Miksi se on helvetin kuustoista, eikä joku muu numero. Luin jostain että se johtuisi äänteellisistä syistä...
Vaiko onko numero kuuteentoista jokin järkevämpi tai epäjärkevämpi selitys?
Vaiko onko numero kuuteentoista jokin järkevämpi tai epäjärkevämpi selitys?
Vastaukset 13
Vanhimmat
jospa tulis ruottin sjuttonista? ja käännösvaiheessa vähän muutettu kun kuustoista kuulostaa paremmalle?
Finskivastine ruåtsalaiselle "voimasanalle" sjutton?
Sjutton också!
Nimimerkki "jävla.." taisi olla kanssani samoilla linjoilla. Hänen vastauksensa vain oli jäänyt jonnekin välipalvelinviidakkoon ja putkahti esiin vasta kun tuuppasin omani peliin. Se ei siis ollut näkyvissä silloin kun kirjoitin omiani.
suomi24:n tekniikka tökkii tämän tästäkin ja tuon tuostakin - jos kohta välillä toimiikin ihan ihmeteltävästi!
Se on noiden palvelimien kanssa tommosta...
--
Eikös muuten englannissa "sexton" olekin jonkin sortin kirkonmies?!...
:o)
Minkäpäs sortin mestarismies on Poju Suntio?
...vesikulkuneuvoihin - jos arv. nimim. nimimerkistä voisi jotakin päätellä? Olisiko ihan vanhankansan venemestari?
???
Taru Kolehmainen on käsitellyt aihetta Helsingin Sanomien Kieli-ikkuna -palstalla otsikolla Siitä viis 16.12.2003. Hän tulee samaan tulokseen kuin tänne jo vastanneet, eli suomen kuustoista tulee ruotsin sjutton-sanasta. Mukana on muitakin mielenkiintoisia lukuihin liittyviä sanontoja. Kieli-ikkunoita voi lukea Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla www.kotus.fi.
Suomalaiset aloittavat laskemisen nollasta, Ruotsalaiset suoraan ykkösestä. Ovat näppärästi aina yhden pykälän edellä.
Eikös muuten Ruotsissa puhelimen valintalevyssä olekin numerot järjestyksessä 0,1,2,3...8 ja 9, kun Suomessa vastaavat numerot ovat 1,2,3...9 ja 0!
Siispä ruotsalaiset ehkä sittenkin aloittavat laskemisen nollasta ja suomalaiset ykkösestä?
!!!
Missä enää näkee valintalevypuhelimia? Museoissa?
Suomessahan oli aiemmin kaukoliikenteen suuntanumeroissa muista maista poikkeava käytäntö: ne olivat täällä 9-alkuisia, muualla 0-alkuisia. Siitähän ei ole itse asiassa kauankaan, kun käytäntö muuttui! Alun toistakymmentä vuotta?
No, myönnetään, että minullakin on työpaikan WC:ssä sivupuhelin eli "paskapuhelin", joka on vielä Ericssonin valintalevyllistä 1970-luvun Dialog-mallia. Valintalevyllä ei siinä ole merkitystä, koska vastaan tuolla puhelimella vain tuleviin puheluihin jos satun olemaan pömpelissä istuksimassa.
Helsingin Puhelinyhdistyksellä (Elisan esi-isällä) oli vielä 1970-luvun lopulla (ehkä 1980-luvun puolellakin) kovat ukaasit, ettei verkkoon saanut kytkeä omia puhelinkojeita. Firmasta niitä ei myöskään saanut ostaa itselleen, vaan laitteet olivat yhtiön omaisuutta ja niistä piti maksaa (suolaista!) kuukausivuokraa. "Pimeitä puhelimia" oli satunnaisesti kaupan siellä täällä. Muistan ostaneeni tuon "paskapuhelimen" viskipullolla muutettuani 1979 kaksikerroksiseen asuntoon, jossa teki mieli sivupuhelinta yläkertaan!
LM Ericssonilla oli 1970-luvulla Kirkkonummen Jorvaksessa ISO tehdas, jossa väsättiin tuollaisia valintalevyllisiä Dialogeja kovaa kyytiä. Muistan käyneeni paikan päällä moista hommaa ihmettelemässäkin.
Niin ovat valintalevypuhelimetkin käyneet kovin vähiin ennenkuin kokonaan katoavat. Viimeisiä taisi olla Lennättimen yleisöpuhelinkopeissa (lieneekö niitäkään enää olemassa!). Myös puhelinkioskit ovat tainneet kadota.
Junissa ei ole enää vesipulloja ja pahvisia juomamukeja, niitä sellaisia, joista voi helposti askarrella vaikka paperilautasen tai -hatun avaamalla vekit :o)
Tuhkakupitkit ovat paljoudessaan poistuneet kodeista, samoin vierastupakat maalaispirttien pitkiltä penkeiltä...
Kun venttiä pelatessa on kädessä silmäluku 16, on vaikea päättää vieläkö vetää uuden kortin. silloin usein pääsee manaus "helvetin kuustoista".