Tiedän, että peruskunnossa on toivomisen varaaa. Juoksu tuntuu raskaalta. Olen yrittänyt juosta pk-lenkkejä enimmäkseen, sykeväli 140-155. Juoksenko silti liian kovalla sykkeellä vaikka vauhti onkin hidasta? Kävelen osan lenkistä, mutta kysyisinkin nyt että onko haitallista että syke välillä karkaa esim. 155? Vai pitäisikö sen pysyä koko lenkin ajan esim. 130-140 tuntumassa. Siis onko väliaikainen sykkeen nousu pk-lenkillä pahasta, esim. vaikka mäessä?
Ja sitä en ymmärrä että Karvosen kaavan mukaisesti minun pk-lenkkini maksimiyläraja olisi 153, mutta monet juoksijat kuitenkin neuvovat juoksemaan paljon matalammalla sykkeellä (esim. 130-140), eli siis kumpaa kannattaisi uskoa?
Peruskunto ja sykkeet???
huonokuntoinen
13
15563
Vastaukset
- käv-e-le
itse löin päätä seinään monta vuotta, kunnes huomasin, että pitkät, matalan sykkeen reippailut nostavat kuntoa parhaiten.
Sauvakävellen n.2,5 h 2-3 krt viikossa riittää. Joku juoksulenkki sekaan.
Juostessa sykkeet karkaavat helposti turhan ylös
Polarin mittarilla "own index" nyt 52, ikää se 40.- huvikseen juoksija
Kysymys olisi tuo väittämä että miten se matala syke sitä kuntoa nostaa. Miten se kunto silloin nousee? Siis suoritustaso jotenkin, mutta vauhtiko vai kestävyys? En oikein tajua tuota sykemittariin tuijottelua ja sitten vielä sellaisia jotka valittaa että ei kunto nouse vaikka kävelyvauhtia juoksis??? Milloin kunnonkohennuksesta on tullut sellaista että mitä vähemmän rasittaa, niin sitä paremmin kunto nousee? Meinaan että eikö se pidä muka ottaa muutaman kerran ensin aina koville ennenkuin taas helpottaa. Mulle tulee kuiteskin joka lenkillä hiki...
- Viuhahtaja
huvikseen juoksija kirjoitti:
Kysymys olisi tuo väittämä että miten se matala syke sitä kuntoa nostaa. Miten se kunto silloin nousee? Siis suoritustaso jotenkin, mutta vauhtiko vai kestävyys? En oikein tajua tuota sykemittariin tuijottelua ja sitten vielä sellaisia jotka valittaa että ei kunto nouse vaikka kävelyvauhtia juoksis??? Milloin kunnonkohennuksesta on tullut sellaista että mitä vähemmän rasittaa, niin sitä paremmin kunto nousee? Meinaan että eikö se pidä muka ottaa muutaman kerran ensin aina koville ennenkuin taas helpottaa. Mulle tulee kuiteskin joka lenkillä hiki...
En minäkään tajua sykemittariin tuijottelua, mutta kyllä siitä aloittelijalle ja monelle muullekin on suuri hyöty. Miten matala syke nostaa kuntoa ? No sehän luo kaiken pohjan harjoittelulle, että voisit harjoitella ja kehittyä ! Olisi ihan sama kuin tekisit talon ilman perustuksia, kattotiiliä asentaessa talo viimeistään romahtaisi ! Näin käy myös urheilussa ! Jos ja kun kunto on niin heikko, ettei pysty/kannata juosta, koska sykkeet karkaa heti pilviin, pitää aloittaa sauvakävelystä, mikä sekin voi olla monelle jo liikaa (tämäkin on nähty). Pari kuukautta kiihtyvää kävelyä (sauvoilla tai ilman)päivittäinen, sitten sekaan lyhyitä juoksujaksoja ajan kanssa pidempiä. Siitä se lähtee etenemään. samalla harrastus pysyy miellyttävänä, eikä tule räkäposkella lenkkejä, mitkä vievät ylikuntoon ja kiinnostuksen häviämiseen !!
- huvikseen juoksija
Viuhahtaja kirjoitti:
En minäkään tajua sykemittariin tuijottelua, mutta kyllä siitä aloittelijalle ja monelle muullekin on suuri hyöty. Miten matala syke nostaa kuntoa ? No sehän luo kaiken pohjan harjoittelulle, että voisit harjoitella ja kehittyä ! Olisi ihan sama kuin tekisit talon ilman perustuksia, kattotiiliä asentaessa talo viimeistään romahtaisi ! Näin käy myös urheilussa ! Jos ja kun kunto on niin heikko, ettei pysty/kannata juosta, koska sykkeet karkaa heti pilviin, pitää aloittaa sauvakävelystä, mikä sekin voi olla monelle jo liikaa (tämäkin on nähty). Pari kuukautta kiihtyvää kävelyä (sauvoilla tai ilman)päivittäinen, sitten sekaan lyhyitä juoksujaksoja ajan kanssa pidempiä. Siitä se lähtee etenemään. samalla harrastus pysyy miellyttävänä, eikä tule räkäposkella lenkkejä, mitkä vievät ylikuntoon ja kiinnostuksen häviämiseen !!
Eipä tietenkään alussa revitä kun ei oo kuntoa, mutta ei sitä pidä nyt ikuisuuksia jäädä odottaamaan ja varomaan jos kerran ihminen muuten on terve. Jokainen normaali ihminen kehittää kuntoaan automaattisesti säännöllisellä harjoittelulla kunhan se ei mene mielettömyyksiin.
Lueppa tämäkin ongelmainen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=109&conference=4500000000000517&posting=22000000011794357
Kirjoitin siihen vastauksen "No onpa outoa" otsikolla. Mä luulen että kun ostaa sen sykemittarin niin ei tuu kun ongelmia. Meikäläienkin jolla on mukava juoksuvauhti jo nyt siinä 5 min/km alkaa varmaan huonontamaan kuntoaan kun alkaa Polar-sykemittaria tiiraamaan ja saatta jäädä se ensi kesäksi aiottu maraton juosematta... - Jeppe
huvikseen juoksija kirjoitti:
Kysymys olisi tuo väittämä että miten se matala syke sitä kuntoa nostaa. Miten se kunto silloin nousee? Siis suoritustaso jotenkin, mutta vauhtiko vai kestävyys? En oikein tajua tuota sykemittariin tuijottelua ja sitten vielä sellaisia jotka valittaa että ei kunto nouse vaikka kävelyvauhtia juoksis??? Milloin kunnonkohennuksesta on tullut sellaista että mitä vähemmän rasittaa, niin sitä paremmin kunto nousee? Meinaan että eikö se pidä muka ottaa muutaman kerran ensin aina koville ennenkuin taas helpottaa. Mulle tulee kuiteskin joka lenkillä hiki...
sauvakävelyäkin yritelleenä tuli sellainen fiilis, että siinä menee hukkaan hyvää harjoitusaikaa. Oli vaikea pitää tasaisella sykettä päälle 120:ssa. Sen verran sain selkää märäksi, että tuli kylmä. En lainkaan väitä, ettei se olisi joillekin hyvääkin harjoitusta ja onhan se toki tyhjää parempaa, mutta ei ole juoksukuntoisen laji. Sehän on kunnon merkki, että samalla sykkeellä mennään kovempaa kuin ennen.
- varmasti
alan kirjallisuudesta. Sydän on lihas, ja (sydän)lihaksen kehittämisen yksi kulmakiviä on, että sykähdystoistoja tulee runsaasti. Siksi juostaan rauhallisesti, jotta jaksettaisiin harjoittaa sydänLIHASTA ajallisesti riittävä määrä, syke nuorella ja keski-ikäisellä suunnilleen 125-140. Tällöin myös sydämeen virtaava verimäärä on täydellisen supistuksen kannalta riittävän pieni, so. sydän ehtii tehdä täydellisen puristusliikkeen jolla se työntää siihen virranneen veren liikkeelle. Tällöin sydänlihaksen seinämät vahvistuvat parhaiten ja siksi periaatteena on juostahiihtääliikkua rauhalliseen tahtiin mutta melko kauan, mutta kyllä kehittävän harjoituksen alaraja lienee nuorilla tuolla 120 sykkeen tienoilla, eli ei se ihan lintuja katselemalla kunto sentään kehity. Lydiard suositteli melko tasaisia reittejä pk-lenkeille, jotta jalkojen lihaksiston väsyminen ei lopettaisi sydäntreeniä liian aikaisin. Nylkyt siis käytännössä keräsivät kilometrejä, eikä tuollaiset 200km viikossa onnistu jos juokset lenkit säännöllisesti liian kovaa. Aineenvaihdunnan edulliset muutokset ko. peruskestävyysharjoituksella on luku sinänsä. Mitään varsinaista haittaa ei sykkeen lyhytaikaisesta nousemisesta pk-lenkillä kuitenkaan ole, paitsi se, että saattaa tulla uupelo eli hapot kinttuihin ja treeniaika jää optimaalisesta jonkin verran. Päinvastoin, ainakin minusta on mukavakin spurtata silloin tällöin esim ylämäki, sehän kehittää myös jalkojen työntövoimaa ja toimii linkkinä varsinaisiin aerobisen kunnon harjoituksiin ja vauhtikestävyystreeneihin, mitä jalkojen lihaskuntoon ja aineenvaihduntaan tulee. Lue Virenin kirjat niin tiedät jo melko paljon valmennusperusteita. Ja niin kuin Väätäinen seminaarilla sanoi, kun paikallinen kympin juoksija (alle 31 min.) kysyi lenkin sykkeistä: pääasia että sykettä löytyy.
- tumpelo
varmasti kirjoitti:
alan kirjallisuudesta. Sydän on lihas, ja (sydän)lihaksen kehittämisen yksi kulmakiviä on, että sykähdystoistoja tulee runsaasti. Siksi juostaan rauhallisesti, jotta jaksettaisiin harjoittaa sydänLIHASTA ajallisesti riittävä määrä, syke nuorella ja keski-ikäisellä suunnilleen 125-140. Tällöin myös sydämeen virtaava verimäärä on täydellisen supistuksen kannalta riittävän pieni, so. sydän ehtii tehdä täydellisen puristusliikkeen jolla se työntää siihen virranneen veren liikkeelle. Tällöin sydänlihaksen seinämät vahvistuvat parhaiten ja siksi periaatteena on juostahiihtääliikkua rauhalliseen tahtiin mutta melko kauan, mutta kyllä kehittävän harjoituksen alaraja lienee nuorilla tuolla 120 sykkeen tienoilla, eli ei se ihan lintuja katselemalla kunto sentään kehity. Lydiard suositteli melko tasaisia reittejä pk-lenkeille, jotta jalkojen lihaksiston väsyminen ei lopettaisi sydäntreeniä liian aikaisin. Nylkyt siis käytännössä keräsivät kilometrejä, eikä tuollaiset 200km viikossa onnistu jos juokset lenkit säännöllisesti liian kovaa. Aineenvaihdunnan edulliset muutokset ko. peruskestävyysharjoituksella on luku sinänsä. Mitään varsinaista haittaa ei sykkeen lyhytaikaisesta nousemisesta pk-lenkillä kuitenkaan ole, paitsi se, että saattaa tulla uupelo eli hapot kinttuihin ja treeniaika jää optimaalisesta jonkin verran. Päinvastoin, ainakin minusta on mukavakin spurtata silloin tällöin esim ylämäki, sehän kehittää myös jalkojen työntövoimaa ja toimii linkkinä varsinaisiin aerobisen kunnon harjoituksiin ja vauhtikestävyystreeneihin, mitä jalkojen lihaskuntoon ja aineenvaihduntaan tulee. Lue Virenin kirjat niin tiedät jo melko paljon valmennusperusteita. Ja niin kuin Väätäinen seminaarilla sanoi, kun paikallinen kympin juoksija (alle 31 min.) kysyi lenkin sykkeistä: pääasia että sykettä löytyy.
Edellisessä viestissä oli hyvä selitys, kiitos siitä.
No kuinkas pitkiä ajallisesti näiden harjoitteiden tulisi olla, esim. meikäläisen aikatauluun ei viikonpäivinä juuri mahdu yli tunnin lenkkejä. Eli onko tollaisistakin kuitenkin hyötyä? Voiko PK-lenkki olla vaikka 45 min. pitkä ja silti nostaa kuntoa?
Viikonloppuna voi toki sit vetää vähän pidempiäkin. - varmasti
tumpelo kirjoitti:
Edellisessä viestissä oli hyvä selitys, kiitos siitä.
No kuinkas pitkiä ajallisesti näiden harjoitteiden tulisi olla, esim. meikäläisen aikatauluun ei viikonpäivinä juuri mahdu yli tunnin lenkkejä. Eli onko tollaisistakin kuitenkin hyötyä? Voiko PK-lenkki olla vaikka 45 min. pitkä ja silti nostaa kuntoa?
Viikonloppuna voi toki sit vetää vähän pidempiäkin.varsinaisia hidasvauhtisia pk-lenkkejä, joissa tavoitteena ajallisesti pitkähkö treeni sopivalla suht rauhallisella pk-sykkeellä, ei tarvi eikä käytännössä jaksakaan tehdä kovin montaa viikossa. Jos yhdenkin tekee ITSELLEEN hiukan ylipitkän lyhyemmän treenin lomassa, niin jopa on hyvä juttu ja kehittää viikkojen mittaan, kaksi pitkää on jo todella kehittävää. Muut viikon lenkit voi olla tavallisia, ei valtavan pitkiä, ne voi olla vaihtelevavauhtisia niin kuin minä teen, joku vauhdikkaampi ja jokunen aivan kevyt ja lyhytkin mukaan palauttamaan. Lenkin pituus ja vauhti min/km riippuu aivan sun omasta kunnosta, mene sykkeen ja tuntemusten mukaan järki päässä, et ole kone. Mullekin, vaikka olin aktiivikilpajuoksija ja treenasin tuolloin pohjat kuntoon, nykyään pitkä hidas on maksimissaan 75min. Kaikki riippuu myös tavoitteistasi. Jos tavoittelet vuoden kahden sisällä maratonille, voi pitkää hidasta juosta kahdesti viikossa ja progressiivisesti oman kunnon noustessa matkaa vähitellen pidentäen. Ja luultavasti, jos et harrasta liikuntaa monipuolisemmin kuin tässä esitin, tulet kärsimään yksipuolisen treenin ja huollon puutteen ongelmista. Esim. kuntopiiriä, hiihtoa ja hierontaa ainakin jaloille suosittelen, tai ylipäätään mikä nyt sattuu sun juttu olemaan, rullaluistelua tms. Hyviä treenejä, hymyä huuleen ja vaihtelevuuden periaatteella lepoakaan unohtamatta.
Ja perään vielä Väätäisen, tuon yksinkertaistamisen maailmanmestarin, lausahdus: peruskunto luodaan juoksemalla 10-70km päivässä :) - tumpelo
varmasti kirjoitti:
varsinaisia hidasvauhtisia pk-lenkkejä, joissa tavoitteena ajallisesti pitkähkö treeni sopivalla suht rauhallisella pk-sykkeellä, ei tarvi eikä käytännössä jaksakaan tehdä kovin montaa viikossa. Jos yhdenkin tekee ITSELLEEN hiukan ylipitkän lyhyemmän treenin lomassa, niin jopa on hyvä juttu ja kehittää viikkojen mittaan, kaksi pitkää on jo todella kehittävää. Muut viikon lenkit voi olla tavallisia, ei valtavan pitkiä, ne voi olla vaihtelevavauhtisia niin kuin minä teen, joku vauhdikkaampi ja jokunen aivan kevyt ja lyhytkin mukaan palauttamaan. Lenkin pituus ja vauhti min/km riippuu aivan sun omasta kunnosta, mene sykkeen ja tuntemusten mukaan järki päässä, et ole kone. Mullekin, vaikka olin aktiivikilpajuoksija ja treenasin tuolloin pohjat kuntoon, nykyään pitkä hidas on maksimissaan 75min. Kaikki riippuu myös tavoitteistasi. Jos tavoittelet vuoden kahden sisällä maratonille, voi pitkää hidasta juosta kahdesti viikossa ja progressiivisesti oman kunnon noustessa matkaa vähitellen pidentäen. Ja luultavasti, jos et harrasta liikuntaa monipuolisemmin kuin tässä esitin, tulet kärsimään yksipuolisen treenin ja huollon puutteen ongelmista. Esim. kuntopiiriä, hiihtoa ja hierontaa ainakin jaloille suosittelen, tai ylipäätään mikä nyt sattuu sun juttu olemaan, rullaluistelua tms. Hyviä treenejä, hymyä huuleen ja vaihtelevuuden periaatteella lepoakaan unohtamatta.
Ja perään vielä Väätäisen, tuon yksinkertaistamisen maailmanmestarin, lausahdus: peruskunto luodaan juoksemalla 10-70km päivässä :)Tästä oli jo paljon apua, kiitos sinulle :) Toivottavasti tämä meikäläisen kunto tästä lähtee kohenemaan...
- Jonttu
Olenkin aina ihmetellyt että mitä se käytännössä tarkoittaa, että "kunto kasvaa". Mutta tässä tuli siihen hyviä vastauksia.
Samoin Yle Teeman maraton-ohjelmassa kerrottiin, että matalilla sykkeillä harjoitellessa lihasten ja sydämen verisuonet lisääntyvät, jolloin ilmeisesti myös lihasten hapenottokyky paranee.
Korkeammilla sykkeillä ei samaa ilmiötä tapahdu, kun lihasten pitää vain keskittyä pitämään urheilija hengissä... No, tämä nyt oli vain omin sanoin tulkittuna. =) - Jannepoikamies
Minä kiitän näistä vinkeistä mitä täällä palstoilla löytyy. Olen alottanu vasta äskettäin kohottamaan peruskuntoa juoksulenkeillä ja ihmettelinkin miksi kestävyys metreissä oli hyvin heikkoa. Ajatusmaailma "no kyllähän mä ennen jaksoin juosta vaikka kuin" varjosti mieltä. Hiljensin juoksuvauhtia ja hupsheijakkaa, jakso juosta het puolet pitempiä lenkkejä. Ja sykekin oli suht hyvää, eli ei sydäntä liikarasittavaa. Juoksemisesta saattoi jopa nauttia.
- 40v aloittelija
Aloitin säännöllisen kävelyn tammikuussa ja juoksemisen vasta kuukausi sitten.
Nyt juoksen kaksi kympin lenkkiä ja kaksi vitosen lenkkiä viikossa.
Viime viikolla juoksin 10km keskinopeudella 5:31/km ja keskisyke oli 157, juuri nopeammin en varmaan tuota matkaa pysty juoksemaan, kun syke menee yli 160:een niin sitä huomaa heti että alkaa väsyä nopeasti. Mutta tuo nopeus on sellainen että sillä etenen luontevan tuntuisesti.
Tällä viikolla juoksin saman lenkin keskinoepudella 6:08 ja keskisyke oli 146. Minä en kyllä huomannut että lenkin rasittavuudessa olisi ollut merkittävää eroa.
Täytyy kokeilla juosta vieä himan hitaammin, vaikka tuo kuuden minuutin vauhtikin on sellaista että siinä tuntuu menevän käsijarru päällä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.4022132Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek121959Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2501405Miksi me ei mies voida edes viestitellä irl?
En odota enkä vaadi mitään, voitaisiin vain olla yhteyksissä jollain tapaa ihan oikeasti.821059Oliko Farmi-finaalitehtävät mielestäsi tasaveroisia Lloydin ja Johannan välillä?
Onnea Farmi-voitosta, Lloyd. Et tainnut olla ihan kaikkien suosikki, mutta puskit voittoon! Oliko finaalitehtävät miel56965Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia402948Rakennetaanko yhdessä?
Haluaisin rakentaa sun kanssa yhteistä tulevaisuutta❤️ Onko meistä siihen? Huomaan että sulta puuttuu se joku tärkeä elä39818- 56789
- 75760
Hyvää yötä mies
Nuku hyvin. Viikonloppuna on tulossa hellettä, se on mukavaa. Juhannuskin kohta. Mun tekis mieli huolehtia susta. Semmo70734