Kuka tietää millon näkyy suomen taivaalla seuraava meteori/asteroidimyrsky?
Meteorimyrsky
Joni
201706
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Seuraava tähdenlentoparvi tulee 12.-13. elokuuta, kertoo almanakka.
Lainaan tähän vähän tekstiä suunnilleen vuoden takaa:
>>11.8.2001 klo 17.05
Siellä jossakin, käymättömien korpimaiden
pimeissä uumenissa kyntää suurta tyhjyyttä
yksinäinen kulkija, kymmenkilometrinen likainen
lumipallo, jolle löytäjät ovat komeasti antaneet
omat nimensä: Swift & Tuttle.
130-vuotisella kierroksellaan pehmopallero käy
auringon lempeiden säteiden hyväiltävänä. Siinä
syleilyssä tulee niin lämmin, että se hikoilee
avaruuksien uumenissa pintaansä jähmettynyttä
kylmyyttä pois ja jättää jälkeensä soravanan.
Vuosittain, aina elokuussa, maa kierroksellaan
puikahtaa noiden soravanojen välistä ja saa
muutamia murenoita silmilleen ja kohta on se aika.
Kokeillaan säilyvätkö nuo radiohavaintojen "äänikuvat" noilla talletuskoodeilla. Tuossa seuraavassa näyttäisi olevan ison tulipallon kaiku, meteorivana säilyy useita minuutteja heijastavana
http://www5d.biglobe.ne.jp/~kobamasa/hro/live/img/08090310.png
Parhaiten toimii Akitan laite
http://www5d.biglobe.ne.jp/~kobamasa/hro/live/
Seuraavaksi parasta jälkeä Iwatesta
http://www2.ipe.tsukuba.ac.jp/~s000268/amro02/iwate.cgi
Hakodate toimii silloin tällöin
http://www2.ipe.tsukuba.ac.jp/~s000268/amro02/hakodate.cgi
Hiroshima kaipaa vielä hienosäätöä
http://www2.ipe.tsukuba.ac.jp/~s000268/amro02/hiroshima.cgi
Iwate ja Akita on vajaan sadan kilometrin päässä toisistaan ja isoimpien meteoriittien jäljet näkyvät molemmissa. Viimeisen puolen vuorokauden komeimpia molemmista:
2.20 Japanin aikaa
http://www5d.biglobe.ne.jp/~kobamasa/hro/live/img/08090220.png
http://www2.ipe.tsukuba.ac.jp/~s000268/amro02/iwate/IWA08090220.gif
ja 6.30
http://www5d.biglobe.ne.jp/~kobamasa/hro/live/img/08090630.png
http://www2.ipe.tsukuba.ac.jp/~s000268/amro02/iwate/IWA08090630.gif
Alkaa Akitan mittarissa vähittäisenä 21.06 ja voimistuu 21.12 asti ja heikkenee hitaasti yli tunnin
http://www5d.biglobe.ne.jp/~kobamasa/hro/live/img/08092100.png
http://www5d.biglobe.ne.jp/~kobamasa/hro/live/img/08092110.png
Yhden vuorokauden kuvionlukutaidoilla ei aavistustakaan, mikä voisi olla kyseessä. Iltahämärissä valaisevia yöpilviä? korkeus vastaisi meteorikorkeutta, mutta onko niissä mitään ionisoivaa? Revontuliaktiivisuudessa jonkinlaista voimistumista, mutta tuskin Japanin leveyspiireille asti. Rakettikokeita?
Uusina ovat kytkeytyneet linjoille Hyogo Hiroshimassa
http://www2.ipe.tsukuba.ac.jp/~s000268/amro02/hyogo.cgi
ja eurooppalaisista ensimmäisenä Austlia (tarkoittanee Itävaltaa), jonka aika- ja koodausjärjestelmä on vielä vähän sekava
http://www2.ipe.tsukuba.ac.jp/~s000268/amro02/austlia.cgi
Päivän parhaita kaikuparvia on
http://www5d.biglobe.ne.jp/~kobamasa/hro/live/img/08100510.png
ja komea yksittäinen
http://www5d.biglobe.ne.jp/~kobamasa/hro/live/img/08101500.png
Tarkkailin taivasta silmilläkin jonkin aikaa viimeyönä ja kolmannestaivaan alueella nähdyistä voisi arvella aktiivisuuden olevan jo 10-20 kpl tunnissa. Pohjoistavaalla näkyi vaimeita revontulia, mihin voi olla mahdollisuuksia tulevinakin öinä suhteellisen nopean aurinkotuulen ansiosta.
Akitan tuoreimmista mittarilukemista voisi arvella, että tähdenlentoja voisi näkyä parhaimmillaan jo 5-8 paljain silmin ja parikymmentä himmeämpää kiikarilla kymmenessä minuutissa.
Turhaan minä olen noita kaikukuvia tänne kopioinut, koska kuvat tuntuvat katoavan vuorokauden sisällä tavoittamattomiin.
Katselkaa itse, jos linjat kehrää sujuvasti. Kuvia tulee nykyisellään 36 kpl tunnissa ja kukin kuva on luokkaa 20-40 kiloa. Pääsivu on
http://homepage2.nifty.com/~baron/perlive.htm
Lounaisimmassa Suomessa ohutta yläpilveä, mistä tähdenlennot näkyvät läpi. Etelä-Suomessa muuten auerta tai utua, mikä peittää heikoimmat ja kaukaisemmat. Keskisuomen pohjoisosissa pieni kuuropilvijono. Lapissa paksumpaa pilvisyyttä.
Nyt ensimmäisten tähtien alkaessa näkyä, kirkkaimmat tähdenlennotkin näkyvät. Säteilypiste on noin 30 asteen korkeudella koillisella taivaalla ja nousee ylemmäs kohti aamua.
Ensimmäinen maksimi 23.15 ja toinen 01.30. Ja odotettu maksimitiheys noin 60 tunnissa, joten katselemaan vaan!
Ilmakehän sameus leikkasi monta madnitudia tähtien kirkkaudesta pois. Lähinnä keskitaivaalla näkyi joitakin kirkkaampia tähtiä. Joitakin sivusilmä"kuvittelu"tähdenlentoja, eikä ollenkaan niin kirkkaita kuin edellisinä öinä. Yhdeltä alkoi ottaa heikko keli niin paljon päähän, että painuin pehkuun. Tampereella hyvät lentelyt alkoivat vasta yhdestäe teenpäin http://netti.nic.fi/~avaruus/
On niistä jotkut saaneet kuviakin Jenkkilässä
http://science.nasa.gov/spaceweather/meteors/gallery_12aug02.html
>>Perseidejä esiintyy 17.7 - 24.8 ja maksimi on 12.8. Parven meteoreita kannattaa tarkkailla lähinnä 11.- 14.8. Radiantti sijaitsee Perseuksen ja Kassiopeian tähdistöjen rajalla. Perseidit ovat melko nopeita, kirkkaita ja usein punertavan vanan jättäviä. Vanat saattavat jäädä taivaalle useaksi sekunniksi ja kirkkaimmissa bolideissa jopa minuuteiksi. Tunnissa voi odottaa näkevänsä 50 - 70 perseidiä, joka edellyttää suotuisia olosuhteita. Valokuvausharrastajia tämä parvi suosii erityisesti. >Asteroidi on planeettaa pienempi, mutta koostumukseltaan kiviplaneetan kaltainen, kivestä ja metallista koostuva taivaankappale. Meteoroidi on pieni asteroidi, meteori on ilmakehään joutunut, hyvin pieni meteoroidi, meteoriitti avaruudesta maapallon pinnalle pudonnut, lopulta pieni meteoroidi.
Onko tutkittu sitä,minkä kokoinen kappale voi suurimmillaan olla että se palaa kokonaisuudessaan ilmakehään tullessaan?
Meteoriitin tuhoutuminen ilmakehässä riippuu niin monista tekijöistä: Mikä on kappaleen materiaali, mikä on kappaleen tulokulma ilmakehään, mikä on saapumisnopeus.
Hitaimmilla kosmisilla nopeuksilla nyrkin kokoisesta rauta-nikkeli meteoriitista voi osa selvitä pinnalle asti. Huokoiset kivi-meteoriitit pirstoutuvat ilmakehässä usein pienemmiksi palasiksi, mutta jalkapallon-koripallon kokoisesta voi jäädä jotain palasia jäljelle. Komeettamaiset, likaiset lumipallot, saavat olla varsin isoja läpipäästäkseen. Metrien kokoiset pääsevät ehkä pariinkymmeneen kilometriin, kymmenien metrien kokoiset kymmenen kilometrin korkeuteen ennen räjähtämistään. Muistelen että Tunguskan komeetansirulle on arveltu kooksi alle sata metriä ja räjähdyskorkeudeksi kahdeksaa kilometriä, mutta lentorata oli hyvin loiva. Parisataametrinen komeetta pystysuuntauksella pitäisi päästä kosmisella nopeudella maanpintaan asti.
Tämän vuosisadan toiseksi tunnetuin Shihote Alin rautameteoritti hajosi palasiksi, mutta suurimmilla palasilla oli jäljellä hieman kosmisesta nopeudesta, muistaakseni. Samoin Viron Kaalijärvellä viitisentuhatta vuotta sitten rautameteoriitin suurimmat osat törmäsivät maahan osakosmisella nopeudella ja aiheuttivat räjähdyskraatereita. Etsimättä tarkistustietoja, joitakin metrejä suurempi rauta säilyttää osan alkuperäisnopeudestaan ilmakehän läpäisyssä.
Törmäyksessä vapautuva energiahan on riippuvainen vain massasta ja nopeuden neliöstä. Törmäävän kappaleen aineella (lunta tai rautaa) ei ole energian suhteen merkitystä, jos se pääsee kosmisella nopeudella pinnalle asti.
Olen lukenut jostain lehdestä, että Tunguskassa räjähdyksen olisi aiheuttanut hyvin pieni musta aukko, joka kulki maapallon lävitse. Ja jos sen olsi aiheuttanut, jokin kiinteä aine, niin eikö siitä jäisi edes pientä kraateria maanpinnalle?
Pienikokoinen musta aukko riittävällä nopeudella menisi maapallon läpi räjähtelemättä missään vaiheessa. Hitaammalla nopeudella sellainen jäisi asustelemaan maapallon keskustaan ja naukkailisi siellä atomin silloin, toisen tällöin, eikä aiheuttaisi mitään olennaisempaa.
Tunguskan soista on löydetty hyvin pienikokoista avaruusroskaa, mikä viittaa komeettamaiseen lumipalloon, samoinkuin näköhavainnot ja räjähdysvaikutukset. Siis komeetan palanen eikä koko komeetta.
Muistaakseni saapumissuunnasta arvioitu rata viittaa komeetan jälkeensä karistelemiin murusiin, eli meteoriparveen. Encken komeetasta on joskus ollut puhetta.
Yksi suomenkielinen sivu aiheesta, jossa on näitä muitakin ehdokkaita
http://cc.oulu.fi/tati/JR/Meteoriitit/Meteoriesseet/tunguska.html
Astronetin sivulla suomeksi
http://www.astronetti.com/astro/tunguska.htm
Hyökkää kimppuun varhain tiistaiaamuna. Ilmiö silmälläpidon kohteena tiede&filosofian uumenissa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=681&posting=20500000000201968
Yli kymmenen vuoden takaiset linkit ovat kadonneet salaperäisiin nettihöyryisiin tavoittamattomuuksiin, mutta aika koittaa jälleen, jolloin perseidejä lennähtelee öisellä taivaalla katsojien iloksi.
Tämänvuotisesta näytöksestä odotetaan ehkä vuosikymmenen parasta. Maksimi osuu Suomen pimenevään iltaan ja kuun mölliskö on häiritsemättömissä.
Niitä näkyy harvakseltaan jo nyt ja paranee vain. Maksimi on maanantai-iltana 12. elokuuta kello 21.30-23.45.
http://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/perseidien-meteoriparvi-nakyy-poikkeuksellisen-hyvin-ensimmaiset-tulipallot-on-jo-havaittu.html
TAivaanvahdin havaintolistasta löytyy kirkkaimpien tähdenlentojen kuvauksia ja toisinaan kuvia myös.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/browse/list/301577/observation_start_time
Sinne voi laittaa omatkin havainnot.
Tähdenlentoparvista Perseidit tuottavat eniten kirkkaita tulipalloja
http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2013/26jul_perseids/
Yleistasoista tietoa toimivin linkein:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perseidit
http://en.wikipedia.org/wiki/Perseids
http://yle.fi/uutiset/perseidit_singahtelevat_yotaivaalla/6753027
Radiohavaintosivuja
http://217.169.242.217/rmob/pages/liveradiometeorpage.php
MIelenkiintoinen havaintoilta.
Komeat ukkospilvet möyryilivät pitkin iltaa ja yötä rannikolla ja pilvien välisissä kirkkaan taivaan läikissä näkyi joitakin tähdenlentoja. Havaintosuunta oli lounaaseen ja aika pieni taivaankaistale tarkkailussa. Tähdenlentoparven säteilypiste oli koillisella taivaalla.
Sadekuurojen lomassa viisi perseidiä ja edellisenä iltana yksi, mutta yölliset salamat olivat komeita.
Pienenpieni komeetta, 209P/Linear, menee läheltä Maata ylihuomenna
http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokunnan-pienkappaleet/komeetta-ohittaa-maan-harvinaisen-lahelta-toukokuun-lopussa.html
Tätä lähempää komeetta meni viimeksi 31 vuotta sitten.
Tämän komeetan kiertoaika on viitisen vuotta, eli tapaamme sitä ja sen jälkeensäjättämiä murusia runsaammin aina viiden vuoden välein.
Tämänkertaisestä läheltämenosta arveltiin mahdolliseksi jopa meteorimyrskyä, mutta silminnähtäviä tähdenlentoja oli vain kymmenkunta tunnissa. Pienempiä havaittin kyllä radiokaikuina huomattavasti enemmän
http://www.spaceweather.com/archive.php?view=1&day=27&month=05&year=2014
Komeetta 209P/Linear:n etäisyys Maasta oli 8.3 miljoonaa kilometriä.
Elokuussa komeetta C/2012 K1 PanSTARRS menee vielä lähempää, vain 7.5 miljoonaa kilometriä ja näytelmästä odotetaan komeampaa.
http://www.spaceweather.com/images2014/02jun14/peach.jpg?PHPSESSID=mfn4i1fl315ieguuhj2fisvbe5