" Kun tekoäly on tarpeeksi vahvaa, niin eikö se silloin ole jo oikeati älyä?"
Miten määritellään koneen älykkyys? Skaalan pitäisi olla laaja: alkaa nollasta. Kirveeen älykkyys voisi olla esimerkki nollasta. Termostaatilla varustetulla sähkölämmittimella sanoisin olevan jo hieman älyä, jos niin hautaan määritellä. Minä haluan. Yleistietokone rautana ei ole kovin älykäs, mutta HW käyttöjärjestelmä on jo älykäs yhdistelmä. Yksityisten ohjelmien älykkyyttä voi arvioida: jos ohjelma, käyttöliitymä, esimerkiksi osaa ehdotella käyttäjälle mielekkäitä vaihtoehtoja jatkaa jostakin tilanteesta ja varoitella ongelmista, se on osoitus älykkyydestä.
Konkreettisinta älykkyys on automaatiosovelluksissa. Tällä alueella keskeisin älykkyyden arkkitehtuuri on tila-automaatti (tilakone). Näiden monimukaisuutta ja joustavuutta erilaisista tilanteista selviämiseen voisi olla helppoa formaalisti mitata jollakin indeksillä.
Tekoälyssä on oleellista "tietämyskanta", muodossa tai toisessa. Tietämyskanta sisältää suuren joukon faktoja, sääntöjä ja ehkä case-ratkaisuja. Tietokannan koko korreloi jotenkin laitteen älykkyden kanssa. Toinen tekijä on tekoälyohjelmiston kyky kasvattaa itse tietokantaa, oppia kokemuksista, ja hyödyntää uutta tietoa. Sitä on vaikeampi mitata.
Siispä: olisiko mahdollista laatia universaali arviointimenetelmä älykkyydelle, jota voisi soveltaa koneisiin, yksinkertaisempiin eläimiin ja sitten myös ihmisiin? Aivan ilmeisesti se olisi painotettu summa monia ominaisuuksia, jotka olisi erikseen arvioitava niille soveltuvilla menetelmillä.
Hätäinen yritys löytää netistä ehdotuksia ei tuottanut tuloksia, mutta useita pohdiskeluja ja osaratkaisuja, esim.
http://rtcl.kaist.ac.kr/pdf/IJ26.pdf
Miten määritellään koneen älykkyys? Skaalan pitäisi olla laaja: alkaa nollasta. Kirveeen älykkyys voisi olla esimerkki nollasta. Termostaatilla varustetulla sähkölämmittimella sanoisin olevan jo hieman älyä, jos niin hautaan määritellä. Minä haluan. Yleistietokone rautana ei ole kovin älykäs, mutta HW käyttöjärjestelmä on jo älykäs yhdistelmä. Yksityisten ohjelmien älykkyyttä voi arvioida: jos ohjelma, käyttöliitymä, esimerkiksi osaa ehdotella käyttäjälle mielekkäitä vaihtoehtoja jatkaa jostakin tilanteesta ja varoitella ongelmista, se on osoitus älykkyydestä.
Konkreettisinta älykkyys on automaatiosovelluksissa. Tällä alueella keskeisin älykkyyden arkkitehtuuri on tila-automaatti (tilakone). Näiden monimukaisuutta ja joustavuutta erilaisista tilanteista selviämiseen voisi olla helppoa formaalisti mitata jollakin indeksillä.
Tekoälyssä on oleellista "tietämyskanta", muodossa tai toisessa. Tietämyskanta sisältää suuren joukon faktoja, sääntöjä ja ehkä case-ratkaisuja. Tietokannan koko korreloi jotenkin laitteen älykkyden kanssa. Toinen tekijä on tekoälyohjelmiston kyky kasvattaa itse tietokantaa, oppia kokemuksista, ja hyödyntää uutta tietoa. Sitä on vaikeampi mitata.
Siispä: olisiko mahdollista laatia universaali arviointimenetelmä älykkyydelle, jota voisi soveltaa koneisiin, yksinkertaisempiin eläimiin ja sitten myös ihmisiin? Aivan ilmeisesti se olisi painotettu summa monia ominaisuuksia, jotka olisi erikseen arvioitava niille soveltuvilla menetelmillä.
Hätäinen yritys löytää netistä ehdotuksia ei tuottanut tuloksia, mutta useita pohdiskeluja ja osaratkaisuja, esim.
http://rtcl.kaist.ac.kr/pdf/IJ26.pdf
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mikä tuo tilakone / tila-automatiikka on? Olisiko linkkiä.. kuulosti mielenkiintoiselta.
Mielestäni järkevin tai jopa älykkäin ohjelmallinen toteutus on sumealogiikka. Ei, en tarkoita tässä naisia tai humalaisia. Vaan automatio järjestelmää. Se pystyy tekemään ihmismäisiä päätöksiä tietyissä (lue pienissä) rajoissa. Esimerkiksi auton vakionopeuden säätimen ohjaus:
Valitaan vakionopeus esim. 80km/h
Sumeanlogiikan käskylistaa: Jos edellä menevä auto on lähempänä kuin 50m, hidasta hieman. Jos edellä menevä auto on lähempänä kuin 40m, hidasta enemmän. Jos edellä menevä auto on lähempänä kuin 30m, jarruta hieman. Jos edellä menevä on lähempänä kuin 20m, jarruta voimakkaasti.
Ehkä nerokkain laite:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=755680
Tulevaisuus on huomena.
Tilakoneet ovat tavallisia kaikessa tapahtumapohjaisessa ohjelmoinnissa, niin automaatiossa, tietoliikenteessä kuin käyttöliittymissä. Myös digitaalisten piirien toteutus perustuu pitkälti niiden käyttöön:
http://www.objectmentor.com/resources/articles/umlfsm.pdf
http://en.wikipedia.org/wiki/Finite_state_machine
Sumea logiikka on eräänlaista "lineaarista kombinaatiologiikka", jota käytetään usein signaalinkäsittelyssa aseteltaessa lähtötason ohjauksia anturitietojen ym. perusteella. Sillä on paikkansa, mutta ehkä suppea sovellusalue. Sitä käytetään muiden tekniikoiden yhteydessä.
Mensan osastolla itseään pitävät älykkäinä henkilöt, jotka osaavat ratkoa jotain kuviotehtäviä mahdollisimman nopeasti.
Tavallinen tietokone ratkoo samanlaisia kuvioita sopivalla ohjelmalla 100 miljoonaa kuviota sekunnissa!
Mielestäni tietokone on selkeästi älykkäämpi!
Esimerkki, yksinkertainen, looginen tehtävä tietokoneelle:
Laadi C-kielinen ohjelma, joka suuresta tekstitiedostosta etsii kolme useimmin esiintyvää kolmen peräkkäisen sanan yhdistelmää.
Tämä jää tietokoneelta, AI:lta tekemättä. Ensikin jo tehtävän ymmärtäminen luonnollisesta kielestä on haastava juttu ja sitten vielä luova synteesi: looginen yhteys tämänkaltaisen tehtävänannon ja tavoitteen välillä on ainakin muutaman vuoden ajan mahdotonta.
Mutta ei ehkä kauan.
Minkä tasoista älykkyyttä vaatii esimerkkitehtävä?
1. Ensin tarvittavien taitojen oppimiseksi (AI-sovellus todellakin joutuu itse oppimaan C-kielen, sitä ei ohjelmoida sille sisäänrakennetuksi).
2. Sitten mielivataisen tätä vaativuusluokkaa olevan tehtävän suorittamiseen.
Voiko tämä älykkyysvaatimuksen ilmoittaa "ihmis-IQ:na"?
Riittääkö 70? 90? 110?
> Voiko tämä älykkyysvaatimuksen ilmoittaa "ihmis-IQ:na"?
Varmaankin voi. Mutta siinä vaiheessa, kun se on mahdollista, niin koneen älykkyys menee jo niin huimasti ohi, että se joutuu simuloimaan tietyn älykkyyden omaavaa ihmistä. Elikkä kone hidastaa ajatteluaan muistuttaakseen ihmistä, jonka äo on esimerkiksi 100. Näin se varmaankin tulee olemaan.
Todennäköistä on, että samainen kone keskustelee älykkäästi vaikkapa 10000 ihmisen kanssa ja kerää kaikilta tietoa oppiakseen lisää. Tällainen kone auttamatta päihittää ihmisen jo alkumetreillään.
"Mutta siinä vaiheessa, kun se on mahdollista, niin koneen älykkyys menee jo niin huimasti ohi, että se joutuu simuloimaan tietyn älykkyyden omaavaa ihmistä. "
"Siinä vaiheessa.." Ilmeisesti tarkoitat ko. tehtävästä suoriutumista. Voin hyvin kuvitella tilanteen, jossa ihminen ja kone ovat tasavertaisia, tällaisessa tehtävässä, hetken ajan. Kone vääntää tällaisen tehtävän ratkaisua esim. pari tuntia ja vaatii esim 100GT keskusmuistia työtilakseen. Tämä tilanne voi olla esim viiden vuoden kuluttua. Mutta samainen kone ei selviä ihmisen tapaan laajasta joukosta erilaisia tehtäviä. Sen kapasiteetti ei vielä riitä Common Sense-älyyn. Se on hyvin kapea-alainen. Silti se uhkaa ihmistyövoimaa työmarkkinoilla.
> Sen kapasiteetti ei vielä riitä Common Sense-älyyn. Se on hyvin kapea-alainen. Silti se uhkaa ihmistyövoimaa työmarkkinoilla.
Aivot ovat varsin yksinkertainen elin. Suuri joukko hermosoluja, joista muodostuu hermoverkko. Kun tällainen voidaan riittävissä määrin toteuttaa keinotekoisesti, niin voidaan samalla jo 10-kertaistaa kapasiteetti lähes samalla vaivalla. Elikkä samantasoisuus on vain ohikiitävä hetki.
Kyllä tällainen kone hankkii itselleen hyvin nopeasti laaja-alaisuutta. Jos se pystyy olemaan oppilaana saman aikaisesti vaikkapa 10 000 opettajalla, niin pystyy se keräämään 60 vuotiaan ihmisen älykkyyden kahdessa vuorokaudessa! Oltuaan vuoden koulutuksessa, sillä olisi jo 10 000 vuotiaan ihmisen viisaus.
"Aivot ovat varsin yksinkertainen elin. Suuri joukko hermosoluja, joista muodostuu hermoverkko. Kun tällainen voidaan riittävissä määrin toteuttaa keinotekoisesti, niin voidaan samalla jo 10-kertaistaa kapasiteetti lähes samalla vaivalla. Elikkä samantasoisuus on vain ohikiitävä hetki."
Yksinkertainen??? Tunnetun maailmankaikkeuden monimutkaisin laite!!! Aivot ovat pääkiinnostuksenkohteeni. Ohjelmoin harrastuspohjalta aivosimulaattoria. Homma on kestänyt jo n. 10v. Olen tosin aloittanut muutaman kerran melkein alusta, kun minulle on selvinnyt oleellista uutta tutkimustietoa ja olen ideoinut järkevämmän softa-arkkitehtuurin. Aivot eivät ole todellakaan yksinkertaiset, mutta minäkin oletan, että niiden itseorganisoitavuus perustuu kohtuullisen rajalliseen määrään paradigmoja, jotka selvinnevät lähivuosina.
Tekoälyä voi toteuttaa monta suuruusluokkaa pienemmillä laitteistoresursseilla muilta pohjilta kuin biologiaa matkimalla, mutta voi olla, että niiltä pohjilta ei päästä kovinkaan helposti todelliseen superälyyn. Todennäköisesti olen väärässä, mutta se ei ole varmaa. Aivojen simulointi vaatii niin valtavat laitteistoresurssit, että siltä pohjalta superäly tuskin toteutuu ennen vuotta 2025. Muulta pohjalta se voi toteutua jo paljon aikaisemmin.
Oletan kuitenkin, että juuri laitteiston kapasiteetti on jossakin vaiheessa pullonkaula. Onnistutaan toteuttamaan systeemi, joka kilpailee tasaväkisesti ihmisen kanssa jollakin rajoitetulla, mutta vaativalla, todellista luovuutta vaativalla alueella. Mutta laitteiston rajat estävät "räjähdysmäisen itsekehityksen". Tämä tilanne voi tulla melko pian, muutaman vuoden kuluessa. Se voi kestää n. yhden laitesukupolven ajan, 1-2v. Tämän vaiheen tekoäly voi myös osoittautua "kylmäksi", aloitekyvyttömäksi. Motivaation toteuttaminen voi osoittautua ongelmaksi.
(.ei toimi kaikki kirjaimet.)
Mitä on älykkyys? Taitaa mennä enemmän filosofian puolelle. "Termostaatilla varustetulla sähkölämmittimella sanoisin olevan jo hieman älyä,.."
Sekö tekee jostain älykkään kun siinä kulkee sähkövirta? Eli oletan ettet pidä hiiren loukkua älykkäänä. Mutta jos hiiren loukku olisi tehty elektroonisesti, pitäisit sitä älykäänä. Mutta kaipa kyse on juuri tästä "..jos niin hautaan määritellä..." . Liian vaikeita mietit :) . Tulet saamaan vain enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Asiasta kolmanteen.
Kyllä nyky tietokoneilla tehot riittää tekoälyn luomiseen. Mutta jos yrittaa nostaa, kiveä lusikalla, niin eihän se onnistu. Kyse on vain enää siitä ettá kuka on niin nero luomaan sellainen ohjelman tietokoneelle. Kuka osaa ottaa lapion käteen. Ja toisaalta, se lapiokin pitäisi keksiä.