Miksi aineella on tietynlainen väri?
Aineen väri
eerik
6848
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eri värit johtuvat siitä, että eri aineet heijastavat eri lailla pinnalle tulevan valon eri aallonpituuksia. Eri aineilla heijastus vaihtelee hyvinkin paljon riippuen siitä, millaiset ovat aineen elektroneiden tilat.
Toki siitä on vielä pitkä matka itse väriaistimukseen, johon tarvitaan silmän verkkokalvon soluja, joilla on vaihtelevat herkkyydet tietyille aallonpituuskaistoille. Lisäksi näköjärjestelmän solut muokkaavat signaalia ennenkuin se pääsee aivoihin asti.
Eli: väriaistimus on seurausta eri aineiden erilaisesta heijastuksesta, kohteen valaisusta, ja havaitsijasta.
Kiitos tyhentävästä vastauksesta.
Yleensä värit ei johdu heijastuksista vaan sironnasta eli aineen pinnalla oleva atomi absorboi fotonin ja atomi virittyy korkeampaan energia tilaan. Kun viritys tila purkautuu niin atomi lähettää fotonin, jonka energia määrää värin.(ts. aallonpituus)
Heijastus on fotonien elastista sirontaa. Värin määräävät yhdessä sekä absorptio että emissio, koska havaittava spektri koostuu absorboitumattomista, heijastuneista fotoneista että emittoituneista fotoneista.
Onko olemassa ainetta, johon osuu punaista valoa, heijastaa takaisin sinistä valoa? Tai tosinpäin?
Voiko aine siis absorptoida fotoneita eri aallonpituuksilta kuin emittoida niitä?
Kyllä tällaisia aineita on, esimerkisi fluoresoivat aineet.
Esimerkiksi yksi tapa valmistaa valkoisen valon LEDejä on valmistaa sinistä valoa emittoiva LED ja päällystää se fluoresoivalla aineella, joka absorboi osan tuosta sinisestä valosta ja emittoi sitten keltaista ja näiden kahden värin summana valo näyttää enemmän tai vähemmän valkoiselta.
Samoin esimerkiksi eräät kiteiset aineet voivat säteillä valoa puolet lyhyemmällä aallonpituudella kuin mitä niihin osuu. Tällaista ns. toisen harmonisen generointia käytetään mm. eräissä lasereissa, joiden aallonpituus on 1064 nm (infrapuna) ja kyseinen kide muuttaa osan energiasta vihreäksi valoksi (543 nm).
Muistakin esimerkkejä löytyy...