Laitetaan muutama mäntytukki isoon alipainekammio/uuniin. Kammio on niin iso, että tukit täyttävät vain pienen osan tilavuudesta. Imetään ilmat 1/5-1/100 osa paineeseen. Laitetaan ehkä loppuilmaan argonia, typpeä ja/tai hiilidioksidia sen verran ettei happi riitä reaktioihin.
Sitten kun alkaa kuumentaa niin missä lämpötiloissa alkaa tapahtua mitäkin? Jossain vaiheessa tulee sitä kaasua mikä tekee nuotioon liekit. Mitä se on? Sitten kun kaasua on tullut riittävästi tietylle paineelle, niin myös jotain nestettä voisi arvella tulevan kammion pohjalle. Tarpeeksi korkeassa lämpötilassa mikään neste ei pysy nesteenä vaikka paine olisi mikä. Jossain lämpötilassa kaikki molekyylitkin hajoavat, mutta tämän kammion seinät eivät ehkä kestäisi sitä, jos se edes olisi kannattavaa.
Bensan ja muiden hiilivetyjen valmistuksen kannalta on olennaisinta missä suhteissa siinä kammiossa on eri alkuaineita ja kemikaaleja(molekyylejä). Jäljelläoleva O2 ehtii ehkä yhtyä vedeksi, hiilen oksideiksi ja typen oksideiksi, mutta se ei ole merkittävä määrä. Suurin osa kaasusta ja ehkä nesteestä on entistä puuta ja kammion seiniin kohdistuu valtava paine.
Valistunut arvaukseni on, että kammiossa on metaania, butaania, propaania, vetyä, bensan osia, dieselin osia ja kerosiinin osia, hyödyttömien aineiden lisäksi?
Sitten kun alkaa kuumentaa niin missä lämpötiloissa alkaa tapahtua mitäkin? Jossain vaiheessa tulee sitä kaasua mikä tekee nuotioon liekit. Mitä se on? Sitten kun kaasua on tullut riittävästi tietylle paineelle, niin myös jotain nestettä voisi arvella tulevan kammion pohjalle. Tarpeeksi korkeassa lämpötilassa mikään neste ei pysy nesteenä vaikka paine olisi mikä. Jossain lämpötilassa kaikki molekyylitkin hajoavat, mutta tämän kammion seinät eivät ehkä kestäisi sitä, jos se edes olisi kannattavaa.
Bensan ja muiden hiilivetyjen valmistuksen kannalta on olennaisinta missä suhteissa siinä kammiossa on eri alkuaineita ja kemikaaleja(molekyylejä). Jäljelläoleva O2 ehtii ehkä yhtyä vedeksi, hiilen oksideiksi ja typen oksideiksi, mutta se ei ole merkittävä määrä. Suurin osa kaasusta ja ehkä nesteestä on entistä puuta ja kammion seiniin kohdistuu valtava paine.
Valistunut arvaukseni on, että kammiossa on metaania, butaania, propaania, vetyä, bensan osia, dieselin osia ja kerosiinin osia, hyödyttömien aineiden lisäksi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
poistuu puusta vesi. Tämänjälkeen puu alkaa hajota,
jolloin syntyy metanolia, etikkahappoa, aromaattisia
hiilivetyjä kuten naftaleenia ja antraseenia ym.
Suoraketjuisia hiilivetyjä ei synny kovin paljon,
joten bensiinin raaka-aineeksi puu ei oikein käy.
Tavallisesti retortista lasketaan kuivatislaus-
tuotteita sitä mukaa, kuin niitä syntyy, joten
pytyssä on ilmakehän paine.
Olisi tietysti mielenkiintoista kokeilla
hiiltämistä
painennalaisena. Luulen tosin, että ylimääräistä
vetyä ei ole niin paljon, että se riittäisi
pilkkomaan aromaatit.
"Luulen tosin, että ylimääräistä
vetyä ei ole niin paljon, että se riittäisi
pilkkomaan aromaatit"
Jos ilma on imetty 1/5-1/100 osaan, niin mitä jos laittaisi loppuilmaan vetyä, metaania ja/tai nestekaasua? Nestekaasu on nykyisen bensanjalostuksen sivutuote ja en tiedä miten hyvin kysyntä vastaa tarjontaa nyt ja tulevaisuudessa. Jos metaani tai vety laitettaisiin puolibiobensan tekoon, niin ei tarvittaisi niin paljon hankalaa uutta infraa ja autotekniikkaa mitä vetytalous ja metaanin käyttö vaatisivat. Myös energiaa voisi säästyä.
Se olisi kai sitten puolisynteettistä bensaa tai puolibiobensaa. Tai puolibiodieseliä tai puolibiokerosiiniä. Vetytalouden ja bioenergian risteytys.