Näkemyksiä

Moi!
Mikä on oikeastaan ÄO:n merkitys? Onko sellainen henkilö, joka on ratkonut kuviopähkinöitä paremmin kuin 99,5% väestöstä, jotenkin fundamenttaalisti älykkäämpi, kuin henkilö, joka on ollut testissä esim. 95% parempi kuin muut. Tuo ero syntyy kuitenkin siten, että huippuälykäs ratkoi oikein lyhyessä ajassa kourallisen pähkinöitä enemmän. Toisaalta tuo viimeksi mainittu henkilö osaisi ratkaista kaikki Mensa-testin pähkinät verrattain tosi lyhyessä ajassa, jos hän testin jälkeen ilman aikarajan tuomaa painetta saisi ne miettiä läpi.

Kummatkin näistä lienevät älykkäämpiä kuin keskiverto, mutta missä mene raja? Eihän sitä voi mitenkään määrittää.

Onko Mensa-testin perusteella suoraan vedettävissä johtopäätös, että jos ratkottavana on syvällinen, vaikea ongelma, joka vaatii pitkää pohdintaa, niin Mensan-testin mukaan huippuälykäs on todennäköisesti parempi ongelman ratkaisija, kuin tuo toinen, joka oli "95% älykkäämpi kuin muut". Eli onko "Mesa-älykkyys", eli nopeus ja nokkeluus, suoraan verrattavissa toisen laiseen, vaativaan ja syvälliseen ongelman ratkaisuun? Onko tästä jotain virallista näkemystä?

Minun mielipide on, että Mensa-testin tulos on kuin valokuva suihkulähteestä, jos suihkulähde on älykkyytesti. Eli se ei anna kunnollista mittaa yleisälykkyydestä, ainakaan koko "älykkyys-asteikolla". Suunta se voi antaa: Oletko keskimääräistä parempi vai huonompi.
8922
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

että kyllä juoksukilapailun osallistujista suurin osa lopulta pääsee maaliin, jos poistetaan aikarajan tuoma paine:)

Eikös ne ääripäät ole aika harvaan asutettuja? 100 ja 105 ÄO eivät eronne toisistaan paljonkaan, mutta ylärajoilla (tai onko sitä nyt ylärajaa ollenkaan) parin prosentin heitto merkinnee enemmän.

Nopea älykkyys kun on sen Mensan testin perustaksi päätetty ottaa.

Äänestä
  • "että kyllä juoksukilapailun osallistujista suurin osa lopulta pääsee maaliin, jos poistetaan aikarajan tuoma paine:) "

    Ei se ole sama asia. Juoksukilpailuista puheenollen, jos olet hyvä satasella, niin neljäsatesella et ole niin hyvä. Samalla tavalla on erilaisia älykkyyden osaalueita, ja myös loogis-matemaattisen älykkyyden osa-alueita. Siksi juuri olen sitä mieltä, että yleinen käsitys siitä että ÄO testit ovat hyvin mielekkäitä ja tarkkoja ei pidä paikkaansa.

    Äänestä

  • kaarlo kirjoitti:

    "että kyllä juoksukilapailun osallistujista suurin osa lopulta pääsee maaliin, jos poistetaan aikarajan tuoma paine:) "

    Ei se ole sama asia. Juoksukilpailuista puheenollen, jos olet hyvä satasella, niin neljäsatesella et ole niin hyvä. Samalla tavalla on erilaisia älykkyyden osaalueita, ja myös loogis-matemaattisen älykkyyden osa-alueita. Siksi juuri olen sitä mieltä, että yleinen käsitys siitä että ÄO testit ovat hyvin mielekkäitä ja tarkkoja ei pidä paikkaansa.

    voisi sanoa, että satasella hidas voi olla hyvä kokki. Tai hyvä suustaan. Satasen juoksuun taitavat tuppautua vain ne, jotka ovat siinä hyviä, ja haluavat verrata omia taitojaan muiden kovatasoisten kykyihin.

    Satasen juoksussa on otettu arvostelun perusteeksi sen, miten nopeasti sen satasen selvittää, ei sitä, miten perinpohjin sen tekee. Tai miten erinomainen ihminen on noin yleensä. Ja älykkyystestin on päätetty kuvastavan hyvin ja nopeasti toimivia aivoja. Viisaustesti olisi aika erilainen. Ja tietotestejähän on joka alalla. Ja luovuustestiin laittaa jokainen luova ihminen itse itsensä.

    Olisiko sinusta parempi, jos ei testattaisi sitä nk. älykkyyttä ollenkaan, vaan aavisteltaisiin se työn ja toiminnan tuloksista? Vai ehdotatko, että testissä pitäisi ottaa huomioon useita eri älynlahjojen puolia?

    Äänestä

  • toisaalta kirjoitti:

    voisi sanoa, että satasella hidas voi olla hyvä kokki. Tai hyvä suustaan. Satasen juoksuun taitavat tuppautua vain ne, jotka ovat siinä hyviä, ja haluavat verrata omia taitojaan muiden kovatasoisten kykyihin.

    Satasen juoksussa on otettu arvostelun perusteeksi sen, miten nopeasti sen satasen selvittää, ei sitä, miten perinpohjin sen tekee. Tai miten erinomainen ihminen on noin yleensä. Ja älykkyystestin on päätetty kuvastavan hyvin ja nopeasti toimivia aivoja. Viisaustesti olisi aika erilainen. Ja tietotestejähän on joka alalla. Ja luovuustestiin laittaa jokainen luova ihminen itse itsensä.

    Olisiko sinusta parempi, jos ei testattaisi sitä nk. älykkyyttä ollenkaan, vaan aavisteltaisiin se työn ja toiminnan tuloksista? Vai ehdotatko, että testissä pitäisi ottaa huomioon useita eri älynlahjojen puolia?

    " Olisiko sinusta parempi, jos ei testattaisi sitä nk. älykkyyttä ollenkaan, vaan aavisteltaisiin se työn ja toiminnan tuloksista? Vai ehdotatko, että testissä pitäisi ottaa huomioon useita eri älynlahjojen puolia? "

    Hyvähän se on, että testataan edes jotenkin. Karu tosiasia kuitenkin on, että ÄO testien antama kuva älykkyydestä on suuri yksinkertaistus asiasta. Älykkyys ei ole ihan niin "lineaarinen ilmiö", kuin ehkä harras Äo testien kannattaja ajattelisi. Päin vastion, älykkyys on jotain melkoisen epälineaarista.

    Summa Summarum. ÄO testit kertovat jotain, mutta loppujen lopuksi tärkeämpää on se, missä huomaat käytännön elämässä pärjääväsi, ja mikä tuntuu kiinnostavalta.

    Äänestä

  • kaarlo kirjoitti:

    " Olisiko sinusta parempi, jos ei testattaisi sitä nk. älykkyyttä ollenkaan, vaan aavisteltaisiin se työn ja toiminnan tuloksista? Vai ehdotatko, että testissä pitäisi ottaa huomioon useita eri älynlahjojen puolia? "

    Hyvähän se on, että testataan edes jotenkin. Karu tosiasia kuitenkin on, että ÄO testien antama kuva älykkyydestä on suuri yksinkertaistus asiasta. Älykkyys ei ole ihan niin "lineaarinen ilmiö", kuin ehkä harras Äo testien kannattaja ajattelisi. Päin vastion, älykkyys on jotain melkoisen epälineaarista.

    Summa Summarum. ÄO testit kertovat jotain, mutta loppujen lopuksi tärkeämpää on se, missä huomaat käytännön elämässä pärjääväsi, ja mikä tuntuu kiinnostavalta.

    on oma sijansa. Ne kertovat jotain, kuten sinäkin myönnät, vaikkeivät kaikkea. Äly auttaa melkein joka alalla, vaikkei se yksin riitä - tarvitsemme myös tietoa ja kokemusta. Ehkä tärkeämpää hyödyllisesti elääksemme on se, että pyrimme kasvamaan ihmisinä ja oppimaan, kuin se, että osaamme tehdä päätelmiä nopeasti ja vertailla vaihtoehtoja salaman vilkkaudella.

    Mutta älykkyydellä on oma sijansa. Monissa työtehtävissä saavuttaa parempia tuloksia, jos on ajattelukyvyltään nopea. On hyvä, jos työnhakutilanteessa on voinut osoittaa luontaiset lahjansa tuolla alueella. Jos se on ainoa puoltava ominaisuus, työtä ei varmaan saa, mutta muiden taitojen ollessa kohdallaan, ripaus älyä ei ole pahitteeksi ollenkaan. Ja miten sitä muuten esittelisit kuin testin tulosta näyttämällä?

    Äänestä

  • älytesteille kirjoitti:

    on oma sijansa. Ne kertovat jotain, kuten sinäkin myönnät, vaikkeivät kaikkea. Äly auttaa melkein joka alalla, vaikkei se yksin riitä - tarvitsemme myös tietoa ja kokemusta. Ehkä tärkeämpää hyödyllisesti elääksemme on se, että pyrimme kasvamaan ihmisinä ja oppimaan, kuin se, että osaamme tehdä päätelmiä nopeasti ja vertailla vaihtoehtoja salaman vilkkaudella.

    Mutta älykkyydellä on oma sijansa. Monissa työtehtävissä saavuttaa parempia tuloksia, jos on ajattelukyvyltään nopea. On hyvä, jos työnhakutilanteessa on voinut osoittaa luontaiset lahjansa tuolla alueella. Jos se on ainoa puoltava ominaisuus, työtä ei varmaan saa, mutta muiden taitojen ollessa kohdallaan, ripaus älyä ei ole pahitteeksi ollenkaan. Ja miten sitä muuten esittelisit kuin testin tulosta näyttämällä?

    Kyllä hyödyllisintä on rakentaa analogioita juoksemisen ja älykkyyden välillä. Se kun on paras tapa puhua ihan muista jutuista kun on meinannut. Ja kyllä hyvän dialogin tunnistaa siitä että sen lopussa rakennetaan kuplan muotoinen konsensus korttitalon päälle.

    Tai sitten olen kuullut nämä jo niin moneen kertaan että.

    Äänestä

on muuta tekemistä kun kirjoitella tänne tai tehdä jotain vitun mensan testejä

Äänestä
  • kirjoitteleminen sellaisille kuin sinä ja minä:)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kaarlo kirjoitti:

Moi!
Mikä on oikeastaan ÄO:n merkitys? Onko sellainen henkilö, joka on ratkonut kuviopähkinöitä paremmin kuin 99,5% väestöstä, jotenkin fundamenttaalisti älykkäämpi, kuin henkilö, joka on ollut testissä esim. 95% parempi kuin muut. Tuo ero syntyy kuitenkin siten, että huippuälykäs ratkoi oikein lyhyessä ajassa kourallisen pähkinöitä enemmän. Toisaalta tuo viimeksi mainittu henkilö osaisi ratkaista kaikki Mensa-testin pähkinät verrattain tosi lyhyessä ajassa, jos hän testin jälkeen ilman aikarajan tuomaa painetta saisi ne miettiä läpi.

Kummatkin näistä lienevät älykkäämpiä kuin keskiverto, mutta missä mene raja? Eihän sitä voi mitenkään määrittää.

Onko Mensa-testin perusteella suoraan vedettävissä johtopäätös, että jos ratkottavana on syvällinen, vaikea ongelma, joka vaatii pitkää pohdintaa, niin Mensan-testin mukaan huippuälykäs on todennäköisesti parempi ongelman ratkaisija, kuin tuo toinen, joka oli "95% älykkäämpi kuin muut". Eli onko "Mesa-älykkyys", eli nopeus ja nokkeluus, suoraan verrattavissa toisen laiseen, vaativaan ja syvälliseen ongelman ratkaisuun? Onko tästä jotain virallista näkemystä?

Minun mielipide on, että Mensa-testin tulos on kuin valokuva suihkulähteestä, jos suihkulähde on älykkyytesti. Eli se ei anna kunnollista mittaa yleisälykkyydestä, ainakaan koko "älykkyys-asteikolla". Suunta se voi antaa: Oletko keskimääräistä parempi vai huonompi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu