minulla on kolme lasta, kaksi poikaa 11v ja 14v ja tytär on nyt 8-vuotias.
Molemmat pojat on pienestä pitäen ollut mukanani yleisurheilukentillä ja se on varmasti yksi syy miksi he ovat itsekin ajautuneet harrastamaan kyseistä lajia. Itsekin harrastan yleisurheilua ja niin myös mieheni.
Tytärkin on melko usein ollut kentillä mukana ja suorittanut lajeja hyvin, mutta ei kuitenkaan harrasta yleisurheilua vaan balettia. Baletin tytär aloitti 6-vuotiaana ja nyt hän lopetti koska paras ystävä lopetti. Nyt tytär haluaisi aloittaa rytmisen voimistelun, mutta vaan siksi että hänen paras ystävä aloittaa. Itse haluaisin että tytär alottaisi yleisurheilun, mutta tytön mielestä se on poikien laji. Sen kuitenkin tietää, että voimistelussa tyttö ei kauan ole. Mitä mieltä olette siitä, että voinko laittaa tyttöä yleisurheiluseuraan vaikka hän itse haluaisi alottaa rytmisen voimistelun koska kaverikin alottaa? Asiallisia vastauksia, kiitos. =)
Molemmat pojat on pienestä pitäen ollut mukanani yleisurheilukentillä ja se on varmasti yksi syy miksi he ovat itsekin ajautuneet harrastamaan kyseistä lajia. Itsekin harrastan yleisurheilua ja niin myös mieheni.
Tytärkin on melko usein ollut kentillä mukana ja suorittanut lajeja hyvin, mutta ei kuitenkaan harrasta yleisurheilua vaan balettia. Baletin tytär aloitti 6-vuotiaana ja nyt hän lopetti koska paras ystävä lopetti. Nyt tytär haluaisi aloittaa rytmisen voimistelun, mutta vaan siksi että hänen paras ystävä aloittaa. Itse haluaisin että tytär alottaisi yleisurheilun, mutta tytön mielestä se on poikien laji. Sen kuitenkin tietää, että voimistelussa tyttö ei kauan ole. Mitä mieltä olette siitä, että voinko laittaa tyttöä yleisurheiluseuraan vaikka hän itse haluaisi alottaa rytmisen voimistelun koska kaverikin alottaa? Asiallisia vastauksia, kiitos. =)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tee tyttösi kanssa sopimus, että hän saa kokeilla tätä voimistelua, mutta tulee sitten kokeilemaan yleisurheilua ensi kesänä,jolloin ikääkin on jo 9. Jos kilpailette, hän pääsee silloin kisoissakin "parempaan" sarjaan (sarjajaot tietänetkin; 7,9,11...) Ja jos menestystä kisoissa tulee, se innostaa aina niihin uudelleen.
Nythän on yu tältä kaudelta ohi, hallikisoja ja joku kerran viikossa oleva yu-kerho ehkä löytyy.
Tuon ikäisillä niitä varsinaisia harjoituksia ei ole paljon, max kerran viikossa, kummassakaan lajissa. Ja jos hän talven harrastaa rytmistä voimistelua, se vain tukee mitä tahansa lajia, myös yu:a.
En näe mitään syytä miksi tyttösi ei voisi kokeilla molempia ja vielä yhtä aikaa, sillä kuvittelisin rytmisen voimistelun painottuvan talviaikaan ja jäävän kesätauolle kun yu-koulut ym alkavat. Ja kuten jo sanoin, monipuolisuus lajeissa vain tukee harrastamista. Varsinkin voimistelu antaa hyvän pohjan mille tahansa lajille.
Varoituksen sana kuitenkin: olette selvästi yu-perhe. Älkää "kouliko" noin nuorta liikaa esim kentillä liiallisilla tekniikkaharjoituksilla. Se voi kyllästyttää ennen pitkää. Ja niiden aika on sitten myöhemmin, kun oma innostus on löytynyt.
ei kannata,lasta ei saa pakottaa mihinkään urheiluun vaan antaa sen käydä ja katsoa. kun lapselle tulee ikää niin kyllä se sieltä oman lajin löytää1lapset tahtoo olla semmoisia et jos hyvä ystävä lopettaa niin lopetan myös minä. mutta anna ajan kulua1kyllä se sydän vie sinne mitä urheilua haluaa harrastaa
Kiitos vastauksista ja hyvät syksynjatkot teille!
Ehdottomasti kannattaa seurata sitä lapsen parasta kaveria hänen harrastuksiinsa. Ja kun hän pian keksii, ettei halua urheilla, vaan ratsastaa hevosella, niin toki sitten vain ratsastelemaan. Antaa lapsen päättää, kyllä lapsi tietää!
Itsellä on erittäin omakohtaista kokemusta vastahakoisen lapsen viemisestä urheiluun. Välillä aina kyllästyttiin ja haluttiin vaihtaa lajeja. Mutta itse pidin pääni ja lapsi ei lopettanut yleisurheilua, vaikka olisi joskus halunnutkin balettiin, judoon, kuvioluisteluun, ym... kaikkia hän sai kokeilla, mutta yleisurheilua hän ei lopettanut, vaikka joskus kyllästyikin. Tällä hetkellä hän on piirimme kärkeä pikamatkoilla ja kolmiloikassa, pituuskin sujuu kohtuullisesti. Itse on monet kerrat kiittänyt, kun pidin pääni ja vein harjoituksiin ja kilpailuihin väliin vastentahtoisestikin. Huom. Hän siis välillä lähti vastentahtoisesti, ei olisi jaksanut, halusi "vapaapäiviä"... mutta aina kun hänet paikan päälle sai, osallistui innokkaasti. Nyt on kaikki muu hömppä siis jäänyt, hän vain yleisurheilee, nauttii siitä, on hyvä siinä ja taitaa olla jo elämäntapakin.
Niin, sarkasmi on vaikea laji...