heikot

Simpanssi painaa mitä? 50 kg? Alle?

Joka tapauksessa painonnoston maailmanennätys alle 48 kg (naisten sarja) oli vähän aikaa sitten otsikoissa: 120 kg, tempaus. Siis 120 kg rautaa pään päällä suorin käsivarsin. Epäilen suuresti saako simpanssi 120 kiloa rautaa ilmaan. Meinaan ei semmoista mikään häkki pidättelisi. Ei ainakaan semmoinen, joissa niitä pidetään.

Tietenkin tempaus on tekniikka laji, mutta se vain osoittaa aivojen LISÄÄVÄN voimaa, ei vähentävän sitä. Mistä sitten johtuu harhakuva 'vahvemmista' simpansseista? Itse epäilisin syynä olevan puhdas hurjuus, ei niinkään voima. Simpanssi tulee päälle 110% adrenaliini raivolla suuttuessaan ja siinä menee äkkiä pupu pöksyyn minkä kokoiselta portsarilta hyvänsä.

Taitaa olla juuri päin vastoin. Ihminen kykenee puolustamaan itseään paremmin kuin yksikään muu eläin. Kiitos isojen aivojen. Lihaksia siihen ei juuri tarvita.

Turha tuhlata resursseja suuriin lihakissin kun riittää pienemmätkin lihakset ja tehokkaat aivot. Sen takia.

Tsekkaas keskusteluja alaspäin. Tästä tais olla juttua joku aika sitten.

Simpanssi on 4-7 kertaa vahvempi kuin keskivertomies.

Ihminen ei ole kehittynyt simpanssista....

"Miksi ihmiset ovat niin heikkoja?"

Fossiileita tutkimalla (lihasten kiinnityskohdat näkyvät) on päätelty kaikkien esi-isiemme ja lähisukulaisten olleen meitä vantterampia. Jopa Homo sapiensin varhaiset muodot olivat hieman meitä tanakampia.
Hyvällä syyllä voidaan olettaa älykkyyden kasvaneen myös koko ajan. Ainahan tuoreempi kulttuuri tuotti jotain hienompaa ja parempaa: tuli, työkalut, kalliomaalaukset, koriste-esineet. Noiden valmistamisen voidaan olettaa vaativan älykkyyttä. Mietä hienompia vermeitä, sitä älykkäämpi otus.

Mikäli Darwinia on uskominen, ja miksei olisi, niin parhaiten selviytymiskykyiset pääsevät paremmin pukille ja tuottavat enemmän jälkeläisiä.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että heikkoudesta tarvitsisi olla jotain hyötyä. Heikkous voi tulla aivan kuin vahingossa, jos joku toinen ominaisuus saa ylivallan selviytymisessä. Se voi tulla myös jonkun nurinpäin kääntyneen geenin sivuvaikutuksena, kytkytkauppana.


"Ihmiset eivät ole erityisen nopeita, me emme osaa lentää, ei ole oikeanlaisia kynsiä tai hampaita ja sitten vielä kunnon lihaksetkin puuttuvat. "

Kuulemma meillä on tuolla pääkopan sisällä jotain sellaista, missä olemme selvästi parhaita. Älykkyys. Älykkyys on kilpailukyky ja erikoistuminen siinä kuin mikä tahansa muukin.
(Kynnet ja hampaat muuten ovat hyvinkin oikeanlaiset meidän ravintoomme ja elämäämme; viisauden hampaat vain ovat vähän turhat.)


Miksi nuo toiset apinat sitten ovat voimakkaita: niiden elämäntapaan kuuluu puissa roikkuminen. Fyysisesti heikot tippuvat puusta eivätkä siksi pääse pukille.
Ihmiset eivät ole roikkuneet ammatikseen puissa muutamaan sataantuhanteen vuoteen. Mitä enemmän ihmisen älykkyys kehittyi, sitä vähemmän fyysisestä voimasta oli hyötyä myös muussa toiminnassa. Edes kivikauden tyyliin elävät kansat eivät mitenkään erityisesti tarvitse fyysistä voimaa. Hunajaa puuhun kiipeämään hakevat ihmisetkin pärjäävät loistavasti nykyisen voiman ja älykkyyden kombinaatiolla. Lisävoimasta ei olisi oleellista hyötyä suvunjatkamiselle.

Minusta tuntuu, että kysymys on yhtäaikaa kahdesta tekijästä.

1. Tavallinen sohvaperuna on heikko, ei "normaali" ihminen, esim painia harrastava. Silti ilmeisesti simpanssi on silti jonkinverran vahvempi.

2. Ihminen kehittyi kestävyystyyppiseksi. Ihmisen lihassyyt ovat ilmeisesti erilaisia kuin simpanssilla ja gorillalla läheisestä sukulaisuudestamme huolimatta. Kestävyyslajeissa ihminen onkin erittäin kilpailukykyinen verrattavissa oleviin lajeihin nähden.

En muista nyt mitään tarkkoja lukuja, mutta muistelisin kuulleeni, että ihmisen aivojen käyttöön kuluu yli 50% energiastamme.

http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L2.html

"Aivot ovat ruumiin suurin energian kuluttaja. Vaikka ihmisen aivojen paino on vain noin 2% kehon koko painosta, aivojen hapenkulutus (50 millilitraa puhdasta happea minuutissa) on 20% ihmisen koko happitarpeesta lepotilassa. Tämä valtava energian käyttö johtuu ilmeisesti Na-K-pumppujen toiminnasta. Aivojen hapentarve ei levon aikana pienene; onpa havaittu sen univaiheen aikana jopa lisääntyvän. Teknisiin laitteisiin verrattuna aivojen energiankulutus ei kuitenkaan ole suuri, vain noin 20 W, eli luokkaa yksi nW neuronia kohti. Jos ajatellaan yksinkertaistaen, että hermosolu laskee 1000 synaptisen potentiaalin summan keskimäärin 100 ms:n välein, voidaan arvioida, että yhden laskutoimituksen suoritukseen kuluu suuruusluokkaa 0,1 pJ. Nykyaikaiset tietokoneet käyttävät useita kertaluokkia enemmän energiaa laskutoimitusta kohti."

Artikkelissa ei puhuttu energian kulutuksesta niinkään kuin hapen kulutuksesta. Siinä on kuitenkin jotain suuntaan antavaa vinkkiä.