Ahlgrens bilar). Niitä kaipaan kovasti. Tietääkö kukaan mistä niitä saa Suomesta vai onko aina tiedossa Haaparannan reissu?

Niitä parempia, alkuperäisiä Läkeroleja (esim. original ja special) saa vähän heikosti, mutta Tigerissa ainakin osaa käsittääkseni on myynnissä.

Lakutupakat ovat tuttuja! Ne taisivat olla peräti onttoja ja suorastaan rapeita. Niissä oli oikean näköinen paperikin päällä. Herkullisia! Taisi tupakkalaki viedä ne namut myynnistä, jos nyt oikein muistan: ei saanut myydä tupakan näköisiä tuotteita lapsille.

Ai että,kun ne olivat tosi hyviä.

Namutäti kirjoitti:

Lakutupakat ovat tuttuja! Ne taisivat olla peräti onttoja ja suorastaan rapeita. Niissä oli oikean näköinen paperikin päällä. Herkullisia! Taisi tupakkalaki viedä ne namut myynnistä, jos nyt oikein muistan: ei saanut myydä tupakan näköisiä tuotteita lapsille.

Lue lisää

Noi oli tosi hyviä "tupakoita".Siis just viime perjantaina muistelin näitä.

Sellaiset kultakolikot, joissa oli hyvinkin tarkasti kaikki kolikkorahalle tunnusomaiset muodot pinnassa, mutta ne olivat suklaata sisältä

kotikulinaristi kirjoitti:

Sellaiset kultakolikot, joissa oli hyvinkin tarkasti kaikki kolikkorahalle tunnusomaiset muodot pinnassa, mutta ne olivat suklaata sisältä

Jotenkin kuulostavat tutuilta nuo mainitsemasi kolikot. Suklaakin oli jopa hyvää.

70-luvun suklaakuvioissa käytettiin parempaa suklaata kuin näissä nykyisissä. Suurin osa esimerkiksi suklaamunista on suorastaan kelvotonta tavaraa syötäväksi.

Erityisen lämmöllä muistelen Chymoksen kauniita suklaatipuja, joita sai aina pääsiäisen aikoihin.

Muistan Kolat, mutta vain mintun, kermatoffeen ja banaanin makuisina. Nämä tosin ovat 80-luvun alun versiot, jolloin Kolia sai irtokarkkeina.

Salmiakkijauhe nostaa vieläkin niskakarvat pystyyn - kiskaisin nimittäin jauhetta suoraan pillillä nenänieluun. Aijai!

Sain itselleni tuollaisen peltisen KOLA-mainoksen joka oli aikoinaan kioskin seinässä.Nyt se komeilee oman keittiön seinällä

arto1951 kirjoitti:

Sain itselleni tuollaisen peltisen KOLA-mainoksen joka oli aikoinaan kioskin seinässä.Nyt se komeilee oman keittiön seinällä

Satutko tai sattuukohan kukaan muistamaan Kola-mainosta jota julkaistiin 50-luvulla joissakin sen aikaisissa aikakausilehdissä, esim Seura, Apu jne.jne. Siinä poseeraa kaveri jolla on nahkainen prätkäpuku ja valkoinen kypärä päässä. Kuvassa näkyy myös kaverin moottoripyörä: BSA 350. Tämä prätkäkundi tarjoaa vaalealle nätille ponihäntäiselle typykälle Kola-toffeeta. Mainoksessa todetaan että "Kola maistuu aina". Mainoksessa nimittäin poseeraa mun edesmennyt broidi. Mulla on ollut tämä koko sivun mainos tallessa, mut olen hukannut sen monia monia vuosia sitten. Löytyykö kellään sen aikuisia aikakausilehtiä tallessa. Mikäli löytyy lehti, jossa tämä mainos on, olen valmis ostamaan sen. Tai sitten, olisiko jollakulla tietoa mistä voisi lähteä metsästämään tällaisia vanhojen aikakausilehtien mainoksia. Tämä mainos on julkaistu vuosina 1956 - 1959 välisen aikana.

Kentsu´ kirjoitti:

Satutko tai sattuukohan kukaan muistamaan Kola-mainosta jota julkaistiin 50-luvulla joissakin sen aikaisissa aikakausilehdissä, esim Seura, Apu jne.jne. Siinä poseeraa kaveri jolla on nahkainen prätkäpuku ja valkoinen kypärä päässä. Kuvassa näkyy myös kaverin moottoripyörä: BSA 350. Tämä prätkäkundi tarjoaa vaalealle nätille ponihäntäiselle typykälle Kola-toffeeta. Mainoksessa todetaan että "Kola maistuu aina". Mainoksessa nimittäin poseeraa mun edesmennyt broidi. Mulla on ollut tämä koko sivun mainos tallessa, mut olen hukannut sen monia monia vuosia sitten. Löytyykö kellään sen aikuisia aikakausilehtiä tallessa. Mikäli löytyy lehti, jossa tämä mainos on, olen valmis ostamaan sen. Tai sitten, olisiko jollakulla tietoa mistä voisi lähteä metsästämään tällaisia vanhojen aikakausilehtien mainoksia. Tämä mainos on julkaistu vuosina 1956 - 1959 välisen aikana.

Lue lisää

Ei nyt ihan kuvailemaasi, mutta mainos kuitenkin.
ota suoraan yhteyttä niin laitan kuvaa tulemaan.
[email protected]

Miten olisi Ranskan- ja Amerikan-pastillit? Niin ja sitten Alku-karkit. Tikku-nekkujakin saa edelleen sekä apteekin salmiakkia, tosin ei jauheena. Eikös niitä Englantilaisia lakujakin saa vielä? En tosin muista täsmä-nimeä.
Hopeatoffeeta löytyy ja Mon Cheri konvehteja sekä Budapest-suklaata ja Wiener-nougat:ia

Hugo-ohjelma on tuttu (saisi tulla takaisin), mutta karkit eivät. Kuvailehan namusia tarkemmin, josko rupeaisi iskemään kipinää.

Namutäti kirjoitti:

Hugo-ohjelma on tuttu (saisi tulla takaisin), mutta karkit eivät. Kuvailehan namusia tarkemmin, josko rupeaisi iskemään kipinää.

Vaaleansinisehkössä pussissa jossa oli Hugon kuva. Karkit oli Hugon pään muotosia (raakaa?xD) erivärisiä (mm. violletteja, keltaisia, punaisia?) hedelmämakeisia:) nam.

ChaChaChaaaa kirjoitti:

Vaaleansinisehkössä pussissa jossa oli Hugon kuva. Karkit oli Hugon pään muotosia (raakaa?xD) erivärisiä (mm. violletteja, keltaisia, punaisia?) hedelmämakeisia:) nam.

Kun mainitsit pussin värin, niin jollakin tavoin mieleeni palautuu hailakka kuva siitä. En varmaankaan ole koskaan maistanut Hugo-namuja, ja kuvauksesi perusteella olen jäänyt paljosta vaille.

Oliko siinä jokin sellainen "mäntäsysteemi", jota liikuttelemalla sai syntymään ääntä?

Namutäti kirjoitti:

Oliko siinä jokin sellainen "mäntäsysteemi", jota liikuttelemalla sai syntymään ääntä?

...muistan kuin eilispäivän.

Namutäti kirjoitti:

Oliko siinä jokin sellainen "mäntäsysteemi", jota liikuttelemalla sai syntymään ääntä?

Muistan nuo soivat mäntäpillilliset Melodypopit (kasaritikkareita olivat).
Itse yritin muistella mikä kotimainen valmistaja teki keltaisessa kääreessä ollutta riisisuklaata.
Ei nimittäin ole kaakkoissuomen kaupoissa enää vastaan tullut (jotain hemmetin SunRice tavaraa joka ei vastaa sitä parempaa...)

muo musisoivat tikkarit? kirjoitti:

Muistan nuo soivat mäntäpillilliset Melodypopit (kasaritikkareita olivat).
Itse yritin muistella mikä kotimainen valmistaja teki keltaisessa kääreessä ollutta riisisuklaata.
Ei nimittäin ole kaakkoissuomen kaupoissa enää vastaan tullut (jotain hemmetin SunRice tavaraa joka ei vastaa sitä parempaa...)

Lue lisää

Riisisuklaa tosiaan on heikentynyt vuosien kuluessa. Muistelen lämmöllä joensuulaisen karamellikauppa Pastillin irrallaan myymiä riisisuklaapatukoita. Nämä nykyiset veltot sanonkomitämuistuttavat risukasat ovat niistä kaukana.

muo musisoivat tikkarit? kirjoitti:

Muistan nuo soivat mäntäpillilliset Melodypopit (kasaritikkareita olivat).
Itse yritin muistella mikä kotimainen valmistaja teki keltaisessa kääreessä ollutta riisisuklaata.
Ei nimittäin ole kaakkoissuomen kaupoissa enää vastaan tullut (jotain hemmetin SunRice tavaraa joka ei vastaa sitä parempaa...)

Lue lisää

Saman riisisuklaan valmistajaa minäkin mietin, voisi sitten ahdistella jatkamaan tuotantoa.:)
kertokaa ihmiset jos tiedätte että kysesitä riisisuklaata saa vielä jostain!!

Namutäti kirjoitti:

Oliko siinä jokin sellainen "mäntäsysteemi", jota liikuttelemalla sai syntymään ääntä?

Sulo-,Senior,Teho-,Teno-,Figarol-,Kalifax-pastillit? Entä muistaako kukaan Salta -aakkosia, samanlaisia kuin aakkoset, mutta keltaisessa pussissa.Olivat suolaisempia. Entä moukkutikkarit joissa tikuissa oli liikennemerkkejä. Entäpä Pingo salmiakki. Shake purkat...ei hitsi näitä hyviä oli kyllä paljon. Entä Pur-Kar purkka-karkki, oli kuin lisi pieniä kiviä pureskellut.

Käsitääkseni ainakin Brunberg tekee vieläkin riisisuklaata ja näyttäisi olevan keltaisessa paperissa.

Black Pete oli herkkujen herkku! Sellaisen kun osti, niin saipa pitkään nautiskella. Mihinkähän lienee sekin hyvä hävinnyt.

Hitto ku sais noita Patu-pötkyjä. Musta pötky. Kovaa salmiakkia. Sillä salmiakkijauhoa. Läpinäkyvässä muovikuoressa. Oon joskus jopa nähny unta noista! NYYH! Ku sais vielä!

Tästä oli ärrällä myös hedelmäversio, muistaakseni pinkki laatta jonka sisällä oli kirpeä valkoinen? jauhe. Ja nimihän on totaalisen hukassa…

Salmiakki pez-karkit oli pop, ja tietysti joku hullunkurinen pez-kone oli in

Millaisia karkkeja nämä olivat? Muistan tuon tuotemerkin ainoastaan kivikovista, suorakaiteen muotoisista kermakarkeista, joissa oli kullanvärinen päällysfolio (ja sinisistä, jotka maistuivat mintulle).

pippi kirjoitti:

Salmiakki pez-karkit oli pop, ja tietysti joku hullunkurinen pez-kone oli in

Piparminttu ja monimaku ovat tuttuja, mutta en muista salmiakkia. Ne koneet olivat veikeitä.

Namutäti kirjoitti:

Millaisia karkkeja nämä olivat? Muistan tuon tuotemerkin ainoastaan kivikovista, suorakaiteen muotoisista kermakarkeista, joissa oli kullanvärinen päällysfolio (ja sinisistä, jotka maistuivat mintulle).

Lue lisää

Omaat ällistyttävän tarkkoja muistikuvia karamelleista. Erittäin kiinnostavaa luettavaa, mm. koska itse olen havainnut erityisesti(?) karamellimuistojen oheen niittautuneen joitakin poikkeuksellisen teräviä muistikuvia varhaisesta lapsuudesta.

Namutäti kirjoitti:

Millaisia karkkeja nämä olivat? Muistan tuon tuotemerkin ainoastaan kivikovista, suorakaiteen muotoisista kermakarkeista, joissa oli kullanvärinen päällysfolio (ja sinisistä, jotka maistuivat mintulle).

Lue lisää

Alkupuolen viestistä:

>Samoin olivat myös colan makuiset neliskanttiset >tikkarit, joiden nimen ja valmistajan olen jo >unohtanut.

Ikiaikainen suosikkini, olisikohan ollut Halvan (oliko sillä pyöreä tuotemerkki, jossa kameleita?)

Entä mikäs niiden suklaapäällysteisten päärynä/vadelma/mansikkavaahto(?)täytteisten patukoiden nimi mahtoi olla? Mitoiltaan sellaisia n.10x2x1cm. 70-luvun puolivälin paikkeilla ainakin.

SynkMaster kirjoitti:

Alkupuolen viestistä:

>Samoin olivat myös colan makuiset neliskanttiset >tikkarit, joiden nimen ja valmistajan olen jo >unohtanut.

Ikiaikainen suosikkini, olisikohan ollut Halvan (oliko sillä pyöreä tuotemerkki, jossa kameleita?)

Entä mikäs niiden suklaapäällysteisten päärynä/vadelma/mansikkavaahto(?)täytteisten patukoiden nimi mahtoi olla? Mitoiltaan sellaisia n.10x2x1cm. 70-luvun puolivälin paikkeilla ainakin.

Lue lisää

se täyte olikin. Vähän kuin Julioissa jne.

SynkMaster kirjoitti:

Alkupuolen viestistä:

>Samoin olivat myös colan makuiset neliskanttiset >tikkarit, joiden nimen ja valmistajan olen jo >unohtanut.

Ikiaikainen suosikkini, olisikohan ollut Halvan (oliko sillä pyöreä tuotemerkki, jossa kameleita?)

Entä mikäs niiden suklaapäällysteisten päärynä/vadelma/mansikkavaahto(?)täytteisten patukoiden nimi mahtoi olla? Mitoiltaan sellaisia n.10x2x1cm. 70-luvun puolivälin paikkeilla ainakin.

Lue lisää

Kiitos! Halvanhan ne tikkarit olivat, niin kuin tuo tuotemerkki kameleineenkin.

Kuvailemasi patukat tuntuvat tutuilta. Taisivat olla Chymoksen valmistamia. Nimeä en muista, mutta oliko mahdollisesti niin, että kääreessä luki vain ytimekkäästi "Päärynä", "Mansikka" ja "Vadelma"? Toisin sanoen mitään varsinaista nimeä ei olisi ollutkaan.

Käärepaperit olivat muistaakseni kaksikerroksisisa eli alla folio ja päällä muovi. Muovin toinen pää oli joko tumma tai sitten se folio näkyi, ja toinen pää oli vaaleanvihreä (päärynä), kirkas punainen (mansikka) ja hieman tummempi punainen (vadelma). Malliltaan patukat muistuttivat nykyistä Jimiä tai DaCapoa. Olisiko ollut näin?

SynkMaster kirjoitti:

Omaat ällistyttävän tarkkoja muistikuvia karamelleista. Erittäin kiinnostavaa luettavaa, mm. koska itse olen havainnut erityisesti(?) karamellimuistojen oheen niittautuneen joitakin poikkeuksellisen teräviä muistikuvia varhaisesta lapsuudesta.

Lue lisää

Olen huomannut, että jotkut makeiset tai muisto niistä tuo samanaikaisesti jonkin mielikuvan esimerkiksi henkilöstä, paikasta tai tapahtumasta. Edesmennyt ukkini piti kovasti Pandan soikeista aniskaramelleista, niistä joissa oli valkoinen paperi ja siihen painettu vaaleanpunaisella pienellä fontilla SOK. Jos jostakin syystä saan päähäni mielikuvan joko ukistani tai noista karamelleista, niin ukki yhdistyy karamelleihin ja karamellit ukkiin. Irrallista muistikuvaa ei ole.

Samalla tavalla puhe Pandan ns. Lasten suklaa -nimisestä levystä johtaa ajatukset Kittilän Sirkan leirintäalueelle aikaan ennen Leviä, soputelttaan ja kauniiseen kesäpäivään sekä leirintäaluetta hoitaneeseen vanhempaan naiseen, jonka hauska h-murre teki vaikutuksen 5-vuotiaaseen.

Namutäti kirjoitti:

Kiitos! Halvanhan ne tikkarit olivat, niin kuin tuo tuotemerkki kameleineenkin.

Kuvailemasi patukat tuntuvat tutuilta. Taisivat olla Chymoksen valmistamia. Nimeä en muista, mutta oliko mahdollisesti niin, että kääreessä luki vain ytimekkäästi "Päärynä", "Mansikka" ja "Vadelma"? Toisin sanoen mitään varsinaista nimeä ei olisi ollutkaan.

Käärepaperit olivat muistaakseni kaksikerroksisisa eli alla folio ja päällä muovi. Muovin toinen pää oli joko tumma tai sitten se folio näkyi, ja toinen pää oli vaaleanvihreä (päärynä), kirkas punainen (mansikka) ja hieman tummempi punainen (vadelma). Malliltaan patukat muistuttivat nykyistä Jimiä tai DaCapoa. Olisiko ollut näin?

Lue lisää

Voisi melkein luulla, että par'aikaa katselet niitä käärepapereita lähietäisyydeltä! Kyllä kuvaus sopii todella hyvin muistikuviini. Kääreissä taisi olla myös päärynän ja vadelman kuva/kuvia.

Siinä seiskyytluvun puolivälissä perhepäivähoidossa ollessani tätini osti noita aina joskus läheisestä valintamyymälästä. Aika vähän siitä ajasta muuten muistaa, mutta noihin tilanteisiin todella on pysyvämmin kiinnittynyt muistikuvia. Sinänsä en edes muista pidinkö noista niin valtavasti, mutta kiinnostavaa on, että tiedän kyllä muistavani noiden maunkin, vaikken saakaan sitä juuri nyt esiin. Tässä kai todentuu se fakta, että lapsen maailman muistikuviin ei aikuisena pääse kovin helposti käsiksi, koska lapsena se koko maailma on niin toinen ja arvottamiset jne. samoin (vaikka muistikuva itsessään saattaisikin olla periaatteessa aivan palautettavissa, hakujärjestelmä on niin vieras).

Noihin patukoihin liittyy mielessäni mm. jotenkin suhteettoman elävä muistikuva äänestä/tunnusta kun sitä puraisi.

Kun nyt pääsin vauhtiin, muistatko jotakin sellaista vaaleata, pyöristetyn sokeripalan näköistä purukumia sieltä samaiselta seiskyytluvulta, joka tuntui viileältä puraistessa ja nimi oli Judy tms. Ikuisiksi ajoiksi muistiini on tallentunut TV-mainos, jossa hurmaavasti hoilattiin jotenkin niin että Judy, yllätys uutuus, maista mua...! (heh). Sitä oli markkinoilla ehkä pari vuotta, eikä kukaan ole sitä kysyessäni muistanyt. Tuossakin muistikuva liittyy voimakkaasti sen tuntuun suussa, rakenteeseen.

SynkMaster kirjoitti:

Voisi melkein luulla, että par'aikaa katselet niitä käärepapereita lähietäisyydeltä! Kyllä kuvaus sopii todella hyvin muistikuviini. Kääreissä taisi olla myös päärynän ja vadelman kuva/kuvia.

Siinä seiskyytluvun puolivälissä perhepäivähoidossa ollessani tätini osti noita aina joskus läheisestä valintamyymälästä. Aika vähän siitä ajasta muuten muistaa, mutta noihin tilanteisiin todella on pysyvämmin kiinnittynyt muistikuvia. Sinänsä en edes muista pidinkö noista niin valtavasti, mutta kiinnostavaa on, että tiedän kyllä muistavani noiden maunkin, vaikken saakaan sitä juuri nyt esiin. Tässä kai todentuu se fakta, että lapsen maailman muistikuviin ei aikuisena pääse kovin helposti käsiksi, koska lapsena se koko maailma on niin toinen ja arvottamiset jne. samoin (vaikka muistikuva itsessään saattaisikin olla periaatteessa aivan palautettavissa, hakujärjestelmä on niin vieras).

Noihin patukoihin liittyy mielessäni mm. jotenkin suhteettoman elävä muistikuva äänestä/tunnusta kun sitä puraisi.

Kun nyt pääsin vauhtiin, muistatko jotakin sellaista vaaleata, pyöristetyn sokeripalan näköistä purukumia sieltä samaiselta seiskyytluvulta, joka tuntui viileältä puraistessa ja nimi oli Judy tms. Ikuisiksi ajoiksi muistiini on tallentunut TV-mainos, jossa hurmaavasti hoilattiin jotenkin niin että Judy, yllätys uutuus, maista mua...! (heh). Sitä oli markkinoilla ehkä pari vuotta, eikä kukaan ole sitä kysyessäni muistanyt. Tuossakin muistikuva liittyy voimakkaasti sen tuntuun suussa, rakenteeseen.

Lue lisää

Olisikohan tarkoittamasi purukumi ollut Juu-Tuu; kuulostaa hieman Judylta. Siinä oli jotakin kirkasta hyytelömäistä, piparmintun makuista mössöä sisällä. Pakkaus oli sininen, palat olivat yksittäispakattuja ja lappeellaan. Pakkauksen pituus oli ehkä 10 cm. Tuntuisiko tutulta?

Namutäti kirjoitti:

Olisikohan tarkoittamasi purukumi ollut Juu-Tuu; kuulostaa hieman Judylta. Siinä oli jotakin kirkasta hyytelömäistä, piparmintun makuista mössöä sisällä. Pakkaus oli sininen, palat olivat yksittäispakattuja ja lappeellaan. Pakkauksen pituus oli ehkä 10 cm. Tuntuisiko tutulta?

Lue lisää

Mitään varmaa muistikuvaa ei ole nimestäkään. Ja mainoksen viisukin saattoi tosiaan hyvin olla #zjuutuu# yllätys uutuus... ja siinä jokin pomppiva vaalea possu tms. (heh). Sisälmys varmaankin täytti kuvailemasi mössön tunnusmerkistön, tosin maku kyllä sitten oli vain hyvällä tahdolla tunnistettavissa piparmintuksi :-) Outoahan se oli, muttei minusta pahaa; ymmärrän kyllä ettei se ilmeisesti myynyt. Viileä tuntu on jäänyt poikkeuksellisena mieleeni. Yksittäispakkaamisen olin unohtanut ja lappeellaan olon (et siis tarkoita leveimmät pinnat vastakkain). Pakkauksen väri oli mielestäni sinertävän "vetinen", ei vahva sininen, ehkä alumiinifoliota päissä (taidan säveltää). Maistoin niitä tosiaan ehkä kerran tai korkeintaan kahdesti noin 5-6-vuotiaana, onhan siitä jo käytännössä 30v (huh).

SynkMaster kirjoitti:

Mitään varmaa muistikuvaa ei ole nimestäkään. Ja mainoksen viisukin saattoi tosiaan hyvin olla #zjuutuu# yllätys uutuus... ja siinä jokin pomppiva vaalea possu tms. (heh). Sisälmys varmaankin täytti kuvailemasi mössön tunnusmerkistön, tosin maku kyllä sitten oli vain hyvällä tahdolla tunnistettavissa piparmintuksi :-) Outoahan se oli, muttei minusta pahaa; ymmärrän kyllä ettei se ilmeisesti myynyt. Viileä tuntu on jäänyt poikkeuksellisena mieleeni. Yksittäispakkaamisen olin unohtanut ja lappeellaan olon (et siis tarkoita leveimmät pinnat vastakkain). Pakkauksen väri oli mielestäni sinertävän "vetinen", ei vahva sininen, ehkä alumiinifoliota päissä (taidan säveltää). Maistoin niitä tosiaan ehkä kerran tai korkeintaan kahdesti noin 5-6-vuotiaana, onhan siitä jo käytännössä 30v (huh).

Lue lisää

Pomppiva possu varmistaa, että kyse oli Juutuusta. Kamalaa, oikeasti... siis mainos ja tuote.

Namutäti kirjoitti:

Pomppiva possu varmistaa, että kyse oli Juutuusta. Kamalaa, oikeasti... siis mainos ja tuote.

Ei mitään verrattuna kaikkiin salmiakkijohdannaisiin. Se objektiivisista.

SynkMaster kirjoitti:

Alkupuolen viestistä:

>Samoin olivat myös colan makuiset neliskanttiset >tikkarit, joiden nimen ja valmistajan olen jo >unohtanut.

Ikiaikainen suosikkini, olisikohan ollut Halvan (oliko sillä pyöreä tuotemerkki, jossa kameleita?)

Entä mikäs niiden suklaapäällysteisten päärynä/vadelma/mansikkavaahto(?)täytteisten patukoiden nimi mahtoi olla? Mitoiltaan sellaisia n.10x2x1cm. 70-luvun puolivälin paikkeilla ainakin.

Lue lisää

Lollipop oli se tikkari.

Kuvailemasi rakeet tuntuvat jollakin tavoin tutuilta. Jos nyt oikein muistan, niitä myytiin pakkauksissa, joissa oli neljä pastillirasiaa muovikelmuun pakattuna. Nämä rakeet olivat jotakin pikkupanttereita tai jotain sinne päin, sillä askin kuvassa oli pantterin pentu. Väriltään ne olivat hailakan beigejä ja maku salmiakkivivahteinen. Muodoltaan pastillit muistuttivat Figaroleja. Olisiko ollut näin?

Namutäti kirjoitti:

Kuvailemasi rakeet tuntuvat jollakin tavoin tutuilta. Jos nyt oikein muistan, niitä myytiin pakkauksissa, joissa oli neljä pastillirasiaa muovikelmuun pakattuna. Nämä rakeet olivat jotakin pikkupanttereita tai jotain sinne päin, sillä askin kuvassa oli pantterin pentu. Väriltään ne olivat hailakan beigejä ja maku salmiakkivivahteinen. Muodoltaan pastillit muistuttivat Figaroleja. Olisiko ollut näin?

Lue lisää

Olisko nämä pyöreät vaaleat salmiakki"rakeet" niitä Kikka-karamelleja joista mainitsin tuolla aiemmassa viestissäni.Nimestä en kyllä ole aivan varma, mutta tuo Kikka vaan tulee vahvasti mieleen näiden karkkien yhteydessä.

minä kirjoitti:

Olisko nämä pyöreät vaaleat salmiakki"rakeet" niitä Kikka-karamelleja joista mainitsin tuolla aiemmassa viestissäni.Nimestä en kyllä ole aivan varma, mutta tuo Kikka vaan tulee vahvasti mieleen näiden karkkien yhteydessä.

Lue lisää

Muistatko yhtään, että kuka näitä Kikka-namuja valmisti ja suunnilleen milloin?

Namutäti kirjoitti:

Muistatko yhtään, että kuka näitä Kikka-namuja valmisti ja suunnilleen milloin?

Niitä oli ehkä 60-luvun lopussa tai ihan 70-luvun alussa.Muistan kyllä jotain vaaleita panttereitakin, mutta jonkinlainen "pakkomielle" on, että jotain Kikka-karkkejakin(pastillirasiassa) olisi ollut. Valmistajasta ei hajuakaan. Niitä myytiin kauppa-autossa, joka oli joko S-,tai E-liikkeen.Eipä näistä tiedoista nyt paljon taida apua olla.

Namutäti,olet muuten mahdoton virtuoosi muistamaan karkkeja.Hienoa!

minä kirjoitti:

Niitä oli ehkä 60-luvun lopussa tai ihan 70-luvun alussa.Muistan kyllä jotain vaaleita panttereitakin, mutta jonkinlainen "pakkomielle" on, että jotain Kikka-karkkejakin(pastillirasiassa) olisi ollut. Valmistajasta ei hajuakaan. Niitä myytiin kauppa-autossa, joka oli joko S-,tai E-liikkeen.Eipä näistä tiedoista nyt paljon taida apua olla.

Namutäti,olet muuten mahdoton virtuoosi muistamaan karkkeja.Hienoa!

Lue lisää

Kiitos kehuista!

Tuli vielä mieleen, että Panda valmisti joskus 70-luvulla KIRPO-merkkisiä karamellejä. Niitä oli vaikka minkälaisia, mutta ne olivat marjapohjaisia. Eivät siis noiden Kikkojen sukua.

Namutäti kirjoitti:

Kuvailemasi rakeet tuntuvat jollakin tavoin tutuilta. Jos nyt oikein muistan, niitä myytiin pakkauksissa, joissa oli neljä pastillirasiaa muovikelmuun pakattuna. Nämä rakeet olivat jotakin pikkupanttereita tai jotain sinne päin, sillä askin kuvassa oli pantterin pentu. Väriltään ne olivat hailakan beigejä ja maku salmiakkivivahteinen. Muodoltaan pastillit muistuttivat Figaroleja. Olisiko ollut näin?

Lue lisää

Muistan syöneeni ko. pastilleja päiväkoti-iässä (73, 74), mutta en sittemmin. Jäin kyllä kaipaamaan. Maku oli hyvin vahvasti ammoniakkinen.

Namutäti kirjoitti:

Kuvailemasi rakeet tuntuvat jollakin tavoin tutuilta. Jos nyt oikein muistan, niitä myytiin pakkauksissa, joissa oli neljä pastillirasiaa muovikelmuun pakattuna. Nämä rakeet olivat jotakin pikkupanttereita tai jotain sinne päin, sillä askin kuvassa oli pantterin pentu. Väriltään ne olivat hailakan beigejä ja maku salmiakkivivahteinen. Muodoltaan pastillit muistuttivat Figaroleja. Olisiko ollut näin?

Lue lisää

Pantteri-rakeet 70-luvulta: Maku oli uniikki. Hävisivät kuin pieru Saharaan. Ei mitään tekemistä nykyisen (pahan) salmiakin kanssa. Maksaisin 10 egee rasiasta, jäin kaipaamaan...

Chymos valmisti konvehteja ainakin vielä 80-luvun alussa ja toki myös aikaisemmin. Chymos taitaa olla Marianne-karamellien alkuperäinen valmistaja.

Hellaksen suklaita oli vielä 80-luvun alussa. Muun muassa Ruususuklaa tuntuu olevan useammalla vielä mielessä. Ruususuklaassa oli useita erimakuisia täytteitä. Hellas valmisti toki muitakin suklaita, mutta ehkä tämä Ruusu on muistetuin.

Suklaapaperit ja varsinkin konvehtirasiat olivat tosiaankin paljon kauniimpia aikaisemmin, eikä suklaa ollut samanlaista bulkkitavaraa kuin tänä päivänä. Suklaakonvehdin saaminen oli todella kova juttu vielä 70-luvulla, ja harva lapsi sellaista itselleen sai.

Konvehtirasioissa saattoi olla jopa kohokuvioita ja silkkirusetteja somisteena. Niitä kaipaisin takaisin.

Olivatko Pandan anispastillit noin 2 cm mittaisia ja valkoiseen käärepaperiin kiedottuja? Käärepaperissa oli pastillinvärisellä musteella painettu hyvin pienellä melkein vieri viereen SOK? Muistelen näitä todella lämmöllä.

Kiitos vihjeestä, pitääpä lähteä etsimään Makeidonin aniksia!

Pandalta muistan yhden sekoituspussin ja sen nimi taisi olla Kesäsekoitus. Se sisälsi kaikenlaisia paperikääreisiä täytekaramelleja, ja oli muistaakseni markkinoilla 70-luvun loppupuolella. Pussi oli aika kookas sen ajan makeispussiksi, painoiko peräti puoli kiloa.

Pandan tehtaanmyymälässä pitää lähteä käymään! Kunpa Panda palauttaisi Pongot tuotantoon. Niitä ei ole näkynyt 60 - 70-lukujen taitteen jälkeen.

Pianissimo kuulostaa tutulta. Muistatko yhtään minkä näköisessä pakkauksessa ne olivat?

Namutäti kirjoitti:

Pianissimo kuulostaa tutulta. Muistatko yhtään minkä näköisessä pakkauksessa ne olivat?

...sininen pakkaus vähän kuin budapestit!

leipuri kirjoitti:

...sininen pakkaus vähän kuin budapestit!

No nyt tuntuu jo tutulta! Pianissimot olivat varmaan markkinoilla joskus 90-luvulla eli eivät ole sen vanhempia. Olivat saman muotoisiakin kuin Budapestit, sellaisia matalia kuutioita.

Mainitsemasi Pastirolit taisivat olla uudempaa tuotantoa kuin ne, jotka minulle putkahtivat mieleen. Makuja olivat mm. anis, piparminttu ja terva. Muistaanko kukaan lisää?

ja muistaako joku sellasia pastilleja joissa kova vaalea kuori ja sisällä suklaata.muistaakseni punaisessa rasiassa.80-luvun lopulla?

?????????? kirjoitti:

ja muistaako joku sellasia pastilleja joissa kova vaalea kuori ja sisällä suklaata.muistaakseni punaisessa rasiassa.80-luvun lopulla?

70-luvulla myytiin Kolmen metrin lakritsa -nimistä lakua, joka oli kirkkaaseen muoviin pakattu, keltaiset tekstit ja sisällä kolme noin metrin mittaista lakua. Valmistajaa en enää muista.

Nuo kuvailemasi pastillit eivät tunnu tutuilta. Kuvailehan tarkemmin, muistatko yhtään rasian yksityiskohtia.

Namutäti kirjoitti:

70-luvulla myytiin Kolmen metrin lakritsa -nimistä lakua, joka oli kirkkaaseen muoviin pakattu, keltaiset tekstit ja sisällä kolme noin metrin mittaista lakua. Valmistajaa en enää muista.

Nuo kuvailemasi pastillit eivät tunnu tutuilta. Kuvailehan tarkemmin, muistatko yhtään rasian yksityiskohtia.

Lue lisää

Onhan sitä kaikkea tullut mussutettua koko pienen ikänsä. Lasso-nauha oli kaikkea muuta kuin hyvää. Vaan pieniä hedelmätyynykarkkeja värikkäissä metallipaperikääreissä muistelen kaiholla. Onneksi nykyisin on kaupan yhtä maukkaita ja pieniä irtokarkkeja. Kuinka tärkeää maun kannalta on karkin oikea koko.

Noita kahta en muista, mutta 70-luvulla oli kova juttu lakkakääretorttu. Siinä oli sokerikakkupinta ja sisällä jäätelöä ja lakkahilloa. Paulig taisi valmistaa. Pakkaus oli lieriön muotoinen. Herkkua!

Namutäti kirjoitti:

Noita kahta en muista, mutta 70-luvulla oli kova juttu lakkakääretorttu. Siinä oli sokerikakkupinta ja sisällä jäätelöä ja lakkahilloa. Paulig taisi valmistaa. Pakkaus oli lieriön muotoinen. Herkkua!

Lue lisää

mikä oli sen karkkiaskin nimi jossa oli jäänmurtajan kuva,muistaakseni vihreitä ja väkeviä

ikävä kirjoitti:

mikä oli sen karkkiaskin nimi jossa oli jäänmurtajan kuva,muistaakseni vihreitä ja väkeviä

EIkös jotkut Vicksin kurkkupastillit olleet väkeviä ja vihreitä? Olisiko ollut jääkarhuakin kuvassa ja myyty pussissa? Saattaa vieläkin löytyä karkkihyllystä (en toki ole huomannut katsoa), joten kokeile ovatko samoja.

Tuo oranssissa kääreessä ollut salmiakkitanko oli nimeltään Black Pete ja sitä sai vain R-kiskalta...

Lukaisin ketjun läpi ja jotain tuli mieleeni:

Sitä mukaa kun vanhenee, niin väistämättä unohtaa monia karkkeja ja suklaita, joita tuli syötyä. Löydän vanhoista vhs-nauhoista vanhoja mainoskatkoja ja siellä tulee vastaan karkkeja, joita en todellakaan muista. Sitten jotkut toiset todella tuovat vahvoja muistoja mieleen, ja joissakin en enää muista karkin nimeä. Black Pete -karkkia kaipailen joskus, se oli minulle semmoinen hyvä pahan makuinen karkki, erityisesti jäi mieleeni telkkarimainos, jossa oli hyvän näköisiä tyttöjä ja kuminpärstänaamariin sonnustautunut mies pelotteli heitä (... siis jokin pedofilia-alluusio?)

Inhottavaa että niin moni karkki on kadonnut mutta myös muuttanut nimeä ja muotoa. Ja mitä en voi käsittää ja hyväksyä on nykymeininkin, että sotketaan makuja, tehdään "cross-overeita", esim. nämä lontooraesininen-suklaat tai dominoversiot.

Lienee jo tullut aiemmin kysyttyä, mutta tykkäsin yhdestä patukasta, joka oli ilmeisesti Hellaksen tekemä. Maxi-Tuplan rinnakkainen eli kaksi mantelirouhesuklaapäällysteistä palasta "pahvikiskolla", palojen sisällä valkoista jotain (vaniljanougatmassaa?) ja sen ja suklaapäällysteen välissä ohut marmeladikerros, mansikkaa kai. En muista nimeä, ja katosi muistaaksni 1980-luvun puoliväliin mennessä, ainakin muistaakseni viimeisen kerran söin niitä vuonna 1983 tai 1984.

Tuplat maistuivat paljon paremmilta kun ne oli kääritty paperiin ja paras tupla oli pienin tupla. King-size -tupla ei maistu samalta, ehkä koska suuremman kokoisena se on kypsynyt erilailla tai koska siinä on vähemmän mantelirouhetta pinnalla.

Ja sitten nämä retroilut, esim. Fami, Susu, Marimint... en usko, että ne maistuvat samalta kuin silloin aikoinaan, valmistusmenetelmät ja aineet ovat kuitenkin hiukan erilaiset kuin silloin ennen.

söötsaakker kirjoitti:

Lukaisin ketjun läpi ja jotain tuli mieleeni:

Sitä mukaa kun vanhenee, niin väistämättä unohtaa monia karkkeja ja suklaita, joita tuli syötyä. Löydän vanhoista vhs-nauhoista vanhoja mainoskatkoja ja siellä tulee vastaan karkkeja, joita en todellakaan muista. Sitten jotkut toiset todella tuovat vahvoja muistoja mieleen, ja joissakin en enää muista karkin nimeä. Black Pete -karkkia kaipailen joskus, se oli minulle semmoinen hyvä pahan makuinen karkki, erityisesti jäi mieleeni telkkarimainos, jossa oli hyvän näköisiä tyttöjä ja kuminpärstänaamariin sonnustautunut mies pelotteli heitä (... siis jokin pedofilia-alluusio?)

Inhottavaa että niin moni karkki on kadonnut mutta myös muuttanut nimeä ja muotoa. Ja mitä en voi käsittää ja hyväksyä on nykymeininkin, että sotketaan makuja, tehdään "cross-overeita", esim. nämä lontooraesininen-suklaat tai dominoversiot.

Lienee jo tullut aiemmin kysyttyä, mutta tykkäsin yhdestä patukasta, joka oli ilmeisesti Hellaksen tekemä. Maxi-Tuplan rinnakkainen eli kaksi mantelirouhesuklaapäällysteistä palasta "pahvikiskolla", palojen sisällä valkoista jotain (vaniljanougatmassaa?) ja sen ja suklaapäällysteen välissä ohut marmeladikerros, mansikkaa kai. En muista nimeä, ja katosi muistaaksni 1980-luvun puoliväliin mennessä, ainakin muistaakseni viimeisen kerran söin niitä vuonna 1983 tai 1984.

Tuplat maistuivat paljon paremmilta kun ne oli kääritty paperiin ja paras tupla oli pienin tupla. King-size -tupla ei maistu samalta, ehkä koska suuremman kokoisena se on kypsynyt erilailla tai koska siinä on vähemmän mantelirouhetta pinnalla.

Ja sitten nämä retroilut, esim. Fami, Susu, Marimint... en usko, että ne maistuvat samalta kuin silloin aikoinaan, valmistusmenetelmät ja aineet ovat kuitenkin hiukan erilaiset kuin silloin ennen.

Lue lisää

mieleen tulee ihanat bella keksit(pehmea cappucinon makuinen),muffeli,milkkis suklaajuoma,aurinkojaffa,aku ankka jaffa,suklaapopkornit,fanny suklaavanukas(valtava purkki)nasse seta(?) jaatelo purkalla,banaanilaivat,paremman makuinen edam,gilda jaatelo,pupu tupuna mansikka tofee(nam),kaikki kerailytarra purkat,disney karkki sakki,kankkarankka aski.voi ku sais takas kaikka!!!

söötsaakker kirjoitti:

Lukaisin ketjun läpi ja jotain tuli mieleeni:

Sitä mukaa kun vanhenee, niin väistämättä unohtaa monia karkkeja ja suklaita, joita tuli syötyä. Löydän vanhoista vhs-nauhoista vanhoja mainoskatkoja ja siellä tulee vastaan karkkeja, joita en todellakaan muista. Sitten jotkut toiset todella tuovat vahvoja muistoja mieleen, ja joissakin en enää muista karkin nimeä. Black Pete -karkkia kaipailen joskus, se oli minulle semmoinen hyvä pahan makuinen karkki, erityisesti jäi mieleeni telkkarimainos, jossa oli hyvän näköisiä tyttöjä ja kuminpärstänaamariin sonnustautunut mies pelotteli heitä (... siis jokin pedofilia-alluusio?)

Inhottavaa että niin moni karkki on kadonnut mutta myös muuttanut nimeä ja muotoa. Ja mitä en voi käsittää ja hyväksyä on nykymeininkin, että sotketaan makuja, tehdään "cross-overeita", esim. nämä lontooraesininen-suklaat tai dominoversiot.

Lienee jo tullut aiemmin kysyttyä, mutta tykkäsin yhdestä patukasta, joka oli ilmeisesti Hellaksen tekemä. Maxi-Tuplan rinnakkainen eli kaksi mantelirouhesuklaapäällysteistä palasta "pahvikiskolla", palojen sisällä valkoista jotain (vaniljanougatmassaa?) ja sen ja suklaapäällysteen välissä ohut marmeladikerros, mansikkaa kai. En muista nimeä, ja katosi muistaaksni 1980-luvun puoliväliin mennessä, ainakin muistaakseni viimeisen kerran söin niitä vuonna 1983 tai 1984.

Tuplat maistuivat paljon paremmilta kun ne oli kääritty paperiin ja paras tupla oli pienin tupla. King-size -tupla ei maistu samalta, ehkä koska suuremman kokoisena se on kypsynyt erilailla tai koska siinä on vähemmän mantelirouhetta pinnalla.

Ja sitten nämä retroilut, esim. Fami, Susu, Marimint... en usko, että ne maistuvat samalta kuin silloin aikoinaan, valmistusmenetelmät ja aineet ovat kuitenkin hiukan erilaiset kuin silloin ennen.

Lue lisää

Olisko ollut ZOOM patukka?

Lakritsa kuulostaa tutulta, mutta nimi ei. Saman tyyppisiä lakuja myydään nykyisin irrallaan erilaisissa markkinatapahtumissa. Ne tosin ovat ns. metrilakua.

Sama Namutäti kirjoitti:

Lakritsa kuulostaa tutulta, mutta nimi ei. Saman tyyppisiä lakuja myydään nykyisin irrallaan erilaisissa markkinatapahtumissa. Ne tosin ovat ns. metrilakua.

Vaikka tämä ei ihan oikea palsta olekaan, kysyn silti että muistaako kukaan Spiderman-limonadia? Join tätä hirveästi nuorempana, mutten millään saa päähäni minkä makuista tämä sininenvärinen limsa oli. Olisi mukavaa, jos joku osaisi hiukan makua kuvailla :)

erh kirjoitti:

Vaikka tämä ei ihan oikea palsta olekaan, kysyn silti että muistaako kukaan Spiderman-limonadia? Join tätä hirveästi nuorempana, mutten millään saa päähäni minkä makuista tämä sininenvärinen limsa oli. Olisi mukavaa, jos joku osaisi hiukan makua kuvailla :)

Lue lisää

Spiderman-limua tuli joskus pienenä kioskilta ostettua. Maku oli muistaakseni joku erikoinen (mahtoiko johtua väriaineesta?), ehkäpä marjainen. Mielestäni ei ainakaan mikään mitä olisi voinut kuvata yhdellä maulla, kuten mansikka, tai vadelma, tai muu.

vinkkiä kirjoitti:

Spiderman-limua tuli joskus pienenä kioskilta ostettua. Maku oli muistaakseni joku erikoinen (mahtoiko johtua väriaineesta?), ehkäpä marjainen. Mielestäni ei ainakaan mikään mitä olisi voinut kuvata yhdellä maulla, kuten mansikka, tai vadelma, tai muu.

Lue lisää

Numerokarkit. Sellaiset hedelmäiset. Niissä oli ihan oma makunsa. Eikä niistä ole kuin parikymmentä vuotta...

vinkkiä kirjoitti:

Spiderman-limua tuli joskus pienenä kioskilta ostettua. Maku oli muistaakseni joku erikoinen (mahtoiko johtua väriaineesta?), ehkäpä marjainen. Mielestäni ei ainakaan mikään mitä olisi voinut kuvata yhdellä maulla, kuten mansikka, tai vadelma, tai muu.

Lue lisää

OT, mutta:

Spidermanin maku oli muistaakseni hyvin keinotekoinen, esanssinen, ehkä sitruspohjainen. Olin tosin jo kasvanut noista limonadeista "ulos".

Itse kaipaan Lapin Kullan Polarita-limonadeja; mustaa, punaista ja vihreää... Onko limppareille (Sitruunasooda, Perry, Haifa, Italia jne.) omaa ketjua?

Onkohan Kouvolan laku, Makulaku, mikälie, joka myy tuollaisia? Toki siis metrilakuna, mutta kaupoista löytyy käsittääkseni pussitettuinakin - ainakin kaupassa pussitettuina ja valmiiksi punnittuina.

toiselta foorumilta löysin tällaisten jädejen etsiskelijän:
"Muistaako kukaan niitä jäätelöitä jotka oli vaaleensinisessä pussissa ja niitä oli jotain jalkoja, käsiä ja naamoja?? ja mainoksessa sanottiin "ei sula käteen"
eli saattoi tosiaan olla tuollaisiakin. Olisi kiva, jos joku muistas. ;)

anskunamun kirjoitti:

toiselta foorumilta löysin tällaisten jädejen etsiskelijän:
"Muistaako kukaan niitä jäätelöitä jotka oli vaaleensinisessä pussissa ja niitä oli jotain jalkoja, käsiä ja naamoja?? ja mainoksessa sanottiin "ei sula käteen"
eli saattoi tosiaan olla tuollaisiakin. Olisi kiva, jos joku muistas. ;)

Lue lisää

Onko näitä herkkuja mahdollista saada enää markkinoille? Joitakin karkkimakuja on tullut takaisin esim. Fami. Itku tulee kun kaipaa niin noita vanhoja herkkuja. Itse kaipaan eniten hopeatoffeeta, aku limpparia, isoja kirsikka tikkareita, pieniä neliö toffeita, remmejä (niitä sai salmiakin, kolan, mansikan ja omenan makuisena), fanta shokataa, pieniä syötäviä jäätelökarkkeja ja monia muita. Miksi pitää niitä tuoda markkinoille jos ne kuitenkin vedetään pois. Nykyajan karkit eivät ole mitään verrattuna noihin entisajan herkkuihin.

anskunamun kirjoitti:

toiselta foorumilta löysin tällaisten jädejen etsiskelijän:
"Muistaako kukaan niitä jäätelöitä jotka oli vaaleensinisessä pussissa ja niitä oli jotain jalkoja, käsiä ja naamoja?? ja mainoksessa sanottiin "ei sula käteen"
eli saattoi tosiaan olla tuollaisiakin. Olisi kiva, jos joku muistas. ;)

Lue lisää

Kyseisten mehujäiden nimi oli Cool Bits ja valmistaja oli GB Glace. Kuva löytyy seuraavasta osoitteesta: http://www.gb.se/nostalgi_show_card.html?1996

Pakko osallistua tähän kleskusteluun, on sn verran usein tullut mietittyä, mitä kaikkea ihanaa oli kymmeniä vuosia sitten myynnissä.

- Lola-suklaapatukka
- Siesta-suklaa-patukka
- Chigago-purkka. Vaaleanpunainen oli ehdottomasti paras, mutta myöhemmin tuli myyntiin myös keltainen (sitruuna) ja sininen (piparminttu)
- Puffeli tuli jossain vaiheessa (70-luvun alussa?) Suffelin rinnalle
- Toffee-karkki-aski (samoihin aikoihin myynnissä, kuin Musta Rudolf)

- 70-luvulla tuli erilaisia jäätelöitä, mm. Jolla, mikä oli vohvelikorissa.
- 60-luvulla oli saatavana myös "kahvinpapuja". En tiedä, oliko ne pakattu pussiin vai laatikkoon (luultavasti pussiin). Kun pavun puri rikki, sisällä oli ihanaa nestemäistä suklaanmakuista ainetta.
Mummo aina tarjoili niitä hänen luonaan kyläillessäni.. ne oli ihania....

Voi apua! Mainitsitkin ne R-Kioskin TDK:t ja My Little Pony -karkkirasiat. Että voikin iskeä nostalginen olo. Yksi 80-luvun alkupuolen suklaa, jonka nimeä en muista, tulee vielä mieleen. Se muistutti ulkoisesti jollain tapaa nykyisiä Ritter Sport -suklaita, mutta maku oli sellainen vähän tryffeli- tai kahvimainen. Siitä tulee niin Ivalon-mummo mieleen :).

Jäätelöistä kaipaan eniten Super-jäätelöitä. Suklaa oli NIIN hyvää, samoin lakritsa. Voi niitä hyviä aikoja

Ps. Oliko Puffeli sellainen enemmänkin makea välipala: ruskea pötkö, jonka sisällä oli hilloa tai marmeladia? Sitä muistan syöneeni pienenä, kun olin kipeänä.

Vuosimallia -77 kirjoitti:

Voi apua! Mainitsitkin ne R-Kioskin TDK:t ja My Little Pony -karkkirasiat. Että voikin iskeä nostalginen olo. Yksi 80-luvun alkupuolen suklaa, jonka nimeä en muista, tulee vielä mieleen. Se muistutti ulkoisesti jollain tapaa nykyisiä Ritter Sport -suklaita, mutta maku oli sellainen vähän tryffeli- tai kahvimainen. Siitä tulee niin Ivalon-mummo mieleen :).

Jäätelöistä kaipaan eniten Super-jäätelöitä. Suklaa oli NIIN hyvää, samoin lakritsa. Voi niitä hyviä aikoja

Ps. Oliko Puffeli sellainen enemmänkin makea välipala: ruskea pötkö, jonka sisällä oli hilloa tai marmeladia? Sitä muistan syöneeni pienenä, kun olin kipeänä.

Lue lisää

Puffelit olivat samanlaisia kuin Suffelit, mutta niissä oli pieniä värillisiä "helmiä" päällä. Muistaako kukaan Raikas-karkkeja? Ostin niitä myymäläautosta. Karkit olivat karkkiaskissa ja ne olivat mustia pastillin mallisia. Tosi hyviä!

Puffeli maistui muistaakseni mansikalta, ja oli näitä pieniä "helmiä" päällä, muuten oli kuin suffeli.

muistaako joku mikä oli jäätelöpuikon nimi jota minä ainakin ostin 80-luvulla aina kesäisin jäätelökioskilta.siis valkoinen jäätelöpuikko muistaakseni kermajäätelöä,jossa oli sellainen joku "kerros"päällä ja vaaleansininen käärepaperi?

"Toinen siellä myyty tuote oli sellainen puolikkaan popcornpussin kokoinen pussi, jossa oli jotain pieniä maisseja, jotka oli värjätty erilaisin karkkivärein. Ei siis popcornia vaan ikäänkuin jotain paahdettua riisiä. Voi veljet että niitäkin olis syönyt vaikka kuinka paljon."

Minä muistan samaiset herkut, kun mummollani oli niitä aina kaapissa. Tämä oli joskus 80-luvulla kun olin pieni. Toinen ehdoton herkku olivat pienet punaiset mansikkarakeet, joissa oli punainen kovahko päällys ja pehmeä valkoinen sisus. Niitä käytettiin usein kakunkoristeena. Voi kun näitä joskus vielä saisi..

goldy kirjoitti:

"Toinen siellä myyty tuote oli sellainen puolikkaan popcornpussin kokoinen pussi, jossa oli jotain pieniä maisseja, jotka oli värjätty erilaisin karkkivärein. Ei siis popcornia vaan ikäänkuin jotain paahdettua riisiä. Voi veljet että niitäkin olis syönyt vaikka kuinka paljon."

Minä muistan samaiset herkut, kun mummollani oli niitä aina kaapissa. Tämä oli joskus 80-luvulla kun olin pieni. Toinen ehdoton herkku olivat pienet punaiset mansikkarakeet, joissa oli punainen kovahko päällys ja pehmeä valkoinen sisus. Niitä käytettiin usein kakunkoristeena. Voi kun näitä joskus vielä saisi..

Lue lisää

Vuosia sitten saimme purkillisen mansikkarakeita Apu-lehden kylkiäisenä ja karamellien tuoksu ja maku oli yhtä esanssinen kuin 1970-luvulla. Nostalginen kokemus.

KYLLÄ! Mässä yx takaisin! Mihin lie nekin kadonneet...

parasta! kirjoitti:

KYLLÄ! Mässä yx takaisin! Mihin lie nekin kadonneet...

Patu-pötkystä (kova salmiakkipötky ja sisällä salmiakkijauhoa) jo kerroin. Dracula-tikkari jäänyt myös mieleen. Aika iso salmiakkitikkari. Noita ku sais!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

35v ukko kirjoitti:

Patu-pötkystä (kova salmiakkipötky ja sisällä salmiakkijauhoa) jo kerroin. Dracula-tikkari jäänyt myös mieleen. Aika iso salmiakkitikkari. Noita ku sais!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Lue lisää

Laivalla ja joissakin kaupoissa oli joskus 90-luvun lopulla kait vielä ruskeita turkinpippureita keltaisessa pussissa. Nykyään vain siinä moniväriturkinpippuripussissa.

Sais olla vielä pelkästään niitä ruskeita turkkareita keltaisessa pussissa!

Zoom ja Bansku-patukka olivat parasta herkkua.

http://82.197.24.107/Kuvahaut/Kuvat/SuuretKuvat/S11347/S_11347_000058.jpg

Taitaa riippua, kenen irtarihyllyllä käyt. Noita taitaa olla pari eri hyllyntoimittajaa ja osa tarjoaa eri tuottajan tekeleitä. Lisäksi tietysti on valikoimaeroja (kauppa saa kai itse valita mitä valikoimasta tarjoaa).

Siesta oli hyvää ja näppärän peini herkku. Kuka valmisti tätä patukkaa?

Patua en muista, mutta ainakin joitain nykyisiä jauheita ja karkkeja on myyty Tsaukki taukkeina ja ties millä nimillä. Kannattaa tarkistaa ovatko samoja, koska valmistaja saattaa olla sama.

oli aikalailla saman kokoisia kuin ne Patu-salmiakkipötkyt??

Muistatteko sellaisen neliskanttisen vohvelikeksin, jonka mukana sai pienen satu-vihkosen? Niitä keksejä tuli ostettua muutamia kertoja pelkästään niiden satuvihkosten vuoksi. Olikohan keksissä suklaa kuorrutus(?)

Minä muistan. Olisiko täyte ollut jonkinlaista kookosmössöä. Se oli vähän sellaista rakeista.

Juuri kirjoitinkin, että muistaako kukaan Rix-Raxit. Lasten keksimä mainos niille oli: ota rix-rax niin paska tulee yks kaks. 😂

Halvan salmiakkijuhe neliskanttisessa, läpinäkyvässä pussissa. Mukana oli pilli, jolla herkku imettiin pussista suuhun. :)

Salmiakkipurkkatyyny , jonka kääreenä oli Aku Ankka -sarjakuva.

Muistan 80-luvulta nuo kahvipavut, olivat juurikin kuvailemasi kaltaisia ja TODELLA hyviä. Katosivat kai 90-luvulle tultaessa.
Omassa lapsuudessa just 80-luvulla Ritari Ässä oli kova juttu ja siitä oli tuollainen purkkatarra-juttu myöskin. Yksi purkkapala maksoi muistaakseni 50 penniä ja mukana tuli 3 tarrakuvaa. Kuvat oli tärkeimmät, purkadta ei ollut väliä.
Ja sama juttu, harmitti kun jotain yhtä kuvaa tuli melki joka paketista ja jotain harvinaista ei näkynyt missään.
Olin onnessani, kun sain kuvia vaihtamalla yhden harvinaisuuden kokoelmaani, mikä on mulla vieläkin tallessa. Kokoelma siis, maksoin siitä harvinaisuudesta 20 muuta kuvaa🤗

Niin ja englanninlakritsitkin ovat huonontuneet tosi paljon, on mun suosikkini ollut pikkupojasta lähtien.
Leaf teki/tekee vielä suht ok tasoisia englanninlakuja.

Ei vastannut alkuperäistä..

Muistan tuon Stratoksen.
Oli jotenkin hiton kuivaa tm..

Fazerin kaupoista kadonneista herkuista voi laittaa tiedustelua tuonne: [email protected]

Ehkäpä palauttavat takaisin joitain kadonneita herkkuja 😊

Suffeli puffi crisp taitaa olla eri nimellä myynnissä nykyisin:

https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/nama-suomalaismakeiset-ovat-valtava-menestys-ruotsissa-syodaan-niin-paljon-etta-ei-pystyta-edes-tuottamaan/6749028

mutta muistelisin, että on ollut joskus kauan sitten tuolla Suffeli Puffi nimellä myynnissä 😊

Nykyään avec . Muistan toki tuon nuottiviivaston , muistaakseni mainos oli sijoitettu "Pariisiin" ja musiikki Chopinia .

Oli joku tuollainen, kun minulla on pikkuleipäohje, joissa sellainen ruskea suklainen karkki tulee siihen keskelle. Muistan erääseen tilaisuuteen tein ison satsin. Nimestä en ole aivan varma pitänee tarkistaa. Wieniläissuklaa nappeja nimeltään. Löysin sen käyttämäni ohjeen. Ei voi niitä enää tehdä, kun ei niitä suklaa karkkeja saa. Ohjeessa vieläpä oli taikinakin suklainen ja se karkki tuli siihen keskelle ennen paistoa.

Joo, itsekin meinasin lapsena tukehtua sellaiseen. Sen jälkeen mutsi pilkkoi ne aina veitsen kanssa pieniksi paloiksi, ennen kuin sain syödä niitä, pelästyi tietysti itsekin siitä pahasti.
Mut hyviä olivat.
Yks hävinnyt tuote on ne Pastirol-pastillit.

Ei mistään enää.