Kertokaapas teidän mielipiteitä, että mitä teidän mielestä on tunteet? Miten ne määritellään? Miksi ne ovat niin tarpeeliset tai tarpeettomat?
"tietämättömän suusta löytyy suuri viisaus vain jos kysyy oikeita asioita"
"tietämättömän suusta löytyy suuri viisaus vain jos kysyy oikeita asioita"
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuohon kysymykseen on pääasiassa kaksi eri vastausta riippuen siitä, uskooko Jumalaan vai ei.
Itse en usko, joten minusta tunteet ovat vain fyysisiä muutoksia päässä. Tulkitsemme fyysiset muutokset kuitenkin monilla eri tavoilla, usein niin että on vaikea käsittää tunteiden olevan vain fyysisiä, aineellisen elämän asioita. Oikeastaan tunteet ovat vain harhaa, jota aivot meille luovat.
Tunteet ovat tarpeellisia elämän jatkumisen kannalta. Tunteet auttavat meitä myös elämään sellaista elämää, joka on hyvä keholle. Kaikki tunteet tähtäävät lopulta vain elämän jatkumisen mahdollistamiseen.
> Tuohon kysymykseen on pääasiassa kaksi eri vastausta riippuen siitä, uskooko Jumalaan vai ei.
Toi meni ohi! Mitä tekemistä jumaluskolla on tunteiden kanssa?
Uskovat usein ajattelet tunteiden olevan jotain täysin muuta kuin fyysisiä asioita. Ne saatetaan ajatella jopa yliluonnollisia asioina, mitkä Jumala meille on luonut.
En tietenkään voi väittää, ettei joku uskonnollis-fundamentillisen maailmankuvan omaava jotenkin noin ajattele, mutta oletan valtaosan koulutetuista kristityistä ja muidenkin uskontojen edustajista hyväksyvän tunteet kuuluvaksi solu- ja hormoonitasolta nouseviksi ilmiöiksi, olkoonkin, että kaikki nämä ilmiöt oletetaan olevan Jumalan kontrollissa. Mutta vaikea puhua toisten ihmisten nimissä, eteenkin yleistäen. En ole nähnyt galluppia.
Mutta menköön vanha vastaus edelliseltä sivulta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000540&posting=22000000010093025
Eipä auttanut asiassa jota itse tutkin....
Sanotaan että elämä koostuu valinnoista, jokainen hetki on uusi valinta. Ja näitä valintoja määrää tunteet se mitä sillä hetkellä tuntee, sen mukaan seuraa sokeasti muu ruumis mukana. Eli periaateessa olemme tunteidemme orjia, itsemme orjia.
Mutta jos voisi määritellä pariin hyvään lauseeseen mitä tunteet ovat(ei mekaaniseen määritelmään), niin ehkäpä niitä voisi oppia hallitsemaankin.
Ihminen perin pohjin pyrkii hallitsemaan ja omistamaan kaiken. Mutta yhteen hän ei ole vielä pystynyt, itseensä. Vai johtuuko tämä pyrkiminen kaiken hallintaan ja omistamiseen , vain tunteiden luomasta harhasta?
"Mieli ilman tunteita on vapaa mutta hullu"
Tuskimpa tuohon kysymykseen löytyy ikinä vastausta....Mitä tunteet ovat? ..tavalla johon käytö tarkoitukseen minä sitä haen...
Kommentti alla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000540&posting=22000000011399682
kertoo samasta, mielestäni todenmukaisemmin.
Tuo on minustakin yleisesti ottaen ihmisten suurin ongelma. Hallitsemme ulkoista maailmaa, mutta emme itseämme. Tunteet ovat kuitenkin minusta niin monimutkaisia, että ihmisen elinikä ei riidä niiden hallinnan opetteluun. Tunteet kun osaavat valehdellakkin (esim. riippuvuus -> valheellinen käsitys, että joku asia tuo onnea).
Maailma ilman tunteita on tylsä kolmiulottoinen koordinaatisto, johon materiaa on sijoitettu eri paikkoihin. Tunteiden ansiosta elämässä on jotain mieltä.