Telkkarista katsottuna auton vanteet näyttävät pyörivän joskus väärään suuntaan joka ilmeisesti johtuu siitä että kuva vaihtuu 24 kertaa sekunnissa, jonka johdosta peräkkäiset kuvat saavat joskus näyttämään että rengas pyörii väärään suuntaan, eikä näin?
Olen havainnut saman ilmiön myös itse ajaessani liikenteessä ja mietin mistä se silloin voi johtua. Voiko ilmiö johtua katuvaloista jotka toimivat 50 Hz taajuudella jolloin näkisin 50 peräkkäistä kuvaa sekunnissa myös elävässä elämässä?
Olen havainnut saman ilmiön myös itse ajaessani liikenteessä ja mietin mistä se silloin voi johtua. Voiko ilmiö johtua katuvaloista jotka toimivat 50 Hz taajuudella jolloin näkisin 50 peräkkäistä kuvaa sekunnissa myös elävässä elämässä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
eiköhän se johdu ihan ihmisen omasta fysiologiasta...
syytetään stroboskooppi-ilmiötä. Telkkarissa kuva
vaihtuu 25 kertaa sekunnissa, stroboskooppi-ilmiön
vähentämiseksi kahtena kenttänä eli 50 kertaa sekunnissa. Tämä siis PAL-systeemissä.
Välkkyvällä valolla eli stroboskoopilla voi katsoa vaikkapa sytytyksen ajoituksen moottorin tuulettajan hihnapyörältä.
Koska sähkövalon taajuus on 50Hz, niin se välkkyy taajuudella 100 1/s, koska positiivinen ja negatiivinen siniaallon osa aiheuttavat molemmat välähdyksen.
En tiedä? Vaikea sanoa, koska vaihtovirta on aaltoilevaa. Kun taas stroboskoopin valo on hyvin pulssimaista. Voimakas ja lyhytaikainen pulssi pysäyttää kuvan selkeästi paikalleen. En tiedä riittääkö tavallinen siniaalto pysäyttämään kuvan riittävässä määrin.
Toinen selitys ilmiölle voi olla, että alumiinivanteet heijastavat valoa katulyhdyistä aina kun ne osuvat sopivaan kulmaan silmäsi ja katuvalon suhteen. Koska ko. kulma on pieni, syntyy siitä stroboskoopin omainen välähdys. Eli stroboskooppina toimii alumiinivanteen peilaus katuvalosta.
??
aivan, tämä heijastuminen ei tullut mieleen. Voisi hyvinkin olla selitys ilmiölle.
Johtuu juurikin valoista. Luonnon valossa et näe ilmiötä (koska sitä ei tule). Ei tarvitse olla mitään aluvanteen heijastustakaan, jos kontrastiero on tarpeeksi suuri. Eli verrataan valon 1 ja 0. 0:lla ei valo pala, ja jos on tarpeeksi pimeää, et näe periaatteessa mitään. 1 valo palaa ja näet vanteen sen pienen hetken. Oikealla pyörintä nopeudella = 100 /s tai moni kerrannainen, näyttää pyörä olevan paikallaan.
Tämän takia sorvaamoissa käytetään kolmivaihe loisteputki valaistusta. Näillä valo ei ole periaatteessa koskaan pois päältä. Sorvatessa saattaa käydä hassusti poistaessasi sorvattua kappaletta, kun aivosi sanovat ettei se pyöri vaikka pyöriikin.
Näin on, loiste- ja muissa kaasupurkauslampuissa valo sammuu ja syttyy vaihtovirran taajuuden mukaisesti ja syntyy tuo mainitu stroboskooppi ilmiö.
Sen voi todeta helposti kun menee seisomaan hämärässä tai pimeässä katulampun valopiiriin ja heilauttaa nopeasti kättä vaakatasossa. Käsi näkyy ikään kuin yksittäisinä kuvina ja niin kuin se nytkähtäisi aina pienen matkan kerrallaan. Samaa ilimiötä ei näe päivänvalossa eikä esim hekulampun valossa (niissä hehkulanka ei ehdi jäähtyä hehkumattomaksi virran olessa nollana).
Joo..toi on mielenkiintoinen juttu...Saman olen huomannut myös, vaikka pyöritettäessä hyrrää....johtuuko tämäkin juuri samaisesta jutusta liittyen valolähteen "pyyhkäisytaajuudesta"?...