Miksi oulaislaisten pitääkin käyttää itsestään niin monimutkaista nimitystä? Mistä siihen se "tela" putkahti?
Ja miksi joku sanoo asuvansa Oulaisissa, vaikka hän asuisikin Oulaisessa? Miksi monikko, eihän niitä Oulaisia ole kuin yksi vain?
Ja miksi joku sanoo asuvansa Oulaisissa, vaikka hän asuisikin Oulaisessa? Miksi monikko, eihän niitä Oulaisia ole kuin yksi vain?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä minunkin kielikorvani sanoisi "oulaislaiset" eikä "oulaistelaiset", mutta näissä asioissa on vain toteltava paikallisten kielikorvaa.
Hyvinkin monia paikannimiä koskeva ongelma on, pitääkö käyttää sisä- vai ulkopaikallissijoja. Asutko Espoolla vai kenties Vantaassa?
Oulaisten ja eräiden muodoltaan samantapaisten nimien yhteydessä esiintyy kaksi mietittävää: sisä- vai ulkosijat, yksiköllinen vai monikollinen muoto?
Google:
Oulaisessa 21
Oulaisissa 937
Oulaisella 1
Oulaisilla 20
Ikaalisissa 19.100
Ikaalisessa 30
Ikaalisella 2
Ikaalisilla 27
Pornaisessa 10
Pornaisissa 714
Pornaisella 4
Pornaisilla 33
Kaustisessa 11
Kaustisessa 11
Kaustisilla 524
Kaustisella 18.100
Erot ovat aika selviä, joten minä uskaltautuisin turvallisin mielin käyttämään kulloinkin suosituinta muotoa.
On myös paikannimiä, joissa ovat käytössä sekä sisä- että ulkopaikallissijat. Esimerkiksi Vuokatissa asuu satoja ihmisiä, Vuokatilla ei ketään. Vuokatilta on komeat näköalat, Vuokatista ei niinkään. Eroa on vertikaalisuunnassa liki 200 metriä, horisontaalisuunnassa pari kilometriä.
Kirjoitin:
Kaustisessa 11
Kaustisessa 11
Kaustisilla 524
Kaustisella 18.100
Piti kirjoittamani:
Kaustisessa 11
Kaustisissa 39
Kaustisella 18.100
Kaustisilla 524
Kerrankos nämä kerralla putkeen menevät!
Entäs "pielavetinen" tai "seinäjokinen"? Jotenkin tönköiltä tuntuvat, vaikka maistellessani muotoja "pielaveteläinen" ja "seinäjokelainen" epäilen kyllä niidenkin järkevyyttä.
Virrat-nimisen paikkakunnan asukas muuten ei ole virrattilainen, vaan virtolainen. Kuulostaa siltä, että on valittu se vähiten huono vaihtoehto.
Google on Kangasalla-muodon puolella (27 200), mutta yksi siellä asuva käyttää 'Kangasalalla' (1430) ja sanoo, että Kangasalla-muoto on vanhaa runokieltä.
Pudasjärvikin on nykyisin kaupunki. Pinta-alataan Suomen suurin, luulisin (ennen oli Kuhmo).
Kaupungin keskustaajaman nimi on tietääkseni Kurenalus.
Sanovat kai asuvansa Kurenalla eli taivutus menee samaan tapaan kuin Kangasallakin, vaikka perusmuoto on erinäköinen.
Kangasalla rättikauppaa pitävä voinee sanoa olevansa sekä Kangasalla että kangasalalla.
Itselläni on tapana viettää pikku pätkiä vuodesta Kuhmon kankailla.
>Kaupungin keskustaajaman nimi on tietääkseni Kurenalus.
Niin se on.
Taajama sijaitsee *Kurenkosken* alapuolella, siitä tuo lyhentymä Kurenalla < Kuren[kosken]alla. Kuren [pro Kurjen]koski on yksi Iijoen lukuisista koskista.
Jos ketä kiinnostaa, niin muuan tamperalainen ent. rakennusmestari on kirjoitellut mainitusta joesta enemmänkin (en muista kirjailijan nimeä, mutta esikoisteos taisi olla "Poikamiehen huone" tjsp.).
Tuo Tammerkosken tienoilla asustellut pykmestarivainaa on kai kirjoittanut Iijoesta hyllymetrin verran ellei enemmänkin?
En ole uskaltanut lukea ensimmäistäkään riviä tuosta Iijoki-sarjasta.
Hyllystäni ei muutenkaan löydy ko. kirjailijan tuotantoa, vaikka sieltä löytyykin lukemattomia pölyisiä ja lukemattomia kirjoja. Olen uskonut niitä kriitikkoja, joiden mielestä voileivän tekemistä ja syömistä kuvaavassa luvussa pitäisi päästä neljännellä sivulla jo vähintäänkin leivän puoliväliin saakka.
Nuori kirjallisuudentutkija nimeltä Jenni Janatuinen näkyy olleen aivan viime aikoina kovastikin framilla tuohon kirjailijaan ja hänen tuotantoonsa kohdistuvan työnsä myötä.