Sana 'surreptitiously' -salakavalasti ym. -oli käännetty eräässä tv-ohjelmassa 'soreptisesti'.
Suomen kieli ei lienee tunne kyseistä sanaa.
Suomen kieli ei lienee tunne kyseistä sanaa.
surreptitious
soreptinen
17912
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
...mutta mitä tarkoittaa tämä ilmaus "ei lienee tunne"?
???
Suomea se ei ainakaan ole?
pyrkimys alleviivata puhujan ylätyyliä?
M.A. Numminen käytti kerran adjektiivia "vituperatiivinen" jostain häntä itseään koskevasta kielteisestä lausahduksesta. Ei sekään suomea ole, mutta huvittava juttu kyllä, ymmärrettävästä syystä.
Olen suskeptiivinen uskomaan noin.
Täällä
http://matta.hut.fi/matta/isom/tskhtml/funktio3.html puhutaan surjektioista reaalilukujoukkojen kymysyksessä ollen. Osaisikohan joku kertoa meille matemaatuneille matemaallikoille, kuinka määritellään surreaalilukujoukkojen surjektio?
Olisikohan "surrepetitively" sitten "varkain toistuvasti" tai "uusitusti salakavaltaen?
>Sana 'surreptitiously' -salakavalasti ym. -oli
>käännetty eräässä tv-ohjelmassa 'soreptisesti'.
Tuohan [IMO] lähenee melkoisesti *soroppia* ! En tiedä minkä tiimoilta soroptimistiklubilaiset tapaavat yleensä kokoontua, mutta uskoisin, että *soroppia* kuluu siellä useampikin kupillinen; "kupillinen hyvää soroppia piristää pilvistäkin päivää"?
Onkohan "klubin" nimi sittenkin johdettu tuosta soropista?...
???
On lienee johdettu sororiteettiperiaatteesta, tuo soroptimistien nimi. Sorority principle saattaisi olla englanniksi?
Minä kun olen tällainen optimistin ja skeptikon välimuoto, niin minua sopii pitää skeptimistinä tai optikkona, ihan miten kukakin tykkää!
Rakkaalla lapsella monta nimeä: sumppi, nessi, mokka, borkka, tsufe, petroli (Intissä)...etc
Täällä Helsingin luoteisnurkassa, minun vaatimattomassa työkammiossani, juodaan falskia pressoa. Raaka-aineena Paulig Espresso Originale 100 % Fresh Roast Ground Coffee (Ground - maankamarakahviako lienee? :o) ja keitältimenä halpa matalapaineinen Krupsautuskone Made in Switzerland. Kyllä silläkin liemellä silmät auki pysyvät, vaikka kahvitalebaanibaristat halveksivasti tuhahtelisivatkin ja olisivat baariinsa vailla 9 baarin paineella hönkivää La Pavonia tai Francis Francisia ja siihen Illya!
Oli minulla joskus työhuoneellani tavan keitinkin, mutta sen sortin sumpit väljähtyivät käytön puutteeseen ja heitin masiinankin pois nurkista.
Kotona taas toisin päin: siellä on samanmerkkinen krupsauttelija kaksikkomallisena: presso- ja suodatinkone integroitu yhteen pakettiin. Pressopuoli käytössä tuskin koskaan, kun aamuisin juodaan vain suodatin-Pressaa (tummapaahtoisena) ja illalla useimmiten teetä.
Soroppia/siirappia/sokuria/hunajata ei sitten minun kahviini saa tunkea - ei Pressaan eikä pressoon! Juomattahan jää, jos on eksynyt imeläkiveä sekaan jaloa juomaa saastuttamaan!
Aikoinaan Costa Ricassa pidin kortteeria paikallisen perheen vuokrahuoneessa. Keittiössä suodatettin aamukahvit kangaspussin läpi, joka se taas riippui ilmeisesti veistotunnilla nikkaroidussa puukehikossa.
Ei siis suinkaan mitään Hi-Teckiä kahvin kotimaassa. Muuta hyvää siitä tuli- useampi mukillinen meni joka aamu korianterilla maustetun riisi-papu seoksen ja paistettujen kananmunien kanssa.
Sohvaperuna-atleetille on jäänyt mieleen tällainenkin starappi:
http://images.google.fi/images?svnum=10&hl=fi&lr=&q=chandra sturrup
Santran suu ei ole pahastikaan ruvella, mutta silti vain mieleen tulee edelleen eteläisen naapurin merellinen paikannimistö:
”Suurupi 1 ja Suurupi 2
Pakrissa majakkaseura sai rankkasateen niskaansa. Siirtyessämme Tallinnaan johtavaa sivutietä Suurupin majakoille sade jo laantui. Suurupi 1 ja rannassa sijaitseva pieni Suurupi 2 muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Suurupi 1 on Viron vanhimpia majakoita, rakennettu 1759.”
http://www.majakkaseura.fi/fin/retket/viron_majakat_elokuu_2003/
Ei se alkukantaisuus niin hirveän kaukana meistä suomalaisistakaan ole.
Jokusia vuosikymmeniä sitten kirkolliset viranhaltijatkin hommasivat itselleen leivänjatketta viljelemällä virkatalojensa maatilkkuja ja pitämällä kotieläintaloutta.
Olenpa kuullut väitettävän, että erään syrjäisen pitäjän kanttorilasta kuului jonain aamuna emännän kimakka huuto: "Äkkiä lapset pissalle, että sanko joutuu lypsylle!"
Kiannon Punaisessa viivassa Topi Romppainen tuo maalikyliltä hankien saartamaan tölliinsä tuliaisina kahvinpapuja. Ne jauhetaan pullolla pöytää vasten, ja kun juomaa vihdoin hörpätään tassilta niin on melkein kuin taivas aukeis...
En muista kuulleeni soroppi-sanaa ennen tätä keskustelua missään. Voisiko sen taustalla kummitella surrogaatti (engl. surrogate)? Korvike, vastike tjsp.
Olen itse syntynyt 1950-luvun puolella, joten ehtaa kahvia oli kaupoissa jo varhaislapsuudessani. "Kahvimyllyn väännänti" olikin pienelle miehelle mieluisaa puuhaa!
Olisiko kenelläkään selvikettä: erosivatko (kahvin) korvike ja vastike jotenkin toisistaan, kuten muistelen kuulleeni?
"Varjoissa honkien
on lottakanttiini;
sumppia keittävi
siell lotta Lunkreeni..."
Huviveneiden vessakoissa on pitänyt olla viimeistään kuluneena kesänä septitankit Käymelijätteiden laskemiselle vesistöihin on pantu stoppi oikein direktiivillä! Alusten on oltava liki hermeettisesti suljettuja muuallakin kuin Visuvedellä.
En minä niin aseptisesti tai antiseptisesti ole tuollaiseen varusteeseen ennenkään suhtautunut. Entisessä veneessäni oli integroitu istuin/septitankki-systeemi (= kemssa, Porta-Potti tms.) ja nykyisessä oli septitankki jo valmiina päätyessäni paatin omistajaksi.
Onkohan septisyydellä ja soreptisyydellä mitään tekemistä keskenään? Vai suhtautuako skeptisesti?
kyseleepi joutessansa: Miten salakavala elikko on salamanteri? Onko se surreptiili? Onko salamasanterien salapyydystys salakalastusta, salakavaliaisuutta vai salakavallusta?
Paljonko sisilisko kykenee hyppäämään seivästä? Löytyisiköhän vastaus täältä:
http://atene2004.coni.it/index.php?id=629
Olin jokseenkin päivälleen 5 vuotta sitten nautiskelemassa maïtaï-lasillista tämän kuvan esittämässä pytingissä:
http://www.svfelicity.com/images/journal/borabora/borayc1.jpg
Havahduin siihen, että olkapäälleni ja edelleen käsivarrelleni hyppäsi jokin elävä olento. Jatkoi siitä pöydälle. Kävi nuuhkimassa lasini jalkaa, mutta ei sentään käynyt "osille". Jonkin ajan kuluttua vilisti pitkin seinää lajitoverinsa kanssa.
Se oli gekko. Aika peto liikkumaan sileilläkin pinnoilla, olivatpa ne vaaka- tai pystysuoria. Paikalliset kuulemma arvostavat niiden esiintymistä taloissaan kovin - pitävät hyönteispopulaatiot kurissa!
Ei tuo minun kanssani tuttavuutta tehnyt gekko juuri sisiliskoa isompi ollut. John Hustonin filmissä Night of the Iguana (1963) saivat Lissu (Taylor) ja Riku (Burton) selviytyä PALJON isommista liskoksista!
Kysymys Lizardille: MIssäpä kirjassa löytyy Tyynenmeren saarilta uusi salamanterilaji?
En ole Tyynenmeren saarten liskontoihin pahemmin perehtynyt. Sen verran pidän varaani, että en tohdi astua Komodolle. Siellä on kuulemma niin kookkaita varaaneja/varaaneita, ettei minunkokoiseni äijä paljoa hampaissa painaisi!
Matkailuautojen ja -vaunujen harrastajissa puolestaan on kuulemma kanavaraaneja. Heidän ruokavaliostaan minulla ei ole havaintoa – syönevätkö kiltisti nötköttiä kuten me veneilijätkin?
Tammellahan on tainnut olla kokonainen kirjasarja (dekkareita?) nimellä Salamanteri-sarja. Tokkopa kysymäsi teos siitä kuitenkaan löytyy.
Saksassa olen bongannut moniaissa kaupungeissa Salamander-ketjun puoteja. En ole koskaan uskaltautunut sisään – tiedä vaikka olisivat antaneet minulle kenkää (ja minä heille muovirahaa)!
http://www.salamander.de/index.cgi?sid=893001630422&action=frontpage::startseite_flash
Ruokapuolen sanastonikkarikin näkyy salamanterin tuntevan. Itse en ole suurkeittiöihin päässyt kenkääni työntämään, joten tuon puolen merkitys ei minulle ollut entuudestaan tuttu.
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/s.html#salam
kohderyhmänä eli kuulijana alan asiantuntijat, vai oliko ohjelma tieteen popularisointia, jolloin latinalaisperäiset sanat pitäisi kääntää paremmin ymmärrettäviksi? Tieteellisessä tutkimuksessa ei voi käyttää arkisia sanoja, jotka olisivat koomisia tunteellisuudessaan - miten "bakteeri pujahti ovelasti paikalle".
Tiedettä laajemmalle yleisölle popularisoitaessa pitää kääntää vierasperäiset sanat ymmärrettäviksi, varsinkin kun tv-ohjelmassa ei voi (ilman nauhoitusta) palata takaisin tarkentamaan, mikä jokin outo sana oli. Kääntäjän tärkeimpiin periaatteisiin kuuluu, ei vain kohdekielen, vaan nimenomaan kohderyhmän huomioonottaminen. Myös äidinkielinen tieteellinen tutkimus pitää "kääntää", kun se esitellään maallikoille.
Jos tv-ohjelma on esim. lääketieteen opiskelijoiden opetusohjelma, silloin on latinalaisperäiset synonyymit paikallaan. Googlella löytyy sanan 'surreptitious' etymologiaa esim. Merriam-Websterin sanakirjasta.