Suomessakin toimintaa harjoittava postimyyntiyritys Clas Ohlson pitää pääkonttoriaan Taalainmaalla (Country of Bucks?), paikassa nimeltä Insjön.
Firman kuvastossa on käytetty taivutusmuotoja Insjönissä, Insjöniin jne. Korva jotenkin aluksi on vierastavinaan: tekisi melkeinpä mieli taivuttaa "lyhyemmän kaavan mukaan" Insjössä, Insjöhön ja tipauttaa määräävän muodon pääte -n välistä pois. Oikein se kuitenkin lienee.
Miksikähän ruotsalaiset ovat tuon päätteen -n tuohon nimeen lykänneet? Tuleehan esim. Växsjö mainiosti toimeen ilman sitä (ja taipuu suomeksi mielestäni Växsjössä, Växsjöhön jne.)
Katujen nimissä tuollainen määrätyn muodon pääte -n on puolestaan ihan tavallinen eikä korva pane yhtään pahakseen taivuttelua malliin Strandvägenillä, Regeringsgatanille jne.
Porkkalanniemen kärjen edustalla on saari nimeltä Stora Träskö. Suomenkielistä nimeä à la 'Iso Lampisaari' sillä ei ole. Joissakin kartoissa sen nimenä on pelkkä Träskön, määrätyn muodon päätteellä -n. Minulla ei ole havaintoja muodoista 'Träskö' tai 'Stora Träskön'. Jos halutaan toimia analogisesti Växsjö/Insjön-esimerkkien kanssa, pitäisi kai taivuttaa Stora Träskössä, Stora Träsköhön tai Träskönissä, Träsköniin. Käytännössä kuulee eräiden päätyvän "Träskööseen".
Firman kuvastossa on käytetty taivutusmuotoja Insjönissä, Insjöniin jne. Korva jotenkin aluksi on vierastavinaan: tekisi melkeinpä mieli taivuttaa "lyhyemmän kaavan mukaan" Insjössä, Insjöhön ja tipauttaa määräävän muodon pääte -n välistä pois. Oikein se kuitenkin lienee.
Miksikähän ruotsalaiset ovat tuon päätteen -n tuohon nimeen lykänneet? Tuleehan esim. Växsjö mainiosti toimeen ilman sitä (ja taipuu suomeksi mielestäni Växsjössä, Växsjöhön jne.)
Katujen nimissä tuollainen määrätyn muodon pääte -n on puolestaan ihan tavallinen eikä korva pane yhtään pahakseen taivuttelua malliin Strandvägenillä, Regeringsgatanille jne.
Porkkalanniemen kärjen edustalla on saari nimeltä Stora Träskö. Suomenkielistä nimeä à la 'Iso Lampisaari' sillä ei ole. Joissakin kartoissa sen nimenä on pelkkä Träskön, määrätyn muodon päätteellä -n. Minulla ei ole havaintoja muodoista 'Träskö' tai 'Stora Träskön'. Jos halutaan toimia analogisesti Växsjö/Insjön-esimerkkien kanssa, pitäisi kai taivuttaa Stora Träskössä, Stora Träsköhön tai Träskönissä, Träsköniin. Käytännössä kuulee eräiden päätyvän "Träskööseen".
Vastaukset 5
Vanhimmat
Träskööseen päätyvät ovat niitä samoja, jotka lähtevät lomalla Thaimaaseen.
Miten mielestänne pitäisi taivuttaa Bauhaus-nimeä?
Erilaisia versioita on mm. työkalupalstalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000624&posting=22000000011500055
Ludwig Mies van der Rohe taisi toimia Bauhausin johtajana joskus 1930 tienoilla? Ei vain tainnut olla kyseessä sama Bauhaus, joka myy nykyisin suomalaisillekin työkalua ja tarveainetta jos jonkinnäköistä?
Van der Rohen Miehen aikaansaannoksina tunnetaan moniaitakin maailmankuuluja funkisrakennuksia. Meniköhän taivutus ihan oikein?
Dessaussa sijaitseva Bauhaus (1926) on kuitenkin Walter Gropiuksen kynästä. Vai uskaltaisikohan tuon nimen taivuttaa "Gropiusin"?
Mitenkäs sitten Charles-Edouard Jeanneret'n tunnetumpi nimi pitäisi taivuttaa? Tohtisikohan puhua ihan vaan tuttavallisesti Corbusierin Lestä?
Savonlinnalaisella taideväellä on muistaakseni ollut oma hankkeensa nimeltä Pauhaus.
Yksi suomalainenkin suuri arkkitehti on ollut maailmalla esillä alvariinsa. Stora Alvaret ei kuitenkaan tarkoita ruotsalaisille häntä, vaan ölänningien mailla sijaitsevaa puutonta kalkkikivitasankoa. Komeaa paikkaseutua – käykääpätten katsomassa, jos ei ole tullut vielä tutuksi!
Bauhaus tuo minulle äänteellisesti mieleen juutinmaalaisen maailmanluokan baritonin nimeltä Bo Skovhus.
http://www.badix.ch/voc/skovhus.html
Saattaapa hyvinkin olla kansakuntansa nimekkäin vokalistiedustaja konsertti- ja oopperalavoilla tätä nykyä!
Bo saattaisi merkitä jotain samantapaista kuin oma sukunimeni Elelijä. Skov lienee yhtä kuin ruotsalaisten skog (= metsä) ja hus viitannee talontapaiseen. Metsämökin asukki siis!
Syntymäpaikka Ikast tuntuisi viittaavan sisäänheittohommiin... Herningin ja Silkeborgin välillä Keski-Jyllannissa on tuo paikka.
Ikastissa en muista käyneeni, mutta perheeni on yövähtänyt naapurikaupunki Herningissä. Vuosi oli ehkä 1986. Sillä Pohjoismaiden kiertomatkalla tuli kokeiltua KAIKKI mahdolliset asumismuodot teltasta hotelliin, motellista merikonttiin! Ei mitään ennakkovarauksia missään. Herningissä oli vuorossa retkeilymaja, joka osoittautui entiseksi koulurakennukseksi. Luokkahuoneessa oli ihan mukavasti ilmatilaa 4-henkiselle retkueellemme.
Edellisen yön asuimme kaiketi Løkkenissä maatilan vierashuoneessa. Isäntäväen kanssa tultiin sujuvasti juttuun saksaksi. Isäntä sen enempää kuin emäntäkään ei kuulemma ollut opiskellut saksaa koulussa pätkääkään – kaikki oli saksalaisturisteilta luonnonmenetelmällä opittua!
>Käytännössä kuulee eräiden päätyvän "Träskööseen".
Meillä raukkaparoilla on tekemistä ihan suomenkielistenkin nimien taivuttelussa.
Jos vieraspaikkakuntalainen yrittää autolla Helsinkiin ja päätyy Espooseen, ei hätä ole tämän näköinen. Köpelömpi ja kosteampi juttu, jos päätyy Vantaaseen...