Miten taipuu "evätä"? evään vai epään?
Neuvosta kiitollinen
Neuvosta kiitollinen
Eväänkö?
miten on
91145
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Evään kevään evään viitaten evään(kala loppu) on oikein.Miksi "evätä":n "v" muuttuisi "p":ksi verbiä taivutettaessa??? Epätä????
"Miksi "evätä":n "v" muuttuisi "p":ksi verbiä taivutettaessa??? Epätä????"
Oletko koskaan kuullut astevaihtelusta? Kysymyksestäsi päätellen et, joten suosittelen lämpimästi tutustumista yhteen kielemme keskeiseen ilmiöön. Myös se jonkun laittama linkki valaissee asiaa.
... kun se astevaihtelu ei aina toimi kaavamaisesti oikeassa kielessä. Esim. yhdessäkään murteessa ei tunneta viive ---> viipeen (oikaise, jos olen väärässä!), vaan "viipeen" nykykäyttö on tulosta astevaihtelukielisosiaalitanttojen hyörinästä. Hyväksyttiin pitkin hampain Helsingin Sanomien normiksi ja levisi sen mukana. Pakinoitsija Bisquit muuten irvaili asialle aikoinaan mehukkaasti!
http://www.verbix.com/webverbix/go.asp?T1=ev%E4t%E4&D1=10&H1=110
Miksi "v" muuttuu "p":ksi?????
Asteet vaihtelevat. Meidän mittari näyttää parhaillaan 8 °C eli noita Anders Celsiuksen (1701-1744) asteita. Marraksen (martaan?) kuussa pitäisi Helsingissä olla keskimäärin vain puolet siitä eli 4 °C.
Celsiuksen eikä Celsiusin? Eikös tuo taivutukseen jostakin tyhjästä tuleva "k" ole jonkinlaista astevaihtelua sekin?
Suomen kieli on moista täynnään.
luen - lukee
leivon - leipoo
lammas - lampaan
sato - sadon
jne. jne. jne.
Uudemmissa lainasanoissa astevaihtelu ei sitten aina toimikaan. Vaikka sanommekin "kato - kadon", emme sano "auto - audon".
Erisnimet ovat monesti myös astevaihtelun ulkopuolella. Heta - Hetan, ei "Hedan".
Yksi esimerkki ongelmallisesta nimestä on presidentillinen sukunimi Ryti: pitäisikö puhua Rytistä vai Rydistä? Molempia käytetään.
Kun Risto Ryti oli valittu tasavallan presidentiksi valitsijamiesvaaleilla, luettiin vaalin tulos ajan tavan mukaan radiossa lappu lapulta. Kun kuuluttaja oli toistanut nimen Ryti vaalin tulosta vastaavasti yli 150 kertaa, oli maistissa oleva miekkonen jossakin ravintolassa tuuminut isoon ääneen: "Olipas siinä melkoinen rytinä!"
Mediamiekkonen Jari Sarasvuo puhui kerran TV-ohjelmassa "Uodin liikemiesveljeksistä". Minun korvaani se kuulosti pahalta – "Rydin" nimeen se on ehtinyt tottua.
No joo, lämpömittarit sikseen, ulkomaan kotkotukset ja muut vaarenhaitit, ja "meidän mittari". [Mistähän se muuten johtuu, että suorakulmalla ja veden kiehumispisteellä on täsmälleen 10 asteen ero?].
Minusta esimerkkisi eivät ole poikkeuksia, vaan juuri sitä astevaihtelua!!
Paluuta muinaissuomeen, tai muuhun rekonstroituun kieleen ei ole.
Nimien, kuten Ryti, taivuttamisen ongelma on se, että standardisuomeen pakkoväsättiin d korvaamaan luontevia ns. dentaaliäänteitä, kuten engl. th:lla merkityt.
Jossain vaiheessa virallistetiin kielinormina, ettei astevaihtelu koskekaan sukunimiä. Luonteva genetiivin ääntämistapa tapauksissa Ryti ja Uoti olisi d:n tai t:n sijasta juuri dentaalispirantti edellisessä soinnisena, jjälkimmäisessä soinnittomana. Jossain Rauman puolessa se vieläkin tulee vanhuksilta kuin itsestään.
Oma kielikorvani kyllä puolustaa "Rydin" ja "Uotin" käyttöä, varmaan jonkinlaisesta tottumuksesta. Näin epäselvissä tapauksissa paras tuomari henkilö itse tai lähimurrepiiri.
Muttahan mitähän Mira tuumii näistä astevaihteluongelmista, kun niin ärhäkästi otti kantaa?
teodoliitissani on 400-jakoiset kehät, joten suorakulma on todellakin 100 astetta tai graadia tai goonia, ihan miten vain.
Muuten, haapeilen viipeestä ja epäilen vahvasti epäilyä, saati sitten eväilyä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000007589751