Taitaa kaikki

En kumminkaan liity joukkoonne. Sitä paitsi en seuraa muotia. Ensin oli amalgaami, nyt home. Mikähän tulee seuraavaksi. Tosin muodissa mieli voi hyvin, mutta keho kärsii.
Ettekö hörhöt huomaa mitä ympärillämme tapahtuu. Sairaudet lisääntyy räjähdysmäisesti. Kohta ei ole tervettä ihmistä. Kaikilla on vähintään allergia tai ihottuma. Joudumme jatkuvasti hengittämään ja nielemään myrkkyjä. Kaikki tapahtuu sallituissa rajoissa. Jos rotta selviää niin kaippa ihminenkin. Te homehörhöt olette ottaneet silmätikuksi homeen, tuon luonon ja elämän perustan. Kuvittelette homeen olevan sairauksien aiheuttajan. Todellisuudessa homeet pitää elinympäristön puhtaana ja luo tilaa elämän uusiutumiselle.
Kuinka paljon vahinkoa hörhöilynne onkaan saanut aikaan. Ihmiset jotka ei tiedä totuutta ovat hysterian vallassa. Kutsuvat koteihinsa mittariukkoja ja tarkastajia. Jos viisari vähän värähtää huudetaan APUA...KYLPYHUONEESSA ON KOSTEAA!!!!. Aletaan repimään rakenteita. Aivan turhaan. Kuinkahan moni on menettänyt rahansa. Hörhöilynne on myös nostanut asumiskustannuksia. Siitä joutuvat kärsimään myös me tavalliset ihmiset.
Toivottavasti päästään homehörhöilystä eroon jos ja kun löytyy uusi muotiaihe.

tosi on kirjoitti:

En kumminkaan liity joukkoonne. Sitä paitsi en seuraa muotia. Ensin oli amalgaami, nyt home. Mikähän tulee seuraavaksi. Tosin muodissa mieli voi hyvin, mutta keho kärsii.
Ettekö hörhöt huomaa mitä ympärillämme tapahtuu. Sairaudet lisääntyy räjähdysmäisesti. Kohta ei ole tervettä ihmistä. Kaikilla on vähintään allergia tai ihottuma. Joudumme jatkuvasti hengittämään ja nielemään myrkkyjä. Kaikki tapahtuu sallituissa rajoissa. Jos rotta selviää niin kaippa ihminenkin. Te homehörhöt olette ottaneet silmätikuksi homeen, tuon luonon ja elämän perustan. Kuvittelette homeen olevan sairauksien aiheuttajan. Todellisuudessa homeet pitää elinympäristön puhtaana ja luo tilaa elämän uusiutumiselle.
Kuinka paljon vahinkoa hörhöilynne onkaan saanut aikaan. Ihmiset jotka ei tiedä totuutta ovat hysterian vallassa. Kutsuvat koteihinsa mittariukkoja ja tarkastajia. Jos viisari vähän värähtää huudetaan APUA...KYLPYHUONEESSA ON KOSTEAA!!!!. Aletaan repimään rakenteita. Aivan turhaan. Kuinkahan moni on menettänyt rahansa. Hörhöilynne on myös nostanut asumiskustannuksia. Siitä joutuvat kärsimään myös me tavalliset ihmiset.
Toivottavasti päästään homehörhöilystä eroon jos ja kun löytyy uusi muotiaihe.

Lue lisää

edes mikä on tosi eli totuus, josta kirjoitat.
Ilmeisesti on vain omia mielikuvia, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Jospa ensin kumoaisit Tuula Putuksen ja Mirja Salinoja-Salosen tekemät tutkimukset ja sitten tulisit heittelemään noin keveitä huulia tälle palstalle.
Lisäksi sinun tulisi selvittää rakennustekniset ja rakennusmateriaaliset osaamisesi tällä palstalla.
Jos näihin et löydä vakuuttavaa selvitystä, pysy siellä huuhaa-palstalla omissa autuaallisissa kuvitelmissasi.
Tai jospa hieman rupeaisit avamaan silmiäsi ympäröivälle maailmalle ja näkemään toisen ihmisen oppiaksesi edes jotain elämästä.
Ei voi muuta kommentoida kuin kyllä oli lähetetty yksinkertainen kirjoitus.
Kuvannee kirjoittajaa.

tosi on kirjoitti:

En kumminkaan liity joukkoonne. Sitä paitsi en seuraa muotia. Ensin oli amalgaami, nyt home. Mikähän tulee seuraavaksi. Tosin muodissa mieli voi hyvin, mutta keho kärsii.
Ettekö hörhöt huomaa mitä ympärillämme tapahtuu. Sairaudet lisääntyy räjähdysmäisesti. Kohta ei ole tervettä ihmistä. Kaikilla on vähintään allergia tai ihottuma. Joudumme jatkuvasti hengittämään ja nielemään myrkkyjä. Kaikki tapahtuu sallituissa rajoissa. Jos rotta selviää niin kaippa ihminenkin. Te homehörhöt olette ottaneet silmätikuksi homeen, tuon luonon ja elämän perustan. Kuvittelette homeen olevan sairauksien aiheuttajan. Todellisuudessa homeet pitää elinympäristön puhtaana ja luo tilaa elämän uusiutumiselle.
Kuinka paljon vahinkoa hörhöilynne onkaan saanut aikaan. Ihmiset jotka ei tiedä totuutta ovat hysterian vallassa. Kutsuvat koteihinsa mittariukkoja ja tarkastajia. Jos viisari vähän värähtää huudetaan APUA...KYLPYHUONEESSA ON KOSTEAA!!!!. Aletaan repimään rakenteita. Aivan turhaan. Kuinkahan moni on menettänyt rahansa. Hörhöilynne on myös nostanut asumiskustannuksia. Siitä joutuvat kärsimään myös me tavalliset ihmiset.
Toivottavasti päästään homehörhöilystä eroon jos ja kun löytyy uusi muotiaihe.

Lue lisää

Mielestäsi siis: "Sairaudet lisääntyy räjähdysmaisesti. Kohta ei ole tarvettä ihmistä. Kaikilla on vähintään allergia tai ihottuma.
Joudumme jatkuvasti hengittämään ja nielemään myrkkyjä."
Olenpa kanssasi samaa mieltä.
Tämänkaltaista kehitystä tukee myös KELA;n astmaan myönnettyjen erityiskorvattavien lääkkeiden tilastot, jonka mukaan vuonna 1970 astmaatikkoja oli 7324 ja vuonna 1998 177 503.
Erään tilaston mukaan Suomessa oli v. 1960 3000 astmaatikkoa, eli aikamoinen kasvu vuoteen 1998. Ja kun vuonna 2001 maassamme on tilastoitu 340 000 astmalääkkeiden käyttäjää, niin astmaan sairastuminen senkun jatkuu.

Kun rakennustuotanto teknistyi 1960-luvulla niin jo 1970-luvulla alettiin puhua ns. sairastalosyndroomasta, eli rakennuksen sisäilman aiheuttamista allergisista, astmaattisista ja reumaattisista oireista, joiden aiheuttajina pidettiin ns. kosteusvauriomikrobeja ja pidetään yhä.

Niin ja kun 1965 painetussa Fokus-lääkärikirjassa mainitaan allergian aiheuttajana myös homeitiöt, allergisoitumista homeitiöille voidaan täydellä syyllä pitää faktatietona.
Tosin niiden kyvystä sairastuttaa löytyy lääketieteellistä tietoa ainakin jo 1800-luvulta lähtien.
Homeallergikkoina pidämme vain tätä tietoa esillä.
Väitteellesi "muoti-ilmiö" ei siis näytä löytyvän perusteita kuten ei sen ohimenevyydellekään.

Syytät meitä myös asumiskustannusten noususta ja siitä, että ihmiset alkavat kiinnittaa huomiota kylpyhuoneittensa kuntoon. Hyvä kun ihmiset alkavat vähitellen huolehtia myös itse turvallisesta asumisesta.

Mitä näihin kustannuksiin tulee Hesari julkaisi 11.9.2002 otsikon: "Huonosta sisäilmasta miljardien eurojen kustannukset vuodessa."
- Stakesin selvityksen mukaan yksinomaan kosteusvaurioiden ja homeiden aiheuttamien hengityssairauksien suorat terveydenhoitokustannukset ovat miltei sata miljoonaa euroa ja 64 000 menetettyä työpäivää vuodessa.
- Ongelmat johtuvat rakentajien ja tilankäyttäjien valinnoista toteaa artikkelissa Sisäilmayhdistyksen toimitusjohtaja Jorma Säteri.

Emme siis syyllisty meihin kohdistamastasi asumiskustannusnousuväittämästäsikään.

Drifter kirjoitti:

edes mikä on tosi eli totuus, josta kirjoitat.
Ilmeisesti on vain omia mielikuvia, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Jospa ensin kumoaisit Tuula Putuksen ja Mirja Salinoja-Salosen tekemät tutkimukset ja sitten tulisit heittelemään noin keveitä huulia tälle palstalle.
Lisäksi sinun tulisi selvittää rakennustekniset ja rakennusmateriaaliset osaamisesi tällä palstalla.
Jos näihin et löydä vakuuttavaa selvitystä, pysy siellä huuhaa-palstalla omissa autuaallisissa kuvitelmissasi.
Tai jospa hieman rupeaisit avamaan silmiäsi ympäröivälle maailmalle ja näkemään toisen ihmisen oppiaksesi edes jotain elämästä.
Ei voi muuta kommentoida kuin kyllä oli lähetetty yksinkertainen kirjoitus.
Kuvannee kirjoittajaa.

Lue lisää

tutkimukset löytyy? Yritin googlea nimillä vaan ei tuottanut tulosta.

tosi on kirjoitti:

tutkimukset löytyy? Yritin googlea nimillä vaan ei tuottanut tulosta.

kirjakaupasta: Mirja Salkinoja-Salonen; Myrkylliset mikrobit sisätiloissa.

Tuula Putus toimii Kansanterveyslaitoksen piirissä.

Molemmat ovat olleet lehdistön sivuilla sekä myös TV:n asiaohjelmien ja alueuutisissa.

Viimeksi Tuula Putus oli TV:n alueuutisissa, jossa käsiteltiin nimenomaan homeiden aiheuttamia ongelmia.
Ohjelma oli erittäin hyvin tehty.

Lisäksi tietoa löytyy vaikka kuinka paljon muistakin lähteistä.
Laitapa se Google toimimaan.
Hakusanoina voit käyttää kaikkea homeeseen liittyvää.
Samalla löydät muitakin lähteitä vaikka kuinka paljon, ei se home ole mikään olematon tai kuviteltu ongelma.

tosi on kirjoitti:

tutkimukset löytyy? Yritin googlea nimillä vaan ei tuottanut tulosta.

Sinulla näyttää olevan kohtalaisen suuri aukko tietämyksessäsi. Tietotasosi vastannee lähinnä keskiajalla vallinneita käsityksiä. Sen jälkeen alalla on tuotettu valtavasti tieteellistä tutkimusta. Kaikkeen et varmaankaan ehdi perehtyä, mutta jos aloittaisit vaikkapa vuodesta 2000. Tässä joitakin sen vuoden tuotoksia:



1. Balaras CA, Bochicchio F, Hanssen SO, Jantunen MJ, Kirchner S, Knöppel H, Kuusisto S, Lefas CC, Lindvall T, Maroni M, McLaughlin JP, Raw G, Seifert B, Straehl P, Sulzner M, Younes M: Risk assessment in relation to indoor air quality. European Collaborative Action. Urban Air, Indoor Environment and Human Exposure. European Commission, 2000. 128 p. (Environment and Quality of Life Report No 22/2000).
2. Haverinen U, Hyvärinen A, Husman T, Koskelo T, Laamanen P, Levamo H, Nevalainen A: Kosteus- ja homevauriokorjausten onnistumisen seuranta. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:163-166. (SIY Raportti 14/2000).
3. Haverinen U, Hyvärinen A, Husman T, Koskelo T, Laamanen P, Levamo H, Nevalainen A: Preliminary experiences on developing tools for evaluating repairs and their effects in practical situations. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 3. Helsinki: SIY, 2000:427-431.
4. Haverinen U, Jääskeläinen E, Vahteristo M, Husman T, Nevalainen A: Analysis on moisture findings in residential buildings. In: Sarja A ed. Integrated Life-Cycle Design of Materials and Structure ILCDES 2000, RILEM/CIB/ISO International Symposium. Technical Research Centre of Finland (VTT), 2000:464-468.
5. Haverinen U, Vahteristo M, Pekkanen J, Husman T, Nevalainen A, Moschandreas D: An empirical moisture damage index. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 3. Helsinki: SIY, 2000:531-534.
6. Hirvonen MR, Huttunen K, Jussila J, Komulainen H, Kosma VM, Nevalainen A, Pelkonen J: Hometalojen terveyshaittojen kokeellinen tutkimus. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:227-230. (SIY Raportti 14/2000).
7. Husman T, Haverinen U, Koivisto J, Toivola M, Laitinen S, Sundgren V: Kosteus- ja homeongelma sairaalarakennuksessa - toimintamalli, korjaustyön erityisvaatimukset ja henkilökunnan terveyshaitat. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:39-44. (SIY Raportti 14/2000).
8. Husman T, Nousiainen M, Laitinen S, Tuomainen A, Rautiala S, Iivanainen E, Nevalainen A: Niveloireiden ryvästyminen kosteusvauriokiinteistöjen työntekijöillä - mahdollinen yhteys viemärivaurioihin. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:257-262. (SIY Raportti 14/2000).
9. Huttunen K, Jussila J, Ruotsalainen M, Iivanainen E, Nevalainen A, Hirvonen MR: Cytotoxicity and inflammatory responses induced by bacteria isolated from mouldy houses: comparison of human and mice cells. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:267-268.
10. Hyvärinen A, Vahteristo M, Meklin T, Halla-aho J, Koivisto J, Torvikoski A, Husman T, Pekkanen J, Korppi M, Nevalainen A: Classification of moisture damage level of residences by microbial sampling and technical investigations. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 3. Helsinki: SIY, 2000:527-530.
11. Immonen J, Meklin T, Taskinen T, Nevalainen A, Korppi M: Skin prick test findings in students from moisture and mould damaged schools : a three-year follow-up study. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:275-2280.
12. Jussila J, Komulainen H, Huttunen K, Roponen M, Hälinen A, Hyvärinen A, Nevalainen A, Kosma VM, Pelkonen J, Hirvonen MR: Development of a mouse model to study inflammatory responses induced by moldy house microbes. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:585-587.
13. Kalliokoski P, Lignell U, Meklin T, Koivisto J, Vahteristo M, Nevalainen A: Fungal growth and indoor air quality and climate in school kitchens. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 3. Helsinki: SIY, 2000:365-369.
14. Kettunen A, Husman T, Meklin T, Koivisto J, Pamilo SL, Niemelä P, Nissinen A: Homeongelma asukkaiden ja päätöksentekijöiden näkökulmasta. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:249-254. (SIY Raportti 14/2000).
15. Koistinen J: Polychlorinated diphenyl ethers (PCDE). In: Paasivirta J ed. New Types of Persistent Halogenated Compounds: The Handbook of Environmental Chemistry. Springer, 2000:157-201.
16. Lehtola MJ, Miettinen IT, Vartiainen T, Martikainen PJ: Content of assimilable organic carbon (AOC) in drinking water pipeline network -effect of pipe cleaning on AOC concentrations. In: Sozanski MM ed. IV International Conference Water supply and water quality. 2000:1191-1194.
17. Lignell U, Husman T, Meklin T, Koivisto J, Hirvonen MR, Roponen M, Vepsäläinen A, Vahteristo M, Kettunen AV, Nevalainen A, Kalliokoski P: Altistuminen, oireilu ja keuhkojen toiminta kosteusvauriokoulujen keittiöissä. 2000. (Työsuojelurahasto, hanke 97233. Loppuraportti. 45 s.).
18. Lignell U, Husman T, Meklin T, Koivisto J, Vahteristo M, Vepsäläinen A, Kettunen AV, Nevalainen A, Kalliokoski P: Moisture in school kitchens and symptoms of the kitchen personnel. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:299-303.
19. Meklin T, Husman T, Vahteristo M, Vepsäläinen A, Hyvärinen A, Koivisto J, Halla-aho J, Immonen J, Hirvonen MR, Nevalainen A: Koulujen homekorjausten vaikutukset altistumiseen ja terveyteen. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:241-244. (SIY Raportti 14/2000).
20. Meklin T, Husman T, Vepsäläinen A, Vahteristo M, Koivisto J, Halla-aho J, Hyvärinen A, Moschandreas D, Nevalainen A: Moisture damages in schools - symptoms and indoor air microbes. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:335-339.
21. Murtoniemi T: Microbial growth on plasterboard. In: Pohjamo S ed. EnsSTe The Finnish Graduate School in Environmental Science and Technology. Yearbook 2000. 2000:138-141.
22. Murtoniemi T, Nevalainen A, Toivola M, Hirvonen M, Komulainen H, Suutari M: Growth of penicillium spinulosum and streptomyces californicus on plasterboard. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 3. Helsinki: SIY, 2000:307-311.
23. Nevalainen A: Mäter vi rätt saker vad gäller mikrobiologi? In: Inomhusklimat Örebro 2000. Örebro: Regionsjukhus, 2000:105-109.
24. Nevalainen A: Vilka slutsatser kan man dra av mikrobiologiska mätningar? In: Inomhusklimat Örebro 2000. Örebro: Regionsjukhuset, 2000:57-65.
25. Nevalainen A, Johanning E, Reponen T, Reijula K, Husman T: Exposure assessment and health effects - a follow-up meeting to the 3rd international conference on fungi, mycotoxins and bioaerosols. In: Healthy Buildings 2000. Workshop Summaries. 2000:159-164. (SIY).
26. Nguyen TTL, Pentikäinen T, Rissanen P, Vahteristo M, Husman T, Nevalainen A: Moisture and mold in dwellings - estimation of healthcare costs in finland in 1996. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:647-652.
27. Niemi H, Haverinen U, Koivisto J, Toivola M, Husman T, Seeste J, Korkalainen H, Vepsäläinen K, Lindberg R: Moisture problems in hospital washrooms - improving durability of gypsum board -covered wall structure. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 3. Helsinki: SIY, 2000:191-195.
28. Nissinen TK, Vartiainen T, Martikainen PJ: The effect of pipe cleaning on disinfection by-products. 2000. (CD-rom, Texts of posters, 1st World Congress of the International Water Association. Paris, 3-7 July, 2000).

29. Rintala H: Streptomyces species in moldy buildings - detection and diversity using molecular methods. In: Pohjamo S ed. EnsSTe The Finnish Graduate School in Environmental Science and Technology. Yearbook 2000. 2000:142-146.
30. Rintala H, Nevalainen A, Suutari M: Development of molecular methods for the detection of microbes in water damaged buildings. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:331-334.
31. Rintala H, Rönkä E, Nevalainen A, Suutari M: Streptomykeettien toteaminen rakennusmateriaaleista PCR-menetelmällä. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:273-276. (SIY Raportti 14/2000).
32. Roponen M, Seuri M, Nevalainen A, Hirvonen MR: Development of biomonitoring methods to detect mouldy house exposure. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:575-577.
33. Taskinen T, Laitinen S, Meklin T, Husman T, Nevalainen A, Korppi M: Skin test and serum IgE reactions to moulds in relation to exposure in children. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:233-238.
34. Toivola M, Alm S, Kolari S, Pentikäinen E, Nevalainen A: Henkilökohtainen altistuminen bioaerosoleille. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:245-247. (SIY Raportti 14/2000).
35. Toivola M, Meklin T, Luoto K, Hyvärinen A, Nevalainen A: Assessment of microbial damage of building material in laboratories which use different methods. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:375-377.
36. Tuomisto JT, Pekkanen J, Kiviranta H, Tukiainen E, Vartiainen T, Tuomisto J: Soft tissue sarcoma and dioxin exposure in Finnish general population. In: Denison MS ed. 20th International Symposium on Halogenated Environmental Organic Pollutants & POPS. 2000:107-110. (Organohalogen Compounds Vol. 48/2000).
37. Vahteristo M, Hyvärinen A, Meklin T, Nevalainen A, Moschandreas D: Temporal variation of fungal concentrations in indoor air. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:373-374.

Liisa kirjoitti:

Sinulla näyttää olevan kohtalaisen suuri aukko tietämyksessäsi. Tietotasosi vastannee lähinnä keskiajalla vallinneita käsityksiä. Sen jälkeen alalla on tuotettu valtavasti tieteellistä tutkimusta. Kaikkeen et varmaankaan ehdi perehtyä, mutta jos aloittaisit vaikkapa vuodesta 2000. Tässä joitakin sen vuoden tuotoksia:



1. Balaras CA, Bochicchio F, Hanssen SO, Jantunen MJ, Kirchner S, Knöppel H, Kuusisto S, Lefas CC, Lindvall T, Maroni M, McLaughlin JP, Raw G, Seifert B, Straehl P, Sulzner M, Younes M: Risk assessment in relation to indoor air quality. European Collaborative Action. Urban Air, Indoor Environment and Human Exposure. European Commission, 2000. 128 p. (Environment and Quality of Life Report No 22/2000).
2. Haverinen U, Hyvärinen A, Husman T, Koskelo T, Laamanen P, Levamo H, Nevalainen A: Kosteus- ja homevauriokorjausten onnistumisen seuranta. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:163-166. (SIY Raportti 14/2000).
3. Haverinen U, Hyvärinen A, Husman T, Koskelo T, Laamanen P, Levamo H, Nevalainen A: Preliminary experiences on developing tools for evaluating repairs and their effects in practical situations. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 3. Helsinki: SIY, 2000:427-431.
4. Haverinen U, Jääskeläinen E, Vahteristo M, Husman T, Nevalainen A: Analysis on moisture findings in residential buildings. In: Sarja A ed. Integrated Life-Cycle Design of Materials and Structure ILCDES 2000, RILEM/CIB/ISO International Symposium. Technical Research Centre of Finland (VTT), 2000:464-468.
5. Haverinen U, Vahteristo M, Pekkanen J, Husman T, Nevalainen A, Moschandreas D: An empirical moisture damage index. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 3. Helsinki: SIY, 2000:531-534.
6. Hirvonen MR, Huttunen K, Jussila J, Komulainen H, Kosma VM, Nevalainen A, Pelkonen J: Hometalojen terveyshaittojen kokeellinen tutkimus. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:227-230. (SIY Raportti 14/2000).
7. Husman T, Haverinen U, Koivisto J, Toivola M, Laitinen S, Sundgren V: Kosteus- ja homeongelma sairaalarakennuksessa - toimintamalli, korjaustyön erityisvaatimukset ja henkilökunnan terveyshaitat. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:39-44. (SIY Raportti 14/2000).
8. Husman T, Nousiainen M, Laitinen S, Tuomainen A, Rautiala S, Iivanainen E, Nevalainen A: Niveloireiden ryvästyminen kosteusvauriokiinteistöjen työntekijöillä - mahdollinen yhteys viemärivaurioihin. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:257-262. (SIY Raportti 14/2000).
9. Huttunen K, Jussila J, Ruotsalainen M, Iivanainen E, Nevalainen A, Hirvonen MR: Cytotoxicity and inflammatory responses induced by bacteria isolated from mouldy houses: comparison of human and mice cells. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:267-268.
10. Hyvärinen A, Vahteristo M, Meklin T, Halla-aho J, Koivisto J, Torvikoski A, Husman T, Pekkanen J, Korppi M, Nevalainen A: Classification of moisture damage level of residences by microbial sampling and technical investigations. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 3. Helsinki: SIY, 2000:527-530.
11. Immonen J, Meklin T, Taskinen T, Nevalainen A, Korppi M: Skin prick test findings in students from moisture and mould damaged schools : a three-year follow-up study. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:275-2280.
12. Jussila J, Komulainen H, Huttunen K, Roponen M, Hälinen A, Hyvärinen A, Nevalainen A, Kosma VM, Pelkonen J, Hirvonen MR: Development of a mouse model to study inflammatory responses induced by moldy house microbes. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:585-587.
13. Kalliokoski P, Lignell U, Meklin T, Koivisto J, Vahteristo M, Nevalainen A: Fungal growth and indoor air quality and climate in school kitchens. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 3. Helsinki: SIY, 2000:365-369.
14. Kettunen A, Husman T, Meklin T, Koivisto J, Pamilo SL, Niemelä P, Nissinen A: Homeongelma asukkaiden ja päätöksentekijöiden näkökulmasta. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:249-254. (SIY Raportti 14/2000).
15. Koistinen J: Polychlorinated diphenyl ethers (PCDE). In: Paasivirta J ed. New Types of Persistent Halogenated Compounds: The Handbook of Environmental Chemistry. Springer, 2000:157-201.
16. Lehtola MJ, Miettinen IT, Vartiainen T, Martikainen PJ: Content of assimilable organic carbon (AOC) in drinking water pipeline network -effect of pipe cleaning on AOC concentrations. In: Sozanski MM ed. IV International Conference Water supply and water quality. 2000:1191-1194.
17. Lignell U, Husman T, Meklin T, Koivisto J, Hirvonen MR, Roponen M, Vepsäläinen A, Vahteristo M, Kettunen AV, Nevalainen A, Kalliokoski P: Altistuminen, oireilu ja keuhkojen toiminta kosteusvauriokoulujen keittiöissä. 2000. (Työsuojelurahasto, hanke 97233. Loppuraportti. 45 s.).
18. Lignell U, Husman T, Meklin T, Koivisto J, Vahteristo M, Vepsäläinen A, Kettunen AV, Nevalainen A, Kalliokoski P: Moisture in school kitchens and symptoms of the kitchen personnel. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:299-303.
19. Meklin T, Husman T, Vahteristo M, Vepsäläinen A, Hyvärinen A, Koivisto J, Halla-aho J, Immonen J, Hirvonen MR, Nevalainen A: Koulujen homekorjausten vaikutukset altistumiseen ja terveyteen. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:241-244. (SIY Raportti 14/2000).
20. Meklin T, Husman T, Vepsäläinen A, Vahteristo M, Koivisto J, Halla-aho J, Hyvärinen A, Moschandreas D, Nevalainen A: Moisture damages in schools - symptoms and indoor air microbes. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:335-339.
21. Murtoniemi T: Microbial growth on plasterboard. In: Pohjamo S ed. EnsSTe The Finnish Graduate School in Environmental Science and Technology. Yearbook 2000. 2000:138-141.
22. Murtoniemi T, Nevalainen A, Toivola M, Hirvonen M, Komulainen H, Suutari M: Growth of penicillium spinulosum and streptomyces californicus on plasterboard. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 3. Helsinki: SIY, 2000:307-311.
23. Nevalainen A: Mäter vi rätt saker vad gäller mikrobiologi? In: Inomhusklimat Örebro 2000. Örebro: Regionsjukhus, 2000:105-109.
24. Nevalainen A: Vilka slutsatser kan man dra av mikrobiologiska mätningar? In: Inomhusklimat Örebro 2000. Örebro: Regionsjukhuset, 2000:57-65.
25. Nevalainen A, Johanning E, Reponen T, Reijula K, Husman T: Exposure assessment and health effects - a follow-up meeting to the 3rd international conference on fungi, mycotoxins and bioaerosols. In: Healthy Buildings 2000. Workshop Summaries. 2000:159-164. (SIY).
26. Nguyen TTL, Pentikäinen T, Rissanen P, Vahteristo M, Husman T, Nevalainen A: Moisture and mold in dwellings - estimation of healthcare costs in finland in 1996. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:647-652.
27. Niemi H, Haverinen U, Koivisto J, Toivola M, Husman T, Seeste J, Korkalainen H, Vepsäläinen K, Lindberg R: Moisture problems in hospital washrooms - improving durability of gypsum board -covered wall structure. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 3. Helsinki: SIY, 2000:191-195.
28. Nissinen TK, Vartiainen T, Martikainen PJ: The effect of pipe cleaning on disinfection by-products. 2000. (CD-rom, Texts of posters, 1st World Congress of the International Water Association. Paris, 3-7 July, 2000).

29. Rintala H: Streptomyces species in moldy buildings - detection and diversity using molecular methods. In: Pohjamo S ed. EnsSTe The Finnish Graduate School in Environmental Science and Technology. Yearbook 2000. 2000:142-146.
30. Rintala H, Nevalainen A, Suutari M: Development of molecular methods for the detection of microbes in water damaged buildings. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:331-334.
31. Rintala H, Rönkä E, Nevalainen A, Suutari M: Streptomykeettien toteaminen rakennusmateriaaleista PCR-menetelmällä. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:273-276. (SIY Raportti 14/2000).
32. Roponen M, Seuri M, Nevalainen A, Hirvonen MR: Development of biomonitoring methods to detect mouldy house exposure. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:575-577.
33. Taskinen T, Laitinen S, Meklin T, Husman T, Nevalainen A, Korppi M: Skin test and serum IgE reactions to moulds in relation to exposure in children. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:233-238.
34. Toivola M, Alm S, Kolari S, Pentikäinen E, Nevalainen A: Henkilökohtainen altistuminen bioaerosoleille. In: Säteri J, Backman H ed. Sisäilmastoseminaari 2000. Helsinki: Sisäilmayhdistys ry, 2000:245-247. (SIY Raportti 14/2000).
35. Toivola M, Meklin T, Luoto K, Hyvärinen A, Nevalainen A: Assessment of microbial damage of building material in laboratories which use different methods. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Microbes, Moisture and Building Physics. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:375-377.
36. Tuomisto JT, Pekkanen J, Kiviranta H, Tukiainen E, Vartiainen T, Tuomisto J: Soft tissue sarcoma and dioxin exposure in Finnish general population. In: Denison MS ed. 20th International Symposium on Halogenated Environmental Organic Pollutants & POPS. 2000:107-110. (Organohalogen Compounds Vol. 48/2000).
37. Vahteristo M, Hyvärinen A, Meklin T, Nevalainen A, Moschandreas D: Temporal variation of fungal concentrations in indoor air. In: Seppänen O, Säteri J ed. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Exposure, Human Responses and Building Investigations. Vol. 1. Helsinki: SIY, 2000:373-374.

Lue lisää

Huovinen,Pentti: Hyvät,pahat,näkymättömät: miten selvitä elämässä mikrobien kanssa.

Hollaway,Colin: Mikrobien ilmestyskirja: ihminen vastaan mikrobit: colestrumin avulla immuniteettisodan voittoon.

Enari,Tor-Magnus: Mikrobit ihmisen palveluksessa.

Karlen,Arno: Mikrobit ja ihminen.

Varonen,Unto: Kyllä mikrobit saa kuoliaaksi ilman kaasuakin: raportti Hämeen työsuojelupiirin kloorikaasuhankkeesta.

tosi on kirjoitti:

Huovinen,Pentti: Hyvät,pahat,näkymättömät: miten selvitä elämässä mikrobien kanssa.

Hollaway,Colin: Mikrobien ilmestyskirja: ihminen vastaan mikrobit: colestrumin avulla immuniteettisodan voittoon.

Enari,Tor-Magnus: Mikrobit ihmisen palveluksessa.

Karlen,Arno: Mikrobit ja ihminen.

Varonen,Unto: Kyllä mikrobit saa kuoliaaksi ilman kaasuakin: raportti Hämeen työsuojelupiirin kloorikaasuhankkeesta.

Lue lisää

ja sädesienet eivät ole sama kuin bakteerit tai virukset.

Sinun kannattaa tutustua lähemmin vinkkiisi.
Sekä siitä löytyviin lisätietoihin.

http://www.tyosuojelu.fi/fi/home-kosteusvauriot#lisaa

tosi on kirjoitti:

Huovinen,Pentti: Hyvät,pahat,näkymättömät: miten selvitä elämässä mikrobien kanssa.

Hollaway,Colin: Mikrobien ilmestyskirja: ihminen vastaan mikrobit: colestrumin avulla immuniteettisodan voittoon.

Enari,Tor-Magnus: Mikrobit ihmisen palveluksessa.

Karlen,Arno: Mikrobit ja ihminen.

Varonen,Unto: Kyllä mikrobit saa kuoliaaksi ilman kaasuakin: raportti Hämeen työsuojelupiirin kloorikaasuhankkeesta.

Lue lisää

” Huovinen,Pentti: Hyvät,pahat,näkymättömät: miten selvitä elämässä mikrobien kanssa. ”
- Olen lukenut. Onko kirjassa mielestäsi jotain, mikä puhuisi näkemyksiesi puolesta ???

” Hollaway,Colin: Mikrobien ilmestyskirja: ihminen vastaan mikrobit: colestrumin avulla immuniteettisodan voittoon. ”
- En ole lukenut. Mikä kirjassa puhuu näkemyksiesi puolesta ?

” Enari,Tor-Magnus: Mikrobit ihmisen palveluksessa. ”
Kosteusvauriomikrobienkin joukosta löytyy paljon mikrobeja, joita ihminen voi hyödyntää esim. lääkkeinä - kuten erilaiset antibiootit, solunsalpaajat jne.. Lääkkeen ja myrkyn ero on annostus. Hometalossa asuva ei voi säännöstellä saamiaan annoksia. Monet myrkyt ovat vaarallisempia hengitettyinä kuin syötyinä.
Enarin tutkimustyö ei kuulunut kosteusvauriomikrobitutkimuksiin. Sitä paitsi hän ehti kuolla ennen kuin esim. luotettavat menetelmät näiden mikrobien aineenvaihduntatuotteiden analysoimiseksi keksittiin.

” Varonen,Unto: Kyllä mikrobit saa kuoliaaksi ilman kaasuakin: raportti Hämeen työsuojelupiirin kloorikaasuhankkeesta.”
Tämä on totta. Mikrobit voi useimmiten ”tappaa” vaikkapa pelkällä kuivaamisellakin. Mikrobien kuolemaa ei tule kuitenkaan käsittää samanlaiseksi tapahtumaksi kuin vaikkapa ihmisen kuolema. Mikrobien ”tappaminen” tarkoittaa lähinnä niiden lisääntymiskyvyn ehkäisemistä. Esim. kuolleet homekasvustot ovat yhtä vaarallisia terveydelle kuin tuoreetkin. Itiöt ja toksiinit ovat pysyviä yhdisteitä. Ymmärrät sen ehkä, kun ajattelet vaikkapa homehtunutta leipää. Kun tapat siitä elävät mikrobit eli pysäytät homekasvuston etenemisen ei se tarkoita sitä, että homeet katoaisivat jonnekin ja kyseinen leipä muuttuisi vahingoittumaksi ja syömiskelpoiseksi.


Nämä mainitsemasi kirjat eivät liity kuin välillisesti hometaloproblematiikkaan. Niiden perusteella ei asiantuntematon voi juuri tietotasoaan tällä alueella kohentaa. Jos tieteelliset julkaisut tuntuvat sinusta liian raskaalta lukemiselta voit aloittaa kevyemmästä päästä esim. Helsingin yliopiston julkaisemalla kirjalla: ”Myrkylliset mikrobit sisätiloissa”.

Jos katsot asiantuntemuksesi riittäväksi jo nykytiedoillasi kumoamaan olemassa olevan tutkimustiedon kosteusvauriomikrobien aiheuttamista terveysvaaroista, suosittelen sinua ottamaan yhteyttä maamme yliopistoihin, jottei uusien väitöskirjojen vastaväittelijöiksi tarvitsisi enää tilata ulkomaisia alan professoreita.

Liisa kirjoitti:

” Huovinen,Pentti: Hyvät,pahat,näkymättömät: miten selvitä elämässä mikrobien kanssa. ”
- Olen lukenut. Onko kirjassa mielestäsi jotain, mikä puhuisi näkemyksiesi puolesta ???

” Hollaway,Colin: Mikrobien ilmestyskirja: ihminen vastaan mikrobit: colestrumin avulla immuniteettisodan voittoon. ”
- En ole lukenut. Mikä kirjassa puhuu näkemyksiesi puolesta ?

” Enari,Tor-Magnus: Mikrobit ihmisen palveluksessa. ”
Kosteusvauriomikrobienkin joukosta löytyy paljon mikrobeja, joita ihminen voi hyödyntää esim. lääkkeinä - kuten erilaiset antibiootit, solunsalpaajat jne.. Lääkkeen ja myrkyn ero on annostus. Hometalossa asuva ei voi säännöstellä saamiaan annoksia. Monet myrkyt ovat vaarallisempia hengitettyinä kuin syötyinä.
Enarin tutkimustyö ei kuulunut kosteusvauriomikrobitutkimuksiin. Sitä paitsi hän ehti kuolla ennen kuin esim. luotettavat menetelmät näiden mikrobien aineenvaihduntatuotteiden analysoimiseksi keksittiin.

” Varonen,Unto: Kyllä mikrobit saa kuoliaaksi ilman kaasuakin: raportti Hämeen työsuojelupiirin kloorikaasuhankkeesta.”
Tämä on totta. Mikrobit voi useimmiten ”tappaa” vaikkapa pelkällä kuivaamisellakin. Mikrobien kuolemaa ei tule kuitenkaan käsittää samanlaiseksi tapahtumaksi kuin vaikkapa ihmisen kuolema. Mikrobien ”tappaminen” tarkoittaa lähinnä niiden lisääntymiskyvyn ehkäisemistä. Esim. kuolleet homekasvustot ovat yhtä vaarallisia terveydelle kuin tuoreetkin. Itiöt ja toksiinit ovat pysyviä yhdisteitä. Ymmärrät sen ehkä, kun ajattelet vaikkapa homehtunutta leipää. Kun tapat siitä elävät mikrobit eli pysäytät homekasvuston etenemisen ei se tarkoita sitä, että homeet katoaisivat jonnekin ja kyseinen leipä muuttuisi vahingoittumaksi ja syömiskelpoiseksi.


Nämä mainitsemasi kirjat eivät liity kuin välillisesti hometaloproblematiikkaan. Niiden perusteella ei asiantuntematon voi juuri tietotasoaan tällä alueella kohentaa. Jos tieteelliset julkaisut tuntuvat sinusta liian raskaalta lukemiselta voit aloittaa kevyemmästä päästä esim. Helsingin yliopiston julkaisemalla kirjalla: ”Myrkylliset mikrobit sisätiloissa”.

Jos katsot asiantuntemuksesi riittäväksi jo nykytiedoillasi kumoamaan olemassa olevan tutkimustiedon kosteusvauriomikrobien aiheuttamista terveysvaaroista, suosittelen sinua ottamaan yhteyttä maamme yliopistoihin, jottei uusien väitöskirjojen vastaväittelijöiksi tarvitsisi enää tilata ulkomaisia alan professoreita.

Lue lisää

Kysyin vain-oletko lukenut. Minä en ole. Tuo Salkinoja-Salosen teos löytyy kirjastosta. Taidan käydä hakemassa. Voisin vähän sitä lukea. Vaarana on, että tietotasoni homeista nousee samalle tasolle sinun kanssa. Silloin minustakin tulee HOMEHÖRHÖ.

Liisa kirjoitti:

” Huovinen,Pentti: Hyvät,pahat,näkymättömät: miten selvitä elämässä mikrobien kanssa. ”
- Olen lukenut. Onko kirjassa mielestäsi jotain, mikä puhuisi näkemyksiesi puolesta ???

” Hollaway,Colin: Mikrobien ilmestyskirja: ihminen vastaan mikrobit: colestrumin avulla immuniteettisodan voittoon. ”
- En ole lukenut. Mikä kirjassa puhuu näkemyksiesi puolesta ?

” Enari,Tor-Magnus: Mikrobit ihmisen palveluksessa. ”
Kosteusvauriomikrobienkin joukosta löytyy paljon mikrobeja, joita ihminen voi hyödyntää esim. lääkkeinä - kuten erilaiset antibiootit, solunsalpaajat jne.. Lääkkeen ja myrkyn ero on annostus. Hometalossa asuva ei voi säännöstellä saamiaan annoksia. Monet myrkyt ovat vaarallisempia hengitettyinä kuin syötyinä.
Enarin tutkimustyö ei kuulunut kosteusvauriomikrobitutkimuksiin. Sitä paitsi hän ehti kuolla ennen kuin esim. luotettavat menetelmät näiden mikrobien aineenvaihduntatuotteiden analysoimiseksi keksittiin.

” Varonen,Unto: Kyllä mikrobit saa kuoliaaksi ilman kaasuakin: raportti Hämeen työsuojelupiirin kloorikaasuhankkeesta.”
Tämä on totta. Mikrobit voi useimmiten ”tappaa” vaikkapa pelkällä kuivaamisellakin. Mikrobien kuolemaa ei tule kuitenkaan käsittää samanlaiseksi tapahtumaksi kuin vaikkapa ihmisen kuolema. Mikrobien ”tappaminen” tarkoittaa lähinnä niiden lisääntymiskyvyn ehkäisemistä. Esim. kuolleet homekasvustot ovat yhtä vaarallisia terveydelle kuin tuoreetkin. Itiöt ja toksiinit ovat pysyviä yhdisteitä. Ymmärrät sen ehkä, kun ajattelet vaikkapa homehtunutta leipää. Kun tapat siitä elävät mikrobit eli pysäytät homekasvuston etenemisen ei se tarkoita sitä, että homeet katoaisivat jonnekin ja kyseinen leipä muuttuisi vahingoittumaksi ja syömiskelpoiseksi.


Nämä mainitsemasi kirjat eivät liity kuin välillisesti hometaloproblematiikkaan. Niiden perusteella ei asiantuntematon voi juuri tietotasoaan tällä alueella kohentaa. Jos tieteelliset julkaisut tuntuvat sinusta liian raskaalta lukemiselta voit aloittaa kevyemmästä päästä esim. Helsingin yliopiston julkaisemalla kirjalla: ”Myrkylliset mikrobit sisätiloissa”.

Jos katsot asiantuntemuksesi riittäväksi jo nykytiedoillasi kumoamaan olemassa olevan tutkimustiedon kosteusvauriomikrobien aiheuttamista terveysvaaroista, suosittelen sinua ottamaan yhteyttä maamme yliopistoihin, jottei uusien väitöskirjojen vastaväittelijöiksi tarvitsisi enää tilata ulkomaisia alan professoreita.

Lue lisää

Omien ja ympäristössään havaitsemiensa oireilujen syyy-seuraussuhteiden betonoiminen tällaisten kirjojen lukemisen perusteella ilman asiantuntemusta, käytännön kokemusta homesairauksienkin syiden yksiselitteisyyden puutteesta ja lukuisista muista "sekoittavista tekijöistä", jotka ovat todennäköisemmin homeongelmaan liittyvien ilmiöiden taustalla, on suunnilleen yhtä hyödyllistä ja järkevää kuin maallikolle ottaa kantaa jonkin lääkityksen hyötyihin ja haittoihin pelkästään lukemansa Pharmaca Fennican lääkkeiden sivuvaikutuslistan perusteella.

tosi on kirjoitti:

Kysyin vain-oletko lukenut. Minä en ole. Tuo Salkinoja-Salosen teos löytyy kirjastosta. Taidan käydä hakemassa. Voisin vähän sitä lukea. Vaarana on, että tietotasoni homeista nousee samalle tasolle sinun kanssa. Silloin minustakin tulee HOMEHÖRHÖ.

Lue lisää

Laitoin myös tuossa "Faktatietoa Ristolle, siis sinulle, homeista".

Saat kuule lukea hyvin hyvin hyvin paljon, ennenkuin tietotaitosi yltää Liisan tasolle.

Siihen sinulla tuskin edes on lahjoja. No lue muutama vuosi ja kirjoita sitten tänne uudelleen
TIETOA - ei luulojasi. Laita lähde ja sivunumero mukaan, josta tietosi ammennat :D. Voimme muut sitten tarkistaa tiedot.

Lukemaan ajatuksella kirjoitti:

Omien ja ympäristössään havaitsemiensa oireilujen syyy-seuraussuhteiden betonoiminen tällaisten kirjojen lukemisen perusteella ilman asiantuntemusta, käytännön kokemusta homesairauksienkin syiden yksiselitteisyyden puutteesta ja lukuisista muista "sekoittavista tekijöistä", jotka ovat todennäköisemmin homeongelmaan liittyvien ilmiöiden taustalla, on suunnilleen yhtä hyödyllistä ja järkevää kuin maallikolle ottaa kantaa jonkin lääkityksen hyötyihin ja haittoihin pelkästään lukemansa Pharmaca Fennican lääkkeiden sivuvaikutuslistan perusteella.

Lue lisää

Mitäpä tuota lukemaan. Vaikka olishan home mielenkiintoisempi tutkimusaihe aihe kuin esim. Kekkonen. Taitaa hometutkimuksia olevan ihan kymmenittäin. Rahaa siihen löytyy. Tutkimuksista päättää politiikka yhdessä talouselämän ja yliopiston kanssa. Hometta on helppo tutkia. Eihän sillä ole teollista valmistajaa. Lopputuloskin on aina etukäteen tiedossa. Myrkkyä on. Siitä vaan kaikki uskomaan. Home se on joka meidät ihmiset sairastuttaa,vie ennenaikaiseen hautaan, eikä mitkään ympäristömyrkyt.

hilkkaliisa kirjoitti:

Laitoin myös tuossa "Faktatietoa Ristolle, siis sinulle, homeista".

Saat kuule lukea hyvin hyvin hyvin paljon, ennenkuin tietotaitosi yltää Liisan tasolle.

Siihen sinulla tuskin edes on lahjoja. No lue muutama vuosi ja kirjoita sitten tänne uudelleen
TIETOA - ei luulojasi. Laita lähde ja sivunumero mukaan, josta tietosi ammennat :D. Voimme muut sitten tarkistaa tiedot.

Lue lisää

En ole Risto enkä mikään talutusnuorassa kulkeva aivoton HOMEHÖRHÖ kuten Hilkkaliisa!

tosi on kirjoitti:

Mitäpä tuota lukemaan. Vaikka olishan home mielenkiintoisempi tutkimusaihe aihe kuin esim. Kekkonen. Taitaa hometutkimuksia olevan ihan kymmenittäin. Rahaa siihen löytyy. Tutkimuksista päättää politiikka yhdessä talouselämän ja yliopiston kanssa. Hometta on helppo tutkia. Eihän sillä ole teollista valmistajaa. Lopputuloskin on aina etukäteen tiedossa. Myrkkyä on. Siitä vaan kaikki uskomaan. Home se on joka meidät ihmiset sairastuttaa,vie ennenaikaiseen hautaan, eikä mitkään ympäristömyrkyt.

Lue lisää

lähdet tuollaisilla mututiedoilla liikkeelle ja sen mukaan luulet olevasi homesairauksien asiantuntija, kehoittaisin sinun tutustumaan allergista alveoliittia sairastavan ihmisen arkielämään.
Sitä seuratessa normaalilla järjellä varustetun ihmisen mututieto kyllä karisee ja luulot häviävät.
Tuo heitto hometutkimuksiin riittävästä rahasta on myös mututieto.
Sitä nimittäin ei ole kuin pari tutkijaa asiantuntevasti ja vakavasti tutkinut.
Kaikki muu on ollut turhaa puuhastelua.
Sitä paitsi noita ympäristömyrkkyjä ei tällä palstalla ole pistetty mitenkään kyseenalaisiksi.
Jos sinulle homeet ja niiden tuottamat myrkyt ovat uskon asia, kuten kirjoituksistasi voi päätellä, perusta oma seurakunta ja ole siinä sitten johtava saarnaaja.
Näin voit jatkaa tuota mututiedon esittämistä eikä mielenrauhasi häiriinny.
Jopa olet etevä, kun väität homeen olevan helppo tutkimuskohde, taidat olla etevämpi kuin Mirja Salkinoja-Salonen.
Hakeudu johonkin yliopistoon töihin uudella home-professuurin tittelillä.

tosi on kirjoitti:

En ole Risto enkä mikään talutusnuorassa kulkeva aivoton HOMEHÖRHÖ kuten Hilkkaliisa!

Et varmaankaan osaa etsiä tietoa, joten tässä vähän homesairaiden kiusaamisestakin. Hyvä jos et ole Risto. Risto kun ei ole oikein ajan tasalla noissa tiedoissaan.

Tosi on:
Minulle soitti eräs henkilö ja hänet on passitettu homeiseen psykiatrian sairaalaan psykoterapiaan, kun hän oireili työpaikallaan. Kotonaan hän ei oireile. Voi pyhä yksinkertaisuus tätä OIKEUSVALTIO JA HYVINVOINTIVALTIO SUOMEA !!

Suomi johtaa tilastoissa mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyytömyyseläkkeelle jääneiden kohdalla. Minä olen yksi homeen vuoksi työkyvyttömäksi tulleista ja minulla on todettu HOMEEN AIHEUTTAMA SAIRAUS, ammattitauti.



HOMESAIRAIDEN KIUSAAMINEN

Seuraavana kuvailen esimerkkejä kiusaamisesta. Näitä on julkaistu mm. lehdissä:

Reijulan (2003) mukaan työpaikalla homealtistuksesta sairastuneet voivat joutua työpaikkakiusaamisen uhriksi. Home-epäily rasittaa mieltä, koska sen aiheuttamat oireet ovat epämääräisiä. Reijulan mukaan ”vielä viime vuosikymmenellä hometta syyttävä leimattiin sekopääksi” .(Kotilääkäri 4/2003, 48).

Husmanin (1998) mukaan on vaarana, että jos tavanomaisia diagnooseja ei voida asettaa, potilaan oireilu leimataan psykosomaattiseksi, neuroottiseksi tai potilaalle jää vain oirediagnoosi, kuten yskä, hengenahdistus, krooninen väsymysoire, nivelkivut, hyperventilaatiosyndrooma, paniikkihäiriö tai fibromyalgia. Vaivan psykosomaattiseksi leimaamiseen ei näet tarvita eikä ole edes olemassa spesifiä testiä, siihen riittää lääkärin arvelu. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari).

Tuoriniemen (2003) mukaan työntekijän oireillessa voimakkaammin joissakin työpisteissä, esimies voi esimerkiksi sanoa, että kyseessä on työntekijän mukavuudenhalu ja laiskuus. Työntekijän annetaan ymmärtää, että vika on ”korvien välissä”. Työntekijälle voidaan vihjailla, ettei kukaan muu sairasta tai oireile, tai että kyseessä on vain kuukautisvaivoihin liittyvä kuumeilu.
Homesairaan päästessä uudelleenkoulutukseen, hän saattaa joutua keskeyttämään opiskelunsa, koska opiskelupaikkakin on homeinen. Omien oikeuksiensa peräämiseen voi saada vihjauksen: ”onneksi sinun miehesi on työssä”. Vähitellen homealtistuksesta sairastunut jää vaille omia ansiotuloja. Tilanteen lohduttomuus voi aiheuttaa oireilijalle syvän masennuksen. Herkästi oireilevalle voi käydä niinkin, että mielenterveystoimisto on homerakennus, joten siellä hän ei oireilun vuoksi voi käydä, eikä siis voi aloittaa myönnettyjä terapiakäyntejä. Loppujen lopuksi voi käydä niin, ettei hänellä ole kunnollisia mahdollisuuksia ”päästä takaisin yhteiskuntaan.”
Voi käydä niin, että työpaikalla homealtistuksesta sairastuneilla ei ole työpaikkaa eikä toimeentuloturvaa. Kelan kanta tähän on, että työntekijä voi vaihtaa työpaikkaa, koska hän ei ole kykenemätön entiseen työhönsä, vaan vika on mitä ilmeisimmin työolosuhteissa. Työttömyyskorvaustakaan ei voi nostaa, koska työsuhde on voimassa. Työnantajalla ei ole antaa puhdasta ja homeetonta paikkaa, joten työntekijä ei voi jatkaa työtään sielläkään. (Tuoriniemi 2003, 26-30).

Homesairaalle voidaan sanoa, että hänellä on vain vilkas mielikuvitus, ”päässä vippaa” tai ”home on korvien välissä” ja hän kuvittelee oireet. Maksa-arvojen ollessa koholla voidaan sanoa, että nehän ovat koholla kuin juopolla. Homealtistuksesta sairastunut ei kykene olemaan muualla kuin puhtaissa tiloissa. Sairastuneesta voidaan tehdä ”syyllinen” ja häntä sanotaan ”ikäväksi ihmiseksi”, kun hän nostaa sairastumisestaan suuren hälyn. Jopa työpaikalla homealtistuksesta sairastuneen kodin ikkunoihin on käyty paiskomassa mätiä omenoita. ”Olet siinä iässä” eli vaihdevuosissa ja voi saada pinnarin maineen. (Kauneus ja Terveys 3 / 2003).

Kun työntekijä menee työkokeiluun toiseen työpisteeseen, kun ei voi omalla työpaikallaan homeen vuoksi olla, uudet työkaverit toivottavat hänet tervetulleeksi ”elävänä homeindikaattorina”. (Blåfield / Kaleva 26.1.2002, 33 - 34).



Helsingin Sanomien (12.9.2003, B 3.) mukaan Muuralan kirkkoherra on sairastunut astmaan ja hän muutti pois pappilasta. Hänellä oli asumisvelvollisuus työsuhdeasunnossa, mutta hän ei voinut terveydellisistä syistä asua homepappilassa. Asumisvelvollisuutta oli käsitelty kirkkovaltuuston kokouksen jälkeen Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulissa. Se ei vahvistanut kirkkovaltuuston päätöstä ja seurakuntayhtymä valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO totesi, että ketään ei voida pakottaa asumaan talossa, joka ei täytä asumiselle asetettuja terveydellisiä vaatimuksia. Kirkkoherra Henricson on muuttanut omistusasuntoon eikä palaa enää pappilaan. Hänen astmansa on parantunut kun hän ei asu enää homeisessa pappilassa.

Valkeakosken Sääksmäen seurakuntien omistama Pappilanniemen kurssikeskuksen työntekijä on sairastunut työperäiseen astmaan. Taudin aiheuttajaksi on todettu kosteusvauriomikrobit. Hän on muuttanut pois työsuhdeasunnostaan. Seurakuntayhtymä on teettänyt omalla kustannuksellaan kosteusmittauksia, mutta ei ole otattanut kurssikeskuksen sisätiloista mikrobinäytteitä. Tampereen aluetyöterveyslaitos on vaatinut uusia tutkimuksia ja Työsuojelupiiri on vaatinut tehtäväksi uudet luotettavat tutkimukset Pappilanniemessä. Isännöitsijä kiistää kosteusvauriot, ”ei ole mitään kosteata paikkaa johon pitäisi puuttua”. Työsuojelupiiri haluaa varmuuden asioihin. Yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt, että uudet mittaukset tehdään kylmänä vuodenaikana. (Valkeakosken Sanomat 23.9.2003).

Seurakunta teki oman ratkaisunsa ja Pappilanniemen työntekijä Yrjö Kotanen irtisanottiin homesairauden ja sen vuoksi, ettei hän kyennyt asumaan työsuhdeasunnossaan. Hän teki rikosilmoituksen työoloistaan. Seurakunta kiistää yhä työolojen aiheuttaneen Yrjö Kotasen astman. Työsuojelupiiri on tehnyt uudet tutkimukset. Pappilanniemestä löytyi kosteusvauriomikrobeja kymmenkertainen määrä sallittuun verrattuna sekä Kotasen asunnosta että hänen entisistä työtiloistaan. Asia meni eteenpäin syyttäjälle asti. (Yrjö Kotanen, henkilökohtainen tiedonanto 15.2.2004, 19.2.2004 ja 4.3.2004).

Jo filosofi Nietzhe tiesi 1800 luvulla homeiden vahingollisuudesta ja runossaan hän kirjoitti homeiden näivettävän koko ruumiin. Kinnusen (1960, 5) mukaan Nietzshe syntyi 1844 ja kuoli 1900.

Näin puhui Zarathustra: ”Paha teko on paiseen kaltainen:
se syyhyy ja kihelmöi ja puhkee, - se puhuu rehellisesti.
”Katso minä olen tauti” – näin puhuu paha teko.
Siinä on sen rehellisyys.
Mutta sienen kaltainen on pieni ajatus:
se ryömii ja lymyää eikä tahdo olla missään - kunnes koko ruumiin
ovat näivettäneet pienet homesienet”.

(Nietzshe 2001, 117. Saksalainen alkuteos: Also sprach Zarathustra.
Ein Buch fu´r alle und keinen 1883 – 91.)

tosi on kirjoitti:

En ole Risto enkä mikään talutusnuorassa kulkeva aivoton HOMEHÖRHÖ kuten Hilkkaliisa!

Tässäpä vähän tietoa, jota et ole itse osannut etsiä. Lopeta tuo tyhmien kirjoittelu.

Tosi on:

ALLERGIAN JA HOMESAIRAUDEN KÄSITTEITÄ SEKÄ HOMESAIRAILLA ESIINTYVIEN DIAGNOOSIEN SELITYKSIÄ

Noin vuonna 400 eKr. Hippokrates havaitsi, että joillekin henkilöille juuston syönti aiheutti negatiivisia vaikutuksia. Tämä on varhaisimpia viittauksia ruoka-allergiaan. Toisella vuosisadalla eKr. Galenos kuvaili, miten jotkut ihmiset aivastelivat tietyistä kasveista. Ensimmäisellä vuosisadalla eKr. Luccretius ilmaisi allergiaa ja sairauksia koskevan avainperiaatteen: ”Jokin mikä on toiselle ravintoa (tai jopa lääkettä), voi olla jollekulle toiselle myrkkyä”. (Wilhelmsson 1991, 62.)

Pirquet loi allergian käsitteen vuonna 1906. Allergia on johdettu kahdesta kreikankielisestä sanasta: ”allos”, joka tarkoittaa muuntunutta tai erilaista ja ”ergos”, joka tarkoittaa työtä tai toimintaa. Toisin sanoen tapa, jolla vieras aine toimii elimistössä eli reaktio, jonka se aiheuttaa, on jotenkin muuttunut. Farr ja Spector esittivät 1975 allergian määritelmän: ”Allergia tarkoittaa immunologisten reaktioiden välittämää haitallista fysiologista tapahtumaa. Määritelmä edellyttää, että (a) reaktion aiheuttama antigeeni tunnetaan ja (b) osoitetaan antigeenin ja haitallisen kudosreaktion välinen syy-yhteys sekä (c) tunnistetaan haittareaktioon johtanut immunologinen mekanismi.
Vuonna 1964 Gell ja Coombs jakoivat allergiset tilat neljään tyyppiin:
Tyyppi 1: nopea, välitön allergia (atopia);
Tyyppi 2: sytotoksiset reaktiot (reaktio, jossa vasta-aineet reagoivat soluihin,
esimerkiksi punasoluihin, kiinnittyneen antigeenin kanssa);
Tyyppi 3: immunokompleksi-välitteiset reaktiot (reaktion aiheuttavat antigeenin
ja vasta-aineen muodostamat kompleksit);
Tyyppi 4: viivästyneet soluvälitteiset reaktiot.
(Haahtela, Hannuksela & Backman 1985, 9.)

Allergeeni tarkoittaa sellaista vierasta ainetta, joka aikaansaa allergisen reaktion. (Haahtela ym.1985,10) Välittömässä allergiassa allergeeniksi nimitetään antigeenia, joka pystyy sitomaan immunoglobuliini (Ig) E:tä ja laukaisemaan välittömän allergisen reaktion. (Haahtela ym. 1999, 37.)

Allergia tarkoittaa tietyn aineen tai sen rakenneosan, antigeenin, laukaisemaa kehon immuunipuolustusjärjestelmän välittämää haitallista fysiologista tapahtumaa. Allergisen reaktion syntymiseksi on ensin herkistyttävä kyseiselle antigeenille eli allergeenille. Välitöntä reaktiota (tyyppi 1) kutsutaan myös anafylaktiseksi tai IgE-välitteiseksi. Kun kyseistä allergeenia joutuu uudelleen limakalvolle, kohdesolu vapauttaa ympäristöön välittäjäaineita. Välittäjäaineet saavat aikaan allergisen tulehduksen, joista aiheutuu allergian oireet. (Pohjola 1998, 11.)

Allerginen konjuktiviitti on silmän sidekalvon (konjunktiivan) tulehduksellinen sairaus, jossa tulehduksen aiheuttaa jokin ympäristön allergeeni. Konjuktiviitti voi olla kausittaista tai ympärivuotista. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.)

Anafylaksialla tarkoitetaan elimistön äkillistä IgE-välitteistä reaktiota, johon liittyy voimakkaita yleisoireita. Anafylaksiaa aiheuttavat sellaiset antigeenit, jotka joutuvat elimistöön pistoksina (mehiläisen ja ampiaisen pistot sekä lääkeruiskeet) tai suun kautta (ruoka-aineet ja lääkkeet). Reaktio voi olla hengenvaarallinen. Limakalvoille juuttuva siitepöly ei saa aikaan niin rajuja reaktioita. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.)

Antigeeni on mikä tahansa aine, joka aikaansaa immunoreaktion, olipa reaktio haitallinen niin kuin on allergiassa tai hyödyllinen niin kuin on immuniteetissa. (Haahtela, Hannuksela & Backman 1985, 10.)

Atopia tarkoittaa ihmisessä olevaa periytyvää ominaisuutta muodostaa helposti tietyntyyppisiä vasta-aineita eli immunoglobuliini-E (IgE) tavallisille ympäristöallergeeneille kuten siitepölyille. Atopia on allergiaa suppeampi käsite. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.)

Bronkiektasiat eli keuhkoputkien laajentuma tarkoittaa rustoa sisältävien keuhkoputkien epäsäännöllistä laajenemista, joka pohjautuu krooniseen paikalliseen tulehdusprosessiin. Laajentumiin liittyy märkäisen liman kerääntymistä keuhkoputkiin ja usein toistuvia bakteeritulehduksia. Hallitseva oire on pitkäaikainen tai toistuva yskä sekä ysköksien erittyminen. Jatkuva märkäisen liman erittyminen on hyvin invalidisoiva haitta. Vaikeilla tulehduksilla voi olla vakavia seurauksia, ellei niitä hoideta tehokkaasti. Bronkiektasiat voivat olla perinnöllinen sairaus, mutta tavallisesti niiden syynä on tulehdukset (keuhkokuume, hinkuyskä, tuberkuloosi), limakalvon värekarvasolujen toiminnan häiriö, immuunivasteen puutokset ja hengitysteihin joutuneet syövyttävät tai muuten vahingolliset aineet.
http://www.hengitysliitto.fi/terveysinfo/hengityssairau det/harvinaiset/bronkiektasia.html

Byssinoosi tarkoittaa raakapuuvilla- pellava-, tai hamppuöljyn epäpuhtauksien aiheuttamaa oireyhtymää, joka syntyy ainoastaan altistumisesta raakamateriaalin pölylle paalien avauksen, puhdistuksen, karstauksen ja siivoamisen yhteydessä. Taudin syynä oletetaan olevan farmakologinen reaktio jollekin raakapuuvillan aineosalle, mahdollisesti endotoksiineille. (Nordman, Keskinen 1999, 612.)

COPD (chronic obstructive pulmonary disease) tarkoittaa keuhkoahtaumatautia. Se on sairaus, jolle ovat tyypillisiä hitaasti etenevä keuhkojen hengitysteiden ahtauma ja keuhkojen hidastunut uloshengitysvirtaus. Hidastunut hengitysvirtaus aiheutuu hengitysteiden ahtaumasta, keuhkojen laajentumasta (emfyseema) ja siihen liittyvästä keuhkojen kimmoisuuden heikentymisestä. Yleisin syy on tupakointi, mutta myös passiivinen tupakointi ja sisäilman pölyisyys saattavat vaikuttaa taudin kehitykseen. Kroonisessa pitkälle edenneessä keuhkoahtaumataudissa voidaan joutua käyttäämään hoitona mm. sähkökäyttöistä happirikastinta tai kotona käytettäviä varastosäiliöstä täytettäviä nestehappisäiliöitä. Tärkeitä ovat myös sairauden lääkkeellinen hoito ja kuntoutus. Kotihappihoito mahdollistaa COPD potilaille selviytymisen sairaalan ulkopuolella. Nestehappihoito tarjoaa edellytykset myös ulkona liikkumiseen. (Kallanranta ym. 2001, 309, 316 – 317.)

Eosinofiilinen pneumonia eli eosinofiilinen keuhkokuume tarkoittaa yleensä tuntemattomasta syystä kehittynyttä keuhkokuumetta (keuhkoröntgenkuvassa muutoksia) jossa keuhkoissa ja veressä esiintyy runsaasti eosinofilisia soluja. Tunnettuja syitä samankaltaiselle sairaudelle ovat mm. Allerginen aspergilloosi, suoliloisten aiheuttama keuhkokuume ja lääkkeiden aiheuttama eosinofilinen keuhkokuume. Eosinofiliset solut ovat veren valkosoluja, joita on esiintyy määrältään lisääntyneenä mm. allergisten reaktioiden yhteydessä. Hoitona eosinofiliseen pneumoniaan käytetään yleensä kortisonikuureja, hoitoa joudutaan jatkamaan niin pitkään kuin muutoksia keuhkoissa esiintyy. (Antti Ahonen 6.3.2004. Hengityspuhelin-kysymys [email protected] .)

Farmarinkeuhkosairaus tarkoittaa maanviljelijöiden homepölykeuhkoa, joka on homeisen kasvimateriaalin – yleensä heinien tai kuivikkeiden – käsittelystä aiheutuva allerginen alveoliitti. Se paranee useimmiten mutta voi johtaa korjautumattomaan keuhkofibroosiin ja keuhkojen toiminnan pysyvään huonontumiseen. (Duodecim: Vilkka ym.1992, 1487 – 1493.)

Fibromyalgia tarkoittaa kroonista, lihasten laala-alaista kiputilaa, johon ei selvästi liity tulehduksellisia piirteitä. Fibromyalgiassa kipuaisti toimii ylivilkkaasti. Fibromyalgian syntytapa on epäselvä. (http://www.kipupotilasyhdistys.com/fibro/fibro1.htm tulostettu internetistä 4.4.2004.)

Herkistymisellä tarkoitetaan elimistön immuunivastetta allergeenille. Immuunivaste voi ilmetä vasta-aineiden muodostumisena tai solujen reaktiotavan muuttumisena. Herkistymiseen ei liity vielä oireita. Vasta kun herkistynyt henkilö joutuu uuteen, riittävän voimakkaaseen allergeenialtistukseen tai tilanteeseen liittyy muu laukaiseva tekijä, puhkeaa oireinen allergia. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.)

Homeallergiat voivat olla hyvin hankalia ja vaikeahoitoisia. Oireet hankaloituvat erilaisista syistä, esimerkiksi homevauriorakennuksissa, sateen vaikutuksesta, erityisesti syksyisin ja keväisin, kosteassa metsässä liikuttaessa, navetassa, ruohon leikkuun tai mullan käsittelyn yhteydessä, lämmittämättömällä kesämökillä, sahalla tai muulla työpaikalla, jossa on runsaasti hometta. Yhdenkin homeallergiatapauksen toteaminen kosteusvauriorakennuksessa on merkittävä asia, sillä homeallergiat ovat elinikäisiä ja jättävät pysyvän terveyshaitan. (Pohjola 1998, 11.)

Homealtistuspotilaan toksiseen oireyhtymään kuuluu Husmanin mukaan voimakas väsymys, päänsärky, kuumeilu, lämmönnousu, muistihäiriöt ja keskittymisvaikeudet; lihasnykinä ja –heikkous, vapina; selittämättömät (polttavat) kivut hengitysteissä ja jäsenissä; kuiva yskä, hapennälkä rasituksessa, suorituskyvyn lasku; nivelkivut ja –turvotukset (paikkaa vaihtavia), lihaskivut; verenvuoto nenästä, ikenistä, veriyskä; ihon lehahtelu, kutina, polttelu, toksinen ekseema paljailla ihoalueilla ja vaatteiden kontaktipinnoilla; tihentynyt virtsaamisen tarve, verivirtsaisuus; vatsakivut, ripuli, laihtuminen; muutokset verenkuvassa ja maksan toimintakokeissa. Näillä potilailla tavalliset kipulääkkeet ja allergialääkkeet auttavat huonosti. Kortisoni sammuttaa oireita. Oireille on tunnusomaista työkykyä uhkaavat voimakkaat yleisoireet kuten kuumeilu, laihtuminen, niveloireisto, johon voi liittyä immunologisia poikkeavuuksia. Näillä potilailla on säännönmukaisesti vaihteleva määrä IgG-vasta-aineita kosteusvauriomikrobeille, jotka ovat usein toksiineja tuottavia. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)

Ihon ja limakalvojen ärsytysoireilla tarkoitetaan seuraavia oireita: ihon kutinaa, ihottumaa, punotusta ja / tai ylähengitystieoireita, nuhaisuutta, nenän tukkoisuutta ja nenän kutinaa, kirkasta vuotoa nenästä (”vesinuha”), aivastelua, kurkun karheutta ja / tai kipeyttä ja äänen käheytymistä. Alempaa hengitysteistä tulevia oireita ovat yskä, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Silmissä voi esiintyä kutinaa, punoitusta, kyynelvuotoa ja karheuden tunnetta. Ärsytysoireet ovat tavallisia kosteusvauriokohteissa tavattavia oireita, eivätkä ne jätä pysyvää haittaa. Kun altiste poistetaan, rakennus korjataan tai rakennuksesta muutetaan pois, pitäisi oireiden hävitä muutamien päivien kuluttua altistumisen loppumisesta (Pohjola 1998, 10.) Homesienten aiheuttamia ammatti-ihotauteja oli vuonna 2002 Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan 5. Punkkien aiheuttamia ammatti-ihotauteja oli samana vuonna 90. (Työterveyslaitos 2003, 70.)

Immunoglobuliinit. Vuodesta 1921 lähtien veressä kiertäviä vasta-aineita on tutkittu intensiivisesti. Allergiseen reaktioon osallistuvia vasta-aineita kutsutaan reagiineiksi, joilla tarkoitetaan ihoa herkistäviä eli myönteisiin ihotestaustuloksiin johtavia vasta-aineita. Sodan jälkeen veren vasta-aineet ovat olleet suuren mielenkiinnon kohteena. Vuonna 1966 japanilainen tutkijapariskunta K. ja T. Ishizaka osoittivat reagiinin olevan immunoglobuliini E:tä (Järvinen 1998). Ihmisen vasta-aineet jakautuvat viiteen pääryhmään: IgE, IgA, IgM, IgD, ja IgG. IgE on limakalvojen puolustusjärjestelmän vasta-aine, se osallistuu välittömien, tyypin 1 allergiareaktioiden ilmaantumiseen. (Haahtela ym. 1999, 20-21, 67.)

Infektio on tautia aiheuttavan mikrobin (virus, bakteeri yms.) aiheuttama tartuntatauti. (Klaukka ym. 1996, 9).

Inflammaatio on solutason tulehdus. Astman mekanismeissa on korostettu inflammaatiota. (Husman 2000, 9.) Inflammaatio on kudosten tulehdusreaktio, joka voi syntyä infektoivien, ärsyttävien ja allergisoivien tekijöiden aiheuttamana. Allergiassa tulehduksen aiheuttaa allergeen. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.)

Konjuktiviitti tarkoittaa silmän sidekalvon tulehdusta, joka voi johtua allergisesta reaktiosta tai viruksen tai bakteerin aiheuttamasta tulehduksesta. (Duodecim 2000, 314, 603.)

Majvikin suositus tarkoittaa työterveyshuollolle tehtyä suositusta, jonka mukaan työpaikan homealtistuksesta oireilijat ja sairastuneet on tutkittava. Vaikka kyse on rakennusten epäkohdista ja korjaustoimenpiteet ovat teknisiä, kosteusvaurioiden selvittämisessä turvaudutaan usein lääketieteellisiin tutkimuksiin. Tilanteen selkiinnyttämiseksi 30 terveydenhuollon ja terveydensuojelun edustajaa kutsuttiin 1. – 2.9.1997 Majvikin kurssikeskukseen pohtimaan kosteusvauriomikrobeista oireita saaneiden henkilöiden hoitoon ohjausta ja tutkimusta sekä hoitomahdollisuuksia. (Suomen Lääkärilehti vsk. 53. Nr. 18 – 19 / 1988. s. 2147 - 2149. Osasto Yleiskatsaus;
Seurin mukaan vuonna 1998 tehty Majvikin suositus on tarkoitus uusia lähivuosina.
(Seuri 8.1.2004, luento.)

Mykoosi (mycosis) tarkoittaa mikrosienien aiheuttamaa tulehdusta. Sitä on käytetty myös sienten aiheuttamien tautien yleisnimenä. Mukaan luetaan sienten aiheuttamat infektiotaudit ja toisinaan myös niiden aiheuttamat allergiset taudit, mutta ei sieniruokien syömisestä aiheutuneita myrkytyksiä eli mysetismejä. (Duodecim 2002, 442.)

Mykotoksikoosi tarkoittaa vaikeaita mykotoksiinien aiheuttamia oireita. Toksista oireyhtymää voivat aiheuttaa useat homesuvut. Mykotoksikoosin oireita ovat kuumeilu, hengenahdistus ja polttavat kivut ylähengitysteissä, suussa ja keuhkoissa, lihas- ja nivelkivut, ihon punoitus tai ihottuma, päänsärky, voimakas väsymys, laihtuminen, pahoinvointi, ripuli ja muut suolisto-oireet, verenvuoto- ja mustelmataipumus. Yksittäisissä tapauksissa on todettu neurologisia oireita kuten vapinaa ja lihasnykinöitä, tajunnanhäiriöitä ja muutoksia verenkuvassa (leukopeniaa ja trombosytopeniaa) ja nousua maksa-arvoissa sekä verivirtsaisuutta. (Husman 2000, 12.)

Nebulisaattori (kapillaari- tai ultraäänisumutin) tarkoittaa sähköllä tai ladattavalla akulla toimivaa hengitysteiden lääkitykseen käytettävää laitetta, joka muuttaa nesteen pieniksi pisaroiksi (Duodecim 2000, 450.) Nebulisaattoria tarvitaan, kun tavalliset astmasuihkeet eivät riitä. Nebulisaattorin avulla lääke pääsee syvemmälle keuhkoihin. Täten tehostetaan astman lääkehoitoa ja usein vältytään toistuvilta päivystyspoliklinikkakäynneiltä. (Kaleva 11.5.2003, 5; Salmela 1/ 2004 henkilökohtainen tiedonanto.)

PEF seurannalla tarkoitetaan pef-mittarin avulla seurattavaa uloshengityksen huippuvirtausarvojen tilastointia asianmukaiselle kaavakkeelle. Lukemien perusteella voidaan arvioida astmaattisen ilmatieahtauman muutoksia. Ahtautumisen aikana huippuvirtausarvot pienenevät ja keuhkoputkien väljyyden lisääntyessä arvot vastaavasti suurenevat. Pef-seurantaa käytetään astman tasapainon seuraamiseksi. (Työterveyslaitos 1999, 24-25.)

Polymyalgia rheumatica tarkoittaa reumaattista lihastautia. (Simo Jyväsjärvi, internet hakupalvelut Google 7.3.2004).

Purpura tarkoittaa pieniä verenpurkaumia ja mustelmia, jotka syntyvät veren tihkuessa verisuonta ympäröivään kudokseen. Verenvuoto voi tapahtua ilman todettavaa vammaa tai mekaanisen vamman seurauksena. Taustalla voi olla verisuonen tai sitä ympäröivän kudoksen heikkous, verisuonten tulehdukselliset sairaudet (joiden seurauksena verisuonet rikkoutuvat helposti), verenhyytymisen häiriö verihiutaleiden toiminnan häiriöstä johtuen, tai erilaisten verenhyytymiseen osallistuvien tekijöiden toiminnassa esiintyvä vajavuus. Iho-oireiden lisäksi saattaa esiintyä nivelkipuja sekä verenvuotoja muissa elimissä ja limakalvoilla. Verenhyytymishäiriöiden taustalla voi olla lukuisia yleissairauksia, infektioita ja maksa- ja pernasairauksia. Myös lääkkeet saattavat aiheuttaa hyytymishäiriöitä. (http://www.tohtori.fi/ihotautilaakari/65.html.)

RADS (Reactive Airways Dysfunction Syndrome) tarkoittaa ärsytyksestä johtuvaa astmaa ja se hyväksytään ammattitaudiksi. (Työterveyslaitos 2003, 19.) RADS on vaikea-asteinen keuhkoreaktio, joka on seurausta tapaturmaisesta altistumisesta ärsyttävien ja tukahduttavien kaasujen (kloorihappo, muurahaishappo, ammoniakki, rikkivety ym.) liian suurille pitoisuuksille. Lievempi altistuminen voi johtaa astmaattisiin oireisiin ja yleensä ohimenevään hyperreaktiviteettiin. Kyse ei ole yliherkkyysilmiöstä: herkistymisaikaa ei tarvita ja tautitila on seurannut ensimmäistä tapaturmaista altistumista. Seurannassa oireet ja hyperreaktiviteetti ovat saattaneet kestää vuosikausia ja jopa jäädä pysyviksi. (Nordman, Keskinen 1999, 612.)


Raynaud`n oireyhtymä (syndroma Raynaud) tarkoittaa Raynaud`n ilmiötä eli kylmyyden ja sympatikusärsytyksen laukaisemia kohtauksia, joissa pienten valtimoiden kouristuminen aiheuttaa sormien ja varpaiden muuttumiseen kylmiksi, tunnottomiksi ja valkeiksi, myöhemmin sinertäviksi ja kohtauksen lauettua punoittaviksi. (Duodecim 2002, 566.)

Reuma on noussut esiin uutena sairausryhmänä epäiltäessä kosteusvauriomikrobien, reuman ja muiden autoimmuunisairauksien yhteyttä. (Myllykangas Luosujärvi ym. 1999; Terho ym. 1983; Schonheyder ym. 1993). Husmanin mukaan on todettu useita ”nivelsairauksien ryväksiä kosteusvauriokiinteistöissä”. (Husman 2000, 12). Kuopion aluetyöterveyslaitoksen johtajan Markku Seurin mukaan on varsin todennäköistä, että kosteusvauriomikrobeilla ja reuman puhkeamisella on jokin syy-yhteys. (Helsingin Sanomat 2.2.2000, internet verkkolehti.)

Stachybotrys-toksiinien on todettu aiheuttavan muutoksia nenän ja suun limakalvoille. Ihoärsytystä on kuvattu ihoalueilla, jotka ovat olleet kosketuksessa kontaminoituneeseen rehuun. On myös kuvattu pikkulasten vakava sairastuminen kodeissa, joissa esiintyi Strachybotrys atra hometta. Lapsilla esiintyi mm. verenvuotoa keuhkoissa. (Hintikka Eeva-Liisa, Reijula Kari, Nikulin Marjo 1998, Suomen Lääkärilehti 53(18-19):2171.)

Sjögrenin syndrooma tarkoittaa tulehduksellista reumasairautta, jonka oireet ovat samankaltaisia kuin homesairaudessa. Perinnöllisen alttiuden lisäksi tarvitaan jokin laukaiseva tekijä, kuten virus ja / tai muu immuunijärjestelmään vaikuttava voimakas stressi. (http:www.kolumbus.fi/sjogreninsyndrooma/ss/ss.htm.)

Syöpä. Salkinoja-Salosen mukaan (1999) kosteusvauriomikrobien on perustellusti arveltu aiheuttavan syöpää. Aspergillus versicolor kasvaa tapettiliisterissä, erilaisissa liimoissa, oljessa ja mädässä puussa. Se tuottaa ummehtuneita hajuja (geosmiinia) ja aineita, jotka ärsyttävät silmiä ja hengitystysteiden limakalvoja, sekä myrkkyjä, toksiineita, joista sterigmatokystiini tunnetaan syöpää aiheuttavana aineena. (Salkinoja-Salonen 1999, 67.)

Hintikan ym. (1998, 2171) mukaan kosteusvaurioiden tuottamat toksiinit voivat aiheuttaa syöpää. Kosteus- ja homevauriorakennusten sisäilmassa saattaa esiintyä homesienten tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä, mykotoksiineja. Mykotoksiineja sisältävien homeitiöiden on todettu, esimerkiksi viljojen ja maapähkinöiden käsittelyn yhteydessä, lisäävän maksa, keuhko,- ja virtsateiden syövän riskiä. Rakennusmateriaaleilla kasvavien homeiden tuottamista yhdisteistä on vasta vähän tietoa, mutta on todettu, että eri lajien yhteisvaikutuksen johdosta niiden myrkyllisyys lisääntyy ja homekasvusto sinänsä voi olla merkkinä mykotoksiinien esiintymisestä. Hengitysaltistus mykotoksiineille tapahtuu hengittämällä ilmassa esiintyviä toksiineita sisältäviä itiöitä. Kosteus- ja homevauriorakennusten tyypillisiä toksiinien tuottamiseen kykeneviä homelajeja ovat Aspergillus fumigatus, Aspergillus versicolor, Aspergillus ochraceus, Strachybotrys atra ja eräät Fusarium ja Penicillium lajit. Eräs parhaiten tunnetuista mykotoksiineista on aflatoksiini, jota tuottavat eräät Aspergillus flavus ja Aspergillus parasiticus- kannat, toksiinia esiintyy erityisesti Aspergilluksen kontaminoimissa maapähkinöissä. Aflatoksiinien on todettu aiheuttavan ihmisille maksasyöpää. Aspergillus fumigatus tuottaa tremorgeenisia yhdisteitä, jotka aiheuttavat selkärankaisilla vapinaa. Myös eräät Penicillium lajit voivat tuottaa tremorgeeneja. Fusarium-toksiinit ärsyttävät ihoa ja limakalvoja. Ruuansulatuskanavan kautta tapahtuvan altistuksen on todettu aiheuttavan muutoksia valkosolujen, punasolujen ja verihiutaleiden määrissä sekä pidentävän veren hyytymisaikaa. Ne vaikuttavat immunisuojaukseen vähentämällä vasta-aineiden muodostumista antigeeneille, jolloin vastustuskyky infektioille huononee. (Hintikka ym.1998, 2171. Suomen Lääkärilehti.)

Tromboottinen trombosytopeeninen purppura (TTP) on hengenvaarallinen oireyhtymä, jolle on luonteenomaista mikroverenkierron tromboositaipumus eripuolilla elimistöä. TTP:n tunnusomainen piirre on tukosten ja niiden aiheuttamien vuotojen kehittyminen kapillaari- ja arteoliverisuoniston alueella eri puolille elimistöä. Useimmiten verisuonitukokset esiintyvät aivoissa, munuaisissa, haimassa, pernassa, sydämessä tai lisämunuaisissa, mutta niitä voi olla myös muissa elimissä. (Oulun yliopisto internet 6.3.2004. http:/cc.oulu.fi/~sisawww/esit/~temp00.htm.)

Toistuvilla infektioilla tarkoitetaan tavallisia hengitystieinfektioita, flunssaa, nuhakuumetta, keuhkoputkentulehdusta ja poskiontelotulehdusta. Hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset tarttuvat tervettä limakalvoa herkemmin ärsytyksen tai alkavan allergisen tulehduksen vaurioittamaan limakalvoon. Hengitystieinfektioiden on arveltu johtuvan myös siitä, että kosteusvauriomikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet lamaavat keuhkojen värekarvojen toimintaa, jolloin ne eivät tehokkaasti pysty poistamaan epäpuhtauksia keuhkoista ja keuhkoputkista. (Seuri 8.1.2004.) Eräiden homeiden aineenvaihduntatuotteiden on todettu heikentävän limakalvojen immunologista puolustuskykyä. Homealtistus voi lisätä tulehdussairauksiin sairastumista olematta kuitenkaan tulehdusten pääasiallinen aiheuttaja. (Pohjola 1998, 10.) Reijulan (2003, 48) mukaan homesairaus on krooninen tila, jonka oireet aaltoilevat suhteessa altistustilanteisiin. Pienetkin määrät hometta aktivoi sairauden. (Reijula 2003, 48.)

Varastopölypunkkeja on useita lajeja Ne ovat tärkeitä allergeeneja, aiheuttaen allergiaa, allergista nuhaa ja astmaa. Ammattitautina korvattuja varastopunkkiastmoja oli 19, vuonna 2002 ammattinuhia oli 18. (Työterveyslaitos 2003, 19). Varastopölypunkit viihtyvät yli 80% kosteudessa ja käyttävät ravintonaan hometta ja viljaa. (Haahtela, Hannuksela & Backman 1985,122).


Vaskuliitti / Wegenerin granulomatoosi oireyhtymä tarkoittaa verisuonen seinämän tulehdusta, etenkin valtimotulehdusta (mahdollisesti valtimoiden kyhmytulehduksen eli polyarteritis nodosan alamuotoa), jolle on ominaisia mm. granuloomat, ylähengitysteiden haavaumat ja munuaiskerästulehdus. (Duodecim 2002, 190.)

tosi on kirjoitti:

En ole Risto enkä mikään talutusnuorassa kulkeva aivoton HOMEHÖRHÖ kuten Hilkkaliisa!

Jos osaisit hakea tietoa, et kirjoittelisi noin tyhmiä. Et osaa hakea tietoa, joten tässäpä hieman:

Yleisimpiä homealtistuksen aiheuttamia sairauksia:

Salkinoja - Salosen mukaan monet tutkimusryhmät (Maroni & Lundgren 1998, Anders-son 1996, Reijula 1998, Rylander 1995, Johanning, Hodgson 1995) ovat havainneet, että sisätilojen mikrobikasvustot liittyvät niille altistuvan ihmisen sairastumiseen, mutta ei ole olemassa mitään tiettyä ”hometalotautia” tai ”sisäilmasyndroomaa”, vaan terveyshaitat ovat eri ihmisillä ja eri taloissa erilaisia (Salkinoja - Salonen 1999, 51).

Nykyisen käsityksen mukaan home voi olla eräiden sairauksien aiheuttaja, näitä ovat allerginen nuha, astma, homepölykeuhko eli allerginen alveoliitti, ODTS ja eräät yli-herkkyyssairaudet, jotka liittyvät homeiden aiheuttamaan kolonisaatioon (mikrobin asettuminen limakalvolle aiheuttamatta kudosta tuhoavaa tautia) alemmissa ilmateissä – esim. allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi, jonka kaltaista allergista bronkopulmonaarista mykoosia (liite 1) voivat myös eräät muut homeet aiheuttaa.(Seuri 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Joissakin kohteissa kosteusvauriomikrobeille altistuneet saattavat sairastua suurena joukkona, joka kuitenkin on melko harvinaista. Esimerkkinä Luonetjärven varuskuntasairaala, jossa oli ollut vuosia runsaasti erilaisia kosteusvaurioita ja niihin liittyviä mik-robikasvustoja. (Seuri, Husman, Kinnunen, Reiman, Kreus, Kuronen, Lehtomäki, Paa-nanen 2000, Indoor Air 2000; 10:138-145.)

Jantusen (2001, 117) mukaan homeet ja hiivat voivat aiheuttaa immuunivasteeltaan heikentyneelle henkilölle (esim. pahanlaatuisia veritauteja potevat, elinsiirtopotilaat, sytos-taatteja saavat henkilöt) suoran tulehduksen, esim. Aspergillus-homeiden aiheuttama aspergilloosi (Jantunen 2001, Duodecim 2001;117 (17): 1715-9.) Ramsayn ja Tapiovaaran (2004) mukaan ne voivat aiheuttaa tulehduksia myös välikorviin (Asper-gillus, Penicillium, Candida) ja poskionteloihin (Mucor: mucormycosis liite 1/5). Tu-lehdukset voivat olla septisiä (verenmyrkytystä synnyttävä) ja kuolleisuus niihin on suu-ri. (http://personal.fimnet.fi/laakari/hannu.tapiovaara/alle rginen_sinuiitti.htm tulostettu 3.5.2004.)

Allerginen nuha voi puhjeta kosteusvaurioaltistuksen seurauksena, IgE-välitteinen herkistyminen kosteusvauriomikrobeille on mahdollinen, mutta tavallisempaa on niiden katalysoima herkistyminen yleisesti allergista nuhaa aiheuttaville pölyille: pölypunkeille, siitepölyille ja eläinpölyille. Kosteusvauriokohteissa esiintyy yleisesti pöly- ja varastopunkkeja, joka mahdollistaa tavallista helpomman herkistymisen niillekin. Kosteusvauriotilojen sisäilman epäpuhtaudet raivaavat tietä IgE-välitteiselle herkistymiselle aiheuttamalla ilmateiden limakalvolle vaurioita, jolloin immunologisesti aktiivisia allergeeneja pääsee tunkeutumaan limakalvoon. (Malmberg, Rinne 1999, 214-219.)

Allergisessa nuhassa oireet johtuvat nenän limakalvon tulehduksesta, joka aiheuttaa turvotusta (nenäntukkoisuus), vesinuhaa ja liman erittymistä, aivastelua, nenän kutinaa, usein silmien sidekalvot reagoivat samanaikaisesti (punoitus, kutina, roskan tunne…). Tavallisimpia komplikaatioita ovat poskiontelotulehdukset ja hajuaistin huononeminen sekä joskus nenäpolyypit. (Ruoppi, YKT 9.6.2003.) Allerginen nuha usein edeltää ast-maan sairastumista. (Nordman 2002, 171).


Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus. Astmassa esiintyy tyypillisesti yleistä keuhkoputkien ahtautumista, joka vaihtelee lyhyessä ajassa joko itsestään, ulkoisten tekijöiden tai lääkkeen vaikutuksesta. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.) Homeastma on vaikea astma. Se on todettu kansainvälisessä tutkimuksessa: BMJ 2002;Volume 325 24 August:411 Sensitisation to airborne moulds and severity of asthma: cross sectional study from European community respiratory health survey (http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/abstract/325/736 1/411?view=abstractfp=411&vol=325&lookupType=volpage.)

Pentzinin mukaan yli 350 000 suomalaista kärsii astman oireista ja heistä yli 250000 saa Kelan erityiskorvattavaa lääkehoitoa (Penzin 2004, 4.) Keuhkoputkien limakalvoilla esiintyy tulehdusmuutoksia (inflammaatio) jo aivan astman alkuvaiheessa. Tyypillistä astmalle on monien tulehdussolujen, kuten syöttösolujen, eosinofiilien, jopa neutrofiilien lisääntyminen keuhkojen limakalvoilla. (Kinnula ym. 2000, 256.) Kosteusvauriorakennuksissa astmaan sairastumisen riski on kaksinkertainen. On laskettu, että joka kolmas astma jäisi puhkeamatta, jos kosteusvauriorakennusongelmaa ei olisi. (Seuri 8.1.2004, luento.)

Paanasen (2004) mukaan astmassa ilmatieahtauma on seurausta tulehduksen aiheuttamasta limakalvon turvotuksesta, sitkeän liman erittymisestä ja ilmateiden ympärillä olevan sileän lihaksen supistustilasta ja myöhemmässä vaiheessa myös limakalvon ja lihaskerroksen paksuuntumisesta. Astman oireet ovat seurausta limakalvotulehduksesta: yskä, limannousu, hengityksen vinkuminen ja rohina, herkkä hengästyminen ja hengenahdistus. Tyypillinen piirre astmassa on ilmateiden hyperreaktiviteetti, ylireaktiivisuus, jolla tarkoitetaan astmaattisten ilmateiden lisääntynyttä supistusherkkyyttä tavalli-siin ärsykkeisiin, kuten kylmä ilma, savut, käryt, hajut jne. jotka terveille eivät aiheuta minkäänlaisia keuhkoreaktioita tai oireita. (Paananen 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Astmatulehduksen astetta voidaan arvioida mm. uloshengitysilman typpioksidimäärityksin, veren eosinofiilisen kationisen proteiinin (s-ECP) määrityksin ja ysköksen eosinofiilisolujen määrityksin, joiden avulla saadaan melko karkeaa tietoa itse tulehduksesta. Astmaattista ilmatieahtaumaa ja sen muutoksia voidaan mitata PEF-mittareilla (mittaa maksimaalisesti suoritetun uloshengityksen aikaansaamaa virtausnopeutta), ja spirometrilla (jolla voidaan määrittää keuhkoihin maksimaalisesti saatava ja sieltä ulospuhallettava ilmamäärä litroina, spirometrin piirtämästä käyrästä voidaan myös määrittää se suhteellinen helppous, jolla ilma kulkee keuhkoputkistossa). Muutokset näissä suureissa kuvastavat ilmatieahtaumaa – ja tietyllä tavalla myös astmatulehduksen astetta. Ilmateiden poikkeavaa supistusherkkyyttä voidaan määrittää esim. histamiini- tai metakoliini-inhalaatiokokeilla, ja kylmän ilman hengittämiskokeella. (Paananen 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Ammattiastmalla tarkoitetaan sairautta, joka syntyy altistumisesta ja herkistymisestä työympäristön biologisille tai kemiallisille aiheuttajille. Tämä määritelmä on johdettu Suomen ammattitautilaista ottamalla huomioon, että ammattiastmalla on monta mekanismia. Kaikki mekanismit eivät perustu allergiaan. (Haahtela ym.1985, 122-125.) Työssä voi altistua herkistävien pölyjen lisäksi myös kaasuille tai huuruille, jolloin ammattiastmakirjoon kuuluvat myös byssinoosi (puuvillan tai hampun pitkäaikaisesta hen-gittämisestä aiheutuva keuhkosairaus) ja RADS, Reactive Airways Dysfunction Syn-drome (liite 1) (Kinnula ym. 2000,604).

Ammattiastman oireet voivat vaivata vuosia altistumisen loputtuakin, sillä alun perin vain altistuksen yhteydessä ilmaantuva astmatulehdus voi kroonistua vaikeaksi ja krooniseksi astmaksi. Taudin varhainen toteaminen onkin tärkeää ennusteen kannalta: mitä pikemmin sairastunut saadaan altistuksesta pois ja astmatulehdus hoidetaan kunnolla, sen parempi on sairauden ennuste; alkuvaiheessa hyvin hoidettu työperäinen astma saattaa jopa parantua. (Nordman, Hytönen, Keskinen 1999, 373.)

Allerginen alveoliitti on keuhkokudoksen granulomatoottinen (lukuisia granuloomia eli tulehdussolukertymiä käsittävä) tulehdusreaktio eloperäisiin pölyihin ja kemikaaleihin. (Kava ym. Duodecim 1994;110 (17):1593.) Alveoliitissa allergiset reaktiot tapahtuvat keuhkorakkuloissa (keuhkoalveoleissa) sekä respiratorisissa bronkioleissa, jotka ovat keuhkokudoksen pienempiä ilmakanavia ennen alveoleja. Sairauden voivat aiheuttaa monet homeet (Aspergillus fumigatus, Sporobolomyces, Rhodotorula ja Penicillium) ja homeita muistuttavat bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet. (Nordman 1996, 76, Pohjola 1999, 11.) Seurin (2004) mukaan alveoliitissa muodostuu keuhkokudokseen immunologinen reaktio, joka johtaa keuhkokudoksen solun ulkoisen nestemäärän lisääntymiseen, kaasujen vaihdon heikkenemiseen ja jatkuessaan keuhkokudoksen sidekudoksen lisääntymiseen ja altistuksen jatkuessa jopa kuolemaan. (Seuri 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Tulehdusreaktion seurauksena alveolien seinämät paksuuntuvat (tulehdussolukertymät, granuloomat). Seurauksena on hapen siirtymisen vaikeutuminen alveoleista niitä ympäröivään kapillaarisuonistoon. Kroonisessa vaiheessa granuloomat (tulehduskertymät) häviävät ja tilalle ilmaantuu sidekudosta, fibroosia, alveolien välitilaan. Seurauksena on keuhkokudoksen jäykistyminen, joka huonontaa keuhkojen ilmapumppaustoimintaa entisestään. Tulehdus ja fibroosi aiheuttavat valtimoveren hapen pitoisuuden vähenemisen, erityisesti ponnistellessa, kun ilmapumpun kyky toimittaa lisääntyvän lihastyön vaatimaa lisähappea kudoksiin heikkenee. Näitä ilmiöitä voidaan mitata valtimoveren happipitoisuusmäärityksin ja keuhkojen diffuusiokapasiteettitutkimuksin. Keuhkokudoksen jäykistyminen keuhkorakkulatulehduksen ja fibroosin vuoksi pienentää hengitystilavuuksia, joka huonontaa keuhkojen ilmapumpputoimintaa. Näitä ilmiöitä voidaan mitata mm. spirometrian avulla. (Haahtela, Mönkäre, Torvela, Vilkka: Duodecim 1992; 108 (17):1487.)

Alveoliitin oireita ovat yskä ja hengenahdistus, jotka vaikeutuvat liikkuessa, ja kuumei-lu. Alkuvaihe muistuttaa flunssaa. Yleisiä ovat myös päänsärky ja nivel- ja lihaskivut. Oireet tyypillisesti vaikeutuvat 4 – 8 tunnin kuluttua allergeenialtistuksen jälkeen. Valtimoveren happipitoisuus voi laskea niin matalalle, että potilas on syanoottinen (”sininen”). Keuhkokuvassa voi olla maitolasimaisia samentumia. (Terho 1997, 388-390.) Tauti useimmiten paranee, mutta erityisesti toistuvasti uusiutuessaan (altistusten jatku-essa tai toistuessa) voi johtaa korjautumattomaan keuhkofibroosiin (sidekudoksen muo-dostumiseen muun kudoksen tilalle ja joukkoon), joka johtaa keuhkojen toiminnan pysyvään huononemiseen. (Haahtela, Mönkäre, Torvela, Vilkka: Duodecim 1992; 108 (17):1487.)

Allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi (ABPA) tarkoittaa Aspergillus-sienen aiheuttamaa harvinaista keuhkotulehdusta, jossa Aspergillus kasvaa keuhkoputkien seinämissä. Aspergillus toimii keuhkoissa sekä tulehdusta aiheuttavana mikrobina että allergeenina (liite 1), ja sitä vastaan kehittyy myös IgE-vasta-aineita, jotka osaltaan ovat aiheuttamassa vaikeaa astmaa muistuttavaa tilaa. Aspergilluksen aiheuttamasta tulehduksesta on seurauksena huomattavaa limanmuodostusta, josta voi aiheuttaa pieniä ilmateitä tukkivia limatulppia seuraamuksellisine atelektaaseineen ja bronkiektasioineen. Huonosti hoidettuna tauti voi johtaa pysyviin keuhkovaurioihin, jopa kuolemaan. (Haahtela ym. 1999, 400-402.)

Vaikka ei olekaan lopullista näyttöä siitä, että kosteusvauriomikrobit aiheuttavat reu-masairauksia monesti homealtistuneilla on todettu nivelreumaa, selkärankareumaa, erilaisia niveltulehduksia, esim. reaktiivista artriittia ( reaktiivinen niveltulehdus), pso-riasis artriitteja (psoriaasiin liittyvä niveltulehdus), spondylartroosia ( nikamarappeutu-ma), vaskuliittia (= verisuonten seinämän tulehdus) ja fibromyalgiaa. Oireita ja löydök-siä on ollut selkärangassa, ranteissa, käsien pikkunivelissä, lonkissa, polvissa ja varpais-sa. Kosteusvauriomikrobien etiologinen osuus näissä tapauksissa on epäselvää. Asiaa tutkitaan parhaillaan. Lisäksi homealtistuneilla on esiintynyt kroonista bronkiittia, bron-kietaksioita, sydänsairauksia, verenpainetautia, selkäsairauksia, diabetesta, munuaissai-rauksia, Raynaudin oireyhtymä (liite 1/6), vatsakipua, virtsavaivoja ja ripulia. (Husman ym. 2003, 22, 23, 27, 39.)

ODTS (organic dust toxic syndrome eli orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä) tarkoittaa äkillisten, voimakkaiden orgaanisen pölyn altistumisten yhteydes-sä ilmaantuvaa oireyhtymää, johon ei välttämättä liity keuhkorakkuloiden reaktioita. Tilaan liittyy allergista alveoliittia muistuttavia oireita kuitenkin ilman radiologisia (röntgenkuvassa havaittavia) muutoksia keuhkokuvissa: kuumeilua, vilunväristyksiä, lihas- ja nivelkipuja, pahoinvointia, hengenahdistusta ja yskää. Tilan aiheuttajaksi on epäilty bakteeriperäisiä endotoksiineita. Sairauden mekanismia ei kunnolla tunneta. Ennuste vaikuttaa hyvältä. Toistuvat episodit voivat johtaa krooniseen keuhkokatarriin, tai ne voivat edeltää allergista alveoliittia. (Terho 1997, 391.)

ODTS oireyhtymästä ei yleensä aiheudu pysyviä muutoksia keuhkojen toimintaan, mutta tutkimuksia pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tehty (www.ktl.fi Tietoa terveydestä 22.1.2004). Arvellaan, että keuhkojen toiminta huononee, jos sairautta ei hoideta, voi olla pysyvä keuhkotoiminnan heikkeneminen. (Pohjola 1998, 11; Haahtela ym. 1993, 44.)

ODTS:ään ei liity allergisen alveoliitin tapaan keuhkokudoksen solujen ulkoisen nestemäärän lisääntymistä eikä sidekudoksen kertymistä. Tyypillinen ODTS ilmentymä on ns. puimurikuume, jossa viljelijä saa puimakauden ensimmäisinä päivinä joko puinnin jälkeen illalla tai yöllä kuumeisen reaktion, joka muutaman päivän työskentelyn jälkeen loppuu eli toinen puimaviikko menee jo ongelmitta, mutta seuraavana vuonna sama on edessä. Nykyisin ODTS termin käyttö sairaustiloja kuvaavana diagnoosina on laajentunut koskemaan myös kosteusvauriorakennuksissa ilmaantuvia tiloja, joissa altistuksiin liittyy lämpöilyä, väsymystä, ja erilaisia keuhko-oireita, mutta lievempänä kuin ODTS:ssa. (Seuri 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Homeallergia potilaan tyypillisiä oireita voivat olla silmien kutina, vetistys, kangerrus, luomiturvotus; aivastelu, nenän tukkoisuus, vesinuha; huulien kutina, huulten ja kurkun turvotus; atooppisen ihottuman paheneminen, urtikariakohtaukset; hengenahdistus, herkkä hengästyminen ja alentunut ponnistelun sieto, hengityksen vinkuna, yskä yöllä ja päivällä, lämpöily altistusten yhteydessä, jolloin lamaavaa väsymystä. Oireet lievittyvät altistuksen loputtua, mutta uusiutuvat herkästi luonnonhomeidenkin altistustilanteissa (esim. keväällä lumien sulaessa, sateen jälkeen, marjametsässä, vatukossa, kasvihuoneissa, maakellareissa…). Näillä potilailla on usein samanaikaisesti homeallergiaa ja varastopölypunkkiallergiaa. Homeallergia-potilaalle voi kehittyä ruokaintoleranssi esi-merkiksi homejuustoihin, viineihin ja sieniin. IgE-vasta-aineita on todettu myös aktinomykeeteille (sädesienille). (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)

Homealtistuspotilaan toksisen oireyhtymän syynä on voimakas altistuminen homemyrkyille. Husmanin (1988) mukaan oireille on tunnusomaista työkykyä uhkaavat voimakkaat yleisoireet, kuten kuumeilu, laihtuminen ja niveloireisto, joihin voi liittyä immunologisia poikkeavuuksia. Näillä potilailla tavalliset kipu- ja allergialääkkeet auttavat huonosti. Kortisoni sammuttaa oireita. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)

Viime aikoina on esitetty arveluita, että jotkut kosteusvauriomikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet voivat aiheuttaa syöpää. (Salkinoja – Salonen 1999, 67; Hintikka, Reijula, Nikulin 1998, 2171).

Drifter kirjoitti:

lähdet tuollaisilla mututiedoilla liikkeelle ja sen mukaan luulet olevasi homesairauksien asiantuntija, kehoittaisin sinun tutustumaan allergista alveoliittia sairastavan ihmisen arkielämään.
Sitä seuratessa normaalilla järjellä varustetun ihmisen mututieto kyllä karisee ja luulot häviävät.
Tuo heitto hometutkimuksiin riittävästä rahasta on myös mututieto.
Sitä nimittäin ei ole kuin pari tutkijaa asiantuntevasti ja vakavasti tutkinut.
Kaikki muu on ollut turhaa puuhastelua.
Sitä paitsi noita ympäristömyrkkyjä ei tällä palstalla ole pistetty mitenkään kyseenalaisiksi.
Jos sinulle homeet ja niiden tuottamat myrkyt ovat uskon asia, kuten kirjoituksistasi voi päätellä, perusta oma seurakunta ja ole siinä sitten johtava saarnaaja.
Näin voit jatkaa tuota mututiedon esittämistä eikä mielenrauhasi häiriinny.
Jopa olet etevä, kun väität homeen olevan helppo tutkimuskohde, taidat olla etevämpi kuin Mirja Salkinoja-Salonen.
Hakeudu johonkin yliopistoon töihin uudella home-professuurin tittelillä.

Lue lisää

Hyvä idea. Kun lopetin työelämästä aloin ufotutkijaksi. En kumminkaan voinut sitä tehdä, kun en usko ufoihin vaikka näkisin. Tällä hetkellä tutkin gravitaatiota. Ihan vain harrastuspohjalla.
Todellakin. Home on tosi mielenkiintoinen tutkimusaihe. Lienee ollut olemassa tällä pallolla elämän synnyn alkuhetkistä lähtien. Home on tosi älykäs elämänmuoto. Ei tietenkään niin älykäs kuin ihminen, mutta älykkäämpi kuin useimmat homehörhöt. Kun bakteerit ja virukset tappavat isäntänsä kuolakseen myös itse, home suojelee ja pitää huolta isännästään ja sen ympäristöstä.
Valitettavasti elämme ajassa jossa saasteet ja ympäristömyrkyt heikentävät meidän ihmisten biologista elintoimintaa ja sekoittavat meidän immuunivastetta. Silloin homeet saattavat kääntyä meitä itseämme vastaan.
Kunhan elämme terveelliseti ja harrastamme liikuntaa, tulemme hyvinkin toimeen homeitten kanssa. Ei ne ala tervettä ihmistä loppusijoittamaan.
Aloitan tutkimuksen huomenna, kun käyn kirjastossa hakemassa Salkinoja-Salosen teoksen. Voin samalla verrata julkisen tilan eli kirjaston hyvälle tuoksuvaa, mutta henkeä ahdistavaa sisäilmaa liikenteen pakokaasuja sisältävään ulkoilmaan.
Palaan astialle, kunhan saan faktatietoa homeesta!

tosi on kirjoitti:

Hyvä idea. Kun lopetin työelämästä aloin ufotutkijaksi. En kumminkaan voinut sitä tehdä, kun en usko ufoihin vaikka näkisin. Tällä hetkellä tutkin gravitaatiota. Ihan vain harrastuspohjalla.
Todellakin. Home on tosi mielenkiintoinen tutkimusaihe. Lienee ollut olemassa tällä pallolla elämän synnyn alkuhetkistä lähtien. Home on tosi älykäs elämänmuoto. Ei tietenkään niin älykäs kuin ihminen, mutta älykkäämpi kuin useimmat homehörhöt. Kun bakteerit ja virukset tappavat isäntänsä kuolakseen myös itse, home suojelee ja pitää huolta isännästään ja sen ympäristöstä.
Valitettavasti elämme ajassa jossa saasteet ja ympäristömyrkyt heikentävät meidän ihmisten biologista elintoimintaa ja sekoittavat meidän immuunivastetta. Silloin homeet saattavat kääntyä meitä itseämme vastaan.
Kunhan elämme terveelliseti ja harrastamme liikuntaa, tulemme hyvinkin toimeen homeitten kanssa. Ei ne ala tervettä ihmistä loppusijoittamaan.
Aloitan tutkimuksen huomenna, kun käyn kirjastossa hakemassa Salkinoja-Salosen teoksen. Voin samalla verrata julkisen tilan eli kirjaston hyvälle tuoksuvaa, mutta henkeä ahdistavaa sisäilmaa liikenteen pakokaasuja sisältävään ulkoilmaan.
Palaan astialle, kunhan saan faktatietoa homeesta!

Lue lisää

"Kun bakteerit ja virukset tappavat isäntänsä kuolakseen myös itse, home suojelee ja pitää huolta isännästään ja sen ympäristöstä. "

Suosittelen opiskelua. Ilmeisesti et ole tietoinen, että yleissana "home", jota käytetään kosteusvauriomikrobeista, pitää sisällään homesienten lisäksi myös hiivat, bakteerit ja virukset. Esim. sädesienet ovat bakteereita (streptomykeetit, mykobakteerit jne..). Hometaloista löytyy yleisesti myös hyvin voimakkaita myrkkyjä tuottavia Bacillus -lajeja.

Noin joka neljännessä kosteusvauriotalossa esiintyy lisäksi ameeboja, jotka voivat pitää sisällään sellaisia taudinaiheuttajabkateereita, jotka eivät ilman ameeban tuomaa suojaa selviäisi itsenäisesti rakennusmateriaaleissa.

tosi on kirjoitti:

Hyvä idea. Kun lopetin työelämästä aloin ufotutkijaksi. En kumminkaan voinut sitä tehdä, kun en usko ufoihin vaikka näkisin. Tällä hetkellä tutkin gravitaatiota. Ihan vain harrastuspohjalla.
Todellakin. Home on tosi mielenkiintoinen tutkimusaihe. Lienee ollut olemassa tällä pallolla elämän synnyn alkuhetkistä lähtien. Home on tosi älykäs elämänmuoto. Ei tietenkään niin älykäs kuin ihminen, mutta älykkäämpi kuin useimmat homehörhöt. Kun bakteerit ja virukset tappavat isäntänsä kuolakseen myös itse, home suojelee ja pitää huolta isännästään ja sen ympäristöstä.
Valitettavasti elämme ajassa jossa saasteet ja ympäristömyrkyt heikentävät meidän ihmisten biologista elintoimintaa ja sekoittavat meidän immuunivastetta. Silloin homeet saattavat kääntyä meitä itseämme vastaan.
Kunhan elämme terveelliseti ja harrastamme liikuntaa, tulemme hyvinkin toimeen homeitten kanssa. Ei ne ala tervettä ihmistä loppusijoittamaan.
Aloitan tutkimuksen huomenna, kun käyn kirjastossa hakemassa Salkinoja-Salosen teoksen. Voin samalla verrata julkisen tilan eli kirjaston hyvälle tuoksuvaa, mutta henkeä ahdistavaa sisäilmaa liikenteen pakokaasuja sisältävään ulkoilmaan.
Palaan astialle, kunhan saan faktatietoa homeesta!

Lue lisää

osaa...
Kyllä home on tehnyt jo tehtävänsä.

>>Ei tietenkään niin älykäs kuin ihminen, mutta älykkäämpi kuin useimmat homehörhöt.>Valitettavasti elämme ajassa jossa saasteet ja ympäristömyrkyt heikentävät meidän ihmisten biologista elintoimintaa ja sekoittavat meidän immuunivastetta. Silloin homeet saattavat kääntyä meitä itseämme vastaan.>Kunhan elämme terveelliseti ja harrastamme liikuntaa, tulemme hyvinkin toimeen homeitten kanssa. Ei ne ala tervettä ihmistä loppusijoittamaan.

tosi on kirjoitti:

Hyvä idea. Kun lopetin työelämästä aloin ufotutkijaksi. En kumminkaan voinut sitä tehdä, kun en usko ufoihin vaikka näkisin. Tällä hetkellä tutkin gravitaatiota. Ihan vain harrastuspohjalla.
Todellakin. Home on tosi mielenkiintoinen tutkimusaihe. Lienee ollut olemassa tällä pallolla elämän synnyn alkuhetkistä lähtien. Home on tosi älykäs elämänmuoto. Ei tietenkään niin älykäs kuin ihminen, mutta älykkäämpi kuin useimmat homehörhöt. Kun bakteerit ja virukset tappavat isäntänsä kuolakseen myös itse, home suojelee ja pitää huolta isännästään ja sen ympäristöstä.
Valitettavasti elämme ajassa jossa saasteet ja ympäristömyrkyt heikentävät meidän ihmisten biologista elintoimintaa ja sekoittavat meidän immuunivastetta. Silloin homeet saattavat kääntyä meitä itseämme vastaan.
Kunhan elämme terveelliseti ja harrastamme liikuntaa, tulemme hyvinkin toimeen homeitten kanssa. Ei ne ala tervettä ihmistä loppusijoittamaan.
Aloitan tutkimuksen huomenna, kun käyn kirjastossa hakemassa Salkinoja-Salosen teoksen. Voin samalla verrata julkisen tilan eli kirjaston hyvälle tuoksuvaa, mutta henkeä ahdistavaa sisäilmaa liikenteen pakokaasuja sisältävään ulkoilmaan.
Palaan astialle, kunhan saan faktatietoa homeesta!

Lue lisää

Laitoin jo aikaisemmin sinulle kirjallisuusluettelon, homesairauksia ja nyt laitan noita homeoireita. Olet ihan oikeassa, kun kirjoitit homeiden KUULUVAN LUONTOON. Ikävä kyllä niitä on asunnoissa ja ne aiheuttava oireilua ja sairauksia:

HOMEALTISTUKSEN AIHEUTTAMIA OIREITA:

Käytin tässä opinnäytetyössäni ”homesairaus” termiä, vaikka varsinaista ”homesairautta” ei ole sillä nimellä Seurin (2004, henkilökohtainen tiedonanto) mukaan määritelty. Tarkoitan homesairaudella homealtistuksen aiheuttamaa oireyhtymää, jossa esiintyy eroavuuksia yksilöiden välillä. Tarkoitan tällä termillä yleisesti kaikkia niitä, jotka tavalla tai toisella oireilevat haitallisesti kosteusvauriokohteissa. Näistä oireilijoista ja homealtistuksesta sairastuneista käytin termiä ”homesairas”.

Homeiden aiheuttamat hengitystiesairaudet ovat alun perin olleet paljolti maanviljelijöiden sairauksia, mutta virheellisestä rakentamisesta johtuen kosteusvauriomikrobeita – homeita, hiivoja ja sädesieniä, jopa ameboita - on alkanut esiintyä haitallisissa määrin myös asuinrakennuksissa. Varsin selvästi 1970-luvulta alkaen on lisääntyvästi lääkäreiden vastaanotoille hakeutunut erikoisesti oireilevia henkilöitä, jotka ovat työskennelleet kosteusvauriomikrobien saastuttamissa taloissa tai joiden asunnoissa on ollut hometta. (Haahtela, Hannuksela & Backman 1985, 49, 61, 86.) Kansanterveyslaitoksen selvityksen mukaan 1970-luvun tasakatoista 73 %:ssa oli esiintynyt läpivuotoja. 1980-luvun rakennuksissa esiintyy usein kosteusvaurioita seinärakenteissa sekä usein myös pesutiloissa, joiden vesieristys on toteutettu puutteellisesti. (Nordman 1996, 76.) Seurin ym. mukaan 1990-luvun lamaan liittyi myös rakennusalan lama, ja monia yrityksiä lopetettiin. Rakennusten valmistumisen jälkeiset korjaukset saattoivat jäädä tekemättä tai viivästyivät. Lisäksi monissa rakennuksissa on ollut putkivuotoja. Korjausten viivästyminen lisää kustannuksia, koska itsestään korjaantuvia kattovuotoja, putkivuotoja tai salaojitusta ei ole. (Seuri 1996, 9-11.)

1980-luvulla käynnistyneestä monitieteellisestä ja laajasta uurastuksesta huolimatta rakennusten ja ihmisten kärsimiä homehaittoja koskeva tieto on vielä hajanaista (Ruukki 2003, 21 – 25). Reijulan mukaan sairaaloiden homeet ovat henkilökunnan lisäksi vaarallisia leikkauspotilaille ja voivat aiheuttaa sieni-infektion, joka voi johtaa potilaan kuo-lemaan varsinkin leukemia- ja luuydinsiirtopotilaille. (Turunen 2002, 4).

Jos rakennuksessa on kosteus- ja homevaurio, siinä työskentelevät tai asuvat altistuvat rakenteista peräisin oleville mikrobeille, niiden itiöille ja kuolleista mikrobeista peräisin oleville partikkeleille (osasille), sekä mikrobien MVOC - (haihtuville aineenvaihdunta-) tuotteille ja mykotoksiineille (homemyrkyille). Kosteusvauriorakennusten mikrobit ovat peräisin maaperästä ja ympäröivästä luonnosta, mutta kasvaessaan kostuneissa rakenteissa niiden aineenvaihduntatuotteet voivat olla erilaisia kuin muussa ympäristössä. Mikrobilajien yhteisvaikutukset keskenään ja vaurioituneista rakenteista ympäristöön emittoituvien (emissio = aineesta lähtöisin oleva haitallinen päästö) kaasumaisten ja hiukkasmaisten aineiden kanssa voivat olla osasyy siihen, miksi kosteusvauriorakennuksissa työskenteleville saattaa aiheutua odotettua voimakkaampia oireita ja sairauksia. Puhuttaessa kosteusvaurioituneiden rakennusten ”homeista” tarkoitetaan mikrobeja, jotka ovat homesieniä, hiivoja, bakteereja, erityisesti sädesieniä eli aktinomykeettejä (grampositiivisia maaperäbakteereja) sekä sinistäjä- ja lahottajasieniä. Altistuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja ja homepölylle altistuminen on ilmeinen terveysuhka. (Reijula 2003, 7-14.)

Tuomaisen ja Seurin mukaan kostuneista rakenteista vapautuu ympäristöön kaasumaisia altisteita, lukuisia erilaisia kemikaaleja, joilla voi myös olla terveysvaikutuksia (esim. formaldehydi, ammoniakki). Muovimatot voivat vaurioitua kulutuksen, lämmön, kosteuden ja mikrobien aiheuttaman hajoamisen seurauksena. Hajoamista voi tapahtua myös muovimaton lisäksi liimoissa ja tasoitteissa, hajoamistuotteet voidaan tunnistaa sisäilmanäytteiden tai vaurioituneen materiaalin tutkimuksien perusteella. Liiman tai muovin hajoamisen syynä tavallisesti on päällysteiden asentaminen liian kostean betonin päälle. Jos muovin hajoaminen käynnistyy, se usein jatkuu, vaikka lattia myöhem-min kuivaisikin. Tästä syystä pelkkä lattialaatan kosteuden mittaaminen ei välttämättä paljasta ongelmaa. Rakennusmateriaalien hajotessa kosteuden ja mikrobien toiminnan vaikutuksesta ilmaan emittoituu sekä kemikaaleja että hiukkasmaisia yhdisteitä. Kosteusvauriorakennuksen sisäilmastossa voi siis olla lukuisia epänormaaleja päästölähteitä, jota omalla tavallaan lisäävät ilman saastekuormaa ja ajanmittaan todennäköisesti ainakin joillekin altistuneille aiheuttavat oireita ja jopa terveysvaaraa. (www.miame.net tulostettu internet10.7.2004.)

Hirvosen mukaan monet ”hometalo” - mikrobeista vapautuvat ärsykkeet käynnistävät tulehdusreaktioita limakalvoilla ja voivat vaurioittaa, jopa tuhota elimistön puolustusjärjestelmän soluja. Hänen mielestään erityinen haaste on ongelmatalon tunnistaminen. Pelkkä kosteuden määrä tai tietyn mikrobin löytyminen ei riitä. Monet kohteet voivat olla pitkään kosteusvaurioisia, mutta altistuneille ei välttämättä ole koitunut ongelmia, toisissa kohteissa taas varsin monet altistuneet oireilevat ja sairastuvatkin. Joskus homeiden aiheuttamat sairaudet ”ryvästyvät”, kertyvät, tiettyihin kohteisiin. Sitä, mikä niissä on lisääntyneen oireilun ja sairastavuuden syy, ei ole voitu varmuudella osoittaa. Myöskään emme toistaiseksi voi luotettavasti ennustaa, mikä nimenomainen nyt kostunut kohde tulisi olemaan tällainen suuren sairastavuuden yksikkö. Siksi kaikki kosteusvauriot pitää korjata nopeasti ja hyvin. (Ruukki 2003, 22.)

Pasasen ja Anderssonin mukaan monet mikrobit tyytyvät vähään, kunhan kosteutta vain riittää, ravinteita yleensä on riittävästi. Väliaikainen kuivuminenkaan ei tuhoa kasvustoa kokonaan, ainakin itiöitä jää odottamaan uutta kosteutta. Itiöt ja kuolleitten mikrobien osat voivat myös aiheuttaa oireita ja siksi kuivunut homeinen rakennekin voi aiheuttaa haittoja. Homeiden myrkyt, mykotoksiinit, voivat ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Homeet ja bakteerit voimistavat toistensa vaikutusta. Soluviljelmissä ja eläinkokeissa on testattu tavallisessa sisäilmassa esiintyviä luontaisia lajeja, kuten Penicillium-homeita, jotka runsastuvat, kun kosteus pääsee valloilleen. Myös streptomykeettien ja mykobakteerien itiöillä tehdyissä kokeissa viljellyillä ihmissoluilla ja hiiren keuhkosoluilla on todettu solukuoleman lisääntyvän. Mikrobien haitat voivat yltää myös pernasoluihin, mikä saattaa heikentää immuunipuolustusta ja altistaa infektioille. Bakteereista poiketen homeet käynnistävät tulehdusta ja aiheuttavat välitöntä solukuolemaa vain heikosti soluissa ja koe-eläimissä. Tarkasti ei tiedetä, mitkä tekijät kosteusvauriomikrobien saastuttamassa ilmassa sairastuttavat. (Ruukki 2003, 22-23.)

Koska terveyshaitan aiheuttajaa ei varmuudella voida osoittaa, ei myöskään ilman mikrobipitoisuudelle ole annettu haitalliseksi tunnettuja pitoisuusarvoja eikä terveysperus-teisia raja-arvoja. Jo sairastunut henkilö ei välttämättä aina pysty työskentelemään sa-neerauksen jälkeenkään kyseessä olevassa tilassa. Mikäli työntekijä oireilee remontin jälkeen, on se merkki myös siitä, ettei remontti ole onnistunut riittävän kattavasti ja ettei korjauksissa ole onnistuttu eliminoimaan kaikkia kosteusvauriomikrobeja riittävästi. (Lapinlampi 2001 ja 2003, sisäilmaseminaari.)

Allergiseen nuhaan, allergiseen alveoliittiin ja astmaan liittyy immunologisia mekanismeja, joiden vuoksi sairaudet saattavat jatkua altistumisen loputtuakin. Jotkut sairastuneista eivät parane kokonaan vaan nuha ja astmaoireisto jäävät pysyviksi ja allerginen alveoliitti voi toistua uudelleen kosteusvauriomikrobeille altistuttaessa. (Nordman 2002. Sisäilmaseminaari luentomoniste.)

Homealtistuksen aiheuttamia oireita
Kosteusvauriomikrobeille (homeille, hiivoille, bakteereille) altistuminen ei vielä tarkoita sairastumista, mutta jopa puolet näiden saastuttamalle sisäilmalle altistuneista henkilöistä potee muutamassa viikossa altistukseen liittyen ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita, joihin voi liittyä myös yleisoireita. (Reijula 2003, 48.) Kosteusvauriomikrobit saattavat aiheuttaa allergista nuhaa, silmien sidekalvotulehdusta (konjuktiviittia), astmaa, ODTS (orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä), allergista bronkopulmonaarista aspergilloosia, invasiivista aspergilloosia, aspergilloomaa sekä allergista alveoliittia (Haahtela ym. 2002, 15.) Homealtistus lisää alttiutta herkistyä myös ympäristön tavanomaisille allergeeneille. Kosteusvauriomikrobien aiheuttamat terveyshaitat voidaan karkeasti jakaa 1) yleisoireisiin, 2) ärsytysoireisiin, 3) yliherkkyyssairauksiin ja 4) toistuviin infektioihin. (Nordman 1996, 76-78.)

Nevalaisen ja Husmanin mukaan kymmenen vuotta sitten ajateltiin, että hometaloissa oireilevat vain ennestään allergiset ja herkät ihmiset. Nyt tiedämme myös täysin terveiden ihmisten limakalvojen reagoivan, ne saattavat tulehtua ja turvota: silmät ärtyvät, nenä vuotaa, lihaksissa ja nivelissä on särkyä ja voimakas väsymys painaa. Mikrobien erilaisilla mekanismeilla aikaansaamat tulehdusmuutokset saattavat selittää hengitystievaivat, mutta sekalaiset keskushermosto-oireet kuten voimakas väsymys, keskittymisvaikeudet ja muistihäiriöt saattavat myös olla home- ja bakteerimyrkkyjen vaikutusten seurauksia. Nämä mikrobeista erittyvät myrkylliset eli toksiset aineet voivat aiheuttaa vahinkoa puolustusjärjestelmän solujen ohella myös muille kudoksille. Ärsytys- ja yleisoireissa ei yleensä ole kyse allergioista vaan jostakin muista toistaiseksi huonosti tunnetusta ilmiöstä. (Ruukki 2003, 21.)

Yleisoireet ovat tyypiltään epäspesifejä, kuten väsymys, voimattomuus, päänsärky, masennus, hengästyminen, lämpöily, lihas- ja nivelsäryt ja pahoinvointi. Lisäksi voi esiintyä iho-oireita, immuunipuolustuksen häiriöihin viittaavina tavanomaisten infektioiden ylisairastavuutta flunssatyyppisiin infektioihin sekä bakterielleihin silmä-, poskiontelo- ja hengitystietulehduksiin. Toksiinien vaikutus solujen energia-aineenvaihduntaan, immuunipuolustukseen ja viestiliikenteeseen voisi selittää altistuneiden henkilöiden kokemia sairausoireita. Toksiineilla ja muilla ärsykkeillä voi olla vaikutuksia myös autonomisen hermoston toimintaan, joka voisi selittää unen ja sydämen toimintahäiriöitä sekä masennusoireita. (Salkinoja-Salonen 1999, 51-52.)

Yleisiä kosteusvauriomikrobien aiheuttamia ärsytysoireita ovat silmien ärsytysoireet (esim. roskan tunne ja vesivuoto), nenän ärsytysoireet (esim. kirvely, tukkoisuus, karstoittuminen), verenvuoto nenästä, nielun punoitus ja turvotus, äänen käheys, pitkittynyt yskä ja astman kaltainen tulehdus, hengenahdistus, liman eritys alemmista hengitysteistä, ahdistuksen ja painon tunne rintakehällä tai kipu hengitysteissä, hengityksen vinkuminen ja rahina. Hengityselinallergikon ja astmaatikon oireet sekä atooppinen ihottuma usein pahentuvat (Nordman, Pohjola 1998, 9-10; Suomen Lääkärilehti, Majvikin suositus 1998, 2149-2155.) Nordmanin (1996, 78) mukaan eräät kosteusvauriomikrobimyrkyt, esimerkiksi Stachybotrys atran erittämä mykotoksiini, vaikuttavat myös voimak-kaasti suuontelon ja ruoansulatuskanavan limakalvoon ja ne ärsyttävät ihoakin. Tyypillistä yleis- ja ärsytysoireille on, että ne lievittyvät tai katoavat oleskeltaessa muualla ja ilmaantuvat taas palattaessa hometiloihin. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari,)

hilkkaliisa kirjoitti:

Laitoin jo aikaisemmin sinulle kirjallisuusluettelon, homesairauksia ja nyt laitan noita homeoireita. Olet ihan oikeassa, kun kirjoitit homeiden KUULUVAN LUONTOON. Ikävä kyllä niitä on asunnoissa ja ne aiheuttava oireilua ja sairauksia:

HOMEALTISTUKSEN AIHEUTTAMIA OIREITA:

Käytin tässä opinnäytetyössäni ”homesairaus” termiä, vaikka varsinaista ”homesairautta” ei ole sillä nimellä Seurin (2004, henkilökohtainen tiedonanto) mukaan määritelty. Tarkoitan homesairaudella homealtistuksen aiheuttamaa oireyhtymää, jossa esiintyy eroavuuksia yksilöiden välillä. Tarkoitan tällä termillä yleisesti kaikkia niitä, jotka tavalla tai toisella oireilevat haitallisesti kosteusvauriokohteissa. Näistä oireilijoista ja homealtistuksesta sairastuneista käytin termiä ”homesairas”.

Homeiden aiheuttamat hengitystiesairaudet ovat alun perin olleet paljolti maanviljelijöiden sairauksia, mutta virheellisestä rakentamisesta johtuen kosteusvauriomikrobeita – homeita, hiivoja ja sädesieniä, jopa ameboita - on alkanut esiintyä haitallisissa määrin myös asuinrakennuksissa. Varsin selvästi 1970-luvulta alkaen on lisääntyvästi lääkäreiden vastaanotoille hakeutunut erikoisesti oireilevia henkilöitä, jotka ovat työskennelleet kosteusvauriomikrobien saastuttamissa taloissa tai joiden asunnoissa on ollut hometta. (Haahtela, Hannuksela & Backman 1985, 49, 61, 86.) Kansanterveyslaitoksen selvityksen mukaan 1970-luvun tasakatoista 73 %:ssa oli esiintynyt läpivuotoja. 1980-luvun rakennuksissa esiintyy usein kosteusvaurioita seinärakenteissa sekä usein myös pesutiloissa, joiden vesieristys on toteutettu puutteellisesti. (Nordman 1996, 76.) Seurin ym. mukaan 1990-luvun lamaan liittyi myös rakennusalan lama, ja monia yrityksiä lopetettiin. Rakennusten valmistumisen jälkeiset korjaukset saattoivat jäädä tekemättä tai viivästyivät. Lisäksi monissa rakennuksissa on ollut putkivuotoja. Korjausten viivästyminen lisää kustannuksia, koska itsestään korjaantuvia kattovuotoja, putkivuotoja tai salaojitusta ei ole. (Seuri 1996, 9-11.)

1980-luvulla käynnistyneestä monitieteellisestä ja laajasta uurastuksesta huolimatta rakennusten ja ihmisten kärsimiä homehaittoja koskeva tieto on vielä hajanaista (Ruukki 2003, 21 – 25). Reijulan mukaan sairaaloiden homeet ovat henkilökunnan lisäksi vaarallisia leikkauspotilaille ja voivat aiheuttaa sieni-infektion, joka voi johtaa potilaan kuo-lemaan varsinkin leukemia- ja luuydinsiirtopotilaille. (Turunen 2002, 4).

Jos rakennuksessa on kosteus- ja homevaurio, siinä työskentelevät tai asuvat altistuvat rakenteista peräisin oleville mikrobeille, niiden itiöille ja kuolleista mikrobeista peräisin oleville partikkeleille (osasille), sekä mikrobien MVOC - (haihtuville aineenvaihdunta-) tuotteille ja mykotoksiineille (homemyrkyille). Kosteusvauriorakennusten mikrobit ovat peräisin maaperästä ja ympäröivästä luonnosta, mutta kasvaessaan kostuneissa rakenteissa niiden aineenvaihduntatuotteet voivat olla erilaisia kuin muussa ympäristössä. Mikrobilajien yhteisvaikutukset keskenään ja vaurioituneista rakenteista ympäristöön emittoituvien (emissio = aineesta lähtöisin oleva haitallinen päästö) kaasumaisten ja hiukkasmaisten aineiden kanssa voivat olla osasyy siihen, miksi kosteusvauriorakennuksissa työskenteleville saattaa aiheutua odotettua voimakkaampia oireita ja sairauksia. Puhuttaessa kosteusvaurioituneiden rakennusten ”homeista” tarkoitetaan mikrobeja, jotka ovat homesieniä, hiivoja, bakteereja, erityisesti sädesieniä eli aktinomykeettejä (grampositiivisia maaperäbakteereja) sekä sinistäjä- ja lahottajasieniä. Altistuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja ja homepölylle altistuminen on ilmeinen terveysuhka. (Reijula 2003, 7-14.)

Tuomaisen ja Seurin mukaan kostuneista rakenteista vapautuu ympäristöön kaasumaisia altisteita, lukuisia erilaisia kemikaaleja, joilla voi myös olla terveysvaikutuksia (esim. formaldehydi, ammoniakki). Muovimatot voivat vaurioitua kulutuksen, lämmön, kosteuden ja mikrobien aiheuttaman hajoamisen seurauksena. Hajoamista voi tapahtua myös muovimaton lisäksi liimoissa ja tasoitteissa, hajoamistuotteet voidaan tunnistaa sisäilmanäytteiden tai vaurioituneen materiaalin tutkimuksien perusteella. Liiman tai muovin hajoamisen syynä tavallisesti on päällysteiden asentaminen liian kostean betonin päälle. Jos muovin hajoaminen käynnistyy, se usein jatkuu, vaikka lattia myöhem-min kuivaisikin. Tästä syystä pelkkä lattialaatan kosteuden mittaaminen ei välttämättä paljasta ongelmaa. Rakennusmateriaalien hajotessa kosteuden ja mikrobien toiminnan vaikutuksesta ilmaan emittoituu sekä kemikaaleja että hiukkasmaisia yhdisteitä. Kosteusvauriorakennuksen sisäilmastossa voi siis olla lukuisia epänormaaleja päästölähteitä, jota omalla tavallaan lisäävät ilman saastekuormaa ja ajanmittaan todennäköisesti ainakin joillekin altistuneille aiheuttavat oireita ja jopa terveysvaaraa. (www.miame.net tulostettu internet10.7.2004.)

Hirvosen mukaan monet ”hometalo” - mikrobeista vapautuvat ärsykkeet käynnistävät tulehdusreaktioita limakalvoilla ja voivat vaurioittaa, jopa tuhota elimistön puolustusjärjestelmän soluja. Hänen mielestään erityinen haaste on ongelmatalon tunnistaminen. Pelkkä kosteuden määrä tai tietyn mikrobin löytyminen ei riitä. Monet kohteet voivat olla pitkään kosteusvaurioisia, mutta altistuneille ei välttämättä ole koitunut ongelmia, toisissa kohteissa taas varsin monet altistuneet oireilevat ja sairastuvatkin. Joskus homeiden aiheuttamat sairaudet ”ryvästyvät”, kertyvät, tiettyihin kohteisiin. Sitä, mikä niissä on lisääntyneen oireilun ja sairastavuuden syy, ei ole voitu varmuudella osoittaa. Myöskään emme toistaiseksi voi luotettavasti ennustaa, mikä nimenomainen nyt kostunut kohde tulisi olemaan tällainen suuren sairastavuuden yksikkö. Siksi kaikki kosteusvauriot pitää korjata nopeasti ja hyvin. (Ruukki 2003, 22.)

Pasasen ja Anderssonin mukaan monet mikrobit tyytyvät vähään, kunhan kosteutta vain riittää, ravinteita yleensä on riittävästi. Väliaikainen kuivuminenkaan ei tuhoa kasvustoa kokonaan, ainakin itiöitä jää odottamaan uutta kosteutta. Itiöt ja kuolleitten mikrobien osat voivat myös aiheuttaa oireita ja siksi kuivunut homeinen rakennekin voi aiheuttaa haittoja. Homeiden myrkyt, mykotoksiinit, voivat ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Homeet ja bakteerit voimistavat toistensa vaikutusta. Soluviljelmissä ja eläinkokeissa on testattu tavallisessa sisäilmassa esiintyviä luontaisia lajeja, kuten Penicillium-homeita, jotka runsastuvat, kun kosteus pääsee valloilleen. Myös streptomykeettien ja mykobakteerien itiöillä tehdyissä kokeissa viljellyillä ihmissoluilla ja hiiren keuhkosoluilla on todettu solukuoleman lisääntyvän. Mikrobien haitat voivat yltää myös pernasoluihin, mikä saattaa heikentää immuunipuolustusta ja altistaa infektioille. Bakteereista poiketen homeet käynnistävät tulehdusta ja aiheuttavat välitöntä solukuolemaa vain heikosti soluissa ja koe-eläimissä. Tarkasti ei tiedetä, mitkä tekijät kosteusvauriomikrobien saastuttamassa ilmassa sairastuttavat. (Ruukki 2003, 22-23.)

Koska terveyshaitan aiheuttajaa ei varmuudella voida osoittaa, ei myöskään ilman mikrobipitoisuudelle ole annettu haitalliseksi tunnettuja pitoisuusarvoja eikä terveysperus-teisia raja-arvoja. Jo sairastunut henkilö ei välttämättä aina pysty työskentelemään sa-neerauksen jälkeenkään kyseessä olevassa tilassa. Mikäli työntekijä oireilee remontin jälkeen, on se merkki myös siitä, ettei remontti ole onnistunut riittävän kattavasti ja ettei korjauksissa ole onnistuttu eliminoimaan kaikkia kosteusvauriomikrobeja riittävästi. (Lapinlampi 2001 ja 2003, sisäilmaseminaari.)

Allergiseen nuhaan, allergiseen alveoliittiin ja astmaan liittyy immunologisia mekanismeja, joiden vuoksi sairaudet saattavat jatkua altistumisen loputtuakin. Jotkut sairastuneista eivät parane kokonaan vaan nuha ja astmaoireisto jäävät pysyviksi ja allerginen alveoliitti voi toistua uudelleen kosteusvauriomikrobeille altistuttaessa. (Nordman 2002. Sisäilmaseminaari luentomoniste.)

Homealtistuksen aiheuttamia oireita
Kosteusvauriomikrobeille (homeille, hiivoille, bakteereille) altistuminen ei vielä tarkoita sairastumista, mutta jopa puolet näiden saastuttamalle sisäilmalle altistuneista henkilöistä potee muutamassa viikossa altistukseen liittyen ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita, joihin voi liittyä myös yleisoireita. (Reijula 2003, 48.) Kosteusvauriomikrobit saattavat aiheuttaa allergista nuhaa, silmien sidekalvotulehdusta (konjuktiviittia), astmaa, ODTS (orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä), allergista bronkopulmonaarista aspergilloosia, invasiivista aspergilloosia, aspergilloomaa sekä allergista alveoliittia (Haahtela ym. 2002, 15.) Homealtistus lisää alttiutta herkistyä myös ympäristön tavanomaisille allergeeneille. Kosteusvauriomikrobien aiheuttamat terveyshaitat voidaan karkeasti jakaa 1) yleisoireisiin, 2) ärsytysoireisiin, 3) yliherkkyyssairauksiin ja 4) toistuviin infektioihin. (Nordman 1996, 76-78.)

Nevalaisen ja Husmanin mukaan kymmenen vuotta sitten ajateltiin, että hometaloissa oireilevat vain ennestään allergiset ja herkät ihmiset. Nyt tiedämme myös täysin terveiden ihmisten limakalvojen reagoivan, ne saattavat tulehtua ja turvota: silmät ärtyvät, nenä vuotaa, lihaksissa ja nivelissä on särkyä ja voimakas väsymys painaa. Mikrobien erilaisilla mekanismeilla aikaansaamat tulehdusmuutokset saattavat selittää hengitystievaivat, mutta sekalaiset keskushermosto-oireet kuten voimakas väsymys, keskittymisvaikeudet ja muistihäiriöt saattavat myös olla home- ja bakteerimyrkkyjen vaikutusten seurauksia. Nämä mikrobeista erittyvät myrkylliset eli toksiset aineet voivat aiheuttaa vahinkoa puolustusjärjestelmän solujen ohella myös muille kudoksille. Ärsytys- ja yleisoireissa ei yleensä ole kyse allergioista vaan jostakin muista toistaiseksi huonosti tunnetusta ilmiöstä. (Ruukki 2003, 21.)

Yleisoireet ovat tyypiltään epäspesifejä, kuten väsymys, voimattomuus, päänsärky, masennus, hengästyminen, lämpöily, lihas- ja nivelsäryt ja pahoinvointi. Lisäksi voi esiintyä iho-oireita, immuunipuolustuksen häiriöihin viittaavina tavanomaisten infektioiden ylisairastavuutta flunssatyyppisiin infektioihin sekä bakterielleihin silmä-, poskiontelo- ja hengitystietulehduksiin. Toksiinien vaikutus solujen energia-aineenvaihduntaan, immuunipuolustukseen ja viestiliikenteeseen voisi selittää altistuneiden henkilöiden kokemia sairausoireita. Toksiineilla ja muilla ärsykkeillä voi olla vaikutuksia myös autonomisen hermoston toimintaan, joka voisi selittää unen ja sydämen toimintahäiriöitä sekä masennusoireita. (Salkinoja-Salonen 1999, 51-52.)

Yleisiä kosteusvauriomikrobien aiheuttamia ärsytysoireita ovat silmien ärsytysoireet (esim. roskan tunne ja vesivuoto), nenän ärsytysoireet (esim. kirvely, tukkoisuus, karstoittuminen), verenvuoto nenästä, nielun punoitus ja turvotus, äänen käheys, pitkittynyt yskä ja astman kaltainen tulehdus, hengenahdistus, liman eritys alemmista hengitysteistä, ahdistuksen ja painon tunne rintakehällä tai kipu hengitysteissä, hengityksen vinkuminen ja rahina. Hengityselinallergikon ja astmaatikon oireet sekä atooppinen ihottuma usein pahentuvat (Nordman, Pohjola 1998, 9-10; Suomen Lääkärilehti, Majvikin suositus 1998, 2149-2155.) Nordmanin (1996, 78) mukaan eräät kosteusvauriomikrobimyrkyt, esimerkiksi Stachybotrys atran erittämä mykotoksiini, vaikuttavat myös voimak-kaasti suuontelon ja ruoansulatuskanavan limakalvoon ja ne ärsyttävät ihoakin. Tyypillistä yleis- ja ärsytysoireille on, että ne lievittyvät tai katoavat oleskeltaessa muualla ja ilmaantuvat taas palattaessa hometiloihin. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari,)

Lue lisää

Ihan asiallista tekstiä. Se vahvistaa käsitystäni homeongelmasta. Vilistäähän se sanoja "voi olla,voivat olla,voi aiheuttaa,saattaa aiheuttaa,ei tiedetä,ei ole voitu,emme toistaiseksi....jne...".
Entäs se likaämpäri?. Unohdit heittää päälleni!

tosi on kirjoitti:

Ihan asiallista tekstiä. Se vahvistaa käsitystäni homeongelmasta. Vilistäähän se sanoja "voi olla,voivat olla,voi aiheuttaa,saattaa aiheuttaa,ei tiedetä,ei ole voitu,emme toistaiseksi....jne...".
Entäs se likaämpäri?. Unohdit heittää päälleni!

Lue lisää

Sinä aikaisemmissa kirjoituksissasi kylläkin heitit likaämpärin päälleni kirjoittamalla minusta, asiallisesta ja tietoa omaavasta naisesta "akka".

Minä en alennu tuollaiseen herjaamiseen. Fiksut, katsos, osaavat keskustella ja vain tyhmät haukkuvat asiallisia kirjoittajia.

Minulla on faktatietoa kirjallisuudesta, joten minun ei tarvitse "ukotella" sinua eikä herjata ketään muitakaan. Voit kirjoittaa minulle suomi24 sähköpostiini ASIALLISIA kirjoituksia.
Osoitteeni löydät, kun painat nimimerkkini kohdalta hiiren vasemman puoleisella nappulalla.

Kaltaisiasi "liikunnalla ja oikealla ruualla voi kaikki sairaudet parantaa" tai "homeesta puhuvat ovat homehörhöjä" - ihmisiin olen törmännyt myös pitämilläni yleisöluennoilla. Tuollaiset "besserwisserit" yleensä ovat yleisöluennoillakin suuna ja päänä, häiriten omilla typerillä kommenteillaan luennoitsijoita.

Jos ihminen allergisoituu kosteusvauriomikrobeille (homeet, hiivat, bakteerit) niin siihen EI AUTA LIIKUNTA JA RUOKAVALIO.

Jos ihminen oireilee hometoksiineista, siihenkään EI AUTA LIIKUNTA JA RUOKAVALIO.

Kosteusvauriomikrobeista oireilevalle ja sairastuneelle AUTTAA VAIN kohteesta pois oleminen ja kohteen korjaaminen ASIANTUNTIJAN avulla.

Me homesairaat EMME VOI OLLA tiloissa, joissa on kosteusvauriomikrobeja.

Ota selvää asioista, äläkä "AKOTTELE" meitä asiantuntijoita. Minäkään en enää "ristottele" sinua. Se lienee ainoa herjaus, jonka olen sinulle kirjoittanut. Voisinhan olla vähän ilkeä ja kysyä onko sinulla hometta tai ameeboja aivoissasi, kun noin uhoat :D

tosi on kirjoitti:

Ihan asiallista tekstiä. Se vahvistaa käsitystäni homeongelmasta. Vilistäähän se sanoja "voi olla,voivat olla,voi aiheuttaa,saattaa aiheuttaa,ei tiedetä,ei ole voitu,emme toistaiseksi....jne...".
Entäs se likaämpäri?. Unohdit heittää päälleni!

Lue lisää

Terveysvaaroista puhuttaessa on tapana käyttää verbejä ”voi” ja ”saattaa”. Auton alle jäänyt voi kuolla tai voi selvitä vahingoittumattomanakin riippuen olosuhteista. Silti auton alle jäämistä ei voida pitää terveellisenä

Homeista puhuttaessa sairastumisen ja sairastuneiden lukumäärän suhteen kysymys on lajeista, määristä ja altistumisajoista. Sairastumisherkkyydessäkin on yksilöllisiä eroja, eli saman altisteen samoille pitoisuustasoille altistuvista vain osa sairastuu. Eli mitä korkeampia pitoisuuksia altistetta on, sitä suurempi osa sairastuu. Tarkkojen altistus/vaikutus- ja altistus/vaste-suhteita on vaikea määritellä ylipäätään minkään altisteen suhteen.

Vertaan taas tupakkaan, koska jostain syystä sen terveyshaittoja ei nykyään enää kiistetä: Savukeaskien kyljissä on erilaisia iskulauseita, kuten ”tupakointi vaarantaa terveytesi”. Vastaavanlaisia kylttejä voitaisiin riipustaa myös hometalojen kylkiin täysin samoin perustein. Tupakan aiheuttamat sairaudet on selvitetty epidemiologisten tutkimusten avulla aivan kuten homeenkin aiheuttamat. Vielä muutama vuosi sitten tupakoinninkin suhteen esitettiin, että syy-yhteyttä sairastumisiin ei ole tyhjentävästi todistettu. Ei ole vieläkään, mutta silti sen haittoja ei enää kiistetä eikä kukaan vaadi lisätodisteita.

” Lähestymistapa, joka määrittelee absoluuttisen tieteellisen todisteen 21. vuosisadan ajattelutavaksi, on terveen järjen vastainen. ”

hilkkaliisa kirjoitti:

Sinä aikaisemmissa kirjoituksissasi kylläkin heitit likaämpärin päälleni kirjoittamalla minusta, asiallisesta ja tietoa omaavasta naisesta "akka".

Minä en alennu tuollaiseen herjaamiseen. Fiksut, katsos, osaavat keskustella ja vain tyhmät haukkuvat asiallisia kirjoittajia.

Minulla on faktatietoa kirjallisuudesta, joten minun ei tarvitse "ukotella" sinua eikä herjata ketään muitakaan. Voit kirjoittaa minulle suomi24 sähköpostiini ASIALLISIA kirjoituksia.
Osoitteeni löydät, kun painat nimimerkkini kohdalta hiiren vasemman puoleisella nappulalla.

Kaltaisiasi "liikunnalla ja oikealla ruualla voi kaikki sairaudet parantaa" tai "homeesta puhuvat ovat homehörhöjä" - ihmisiin olen törmännyt myös pitämilläni yleisöluennoilla. Tuollaiset "besserwisserit" yleensä ovat yleisöluennoillakin suuna ja päänä, häiriten omilla typerillä kommenteillaan luennoitsijoita.

Jos ihminen allergisoituu kosteusvauriomikrobeille (homeet, hiivat, bakteerit) niin siihen EI AUTA LIIKUNTA JA RUOKAVALIO.

Jos ihminen oireilee hometoksiineista, siihenkään EI AUTA LIIKUNTA JA RUOKAVALIO.

Kosteusvauriomikrobeista oireilevalle ja sairastuneelle AUTTAA VAIN kohteesta pois oleminen ja kohteen korjaaminen ASIANTUNTIJAN avulla.

Me homesairaat EMME VOI OLLA tiloissa, joissa on kosteusvauriomikrobeja.

Ota selvää asioista, äläkä "AKOTTELE" meitä asiantuntijoita. Minäkään en enää "ristottele" sinua. Se lienee ainoa herjaus, jonka olen sinulle kirjoittanut. Voisinhan olla vähän ilkeä ja kysyä onko sinulla hometta tai ameeboja aivoissasi, kun noin uhoat :D

Lue lisää

http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2004/P540.pdf

Tais tulla homeongelmaan piste.

tosi on kirjoitti:

http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2004/P540.pdf

Tais tulla homeongelmaan piste.

Lue lisää

nyt rupesi nauruhermoja kutkuttamaan.

Tuosta sisäilmatutkimuksesta muutama sana.

Tuon tutkimus on tehty pääosin rakennusmateriaalien haihtuvien aineiden vaikutuksesta.

Siinä ei mainittu mitään homeiden aiheuttamista sairauksista kuten alveoliitista - eipä tietenkään - onhan VTT valtion laitos ja muutenkin koko ongelma pyritään sotkemaan muiden ongelmien alle.

Huvittavin kohta tutkimuksessa oli tuo kosteusvaurion tutkintatapa.
Voiko tuota edes määritellä noin kevyillä huitaisuilla.

Lisäksi koko rakennuskanta - olemassa oleva ja rakenteilla oleva - pitäisi saada todella oikealle tolalle, vasta sitten tuleva polvi ei sairastuisi mihinkään homeiden aiheuttamiin sairauksiin, vasta sitten voisi sanoa että piste.
Mutta ei tuo vielä ketään tämän päivän alveoliitikkoa auta pätkääkään. Nykyinen hutoiksi rakennettu ja hoidettu rakennuskanta on ja pysyy vielä pitkän aikaa.

Hieman realiteettia ja suhtautumista vakavammin tähän asiaan.

Drifter kirjoitti:

nyt rupesi nauruhermoja kutkuttamaan.

Tuosta sisäilmatutkimuksesta muutama sana.

Tuon tutkimus on tehty pääosin rakennusmateriaalien haihtuvien aineiden vaikutuksesta.

Siinä ei mainittu mitään homeiden aiheuttamista sairauksista kuten alveoliitista - eipä tietenkään - onhan VTT valtion laitos ja muutenkin koko ongelma pyritään sotkemaan muiden ongelmien alle.

Huvittavin kohta tutkimuksessa oli tuo kosteusvaurion tutkintatapa.
Voiko tuota edes määritellä noin kevyillä huitaisuilla.

Lisäksi koko rakennuskanta - olemassa oleva ja rakenteilla oleva - pitäisi saada todella oikealle tolalle, vasta sitten tuleva polvi ei sairastuisi mihinkään homeiden aiheuttamiin sairauksiin, vasta sitten voisi sanoa että piste.
Mutta ei tuo vielä ketään tämän päivän alveoliitikkoa auta pätkääkään. Nykyinen hutoiksi rakennettu ja hoidettu rakennuskanta on ja pysyy vielä pitkän aikaa.

Hieman realiteettia ja suhtautumista vakavammin tähän asiaan.

Lue lisää

tutkimuksessa ei ole mitään naurun aihetta. Ihan vakavasta asiasta on kyse. Tuskin niin arvostettu tutkimuslaitos kuin VTT ottaa riveihinsä hometutkijoita.
Aloitin tämän keskustelun heittämällä tänne kysymyksen pesuaine ja vahatörpöistä. Ei ole kukaan kommentoinut. On menty suoraan asiaan eli homeeseen vaikka nuo muutama tutkija kirjoittaa niillä aineilla olevan merkitystä ongelmaan. Myös VTT on asian tiedostanut.
Perunakellarijuttuun tuli kommentti. En ole tehnyt sellaista koetta. Olosuhteitten pakosta joudun mökillä viemään talveksi kellariin purkit joissa lukee -suojeltava jäätymiseltä-. En kumminkaan kerro mitä on tapahtunut kun ei ole tieteellistä näyttöä.
Näin eläkkeellä ollessa kun on tuota joutoaikaa, olen vähän lueskellut homeesta. Mielessäni on koko ajan ollut "kotihomehörhöily". Jäljet johtaakin ammattisairauksiin. Olishan minun pitänyt se tiedostaa koska työurani on tapahtunut asbesti-aikakaudella. Ei vain tullut mieleen.
En löydä mistään etsimääni. Haluaisin tilastoja ammatissa työkyvyttömyyteen johtaneista sairastumisista seuraavilta aloilta eriteltynä: Maatalous, mek.puunjalostus ja elintarvike. Myös kemian se osuus jossa käsitellään silikaatteja vaikka se ei ole orgaanista ainetta. Myöskään asbestista en tarvitse tilastoa.
Koska olet alan asiantuntija, niin voisitko heittää tänne veppisivun josta löydän tiedot.

tosi on kirjoitti:

tutkimuksessa ei ole mitään naurun aihetta. Ihan vakavasta asiasta on kyse. Tuskin niin arvostettu tutkimuslaitos kuin VTT ottaa riveihinsä hometutkijoita.
Aloitin tämän keskustelun heittämällä tänne kysymyksen pesuaine ja vahatörpöistä. Ei ole kukaan kommentoinut. On menty suoraan asiaan eli homeeseen vaikka nuo muutama tutkija kirjoittaa niillä aineilla olevan merkitystä ongelmaan. Myös VTT on asian tiedostanut.
Perunakellarijuttuun tuli kommentti. En ole tehnyt sellaista koetta. Olosuhteitten pakosta joudun mökillä viemään talveksi kellariin purkit joissa lukee -suojeltava jäätymiseltä-. En kumminkaan kerro mitä on tapahtunut kun ei ole tieteellistä näyttöä.
Näin eläkkeellä ollessa kun on tuota joutoaikaa, olen vähän lueskellut homeesta. Mielessäni on koko ajan ollut "kotihomehörhöily". Jäljet johtaakin ammattisairauksiin. Olishan minun pitänyt se tiedostaa koska työurani on tapahtunut asbesti-aikakaudella. Ei vain tullut mieleen.
En löydä mistään etsimääni. Haluaisin tilastoja ammatissa työkyvyttömyyteen johtaneista sairastumisista seuraavilta aloilta eriteltynä: Maatalous, mek.puunjalostus ja elintarvike. Myös kemian se osuus jossa käsitellään silikaatteja vaikka se ei ole orgaanista ainetta. Myöskään asbestista en tarvitse tilastoa.
Koska olet alan asiantuntija, niin voisitko heittää tänne veppisivun josta löydän tiedot.

Lue lisää

Kyseinen VTT:n tutkimus koskee materiaaliemissioita. Ne ovat myös yksi merkittävä tekijä sisäilman pilaajana. Kosteus lisää emissioiden määrää.

Se, että tällä palstalla ei keskustella kemikaalipäästöistä, johtuu foorumin aihealueesta, joka siis on "Homesairaudet".

" Tuskin niin arvostettu tutkimuslaitos kuin VTT ottaa riveihinsä hometutkijoita. "

- VTT:llä on useammallakin eri sektorilla lukuisia hometutkijoita. (Sen varmaankin ymmärrät, ettei sairauksien tutkiminen kuulu tämän organisaation toimenkuvaan.)

Esim.:
http://www.vtt.fi/search/index.jsp?search=1&si=1&ns=10&st=relevance&c=RTE&qt=homevaurio&image1.x=37&image1.y=11


http://www.vtt.fi/search/index.jsp?search=1&si=1&ns=10&st=relevance&c=RTE&qt=kosteusvaurio&image1.x=16&image1.y=7

Ammattisairauksien suhteen sinun kannattaa ottaa yhteys työterveyslaitokseen.

tosi on kirjoitti:

tutkimuksessa ei ole mitään naurun aihetta. Ihan vakavasta asiasta on kyse. Tuskin niin arvostettu tutkimuslaitos kuin VTT ottaa riveihinsä hometutkijoita.
Aloitin tämän keskustelun heittämällä tänne kysymyksen pesuaine ja vahatörpöistä. Ei ole kukaan kommentoinut. On menty suoraan asiaan eli homeeseen vaikka nuo muutama tutkija kirjoittaa niillä aineilla olevan merkitystä ongelmaan. Myös VTT on asian tiedostanut.
Perunakellarijuttuun tuli kommentti. En ole tehnyt sellaista koetta. Olosuhteitten pakosta joudun mökillä viemään talveksi kellariin purkit joissa lukee -suojeltava jäätymiseltä-. En kumminkaan kerro mitä on tapahtunut kun ei ole tieteellistä näyttöä.
Näin eläkkeellä ollessa kun on tuota joutoaikaa, olen vähän lueskellut homeesta. Mielessäni on koko ajan ollut "kotihomehörhöily". Jäljet johtaakin ammattisairauksiin. Olishan minun pitänyt se tiedostaa koska työurani on tapahtunut asbesti-aikakaudella. Ei vain tullut mieleen.
En löydä mistään etsimääni. Haluaisin tilastoja ammatissa työkyvyttömyyteen johtaneista sairastumisista seuraavilta aloilta eriteltynä: Maatalous, mek.puunjalostus ja elintarvike. Myös kemian se osuus jossa käsitellään silikaatteja vaikka se ei ole orgaanista ainetta. Myöskään asbestista en tarvitse tilastoa.
Koska olet alan asiantuntija, niin voisitko heittää tänne veppisivun josta löydän tiedot.

Lue lisää

Oikein olet havainnut, "kotihomehörhöily" johtaakin ammattisairauksiin siksi, että niitä homeitiöitä on pakkohengitettavänä niin yksityisten kuin julkisen vallankin työpaikoilla.

Mitä tulee kaipaamaasi tilastoihin ammattitautilain mukaisista sairauksista, käännyppä huippututkimusyksikömme Työterveyslaitoksen puoleen.
Heiltä on saatavana heidän tutkimustuloksiinsa perustuva kirja: TYÖ JA TERVEYS SUOMESSA 2003.
Maksoi v. 2004 tilattuna 35,90 E.

Sitä voi varmaan lainata heidän kirjastostaankin.
Lueppa se ja kerro mitä mieltä olet?

tosi on kirjoitti:

tutkimuksessa ei ole mitään naurun aihetta. Ihan vakavasta asiasta on kyse. Tuskin niin arvostettu tutkimuslaitos kuin VTT ottaa riveihinsä hometutkijoita.
Aloitin tämän keskustelun heittämällä tänne kysymyksen pesuaine ja vahatörpöistä. Ei ole kukaan kommentoinut. On menty suoraan asiaan eli homeeseen vaikka nuo muutama tutkija kirjoittaa niillä aineilla olevan merkitystä ongelmaan. Myös VTT on asian tiedostanut.
Perunakellarijuttuun tuli kommentti. En ole tehnyt sellaista koetta. Olosuhteitten pakosta joudun mökillä viemään talveksi kellariin purkit joissa lukee -suojeltava jäätymiseltä-. En kumminkaan kerro mitä on tapahtunut kun ei ole tieteellistä näyttöä.
Näin eläkkeellä ollessa kun on tuota joutoaikaa, olen vähän lueskellut homeesta. Mielessäni on koko ajan ollut "kotihomehörhöily". Jäljet johtaakin ammattisairauksiin. Olishan minun pitänyt se tiedostaa koska työurani on tapahtunut asbesti-aikakaudella. Ei vain tullut mieleen.
En löydä mistään etsimääni. Haluaisin tilastoja ammatissa työkyvyttömyyteen johtaneista sairastumisista seuraavilta aloilta eriteltynä: Maatalous, mek.puunjalostus ja elintarvike. Myös kemian se osuus jossa käsitellään silikaatteja vaikka se ei ole orgaanista ainetta. Myöskään asbestista en tarvitse tilastoa.
Koska olet alan asiantuntija, niin voisitko heittää tänne veppisivun josta löydän tiedot.

Lue lisää

http://pre20031103.stm.fi/suomi/julkaisu/muutjulk.htm

löydät Googlesta "ttl" tai "työterveyslaitos"

Kokeileppas tuota TTL:n sivua.

Tietoa ja kirjallisuutta kyllä löytyy. Olen laittanu sinullekin "Kirjallisuusluettelo" kohdan, joten alahan lukea.

On viisautta etsiä tietoa ja tyhmyyttä haukkua ihmisiä asiasta, josta ei itse tiedä mitään !
(oma keksimäni aforismi :D )

viisi kertaa yleisempää tupakoivilla naisilla kuin miehillä. Joten ainakin tässä asiassa myönnetään naisten elimistön kestävän vähemmän myrkkyjä, eikä sanota oireiden johtuvan esim. vaihdevuosista.

Miten tulisi suhtautua henkilöön joka valittaa oireitaan huonosta sisäilmasta, mutta polttaa pari askia tupakkaa päivässä?

tupakka kirjoitti:

Miten tulisi suhtautua henkilöön joka valittaa oireitaan huonosta sisäilmasta, mutta polttaa pari askia tupakkaa päivässä?

Itse mikrobeista sairastuneena en voi oikein ottaa vakavasti tupakoivan ihmisen valituksia sisäilmasta. Itse ainakin olisin ihan hiljaa, jos tupakoisin tai olisin tupakoinut. Työpaikallani tupakoivat eivät juuri valitakaan, eivät edes haista poikkeavia hajuja. Joskus jopa tuntuu, että he olisivat jotenkin tervanpeittoisine keuhkoineen suojassa sisäilman vaikutuksilta, mutta toki syöpä ja COPD yms. ovat sitten riesana.

asiasta kirjoitti:

Itse mikrobeista sairastuneena en voi oikein ottaa vakavasti tupakoivan ihmisen valituksia sisäilmasta. Itse ainakin olisin ihan hiljaa, jos tupakoisin tai olisin tupakoinut. Työpaikallani tupakoivat eivät juuri valitakaan, eivät edes haista poikkeavia hajuja. Joskus jopa tuntuu, että he olisivat jotenkin tervanpeittoisine keuhkoineen suojassa sisäilman vaikutuksilta, mutta toki syöpä ja COPD yms. ovat sitten riesana.

Lue lisää

Niin, tämä henkilö josta juttu eilisessä hesarissa oli, polttaa kyllä tupakkaa.

tupakka kirjoitti:

Miten tulisi suhtautua henkilöön joka valittaa oireitaan huonosta sisäilmasta, mutta polttaa pari askia tupakkaa päivässä?

Näin tupakanpolttajana sanon, että tupakanpolttajalla on aivan samanlainen riski sairastua hometyöpaikalla homesairauksiin kuin muillakin.
Tupakanpolttaja ei kuitenkaan ole ensimmäisenä valittamassa huonosta sisäilmasta tietäen saamansa vastauksen.

Mitä tulee läkärien suhtautumiseen yleensäkin tupakanpolttajaan heidän päähänsä on iskostunut käsitys, että kaikki oireilu ja sairaudet mitä tupakanpolttajalle tulee aiheutuu tupakasta.
Havaitsin tämän asenteen epikriiseissäni ja E-lausunnoissani.
Jos epikriisissä lukee, että tupakan merkit näkyvät nenän limakalvolla ja viisi vuotta myöhemmin TTL:n kurkkulääkäri toteaa tupakan merkkejä kurkussani, kun homealtistus oli tulehduttanut kurkkuni, sehän on enemmän kuin raivostuttavaa.
Minusta se on puoskarointia.

Työpaikkani katto sai kaikessa rauhassa vuotaa syksyisin ja keväisin, josta johtuvaa homeitiöaltistusta kestin 15 vuotta.
Pääoireiluni oli ikkunoiden kiinnipitämisen aikana joka toinen kuukausi parissa kolmessa tunnissa yli 39 C nouseva kuume. Myöhempinä vuosina ienverenvuoto, erittäin runsas hammaskiven muoduostus, jatkuva korvien kutina, pikkuhiljaa etenevät ihomuutokset alkaen sääristä, verisuonten "kihartuminen" sääristä, "pinnallenousu" käsivarsista ja rintakehästä, itsestään syntyneet laajat mustelmat, liman kertyminen yön aikana poskionteloihin nenän limakalvojen kuivuessa korpuiksi työpaikalle mentyäni, aamujäykkyys, vasemman jalkapohjan aamuinen askelkipu, näön heikentyminen ja loppuvuosina alkoi lähimuistikin pätkiä.
Työterveyslääkärille jouduin hakeutumaan silloin kun "homeflunssa" ei ohittunut parissa vuorokaudessa vaan aiheutti joko poskiontelo- tai keuhkoputkitulehduksen.

Tilanne huipentui uusien, väärinasennettujen ilmastointilaitteiden aiheuttamaan "homepöllytykseen", eli kolmen kuukauden jurraavaan "homeflunssaan", jonka seurauksia jäin miettimään vuorotteluvapaalle, käytyäni pari kertaa lääkärillä kun en oikein jaksanut kävellä ja kaikki nivelet kipeytyivät. Työterveyslääkärini tarjosi TYKY-toimintaa.
Kuinkahan olisin TYKY:ttämisestä selvinnyt kun en pystynyt nostamaan edes oikeaa kättäni ylös.
Vuorotteluvapaalle jäätyäni "flunssa" sen aiheuttamine niveloireineen havisi kolmessa kuukaudessa. Samoin katosivat pikkuhiljaa niin ientulehdus kuin nuhakin.

Kun en homeherkkyyteni takia pystynyt palaamaan työpaikalleni pääsin "hometutkimusputkeen" aina TTL:lää myöten dg:llä sisäsyntyinen astma, jonka diagnoosin katsoin puoskaroinniksi sillä perusteella, että herkkänä homeallergikkona pystyn aiheuttamaan itselleni niin keuhkoputki- kuin keuhkorakkulatulehduksenkin niveltulehduksineen milloin tahansa, josta TTL oli tietoinen heille antamani kirjallisen selvityksen (liitteineen) perusteella.
Kun TTL keuhkoaltisti minut aspergillus fumigatuksella, jonka aiheuttaman keuhkotulehduksen 35.0 alilämpöineen, yskineen ja nuhineen, he totesivat altistushetkellä olleen piilevän keuhkoputkitulehduksen aiheuttamaksi, katson heidän toimintansa puoskaroinniksi.

Olen yli kolmen vuoden ajan yrittänyt saada TTL:n antaman diagnoosin kumotuksi vaatimalla TTL:ltä uusinta-altistusta, josta he toistuvasti kieltäytyvät, yrittämällä käynnistää uutta tutkimusta paikallisen keskussairaalan keuhko-osaston kautta, joka on myös kieltäytynyt TÄHÄN MENNESSÄ väittämällä, että ammattitautilain mukainen tutkimus kuuluu TTL:lle.

Kerroppa sinä minulle kuinka voin näiden organisaatioiden kieltäytyessä uusinta tutkimuksesta todistaa saavani allergisen keuhkoputkitulehduksen aina allergista alveoliittia myöten homealtistuksen seurauksena?
Mikäli kohdallani 9 kk työpaikka-altistuksen jälkeen todettu diffuusiokapasiteetin alenema olisi johtunut tupakanpoltosta, niin kuinka se olisi noussut 6 % siitä 9 kuukautta myöhemmin TTL:n suorittamassa uusintatutkimuksessa ollessani yhä edelleen tupakanpolttaja?

Syy siihen miksi haluan saada oikean diagnoosin itselleni suhteessä homeitiöherkkyyteeni laukaisemaan keuhkotulehdukseen, on paikallisen keskussairaalan homeitiöosastot.
Mikäli homeitiöosastohoidon laukaisema keuhkotulehdus saa aikaiseksi pysyvän keuhkovaurion, toki he ovat siitä korvausvelvollisia.
Ilman diagnoosia he pesevät vastuusta kätensä.

Homeherkkä kirjoitti:

Näin tupakanpolttajana sanon, että tupakanpolttajalla on aivan samanlainen riski sairastua hometyöpaikalla homesairauksiin kuin muillakin.
Tupakanpolttaja ei kuitenkaan ole ensimmäisenä valittamassa huonosta sisäilmasta tietäen saamansa vastauksen.

Mitä tulee läkärien suhtautumiseen yleensäkin tupakanpolttajaan heidän päähänsä on iskostunut käsitys, että kaikki oireilu ja sairaudet mitä tupakanpolttajalle tulee aiheutuu tupakasta.
Havaitsin tämän asenteen epikriiseissäni ja E-lausunnoissani.
Jos epikriisissä lukee, että tupakan merkit näkyvät nenän limakalvolla ja viisi vuotta myöhemmin TTL:n kurkkulääkäri toteaa tupakan merkkejä kurkussani, kun homealtistus oli tulehduttanut kurkkuni, sehän on enemmän kuin raivostuttavaa.
Minusta se on puoskarointia.

Työpaikkani katto sai kaikessa rauhassa vuotaa syksyisin ja keväisin, josta johtuvaa homeitiöaltistusta kestin 15 vuotta.
Pääoireiluni oli ikkunoiden kiinnipitämisen aikana joka toinen kuukausi parissa kolmessa tunnissa yli 39 C nouseva kuume. Myöhempinä vuosina ienverenvuoto, erittäin runsas hammaskiven muoduostus, jatkuva korvien kutina, pikkuhiljaa etenevät ihomuutokset alkaen sääristä, verisuonten "kihartuminen" sääristä, "pinnallenousu" käsivarsista ja rintakehästä, itsestään syntyneet laajat mustelmat, liman kertyminen yön aikana poskionteloihin nenän limakalvojen kuivuessa korpuiksi työpaikalle mentyäni, aamujäykkyys, vasemman jalkapohjan aamuinen askelkipu, näön heikentyminen ja loppuvuosina alkoi lähimuistikin pätkiä.
Työterveyslääkärille jouduin hakeutumaan silloin kun "homeflunssa" ei ohittunut parissa vuorokaudessa vaan aiheutti joko poskiontelo- tai keuhkoputkitulehduksen.

Tilanne huipentui uusien, väärinasennettujen ilmastointilaitteiden aiheuttamaan "homepöllytykseen", eli kolmen kuukauden jurraavaan "homeflunssaan", jonka seurauksia jäin miettimään vuorotteluvapaalle, käytyäni pari kertaa lääkärillä kun en oikein jaksanut kävellä ja kaikki nivelet kipeytyivät. Työterveyslääkärini tarjosi TYKY-toimintaa.
Kuinkahan olisin TYKY:ttämisestä selvinnyt kun en pystynyt nostamaan edes oikeaa kättäni ylös.
Vuorotteluvapaalle jäätyäni "flunssa" sen aiheuttamine niveloireineen havisi kolmessa kuukaudessa. Samoin katosivat pikkuhiljaa niin ientulehdus kuin nuhakin.

Kun en homeherkkyyteni takia pystynyt palaamaan työpaikalleni pääsin "hometutkimusputkeen" aina TTL:lää myöten dg:llä sisäsyntyinen astma, jonka diagnoosin katsoin puoskaroinniksi sillä perusteella, että herkkänä homeallergikkona pystyn aiheuttamaan itselleni niin keuhkoputki- kuin keuhkorakkulatulehduksenkin niveltulehduksineen milloin tahansa, josta TTL oli tietoinen heille antamani kirjallisen selvityksen (liitteineen) perusteella.
Kun TTL keuhkoaltisti minut aspergillus fumigatuksella, jonka aiheuttaman keuhkotulehduksen 35.0 alilämpöineen, yskineen ja nuhineen, he totesivat altistushetkellä olleen piilevän keuhkoputkitulehduksen aiheuttamaksi, katson heidän toimintansa puoskaroinniksi.

Olen yli kolmen vuoden ajan yrittänyt saada TTL:n antaman diagnoosin kumotuksi vaatimalla TTL:ltä uusinta-altistusta, josta he toistuvasti kieltäytyvät, yrittämällä käynnistää uutta tutkimusta paikallisen keskussairaalan keuhko-osaston kautta, joka on myös kieltäytynyt TÄHÄN MENNESSÄ väittämällä, että ammattitautilain mukainen tutkimus kuuluu TTL:lle.

Kerroppa sinä minulle kuinka voin näiden organisaatioiden kieltäytyessä uusinta tutkimuksesta todistaa saavani allergisen keuhkoputkitulehduksen aina allergista alveoliittia myöten homealtistuksen seurauksena?
Mikäli kohdallani 9 kk työpaikka-altistuksen jälkeen todettu diffuusiokapasiteetin alenema olisi johtunut tupakanpoltosta, niin kuinka se olisi noussut 6 % siitä 9 kuukautta myöhemmin TTL:n suorittamassa uusintatutkimuksessa ollessani yhä edelleen tupakanpolttaja?

Syy siihen miksi haluan saada oikean diagnoosin itselleni suhteessä homeitiöherkkyyteeni laukaisemaan keuhkotulehdukseen, on paikallisen keskussairaalan homeitiöosastot.
Mikäli homeitiöosastohoidon laukaisema keuhkotulehdus saa aikaiseksi pysyvän keuhkovaurion, toki he ovat siitä korvausvelvollisia.
Ilman diagnoosia he pesevät vastuusta kätensä.

Lue lisää

Näinhän se yleensä menee. Altistuneilta yritetään vaikka väkisin aina löytää jokin itseaiheutettu syy sairastumiseen. Tupakointia on käytetty paljon siihen tarkoitukseen.

Tupakointi johtaa vakavampiin seurauksiin normaalitilanteissa kymmenien vuosien kuluttua. Home voi kaataa ihmisen lyhyessäkin ajassa. Siitä kerralla saadut myrkkyannokset voivat olla valtavia.

Olen seurannut asbestialtistuneen tuttavani taistelua ammattitautikorvauksista. Lääkärit ovat olleet miltei epätoivoisia, kun hän on selvittänyt, ettei ole koskaan polttanut. Ovat sitten tivanneet, onko joku muu tupakoinut hänen kodissaan. Kun sitäkään ei ole tapahtunut, he ovat epäilleet, että hän on istunut paljon savuisissa ravintoloissa jne...

Tupakka on helppo syyllinen. Sen vaaroista ovat kaikki tietoisia. Ihmiset tiedostavat terveydelle haitallisiksi aineet sen mukaan, mitä viralliset tahot haluavat heidän tietävän. Tupakkateollisuus pystyi kauan kiistämään ongelmat. Samoin asbestiteollisuus jne...

Homeongelman poistaminen tulee kalliiksi sekä yhteiskunnalle että monelle elinkeinoelämän haaralle ja kiinteistöjen omistajille. Homeongelma myös työllistää monia eri ammattialoja. Varakkain kansan osa ja päättäjät eivät kärsi homeongelmasta. He voivat valita asuinpaikkansa ja vaikuttaa työpaikkansa terveydellisiin oloihin. Tässä syitä, miksi homeongelmasta halutaan vaieta, vähätellä sitä tai kieltää se kokonaan.

Lobbaus on arkipäivää ja sama trendi ylettyy myös EU:n tasolle. Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelman esittelijä esitti parlamentin päätöslauselmaesityksestä mm. seuraavanlaista kritiikkiä:

" ..tämä lähestymistapa on täysin riittämätön, sillä siinä vähätellään lukuisia julkaistuja, luotettavia tieteellisiä tutkimuksia, joiden perusteella on täysin selvää, että ympäristötekijöille altistumisen ja tiedonannossa mainittujen neljän ensisijaisen sairauden – lapsuusiän astman ja allergioiden, neurologisten kehityshäiriöiden, syövän sekä hormonaalisten haittavaikutusten – välillä on yhteys,...

Tämän vuoksi esittelijä ei voi ymmärtää komission osoittamaa kunnianhimon puutetta toimissa 9–13, jotka periaatteessa koskevat konkreettista toimintaa. Hänen mielestään ainoastaan passiivista tupakointia koskevia ongelmia käsitellään riittävästi tässä tiedonannossa.. "

Onko tämä Ristomme edelleen vauhdissa ? En ole törmännyt julkisuudessa hänen kannanottoihinsa pitkään aikaan ja uskalsin jo toivoa, että hän olisi luovuttanut kasvaneen todistusaineiston myötä.

Liisa kirjoitti:

Onko tämä Ristomme edelleen vauhdissa ? En ole törmännyt julkisuudessa hänen kannanottoihinsa pitkään aikaan ja uskalsin jo toivoa, että hän olisi luovuttanut kasvaneen todistusaineiston myötä.

Lue lisää

Risto ei ole tietääkseni esiintynyt typerine "homehörhö"-kommentteineen julkisuudessa pitkään aikaan.

Tuo "tosi on" sopisi hyvin Ristoksi, vaikka hän väitti, "ettei ole mikään Risto". Typeriä ihmisiä on siis muitakin.

Tyhmät, tietämättömät ihmiset eivät osaa ottaa asioista selvää, vaan alentuvat haukkumaan asiallisesti kirjoittavia asiantuntijoita.

Kiitos Liisa hyvistä ja asiantuntevista kommenteistasi. Voit kirjoittaa minulle myös sähköpostia osoitteella:
[email protected]

En paljasta henkilöllisyyttäsi.

Liisa kirjoitti:

Näinhän se yleensä menee. Altistuneilta yritetään vaikka väkisin aina löytää jokin itseaiheutettu syy sairastumiseen. Tupakointia on käytetty paljon siihen tarkoitukseen.

Tupakointi johtaa vakavampiin seurauksiin normaalitilanteissa kymmenien vuosien kuluttua. Home voi kaataa ihmisen lyhyessäkin ajassa. Siitä kerralla saadut myrkkyannokset voivat olla valtavia.

Olen seurannut asbestialtistuneen tuttavani taistelua ammattitautikorvauksista. Lääkärit ovat olleet miltei epätoivoisia, kun hän on selvittänyt, ettei ole koskaan polttanut. Ovat sitten tivanneet, onko joku muu tupakoinut hänen kodissaan. Kun sitäkään ei ole tapahtunut, he ovat epäilleet, että hän on istunut paljon savuisissa ravintoloissa jne...

Tupakka on helppo syyllinen. Sen vaaroista ovat kaikki tietoisia. Ihmiset tiedostavat terveydelle haitallisiksi aineet sen mukaan, mitä viralliset tahot haluavat heidän tietävän. Tupakkateollisuus pystyi kauan kiistämään ongelmat. Samoin asbestiteollisuus jne...

Homeongelman poistaminen tulee kalliiksi sekä yhteiskunnalle että monelle elinkeinoelämän haaralle ja kiinteistöjen omistajille. Homeongelma myös työllistää monia eri ammattialoja. Varakkain kansan osa ja päättäjät eivät kärsi homeongelmasta. He voivat valita asuinpaikkansa ja vaikuttaa työpaikkansa terveydellisiin oloihin. Tässä syitä, miksi homeongelmasta halutaan vaieta, vähätellä sitä tai kieltää se kokonaan.

Lobbaus on arkipäivää ja sama trendi ylettyy myös EU:n tasolle. Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelman esittelijä esitti parlamentin päätöslauselmaesityksestä mm. seuraavanlaista kritiikkiä:

" ..tämä lähestymistapa on täysin riittämätön, sillä siinä vähätellään lukuisia julkaistuja, luotettavia tieteellisiä tutkimuksia, joiden perusteella on täysin selvää, että ympäristötekijöille altistumisen ja tiedonannossa mainittujen neljän ensisijaisen sairauden – lapsuusiän astman ja allergioiden, neurologisten kehityshäiriöiden, syövän sekä hormonaalisten haittavaikutusten – välillä on yhteys,...

Tämän vuoksi esittelijä ei voi ymmärtää komission osoittamaa kunnianhimon puutetta toimissa 9–13, jotka periaatteessa koskevat konkreettista toimintaa. Hänen mielestään ainoastaan passiivista tupakointia koskevia ongelmia käsitellään riittävästi tässä tiedonannossa.. "

Lue lisää

Kyllähän tässä silmät ja korvat ovat herkistyneet toisella tavalla näkemään ja kuulemaan niin poliitikkoja, lääkäreitä kuin tutkijoitakin.
Minähän luotin aikoinani siihen, että jokainen henkilö, olkoon vastuualue mikä tahansa aina kansalaisten terveyttä myöten, hoitaa duuninsa kunnolla.

Asbestin (haitat tiedettiin jo 1920-luvulla) takia sairastuneet ovat parhaita esimerkkejä siitä, että niin poliitikot kuin lääkäritkin sallivat rahan ratkaista.
Ja asbestisairastuneiden kohdalla näyttää ammattitautilain mukaisten korvausten saaminen olevan liki mahdotonta, kuten myös homeitiöden pakkohengityksen aiheuttaman sairastumisenkin kohdalla.

Mitä tulee Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelman esittelijän kommenttiin lapsuusiän astman ja allergioiden, neurologisten kehityshäiriöiden, syövän ja hormonalisten haittavaikutusten yhteydestä ympäristötekijöihin.
Ilman muutahan niillä on yhteys, joten EU komission kanta hämmästyttää.
Sehän vallan raivostuttaa kun hänen mukaansa komissio on huomioinut näistä ympäristötekijöistä vain passiivisen tupakoinnin, jonka seurauksena kaikki EU:n tupakanpolttajat ovat lähes rikollisia sairastuttaessaan tupakanpoltolla lähimmäisiään.
Ja sen seurauksena meilläkin lehtien yleisönosastot täyttyvät kirjoituksista kuinka vaarallinen on lähiparvekkeella tupakoiva naapuri. Lähellä oleva tehdas työntää piipuistaan vain puhdasta ilmaa.
Ihmiset alkavat olla peloissaan noista lehtien palstoilla kerrotuista saastepilvistäkin, joiden seurauksena kuolleisuus lisääntyy.

Osaavatpa tietämättömän mielen manipuloijat asiansa. Kiinnitetään kansalaisten mieli toisarvoisiin asioihin tarkoituksena peitellä todellisia, olemassaolevia sairastumiseen johtavia syitä, kuten vaikkapa homeitiöiden pakkohengittäminen seurauksineen.

Minkähän takia esittelijä tiedonannossaan komissiolle käsitteli vain ympäristötekijöiden ja lasten astman ja allergian välistä syy-yhteyttä.
Olisi jo korkea aika EU:nkin taholta panostaa homeitiöiden pakkohengityksen murtaman immuunijärjestelmän tuottamien allergioiden tutkimiseen aikuisilla, joilla ei ole ollut atooppista perimää eikä minkäälaisia muitakaan allergisia oireita ennen homeitiöpakkohengitysvaihettaan.

Tiedät paljon. Kiitos, että kuljet rinnallamme.

Liisa kirjoitti:

Näinhän se yleensä menee. Altistuneilta yritetään vaikka väkisin aina löytää jokin itseaiheutettu syy sairastumiseen. Tupakointia on käytetty paljon siihen tarkoitukseen.

Tupakointi johtaa vakavampiin seurauksiin normaalitilanteissa kymmenien vuosien kuluttua. Home voi kaataa ihmisen lyhyessäkin ajassa. Siitä kerralla saadut myrkkyannokset voivat olla valtavia.

Olen seurannut asbestialtistuneen tuttavani taistelua ammattitautikorvauksista. Lääkärit ovat olleet miltei epätoivoisia, kun hän on selvittänyt, ettei ole koskaan polttanut. Ovat sitten tivanneet, onko joku muu tupakoinut hänen kodissaan. Kun sitäkään ei ole tapahtunut, he ovat epäilleet, että hän on istunut paljon savuisissa ravintoloissa jne...

Tupakka on helppo syyllinen. Sen vaaroista ovat kaikki tietoisia. Ihmiset tiedostavat terveydelle haitallisiksi aineet sen mukaan, mitä viralliset tahot haluavat heidän tietävän. Tupakkateollisuus pystyi kauan kiistämään ongelmat. Samoin asbestiteollisuus jne...

Homeongelman poistaminen tulee kalliiksi sekä yhteiskunnalle että monelle elinkeinoelämän haaralle ja kiinteistöjen omistajille. Homeongelma myös työllistää monia eri ammattialoja. Varakkain kansan osa ja päättäjät eivät kärsi homeongelmasta. He voivat valita asuinpaikkansa ja vaikuttaa työpaikkansa terveydellisiin oloihin. Tässä syitä, miksi homeongelmasta halutaan vaieta, vähätellä sitä tai kieltää se kokonaan.

Lobbaus on arkipäivää ja sama trendi ylettyy myös EU:n tasolle. Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelman esittelijä esitti parlamentin päätöslauselmaesityksestä mm. seuraavanlaista kritiikkiä:

" ..tämä lähestymistapa on täysin riittämätön, sillä siinä vähätellään lukuisia julkaistuja, luotettavia tieteellisiä tutkimuksia, joiden perusteella on täysin selvää, että ympäristötekijöille altistumisen ja tiedonannossa mainittujen neljän ensisijaisen sairauden – lapsuusiän astman ja allergioiden, neurologisten kehityshäiriöiden, syövän sekä hormonaalisten haittavaikutusten – välillä on yhteys,...

Tämän vuoksi esittelijä ei voi ymmärtää komission osoittamaa kunnianhimon puutetta toimissa 9–13, jotka periaatteessa koskevat konkreettista toimintaa. Hänen mielestään ainoastaan passiivista tupakointia koskevia ongelmia käsitellään riittävästi tässä tiedonannossa.. "

Lue lisää

Minun sairastelemiseni on nykyisin geeniperimäni syytä. Onhan se totta, että joku ei kestä homeitiöitä, ja joku kestää. Eiväthän kaikki siitepölyistäkään sairastu.

Viimeksi infektiolääkäri selitti minulle päätään pyöritelleen, että voi, kun sinulla on ollut vielä niin huono tuuri, että sinulla on tällainen geeniperimä. (joku, joka on 20 prosentilla suomalaisista) Että ne joilla se on, ovat jatkuvasti flunssassa. Sanoin, ettei siitä ole ollut minulle aiemmin mitään haittaa, ei ennen kuin kämppämme homehtui. Lääkäri siihen, että mutta home laukaisi nyt sen. Eli, olen siksi sairas, että geenini ne flunssailevat ja lämpöilevät.

Vaikka on mustaa valkealla, että sekä silmistäni että keuhkoistani otetuissa koepaloissa on ollut tulehdussoluja (myös verikoe on osoittanut asian) ne eivät kuulemma merkitse yhtään mitään.

sairastellut kirjoitti:

Minun sairastelemiseni on nykyisin geeniperimäni syytä. Onhan se totta, että joku ei kestä homeitiöitä, ja joku kestää. Eiväthän kaikki siitepölyistäkään sairastu.

Viimeksi infektiolääkäri selitti minulle päätään pyöritelleen, että voi, kun sinulla on ollut vielä niin huono tuuri, että sinulla on tällainen geeniperimä. (joku, joka on 20 prosentilla suomalaisista) Että ne joilla se on, ovat jatkuvasti flunssassa. Sanoin, ettei siitä ole ollut minulle aiemmin mitään haittaa, ei ennen kuin kämppämme homehtui. Lääkäri siihen, että mutta home laukaisi nyt sen. Eli, olen siksi sairas, että geenini ne flunssailevat ja lämpöilevät.

Vaikka on mustaa valkealla, että sekä silmistäni että keuhkoistani otetuissa koepaloissa on ollut tulehdussoluja (myös verikoe on osoittanut asian) ne eivät kuulemma merkitse yhtään mitään.

Lue lisää

tietää tuon infektiolääkärin nimen ja hänen toimipisteensä.

Voisitko kertoa?

Homeherkkä kirjoitti:

tietää tuon infektiolääkärin nimen ja hänen toimipisteensä.

Voisitko kertoa?

Itse asiassa kaksi peräkkäistä infektiolääkäriä on sanonut minulle saman asian, että geenit ne siellä sairastelee... nimiä en muista, en tosin tohtisi laittaa tähän, vaikka muistaisinkin. Mutta paikka oli auroran infektiopoliklinikka.

Iho- ja allergiasairaalassa (viimeisellä käyntikerrallani ennen infektiopoliklinikalle siirtymistä) sanottiin myös ihan suoraan, että sinua ei vaivaa yhtään mikään. Luulin, että lääkäri silmäili väärän potilaan papereita, ja huomautin ystävällisesti, että kyllähän minusta on tehty löydöksiä. Ne eivät merkitse mitään, tokaisi tämä lääkäri ja sanoi, että infektiosoluja löytyy kaikkien terveidenkin keuhkoista.

Mutta, jos niiden löytyminen ei merkitse yhtään mitään, niin miksi sellaisia tähystyksiä ja vastaavia sitten tehdään?

Et olekaan niin tyhmä, kuin luulin, KOSKA YMMÄRSIT PYYTÄÄ ANTEEKSI.

Väitit ASIASTA, JOSTA ET TIEDÄ (VIELÄ) MITÄÄN. Olet tervetullut takaisn kunhan tiedät paljon enemmän asiasta, etkä enää hauku meitä homesairaita. Siis pitkän ajan kuluttua, kunhan opiskelet asiaa lisää, voit tulla asiallisesti keskustelemaan ja tukemaan meitä homesairaita. Ota vaikka nimimerkki "liisa":sta esimerkkiä.

Siunattua Joulua sinulle !

hilkkaliisa kirjoitti:

Et olekaan niin tyhmä, kuin luulin, KOSKA YMMÄRSIT PYYTÄÄ ANTEEKSI.

Väitit ASIASTA, JOSTA ET TIEDÄ (VIELÄ) MITÄÄN. Olet tervetullut takaisn kunhan tiedät paljon enemmän asiasta, etkä enää hauku meitä homesairaita. Siis pitkän ajan kuluttua, kunhan opiskelet asiaa lisää, voit tulla asiallisesti keskustelemaan ja tukemaan meitä homesairaita. Ota vaikka nimimerkki "liisa":sta esimerkkiä.

Siunattua Joulua sinulle !

Lue lisää

Lähtökohta on tietysti se että keskustelu on hyvästä ja kaikilla on siihen oikeus, Suomi on vapaa maa.

Keskustelun taso vaihtelee paljon, palstalla on molemmat ääripäät selvästi esillä, ns kiusaajia ja häiriköitä sekä sitten näitä ns. todellisina asiantuntijoina esiintyviä, jotka tuovat esiin omia näkemyksiään faktatietona. Vähän seuranneena olen huomannut että osa vaäittämistä on vääriä. Kekustelu ei palstalla voi tietenkään olla tieteellisesti kovinkaan tasokasta tai vakavasti otettavaa, johtuen mm. siitä että kaikki ns. asiantuntijat ovat niin kovin fanaattisia. Se syö uskottavuutta.

Haluaisin tuoda esiin myös näkökulman, jonka unohtaminen saa usein viranomaiset vaikuttamaan siltä että he vain välttelevät töitään. Usein vakavasti homeista sairastunut ihminen vaatii erityiskohtelua. Viranomaiset eivät kuitenkaan voi tiettyä rajaa pidemmälle antaa erivapauksia.

Homesairastuneiden mielestä kaikista maan taloista tulisi tehdä homeista vapaita. Mutta on olemassa vanhoja taloja, joissa on luonnostaankin hometta (hengittävä rakenne). Pitäisikö ne kaikki purkaa tai korjata?

Verrataan homesairastunutta vaikkapa sähköyliherkkään henkilöön. Pitäisikö kaikkialla Suomessa kieltää kännyköiden, tietokoneiden ja televisioiden käyttö?

keskustelua seurannut kirjoitti:

Lähtökohta on tietysti se että keskustelu on hyvästä ja kaikilla on siihen oikeus, Suomi on vapaa maa.

Keskustelun taso vaihtelee paljon, palstalla on molemmat ääripäät selvästi esillä, ns kiusaajia ja häiriköitä sekä sitten näitä ns. todellisina asiantuntijoina esiintyviä, jotka tuovat esiin omia näkemyksiään faktatietona. Vähän seuranneena olen huomannut että osa vaäittämistä on vääriä. Kekustelu ei palstalla voi tietenkään olla tieteellisesti kovinkaan tasokasta tai vakavasti otettavaa, johtuen mm. siitä että kaikki ns. asiantuntijat ovat niin kovin fanaattisia. Se syö uskottavuutta.

Haluaisin tuoda esiin myös näkökulman, jonka unohtaminen saa usein viranomaiset vaikuttamaan siltä että he vain välttelevät töitään. Usein vakavasti homeista sairastunut ihminen vaatii erityiskohtelua. Viranomaiset eivät kuitenkaan voi tiettyä rajaa pidemmälle antaa erivapauksia.

Homesairastuneiden mielestä kaikista maan taloista tulisi tehdä homeista vapaita. Mutta on olemassa vanhoja taloja, joissa on luonnostaankin hometta (hengittävä rakenne). Pitäisikö ne kaikki purkaa tai korjata?

Verrataan homesairastunutta vaikkapa sähköyliherkkään henkilöön. Pitäisikö kaikkialla Suomessa kieltää kännyköiden, tietokoneiden ja televisioiden käyttö?

Lue lisää

" Homesairastuneiden mielestä kaikista maan taloista tulisi tehdä homeista vapaita. Mutta on olemassa vanhoja taloja, joissa on luonnostaankin hometta (hengittävä rakenne). Pitäisikö ne kaikki purkaa tai korjata? "

Homeongelman poistaminen on myös valtion asuntopoliittisen ohjelman tavoitteena (!), kuten myös uudistuneen lainsäädännön ja rakentamismääräysten.

Steriileistä rakennuksista ei tietenkään ole kysymys, vaan mikrobivaurioista, joissa mikrobimäärät ja/tai -lajit muodostavat terveyshaitan. Terveyshaitta koskee kaikkia kansalaisia eikä ainoastaan jo homealtistuneita. Kenenkään ei ole terveellistä oleskella ns. "homevaurioituneissa" tiloissa.

En tiedä, mitä tarkoitat vanhoilla taloilla, joissa on luonnostaankin (!) hometta. Hengittävyys perustui hataraan rakentamiseen ja puulämmitykseen, joka toimi luonnollisena ilmanvaihtona. Vettä tuotiin sangolla kaivosta ja peseytymistilat olivat pääosin erillisessä saunassa. Ongelmia alkoi syntyä, kun rakenteita tiivisteltiin, lämmitysmuoto vaihtui, sisällä alettiin lotrata vedellä jne...

Kyllä vanhatkin talot, joissa on homevaurioita tulee korjata tai jopa purkaa, jos korjaaminen terveyshaitan poistamiseksi ei ole taloudellisesti mahdollista.

keskustelua seurannut kirjoitti:

Lähtökohta on tietysti se että keskustelu on hyvästä ja kaikilla on siihen oikeus, Suomi on vapaa maa.

Keskustelun taso vaihtelee paljon, palstalla on molemmat ääripäät selvästi esillä, ns kiusaajia ja häiriköitä sekä sitten näitä ns. todellisina asiantuntijoina esiintyviä, jotka tuovat esiin omia näkemyksiään faktatietona. Vähän seuranneena olen huomannut että osa vaäittämistä on vääriä. Kekustelu ei palstalla voi tietenkään olla tieteellisesti kovinkaan tasokasta tai vakavasti otettavaa, johtuen mm. siitä että kaikki ns. asiantuntijat ovat niin kovin fanaattisia. Se syö uskottavuutta.

Haluaisin tuoda esiin myös näkökulman, jonka unohtaminen saa usein viranomaiset vaikuttamaan siltä että he vain välttelevät töitään. Usein vakavasti homeista sairastunut ihminen vaatii erityiskohtelua. Viranomaiset eivät kuitenkaan voi tiettyä rajaa pidemmälle antaa erivapauksia.

Homesairastuneiden mielestä kaikista maan taloista tulisi tehdä homeista vapaita. Mutta on olemassa vanhoja taloja, joissa on luonnostaankin hometta (hengittävä rakenne). Pitäisikö ne kaikki purkaa tai korjata?

Verrataan homesairastunutta vaikkapa sähköyliherkkään henkilöön. Pitäisikö kaikkialla Suomessa kieltää kännyköiden, tietokoneiden ja televisioiden käyttö?

Lue lisää

Mitä konkreettisesti tarkoitat "erivapauksilla" ?