Tunnen erään narsistin, jonka kaikki ystävyyssuhteet perustuvat siihen, että hän on tavallaan se vahvempi osapuoli siinä. Jos näin ei ole, niin hän pistää välit poikki ihan periaatteesta.
Sitten hän ei missään tapauksessa voi kertoa, miksi hän on suuttunut, vaan hän esittää katkeraa marttyyria. En ole tästä käyttäytymisestä yllättänyt, koska hän on pistänyt välit poikki myös monen muun tuntemani ihmisen kanssa. Se ei minua haittaa, että hän pisti välit poikki, vaan se, että hän käyttäytyy niin lapsellisesti, eikä edes yritä käyttäytyä asiallisesti, vaikka minä yrittäisin.
Että on todella mukava katsella tällaista käytöstä. En yhtään ihmettele, miksi monet ovat hänestä vieraantuneet. Hän on joko hirvittävän hyvä ystävä, muttei koskaan mitään muuta. Hänen on oltava ystävyyssuhteessa se, jolla on oikeus nälviä muita ja korostaa omaa muka-paremmuuttaan. Lisäksi hänellä on ollut kuulemma jotain psyykkisiä ongelmia.
Nyt kysyisin siis: Pitäisikö minun tässä jaksaa hymyillä ja käyttäytyä normaalisti, jos hän ei edes yritä samaa? Ongelma on se, että näen hänet pakostakin koulussa joka päivä, enkä jaksa katsella hänen k*rpänaamaansa, kun hän ei voi käyttäytyä normaalisti minun ollessa läsnä. Minua ei haittaa yhtään, vaikka välejä ei ole, mutta kyllä hän voisi edes yrittää käyttäytyä normaalisti. Sitten tämä tyttönen on vielä niin itseään täynnä ja kuvittelee olevansa niin hyvännäköinen, että oikein ärsyttää. Todellakaan en ole sitten kateellinen tälle henkilölle, jos joku haluaa vetää tästä sellaiset johtopäätökset, koska hän on todella ailahtelevanen ja tasapainoton.
Varmaan kaikki sanovat, että anna tuollaisen ihmisen olla, mutta kun tätä menoa on kauan katsellut, niin ei jaksa olla sanomatta mitään. Hän on kieltänyt erään minun entisen ystäväni pitämästä yhteyttä minuun, hän puhuu kaikkea paskaa selän takana, eikä hän voi sietää sitä, jos jollakin hänen läheisellä ystävällään on vaikka uusi seurustelusuhde, vaan hän pistää välit poikki, vedoten siihen, että hän on huolissaan tämän ystävän puolesta, että hän etenee liian nopeasti, vaikka pohjalta paistaa kuitenkin oma kateus ja katkeruus.
Kun se ongelma on juuri se suhtautuminen. Tiedän, että tällä ihmisellä on jotenkin kausittaista tämä hyvän ja pahan olon esiintyminen. Miten tällaisiin ihmisiin tulisi edes suhtautua?
Sitten hän ei missään tapauksessa voi kertoa, miksi hän on suuttunut, vaan hän esittää katkeraa marttyyria. En ole tästä käyttäytymisestä yllättänyt, koska hän on pistänyt välit poikki myös monen muun tuntemani ihmisen kanssa. Se ei minua haittaa, että hän pisti välit poikki, vaan se, että hän käyttäytyy niin lapsellisesti, eikä edes yritä käyttäytyä asiallisesti, vaikka minä yrittäisin.
Että on todella mukava katsella tällaista käytöstä. En yhtään ihmettele, miksi monet ovat hänestä vieraantuneet. Hän on joko hirvittävän hyvä ystävä, muttei koskaan mitään muuta. Hänen on oltava ystävyyssuhteessa se, jolla on oikeus nälviä muita ja korostaa omaa muka-paremmuuttaan. Lisäksi hänellä on ollut kuulemma jotain psyykkisiä ongelmia.
Nyt kysyisin siis: Pitäisikö minun tässä jaksaa hymyillä ja käyttäytyä normaalisti, jos hän ei edes yritä samaa? Ongelma on se, että näen hänet pakostakin koulussa joka päivä, enkä jaksa katsella hänen k*rpänaamaansa, kun hän ei voi käyttäytyä normaalisti minun ollessa läsnä. Minua ei haittaa yhtään, vaikka välejä ei ole, mutta kyllä hän voisi edes yrittää käyttäytyä normaalisti. Sitten tämä tyttönen on vielä niin itseään täynnä ja kuvittelee olevansa niin hyvännäköinen, että oikein ärsyttää. Todellakaan en ole sitten kateellinen tälle henkilölle, jos joku haluaa vetää tästä sellaiset johtopäätökset, koska hän on todella ailahtelevanen ja tasapainoton.
Varmaan kaikki sanovat, että anna tuollaisen ihmisen olla, mutta kun tätä menoa on kauan katsellut, niin ei jaksa olla sanomatta mitään. Hän on kieltänyt erään minun entisen ystäväni pitämästä yhteyttä minuun, hän puhuu kaikkea paskaa selän takana, eikä hän voi sietää sitä, jos jollakin hänen läheisellä ystävällään on vaikka uusi seurustelusuhde, vaan hän pistää välit poikki, vedoten siihen, että hän on huolissaan tämän ystävän puolesta, että hän etenee liian nopeasti, vaikka pohjalta paistaa kuitenkin oma kateus ja katkeruus.
Kun se ongelma on juuri se suhtautuminen. Tiedän, että tällä ihmisellä on jotenkin kausittaista tämä hyvän ja pahan olon esiintyminen. Miten tällaisiin ihmisiin tulisi edes suhtautua?
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Miten tällaisiin ihmisiin tulisi edes suhtautua?"
Antaa olla rauhassa, jos ei tule toimeen. Niinhän se on joka ihmisen kohdalla... Mitä turhia riitoja enää paisutella, kun on muitakin ihmisiä joille puhua!
tuohon ei taida olla muuta apua kuin se vanha vakiokeino, nimittäin "paksumman nahan" kasvattaminen. Siihen menee jonkin verran aikaa, eikä se sitten loppujen lopuksi kovin monia ongelmia ratkaise. Toisinaan se aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee. Minusta on vaikea suositella välinpitämättömyyttä ratkaisuksi mihinkään, mutta kyllä se toisinaan on ihan paikallaan. No joo, tästä tuli nyt tällainen. Ehkä ymmärrät mitä tarkoitan. Eli siis paskojakin juttuja täytyy joskus tehdä, ei siitä pääse mihinkään.
Voi valita näet seuransa. Tai sitten vaikka mielummin yksin kuin tuollaisen kanssa! (jos ei olisi muuta vaihtoehtoa)
Tuossa yläpuolella oli ihan hyviä neuvoja kaikki. Yksi vielä puuttui. Vaikka nämä ihmissuhde asiat tuntuvat tosi tärkeiltä ja ovatkin sitä, ja tuo ihmissuhdepohdiskelusi osoittaa sinun olevan sosiaalisesti herkkävaisotisen ihmisen. Se on hieno luonteen piirre, mutta vaatii myös kykyä joustaa niin itsensä kuin muidenkin suhteen.
Tärkein asia juuri nyt on opiskelu. Jos tämä ihmisuhdeprolematiikka alkaa ottaan ylivaltaa koko elämässä, on ihan hyvä suunnata oma mielenkiinto ihan muualle, johonkin mikä on tärkää, kivaa ja tuo aitoa mielihyvää.
"Tärkein asia juuri nyt on opiskelu"
Kelle oikein puhut?
hei
esimieheni on 100% narsisti, kertakaikkiaan sairas olento.
Mitään siitä ei hänestä heti ulospäin huomaa.
Mutta kun olen nähnyt, miten hän pelaa vallanhaluista peliään, on kuin pomon paikalla istuisi joku hämähäkki, joka kutoo verkkojaan ja kietoo ihmisiä omiin valhemaailmoihinsa.
Hänellä on sellainen palkitsemissysteemi ja oma 'hovi'
Jos joku ei suostu pelaamaan Hänen Peliään, hän alkaa puhua tästä ihmisestä valeita selän takana jne.
Mitään oikeaa empatiaa hän ei osaa tuntea. Hänen tunteensa ovat surkastuneita. Kaikki on vain sitä pelaamista ja laskelmointia.
Narsismista on tosi hyviä sivuja netissä, olet varmaan tutkinutkin.
Minun neuvoni sinulle on:
Pysy hänestä mahdollisimman kaukana. Oikeasti hänellä ei ole 'ystäviä'. On vain hyväksikäytettyjä.
Jos sinun on pakko olla hänen kanssaan tekemisissä, ole ystävällinen ja ehdottoman neutraali.
Älä Ikinä, Koskaan usko hänelle yhtään ainoaa henkilökohtaista asiaa itsestäsi tai elämästäsi. Hän käyttää sitä piakkoin aseena sinua vastaan.
tutustu narsismisivuihin ja pidä silmät auki, niin näet vielä enemmän kuin jo näet!