Rakastuin ja luulin sen kestävän. Mut jätettiin ja tavallaan se oli helpotuskin, koska mulla oli siinä suhteessa lähes koko ajan paha olla. Mutta silti rakastin ja rakastan edelleen. Koko ajan toivon että jospa kuitenkin hän palaisi luokseni.
Nyt muuta viikko eron jälkeen tapasin uuden ihmisen...miehen, joka on aikuinen, mukava, mun silmää miellyttävä, reilu ja rehellinen, hellä ja kaikkea sitä, mitä oikeastaan voi vain toivoa. Suhde alkoi tulisesti mutta samalla koen koko ajan että petän menettämääni rakasta...häntä joka minut jätti. Ajattelen, jos vaikka saa tietää tästä uudesta ihmisestä ja sen vuoksi ei ainakaan palaa takaisin.
Äh...miksi en voi ottaa onnea vastaan vaikka pieninä muruina. Miksi elämä on...juuri näin vaikeaa?? Miksi pitää rakastaa "väärää ihmistä"...miksi ei voi päästää irti ja antaa uuden onnen astua tupaan. Miksi ja miksi??? Ja miksiköhän mä tännekin kirjoitan...epätoivoista ilmeisesti...:)
Nyt muuta viikko eron jälkeen tapasin uuden ihmisen...miehen, joka on aikuinen, mukava, mun silmää miellyttävä, reilu ja rehellinen, hellä ja kaikkea sitä, mitä oikeastaan voi vain toivoa. Suhde alkoi tulisesti mutta samalla koen koko ajan että petän menettämääni rakasta...häntä joka minut jätti. Ajattelen, jos vaikka saa tietää tästä uudesta ihmisestä ja sen vuoksi ei ainakaan palaa takaisin.
Äh...miksi en voi ottaa onnea vastaan vaikka pieninä muruina. Miksi elämä on...juuri näin vaikeaa?? Miksi pitää rakastaa "väärää ihmistä"...miksi ei voi päästää irti ja antaa uuden onnen astua tupaan. Miksi ja miksi??? Ja miksiköhän mä tännekin kirjoitan...epätoivoista ilmeisesti...:)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Puhu sen "exäsi" kanssa suoraan että mitkä sen fiilikset on jos asia vaivaa. Ei se asia ainakaan täällä parane.
ei oo reilua sitä uutta miekkosta kohtaan, jos et oo täysin varma tunteistas ja jos haikailet eksäs perään vielä. oon ollu samanlaisessa tilanteessa, ja siinä valitettavasti tämä uusi ja kaikin puolin ihana, hellä jne. sai kärsiä.. eli satutin häntä, kun en loppujen lopuksi ollutkaan vielä päässyt eksästä yli, ja lopetin sitten suhteen. ehkä kannattaisi nyt hetken miettiä ihan yksinään, mitä elämältä haluaa jne. niin minäkin tein, ja se auttoi :)
LAASTARISUHTEEKSI, joka tuntuu olevan hyvin yleistä. Kerro ihmeessä uudelle miehellesi mitä päässäsi liikkuu.
Jos erosta on vasta muutama viikko, ei ehkä ole fiksua ryhtyä heti uuteen suhteeseen. Varsinkin, jos ajatukset tuntuvat sulla olevan aika sekavat... Itse kun erosin, en heti rynnänny uuteen suhteeseen. kyllä aluksi yritin, mutta sit yhtäkkiä tajusin haluavani olla vain yksin. Niinpä sinkkuilin aikana ja yhtenä päivänä, kun erosta jotain kymmenen kuukautta, tapasin kiinnostavan miehen. Ja hänen kanssaan olen vieläkin.