herkkuruokia 70-luvulla koulussa

Moi ggg, Sinulla hyvät muistot kouluruokailusta, kuten myös minulla. Ainuttakaan ällöruokaa ei enään ole muistissa, voi olla ettei niitä ollutkaan. Ehdotomana ykkösenä oli Oslon aamiainen yläluokalla ei siis tavanomainen ruokailu vaan juttu joka sisälsi: Kaakaota, pehmeän sämpylän, juustoa ja appelsiinin 70 luvulla se oli herkkua se. En ole koskaan ymmärtänyt niitä jotka valittaa ruoasta, varsinkaan silloin kun sen ilmaiseksi saa.

Sami Garamin ansiosta (uskon niin) on ruokapalstalle tullut kouluruokapalsta josta voi heti alkumetreillä todeta että asiaa on, siellä liikkuu valittamassa nykynuoriso, mutta parasta on kun tillilihaa ja muita 70 luvun herkkuja siellä kehutaan meidän aikuisten hyviä ja joidenkin takia myös huonoja muistoja miettien.

Minun mielestäni Suomesta on tullut valittajien valtakunta, valitetaan kaikesta mistä vaan voi valittaa, Samin synttärivierailu Suomi24:sella sen ainakin todisti kun teinien ja poispilattujen lasten kommentteja sieltä luki.

Olet aivan oikeassa, hernekeitto ja kaalilaatikko ovat myös mahtavan hyviä ruokia.

Meidän 70 luvun koululaisten opettaa lapsillemme mikä on hyvä ja ravitseva perusruokailu. Kouluhan ei tarjoa nykypäivänäkään koko päivän energiantarvetta, kodilla on suuri osuus tässä asiassa.

Joten kaikkien nirsoilevien ja kiukuttelevien pikku prinssien ja prinsessojen isit ja äidit, opettakaa lapsillenne, että ruoka jota tarjotaan ilmaiseksi ja joka on myös hyvää ja ravitsevaa, siitä ei tatrvitse valittaa, sopiiko jooko?

Allergioita ja muita ruokavalion lapsia ei tämä juttu koske, ne ovat luonnollisesti ok.

ne omatkin kouluruokavuoteni jäivät.
Ala-asteen kävin pienessä kyläkoulussa ja ruuan taso riippui paljon keittäjästä, joka kouluvuosinani aikana vaihtui muutaman kerran.
Ekaluokalla saatiin vielä puuroja, joista jäi pelkkiä karvaita kokemuksia.
Minulle tuo kouluateria oli kuitenkin päivän ainoa ateria ja kyllä se yleensä syötyä tuli, vaikka olinkin melko ennakkoluuloinen joidenkin ruokalajien suhteen kuten maksa, munuaiset, veripaltut ja kaaliruuat. Eikä meidän koulussa saanutkaan jättää ruokaa lautaselle ja tämä kyllä lisäsi paineita silloin, kun ruokaa ei millään saanut alas kurkustaan. Joskus olin aivan paniikissa tämän pakkosyönnin vuoksi niin, etten edes pystynyt puhumaan.
Mitään jälkkäreitä tai välipaloja emme kuitenkaan saaneet paitsi yhden ainoan kokeiluviikon' ajan.

Oppikoulussa 60- ja 70-luvulla oli pääsääntöisesti hyvät sapuskat: tilliliha ja piikkilankaeste alias silakkalaatikko olivat sen sijaan kammottavia enkä ole niitä sen koommin suuhuni laittanut. Myöskään veriletuista en pidä edelleenkään - sen sijaan rössypottu (lue: olen oululainen) on herkullista! Ja ah niitä suklaakeittopäiviä... Jonot olivat pitkiä ja ruokala ahdas, mutta oppipahan syömään nopeasti. Kiusallinen pikkujuttu kastikeruokien yhteydessä oli emäntien annostelema mitätön kastikemäärä...

Myöhemmin kauppaopistoaikana oli ruokalassa kinder-yllätysperunoita: kun otti neljä kuoripäällistä pottua, useimmiten niistä oli jopa kolme syöntikelpoisia. Tuolloin oli perunapula. Samoihin aikaan tarjottiin Kuopion yliopistossa salaattia, jossa oli nopsasti liikkuvia sitruunapippureita... Raahen tekua ruokia 10 v. takaa pitää kehua: en ikinä ole syönyt niin hyvää laitosruokaa!

Nykyisenä aikuisopiskelijana voi kommentoida erään pienen yliopiston ruokia eli ihan hyviä sapuskat ovat, ehkä hieman mauttomia, ja ruokalista on kovin yksitoikkoinen.

Meillä Pohjois-Kymenlaaksossa paras kouluruoka oli pinaattiletut ja nakit.Nam,täytyy laittaa aina vieläkin silloin tällöin.
Kuulostaa ehkä omituiselta ,mutta tajuttoman hyvää.

Kamalaa oli ,kun Kotkassa pinaattilettujen kassa tarjottiin porsasvatkulia.Yäk.

Kerrankin positiivista asiaa kouluruuista! Niin oli minullakin 60 ja 70 luvulla.
Samat ruoat nykyajan nuorisoille,,, terv. Osmo

Ei meillä pannaria koulussa tarjottu hernarin kanssa -70 luvulla. Parasta taisi olla kanaviilokki ja kalapuikot. Perunamuussi oli perunavelliä jota tarjottiin kalapuikkojen kanssa. Yleensä söin vain niitä puikkoja. Makkaroita tai muitakaan leikkeleitä ei ollut tarjolla. Juustokolmio joskus sellaista sulatejuustoa. Tämä stadissa.

Tykkäsin myös. Tilliliha oli todella hyvää. Kouluruokaa söin suuria määriä. Kotona oli ruokapuoli usein vähäistä ja yksipuolista. Äiti pyrki huolehtimaan meistä lapsista miten pystyi. Vanhemmat olivat eronneet, eikä isä maksanut tarvittavia elatusmaksuja. Äiti ei osannut viedä asiaa oikeuteen. Kouluruoka oli todella tärkeä.

JO OLI ÄLYMÖLÄYS TV:ssä
erkkola EI hätää nuoret voi hyvin teidän suosituksia noudattaen!!!
eikö jo silmät aukea ,kun diapeetes sairastaa LAPSET!
missä vika niissä ,,margariineissa ja moottoriöljyistä rypsiöljyt.

Minä en muista, että olisi koskaan ollut lindströminpihvejä?!

Hernekeittoa oli usein. Kesäkeitto kuului enemmän inhokki-osastoon ja ehkä siksi tuntui että sitä oli usein.
Sen muistan, että joidenkin keittojen kanssa oli lauantaimakkaran ja erikoisuutena pehmeä leipä eikä vain näkkäriä.